Suuren kaliiperin hyödyt vs haitat?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Olen saanut pitkälti sellaisen kuvan, että pieni ja nopea luoti(4.6x30mm) on oikeastaan kaikilta ominaisuuksiltaan parempi kuin suuri ja hidas(9x19mm). Mikä on kuitenkin se syy, että ensinnä mainittu on käytössä lähinnä asemessuesittelijöillä ja jälkimmäinen on oikea jokapaikanhöylä?

Pienelle ja nopealle luodille saadaan helposti ison luodin energiat ja enemmänkin pienemmällä rekyylillä, lisäksi sillä on aivan toisenlaiset panssarinläpäisy(suojaliivit ja muut)ominaisuudet kuin isolla rohjolla ja reippaasti pienempi paino ja koko mahdollistavat moninkertaisen kapasiteetin. Ysimillinen pysähtyy aika hepposeen suojaliiviin kun 4.6mm puskee läpi tukevastakin liivistä. Kantamankaan ei luulisi olevan ongelma koska pistooleilla ja konepistooleilla harvemmin ammutaan yli 300m matkoille joilla matkoilla ainakin sabotit eli alikaliiperiammukset epävakautuvat hyvin äkkiä.

Sivut

Kommentit (40)

PeterH
Seuraa 
Viestejä2875
Liittynyt20.9.2005

9mm ei läpäise seiniä ja ihmisiä, eikä kimpoile yhtä vaarallisesti kuin 5.56mm, joka tekee siitä 'turvallisemman' poliisikäyttöön. 5.56mm myös harhautuu suunnasta helposti jos välissä on pusikoita.

Isokaliiperinen todennäköisemmin pysäyttää asiakkaan, ja vain asiakkaan kertalaakista. Pienikaliiperinen taas todennäköisemmin vammauttaa kuin tappaa, ja on vaarallinen myös lähiympäristölle kimmokkeiden ja läpäisyn vuoksi.

Eli isokaliiperiset ovat yleisiä poliisikäytössä, ja pienikaliiperiset taas sotilaskäytössä.

Vierailija

Ainakin metsästyskursseilta on jäänyt käsitys että pienikaliiperinen ammus kantaa pidemmälle ja tarkemmin, sillä suuremmalla ammuksella on taipumus ottaa kiinni kaikenlaiseen heinään matkalla maalitauluun. Tällöin nopeus pienenee entisestään ja luoti menettää tarkkuuttaan. Pistoolia ja isokaliiperista asetta (kivääriä) on tosin turha verrata keskenään, koska kiväärissä on yleensä suurempi määrä ruutia.

Käytännössä en ole kokeillut ison ja pienen luodin eroja, omistan vain 7 millisen kiväärin, josta on vain hyviä kokemuksia tarkkuutensa suhteen.

PeterH
Seuraa 
Viestejä2875
Liittynyt20.9.2005
Zokol
suuremmalla ammuksella on taipumus ottaa kiinni kaikenlaiseen heinään matkalla maalitauluun.

Maalaisjärkeni sanoo että tässä on enemmän merkitystä luodin massalla kuin läpimitalla. Ts. heinänkorsi harhauttaa helpommin kevyen kuin raskaan luodin. Voin toki olla väärässäkin.

Vierailija

Suuremman kaliiperin herkkyys esteisiin perusteltiin lähinnä sen pienemmällä nopeudella ja suuremmalla halkaisijalla. Pienempi ammus siis epätodennäköisemmin törmää heinään ja jos törmää niin se myös sujahtaa siitä paremmin läpi ( suurempi nopeus ja pienempi osumapinta-ala ) kuin isompi ammus.

Tämä kaikki on siis kuultua ja luettua tietoa, joku toinen voi kertoa päteekö tämä käytännössä.

Vierailija

Metästyskäytössä on kannattavaa ja suotavaakin käyttää isoja kuulia, eräs tuntemani kaveri käyttää .384 - hylsystä laajenettua 50cal kaksoisluodikkoa. Tällaisella luodilla on järisyttävä pysäytysvoima mutta sen läpäisy on aika onneton, eli vekotin on parempi kuin hyvä metsästyskäyttöön. Sotakäytöstä en ole niin hyvin perillä mutta sen tiedän ettei jalkaväkeä ole järkevää aseistaa 45-70Gov kivääreillä niinkuin sisällissodan aikaan. Nykyään vaikuttaa riittävän että ukkoon saadaan vamma aikaan jolloin se vie voimavaroja vihulta. Pienikin luoti sattuu jos se tulee tarpeeksi kovaa, iso taas kalauttaa hengiltä rehellisesti eikä leiki fysiikoilla. Niin, ja luotiliivit pysäyttävät 50cal luodin aika sukkelaan, tosin luita murtuu helposti.

Vierailija
PeterH
Zokol
suuremmalla ammuksella on taipumus ottaa kiinni kaikenlaiseen heinään matkalla maalitauluun.

Maalaisjärkeni sanoo että tässä on enemmän merkitystä luodin massalla kuin läpimitalla. Ts. heinänkorsi harhauttaa helpommin kevyen kuin raskaan luodin. Voin toki olla väärässäkin.

Kuulemani mukaan juuri tämä on syy, minkä takia Suomi pitäytyy 7,62-millisissä pienemmän Nato-kaliiperin sijaan. Soveltuu suuremman massansa ansiosta maamme metsien risukkoisiin olosuhteisiin. Kantomatkassa hävitään jonkin verran, mutta se on silti edelleen aivan riittävä - harvemminpa rynkyllä ammutaan yli 300 m:n päässä olevia kohteita. Lisäksi viholliselta saa helposti täydennystä ampumatarvikkeisiin.

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613
Liittynyt18.3.2005

No siis fysikaalisesti homma menee näin:

-pienimassaisemmalle ammukselle on helpompaa saada suurempi lähtönopeus.

-koska liike-energia on riippuvainen nopeuden neliöstä, nopeudella on suhteessa suurempi merkitys luodin energialle kuin massalla. Massan kasvattaminen kohottaa liike-energian kaksinkertaiseksi, nopeuden kaksinkertaistaminen nelinkertaistaa energian. Tämän johdosta jos luodin massa puolitetaan mutta nopeutta lisätään noin 41% (tarkasti [Sqrt(2) - 1] * 100%), pysyy energia vakiona. Tai kääntäen, jos patruunassa on saman energian vapauttava lataus, puolitetun massan luoti saa 41% suuremman lähtönopeuden erittäin approksimoidulla kaavalla.

-koska nopeuden kasvattaminen helpottaa periaatteessa osumista pienentämällä ennakkoa ja aiheuttaa erikoisen ikäviä vammoja kuten raajojen irti räjähtämisiä siistin reiän sijaan, monessa tapauksessa on edullisempaa käyttää pienikaliiperista, nopeaa luotia.

Jos nyt tarkastellaan yleisimpien vertailukohteiden, rynnäkkökivääreissä yleisten 5.56x45 NATO- ja 7.62x39 -patruunoiden luotien energioita, massoja ja lähtönopeuksia vertailtaessa nähdään että kun 5.56 luodin massa on vaikkapa 5,18 grammaa ja lähtönopeus M-16-aseesta 975 m/s, 7.62 luodin massa on 9,33 grammaa ja lähtönopeus RK-62:sta 715 m/s, luotien vastaavat liike-energiat ovat 2462 J kevyemmällä mutta nopeammalla luodilla ja 2385 J painavammalla luodilla.

Hommalla on kuitenkin kääntöpuolensa.

Koska massa vaikuttaa suoraan verrannollisesti luodin hitauteen eli inertiaan, kevyt luoti on painavaa alttiimpi sivusuuntaisille häiriöille kaavan F=ma mukaisesti.

Toisin sanottuna tuuli joka aiheuttaa luodille tietyn kiihtyvyyden matkan aikana, aiheuttaa kaksinkertaisen kiihtyvyyden samaan suuntaan puolet kevyemmälle luodille. Tämä ei kuitenkaan sinänsä haittaa koska lentoaika on vastaavasti pienempi, jolloin tuuli ei ehdi vaikuttaa paljonkaan pahemmin kuin painavaan luotiin.

Tilanne on hankalampi ryteikössä ammuskeltaessa. Samalla tavalla kuin tuuli, oksaan törmätessään painavan luodin suunta muuttuu huomattavastikin vähemmän kuin kevyen luodin suunta. Tämän havaitsivat käsittääkseni monet amerikkalaistaistelijat Viet Namin viidakoissa, kun osumien saaminen M-16-sarjan kivääreillään osoittautui hankalammaksi kuin sinänsä epätarkemmilla kalashnikoveilla; ampumaetäisyydet olivat yleensä niin pieniä että varsinaisella tarkkuudella ei ollut niin suurta merkitystä kuin sillä, että 7.62 luoti ei häiriintynyt yhtä pahasti kasvillisuudesta (jota on viidakossa riittävästi vaikka lampaat söis) kuin 5.56 luoti.

Tämä käsittääkseni lähinnä on se syy miksi useimmissa tapauksissa 7.62-kaliiperi soveltuu 5.56-kaliiperia paremmin esimerkiksi Suomen oloihin - ampumaetäisyydet ovat kovin harvoin niin pitkiä että suuremman lähtönopeuden lahjoittama pienempi ennakko olisi hyödyllinen apu, ja tulilinja on metikössä rämmittäessä vieläkin harvemmin puhdas ja risuton.

Luultavasti samasta syystä eräs 9-millinen konepistooli osoittautui erinomaisen käyttökelpoiseksi aseeksi edellisissä sodissa Suomen rintamilla. Varmaan muuallakin samoista syistä.

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Marssilainen
Seuraa 
Viestejä3337
Liittynyt29.3.2005

Oli muuten Olli-sanin linkissä aika surkeita ampujia nuo pojat. Yksi luoti raapaisi taulun reunaa meikäläisellä rynkyllä. Kuinkahan niitä valioita sitten on mahdollista paukuttaa? Tietysti aseiden ominaisuudet vaikuttaa tarkkuuteen, mutta olisi nyt voinut vähän totutella itselle oudompaan aseeseen.

Siinä se taas nähtiin, kuinka vilunki rehellistä huiputtaa...

Vierailija
Marssilainen
Oli muuten Olli-sanin linkissä aika surkeita ampujia nuo pojat. Yksi luoti raapaisi taulun reunaa meikäläisellä rynkyllä. Kuinkahan niitä valioita sitten on mahdollista paukuttaa? Tietysti aseiden ominaisuudet vaikuttaa tarkkuuteen, mutta olisi nyt voinut vähän totutella itselle oudompaan aseeseen.

Jeps, tuli vähän mieleen et ei jenkit haluis myöntää AK:n paremmuutta verrattuna M-16

Se AK jamppa ampui oletettavasti ihan mite sattuu, kyllä varmaan ois paremmin osunut muuten..

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613
Liittynyt18.3.2005

Kasanhan saa selville käytännössä vain penkistä ampumalla. Ja kasa on se lahjomaton tarkkuuden mitta aseen itsensä kannalta - kaikki muu on sitten ampujasta kiinni, joskin joitain aseita voi olla helpompi käyttää hyvin kuin toisia.

Kyllä itsekin ihmettelin jotta mikä on kun ei 200 jaardista (lähellä 200 metriä) osu tuon kokoiseen tauluun... Eikä se M-16:lla ampujakaan kyllä mitään huippuluokkaa ollut.

Onhan toki totta että AK-47 ei ole yleisesti ottaen yhtä tarkka kuin RK johtuen keskimäärin huonommasta laadusta ja erilaisista tähtäimistä (lyhyempi tähtäinväli AK:ssa, diopteri vs. lovitähtäin tai miksi sitä sanotaankaan), mutta luulisi että ei sillä tuollaista eroa selitetä...

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Vierailija
boner
Löyhästi asiaan liittyen:

Mitä tämmöisellä aseella tekee:
http://www.youtube.com/watch?v=3BYnG4vrb-U
Onko se joku norsukivääri tms.?

Olen nähnyt useita videopätkiä joissa äjät lentelee pitkin seinia kun yrittää ampua. Niissä siis tälläiset patruuna: http://en.wikipedia.org/wiki/.700_Nitro_Express tai http://en.wikipedia.org/wiki/.577_Tyrannosaur

Kyllä eka mieleen tulis jonkun hyvin paksunahkaisen eläimen kaatokivääri, esim. juurikin norsun..

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat