Seuraa 
Viestejä45973

itse en oikein tiedä ehkä tunteja kestänyt hyvä seksi tai sitten onnellinen elämä

  • ylös 0
  • alas 0

Sivut

Kommentit (47)

Samoilla linjoilla. Olen kokenut elämässäni kaiken, mitä koskaan halusinkaan kokea..ja enemmänkin. Ei jää mitään hampaankoloon, jos monttu tulee vastaan jo huomenna.

-Kiitos.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Luulenpa, etten haluaisi kuolla koskaan. Olen varma, että aina tulee jotain yllättävää vastaan, jonka takia kuoleminen ei tunnu enää mielekkäältä vaihtoehdolta.

SiamSkull
Luulenpa, etten haluaisi kuolla koskaan. Olen varma, että aina tulee jotain yllättävää vastaan, jonka takia kuoleminen ei tunnu enää mielekkäältä vaihtoehdolta.

Ehkei myö kuollakaan koskaan.?. Ken tietää Fyysisesti varmaan nyt ainakin jossain vaihees..

Haluisin tietää kaikkeuden suurimmat salaisuudet ennen sitä kyllä

peippo
hmmm kuinkas vanhoja ootte? jos kerran ootte jo kokenut kaiken.

En osaa sanoa. Milloin maailmankaikkeus syntyi ?
Koostun soluista, ja soluni koostuu atomeista jotka ovat olleet niin kauan että en edes tiedä, miljardeja vuosia ainakin...

hmmm tuo on muuten ihan totta kuten hawkings on todennut maailmankaikkeudesta ei häviä ainetta/energiaa e=mc2 eli se on vähän niinkuin aineen kiertokulkua

Joo, kyllä. Tultiin aikoinaan frendin kaa siihen tulokseen, et ei kuolemaa kannata turhaan murehtia, koska energia ei ikinä katoa, ainoastaan muuttaa muotoaan. Siitä simppelistä ajatuksesta johtuen pystyy luomaan jotain lohtua siihen, et fyysinen kuolema ei välttämättä olekaan se "lopullinen loppu".
Ehkä se meidän energia vaan,.. noh, menee jonnekin muualle jotenkin

Mene ja tiedä sitten..

Dr Lazer
Joo, kyllä. Tultiin aikoinaan frendin kaa siihen tulokseen, et ei kuolemaa kannata turhaan murehtia, koska energia ei ikinä katoa, ainoastaan muuttaa muotoaan. Siitä simppelistä ajatuksesta johtuen pystyy luomaan jotain lohtua siihen, et fyysinen kuolema ei välttämättä olekaan se "lopullinen loppu".
Ehkä se meidän energia vaan,.. noh, menee jonnekin muualle jotenkin

Mene ja tiedä sitten..

Tietoisuuden kannalta se kuitenkin on LOPPU. Ei pierutkaan ajattele.

Enpäs
Dr Lazer
Joo, kyllä. Tultiin aikoinaan frendin kaa siihen tulokseen, et ei kuolemaa kannata turhaan murehtia, koska energia ei ikinä katoa, ainoastaan muuttaa muotoaan. Siitä simppelistä ajatuksesta johtuen pystyy luomaan jotain lohtua siihen, et fyysinen kuolema ei välttämättä olekaan se "lopullinen loppu".
Ehkä se meidän energia vaan,.. noh, menee jonnekin muualle jotenkin

Mene ja tiedä sitten..




Tietoisuuden kannalta se kuitenkin on LOPPU. Ei pierutkaan ajattele.

Joo, hyvinkin todennäköisesti kyllä.. Mut energian ei

Ja kun tietoisuus on kerran luotu, entä jos se ei enää katoakaan.? Jos ollaankin omaksuttu jotain ihmismuodossa, mitä ei voi enää pyyhkiä/saada tekemättömäksi.. Toiveajattelua kyllä tiedän.. mutta kun ei ole kukaan tult kertomaan, niin ei voi oikeen tietää.
Niin positiivisessa kuin negatiivisessa mielessäkään

No ihan sama loppupeleissä, energia ainakin säilyy. On sekin kuiteski jotain, vaik tietoisuus ei jäisikään, kait..

juuri tuon kuolema jutun takia on keksitty uskonto ja taivas loput voittekin lukea allekirjoituksesta

peippo
kuitenkin oishan se ihan herkullinen ajatus se taivas, mutta entäs jos sinne tulee ruuhkaa?

Siitä ei ole pelkoa, jos alat Jehovan todistajaksi....

Näinhän se on, auktoriteettien valta tuntuisi aina perustuvan pelkoon, uskonnot ei tod. mikään poikkeus.. pelko siitä että oltaisikin yksin täällä isossa kylmässä ja kolkossa maailmankaikkeudessa, saa ihmiset hurahtamaan mitä kummallisimpiin instituutioihin, kun ei kestä tuota ajatusta.

Pateettista, mutta kait jollain tavalla inhimillistä..
Järkevän ihmisen ajattelu ei omaksu tällaista, vaan hyväksyy sen mikä on tiedossa/tietämättä, ja totuttelee sitten elämään sen kanssa. Tällöin jää sitä paitsi kaikenlaisia mahdollisuuksiakin auki, jotka uskoon hurahtaneet blokkaa heti oman instituutionsa sääntöjen varjolla.

Uskonnot on vaan heikoille, kyllä oman itsensä kanssa pystyy olemaan ihan helvetisti objektiivisempi ja järkevämpi. Järjestäytyneet massan kontrolloimis "yksiköt", uskonnot siis, on lähinnä haitallisia, ja vieläpä vääristelee asioita.

Ehkäpä sitten, kun kaikki viholliseni roikkuvat hirressä.

Toisaalta olen pitkälti samoilla linjoilla SiamSkullin kanssa:

SiamSkull
Luulenpa, etten haluaisi kuolla koskaan. Olen varma, että aina tulee jotain yllättävää vastaan, jonka takia kuoleminen ei tunnu enää mielekkäältä vaihtoehdolta.

En ole mitenkään erityisen vanha iältäni, mutta olen kokenut paljon elämässäni. Olen kokenut kovia vastoinkäymisiä ja uskomattomia nousuja masennuksen syövereistä. Olen rakastanut ja saanut vastarakkautta. Minulla on ollut huikea perhe tukenani ja loistavia tyyppejä ystävinäni ja elinkumppaneinani. Olen nähnyt auringon nousevan suomen erämaassa, katsellut sen painuvan horisonttiin valtamerten takana. Nauranut ja itkenyt, nähnyt uuden elämän syntyvän ja kasvavan..saattanut lepoon rakkaita sukulaisiani ja hyviä ystäviäni. Olen seisonut raekuurossa puuroisen ukkosmyrskyn keskellä, kolmenkymmenen asteen pakkasessa. Olen myös käynyt sateenkaarella. Ja jokainen päivä olen ihmetellyt ja mietiskellyt ihmeellistä elämäämme ja eloamme, sekä omaa paikkaani täällä universumin syövereissä. Ennenkaikkea olen nauttinut tästä ainutkertaisesta, lyhyestä mahdollisuudestani tässä hetkessä.

-Kun lähtö tulee, lähden onnellisena.

[quote="Tyräpoika"]En ole mitenkään erityisen vanha iältäni, mutta olen kokenut paljon elämässäni. Olen kokenut kovia vastoinkäymisiä ja uskomattomia nousuja masennuksen syövereistä. Olen rakastanut ja saanut vastarakkautta. Minulla on ollut huikea perhe tukenani ja loistavia tyyppejä ystävinäni ja elinkumppaneinani. Olen nähnyt auringon nousevan suomen erämaassa, katsellut sen painuvan horisonttiin valtamerten takana. Nauranut ja itkenyt, nähnyt uuden elämän syntyvän ja kasvavan..saattanut lepoon rakkaita sukulaisiani ja hyviä ystäviäni. Olen seisonut raekuurossa puuroisen ukkosmyrskyn keskellä, kolmenkymmenen asteen pakkasessa. Olen myös käynyt sateenkaarella. Ja jokainen päivä olen ihmetellyt ja mietiskellyt ihmeellistä elämäämme ja eloamme, sekä omaa paikkaani täällä universumin syövereissä. Ennenkaikkea olen nauttinut tästä ainutkertaisesta, lyhyestä mahdollisuudestani tässä hetkessä.-kun lähtö tulee, lähden onnellisena.
lopeta mä alan kohta pillittää (täytyy lainata tota tekstiä joskus kirjassani)

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat