äo testit

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

olen kerran tehnyt äo testin ja tulokseksi tuli 146 mutta en siltikään usko niihin, koska useimmat äo testit testaavat vain matemaattisia kykyjä eivätkä aina kaikkia osa-alueita. tein tämän aiheen koska haluan selvittää olenko ainoa joka ajattelee näin.

Sivut

Kommentit (16)

Vierailija

Ihminen on psykofyysissosiaalinen kokonaisuus ja hallitsevasti alisteinen ympäristön olosuhteille.
Jotain sen osa-aluetta voi mittailla, mutta se ei kerro kokonaisuudesta riittävästi, kuin tiettyjä tarkoituksia varten, joihin em. testit on alunperin tehtykin.

Voit tehdä niitä jos se nostaa itsetuntoasi terveellä tavalla. Voit myös pettyä, jos niiden perusteella yrität liian vaikeita asioita tai yrittäen oikoa liikaa luottaessasi älykkyyteesi. Medoti on älyä merkittävämpi keino suoriutua.

asdf
Seuraa 
Viestejä11069
Liittynyt16.3.2005

Älykkyysosamäärä perustuu äo-testillä saatavaan tulokseen, ei mihinkään muuhun, joten testit ovat luotettavia. Tuloksia ei voi tarkistaa mistään, paitsi toisella testillä.

Ihmisen älykkyysosamäärä ei sen sijaan kerro ihmisestä luotettavasti muuta, kuin kohtalaisen hyvän arvion tämän matemaattis-loogisesta ajattelukyvystä.

Vierailija

ÄO-testejä tekemällä oppii tekemään niitä paremmin, minkä lisäksi kysymyksiä on rajoitettu määrä.

Koe, jonka tulosta pystyy parantamaan harjoittelemalla samanlaisia kokeita ei mittaa älykkyyttä vaan kykyä muistaa tiettyjä ajatusmalleja. Suuntaa se toki antaa ja ÄO-testithän on alun perin suunniteltu lähinnä seulomaan älyllisesti heikkolahjaisimmat siten, että koulutuksessa pystytään ottamaan heidän tarpeensa huomioon.

Itse arvostan yhteiskunnallista ymmärtämistä ja kokonaisuuksien hahmottamista paljon enemmän kuin matemaattista lahjakkuutta, vaikka itse olenkin matemaattinen ihminen ja osaan pyöritellä lukuja melko hyvin.

deepndark
Seuraa 
Viestejä2644
Liittynyt4.10.2005

ÄÖ testit ovat luotettavia mutta eivät anna pahemmin mitään kuvaa mikä mittaisi älykkyden kaikki alueet joita elämässä tarvitaan. Täydet pisteet saanut ihminen voi jäädä alakynteen realielämän kiemuroissa.

Halki, poikki, pinoon - pois mielestä.

Vierailija

Mistä se kertoo, jos saa hyvin vaihtelevia tuloksia ÄO-testeistä? Testien epäluottavuudesta vai aivoista jotka kutistuvat ja kasvavat?

Vierailija
väläys
Mistä se kertoo, jos saa hyvin vaihtelevia tuloksia ÄO-testeistä? Testien epäluottavuudesta vai aivoista jotka kutistuvat ja kasvavat?
Riippuu lääkityksestä, omalla kohdallani ainaskin.

Vierailija
peippo
koska useimmat äo testit testaavat vain matemaattisia kykyjä eivätkä aina kaikkia osa-alueita. tein tämän aiheen koska haluan selvittää olenko ainoa joka ajattelee näin.



asdf
Älykkyysosamäärä perustuu äo-testillä saatavaan tulokseen, ei mihinkään muuhun, joten testit ovat luotettavia. Tuloksia ei voi tarkistaa mistään, paitsi toisella testillä.

Ihmisen älykkyysosamäärä ei sen sijaan kerro ihmisestä luotettavasti muuta, kuin kohtalaisen hyvän arvion tämän matemaattis-loogisesta ajattelukyvystä.

IQ testit pyrikivät kuitenkin määrittämään mahdollisimman hyvin ihmisen g-faktoria, joka kertoo ihmisten mentaalisista kyvyistä näin yleisesti. (general intelligence) IQ-testit on pyritty laatimaan tätä silmällä pitäen. Toisin sanoen niiden pitäisi teoriassa kertoa myös muustakin kuin matemaattisista kyvyistä. Toinen asia onkin se kuinka hyvin IQ-testit onnistuvat tassä; määrittelevätkö ne tosiaan koko ihmisen kapasiteetin, vaiko ainoastaan tiettyjä spesifejä alueita siitä.

G-faktorilla, samoin kuin niitä mittaavilla IQ- testeillä on kuitenkin kriitikkonsa. Esimerkiksi älykkyysasiantuntija Howard Gardner, jonka teos Frames of mind on kognitiivisen psykologian yksi klassikoista, korostaa laaja-alaisempaa älykkyysmääritelmää. Gardner pyrkinyt myös väittämään, että kulttuurilla on vaikutusta erilaisiin kyihin jotka meidän mielestämme ilmaisevat älykkyyttä.

I do not believe that there is a single general talent, whether it be called intelligence, creativity or 'g'. I do not locate talents completely within the human skull, preferring to construe all accomplishments as an interaction between cognitive potentials on the one hand, and the resources and opportunities provided by the surrounding culture on the other....All intellectual and creative work takes place within some kind of social discipline, craft, or organized activity, termed a domain. Accordingly, there is no sense in which one can speak about a person as being intelligent, or creative, in general.

Vierailija

Itseäni on viime aikoina alkanut kiinnostamaan varsinaisten IQ-testien sijaan ihmisten suhtautuminen niihin. IQ-testeistä ja niiden tuloksista keskustelu on ylittänyt pelkät tieteelliset lähtökohdat. IQ-testit eivät ole enää psykologien ongelma, niistä on tullut paljon laajempi käsite. Kyse on sosiaalisesta ilmiöstä, jota täytyy tarkastella aivan omana autenttisena kokonaisuutenaan. Tämä ilmiö on astunut ulos viitekehyksestä ja kasvanut mittaan mittaamattomaan. IQ on väkisin lipsunut samanlaiseksi ihmisarvon mittariksi mitä pankkisaldo on äärikapitalistisessa yhteisössä. Jos ei ole rikas, voi vakuuttaa olevansa ainakin älykäs. Toisaalta tähän on kietoutunut näkemys siitä, että älykkyydellä voidaan tahkoa rahaa. "If you're so smart, why aren't you rich?"

Älykkyys on raflaava aihe; kaikki haluavat olla älykkäitä, kun taas kukaan ei suostu olemaan tavallinen tasamaan tallaaja. Ja mikä kertookaan parhaiten älykkydestä kuin IQ-testin tulos. Tosiasia kuitenkin on se, että kaikki eivät mahdu IQ-tuloksissa samaan kastiin, tähän johtopäätökseen päätyminen on synnyttänyt suoranaista hysteriaa ihmisten keskellä. Itsetunnon kannalta ihmisen on hyvä tuntea olevansa muiden kanssa samalla tasolla, tämä on täysin luonnollista. Kaikki sellaiset asiat jotka viitattaavat toisin, pyritään lakaisemaan maton alle. IQ-testit ovat aiheuttaneet ihmisille paineita jotka ovat synnyttäneet valtavan tarpeen suoranaiseen valehteluun. Ilmiö on todistettavissa kaikkein helpoiten netissä. Normaalisti ihmiset eivät välttämättä korosta varallisuuttaan, koulutustaan, tai muuta vastaavaa asiaa. Koska väitteen esittämiseen ei vaadita muuta kuin kirjoitustaito, on sen esille tuominen merkityksetöntä, ellei jopa harvinaisen typerää. Tämä ei koske kuitenkaan IQ-tuloksilla retostelua.

Vierailija

Nettitesteihin en luottaisi, varsinkaan jos hyvästä tuloksesta "saa" tilata maksullisen diplomin Itsellänihän noiden nettitestien tulokset ovat liikkuneet välillä 140-160, mutten takuulla kykenisi vastaavaan tulokseen vaikkapa MENSA:n testeissä. Suuntaa-antavia toki nettitestitkin ovat, mutta yläkanttiin taitaa useimmiten tulokset mennä aika rutkasti.

Ja mitä sitten ÄO kertoo? Itse olen pitänyt sitä jonkinlaisena kapasiteettia mittaavana arvona Lähipiirissäni älykkäimmiksi arvelemani ovat yleensä olleet esim. koulussa vain hieman keskivertoa parempia, kun taas eräs tavan tallaaja vielä lukiossa sai 9,5:lta lähentelevän keskiarvon pelkästään uutteralla lukemisella(hyvä niin!).

Viisautta ei matemaattis-looginen päättelykyky läheskään aina tarkoita. Moni matemaattisesti lahjakas ihminen on täysin epäpätevä sosiaalisissa suhteissa ja käytännön järkikin voi olla kehnohko, puhumattakaan esim. yhteiskunnallisten asioiden ymmärtämisestä tai humanististen tieteiden hallitsemisesta missään määrin. Olen kuitenkin tavannut ajatella, että korkean älykkyysosamäärän omaavat kaverit omaavat paremmat mahdollisuudet hallita aivotyöskentelyä vaativia asioita. Se, että nämä kaverit eivät välttämättä tajunnan tasoltaan ole minua kummempia osoittaa, että kyse on tosiaan pelkästään kapasiteetista, jonka voi myös jättää käyttämättä syystä tai toisesta. Tästä syystä mielipiteensä perusteleminen korkeaan älykkyysosamäärään vedoten on yhtä tyhjän kanssa.

Vierailija

Eikös nuo äo-testit nykysellään aika pitkälti sitä "avaruudellista hahmottamista" /kykyä testaa..?
Eipä sillä nyt todellisen älykkyyden, tahi viisauden kanssa luulis hirveemmin tekemistä olevan.
Tietenkään ihmisen fksuutta ei pystytä minkäänlaisella testillä mittaamaan, yksilöllistä sekin, kuten jokainen ihminen.
Testit perustuup yhdenmukaistamiseen/teoriaan, käytäntö ja tosi elämän diversiteetti kaikkine puolineen on senverta haastava jutska, että todellinen äly ei voi (maalaisjärjellä ajateltuna) millään määrittyä noin helposti tai yksiselitteisesti..
Elikkäs suuntaa antavia sanosin, ei todellista merkitystä (ainakaan ei voi mitata paperilla sellasta).

Niijoo, ja viisaushan on toki vähän eri juttu, kuin älykkyys. Ainakin itse käsitän ne suht eri lailla. Miusta viisaus on enempi sellaista että tietää paljon asioita ja on valveutunut/tms. filosofinen aspekti. Sitten älykkyys taasen käsittää mielestäni enempi logiikkaa/ongelmanratkaisua yms. palikoitten käsittelyä

Niin tai näin, kumpikin tarpeellista. Eipä noita ominaisuuksia luulis voivan testeillä mitata, muuta kuin suuntaa antavasti tosiaan

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031
Liittynyt16.3.2005

On huono asia että meillä on vain yksi lukema joka kuvaa henkistä suorituskykyämme, eli ÄO, joka mittaa älykkyyttä.

Vielä pahempaa on se että jotkut pyrkivät laajentamaan ÄO:ta tai älykkyyden määrittelyä yleensäkin loogis-matemaattisen lahjakkuuden ulkopuolellekin, tehden siitä kohta koko aivojen kaiken suorituskyvyn kuvaajaa. Silloin ÄO:sta tai älykkyydestä tulee yhä enemmän ihmisarvon mittari, mitä sen ei tulisi olla.

Parempi olisi, jos ÄO jätetään suppeaksi älykkyyden kuvaajaksi, ja sen rinnalle tuodaan muita käsitteitä, jotka kuvaavat muita henkisen suorituskyvyn osa-alueita. Siten itse kukin voi valita itselleen edullisimman mittarin jos ÄO ei ole riittävän iso:

"Minun ÄO:ni, TU:ni, SQ:ni ja WS:ni ovat matalia, mutta ED:ni on poikkeuksellisen korkea!"

Sitten jokainen voi keskittyä hyödyntämään sitä lahjakkuuden osa-aluettaan, joka hänellä on mitattu korkeimmaksi. Pelkän ÄO:n tuijottaminen kaventaa ihmisen mahdollisuuksia, koska se ei kerro kaikkea ja voi joskus johtaa harhaan.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat