Sivut

Kommentit (104)

Vierailija

jussipussi kirjoitti:
Käyttäjä19401 kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:
Deimos kirjoitti:
Jiitu1 kirjoitti:
Alkuperäiselle kusyjälle todettava että kyllähän se itsari helposti epäonnistuu. Harva meistä on niin töysin satavarma sitä ajatusta toteuttaessaan, että se olisi helppo ratkaisu. Ja vaikka olisikin, moni asia voi mennä pieleen ja siinä mielentilassa juuri sillä hetkellä se pikkuasioiden tarkkuus hieman saattaa kärsiä.

Kun itsellä ei aikanaan kerta kaikkiaan pokka riittänyt toteuttaa mitään selvin päin vaikka kuolemantoive oli silloin todellinen ja jo vuosia kestänyt, siinä sitten joi itsensä niin känniin, että sai vedettyä liipasimesta. Sitä vaan oli niin kännissä että ei tajunnut haulikon piipun livenneen otsalta bähän sovuun. Onneksi ei pahempaa tinnitusta ole jäänyt näille päiville. Toine kin vähän vastaava noilta ajoilta.

Ja kun tuolla oli pohdintaa hukkumisen euforiasta, siitäkin on jokunen omakohtainen sana sanottavana. Hapenpuute ( esim. Se heliumin hengitys) on hyvin euforista. Olen sen kontrolloiduissa oloissa kokenut ja aluksi ihmettelin ohjaajan toimintaa kun kytki taas happea tulemaan. Jälkikäteen videolta tajusin etten oikeasti muistanut viimeisestä minuutista mitään mutta hauskaa oli kait. Tosi petollinen tunne sinsi ne lentsikassakin pyytää aina laittamaan maskin eka itelle ja sitten auttamaan muita. Hengenhättä sillä lapsella vieressä ei ole minuuttinausiin vaikka rauhassa asettelet maskin eka itselle. Mutta toimintakyky menee kyllä tosi salakavalasti.

Kerran myös pituussukellusta tuli vedettyä vähän liian limiitille. En vielä tarvinnut kaverin apua vaan ihan omatoimisesti pintauduin, mutta jälkikäteen ( ja etenkin tuon hapenpuutekokeessa opitun tunteen tunnistamisen jälkeen) tajusin olleeni jo aika euforisessa tilassa. Riippuu kait hapen ja co2 tasojen suhteesta sukellukseen lähtiessä, mutta kun on kunnolla tuulettanut keuhkot ja kropan co2: sta, hapen puutteen euforia voi siis iskeä ennen tulehtumisen/hukkumisen tunnetta.

Ei se helppoa ole. Kannattaa olla 100% kun sen meinaa tehdä. Itse en ole ollut ja siksi vielä täällä. Parempi kai unohtaa koko ajatus. Niin 100 % varma. Onkohan kukaan edes onnistuneista ollut niin varma? Ehkä viime hetkellä on vilahtanut mielessä että iso virhe.

Kyllä se sellaista vihjaa että absoluuttiset varmat näkemykset ja joustamattomuus mielessä vaihtoehtojen suhteen leimaa depressiota.

Masentuneet näkevät asiat tutkitusti muita realistisemmin.

Kyllä näin voi olla mutta vaihtoehtoehtojen puute leimaa ehkä ajattelua. Evoluutio ei välttämättä suosi realismia kuin tiettyyn pisteeseen asti. 

Vaihtoehtojen puute leimaa ajattelua? Tai ehkä niitä vaihtoehtoja ei ole?

Vierailija

jussipussi kirjoitti:
Mahdollisissa rankoissa itsesyytöksissä voi  kokeilla (jos mahdollista) muistuttaa itseä siitä että on evoluution muokkaama luomus. Tilkkutäkki erilaisten elämässä selviämisen vaatimusten ristiaallokossa. Kuviteltu ja luotu Itse on pitkälle vain tietoinen simuloija siinä biologisen prosessin mukana, aina askeleen jäljessä. Näkökulmia itseen kannattaa rakentaa useita. 

Ensinnäkin ei kannata rakentaa useita näkökulmia itseensä, sillä se on psykoottista. Toisekseen ei kannata ajatella ettei itsellä ole loppujen lopuksi mitään virkaa, sillä siitä masennuksessa juuri on kyse.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Deimoskin jaksaa kertoa että hänellä on iso muna, muttei käytä sitä, että hän on älykäs, muttei hyödynnä sitä, hän on viritetty tappokone, muttei hyödynnä sitäkään kuin epäluuloisuuttaan. Hänellä siis on vaikka mitä, muttei tarvitse mitään. Siitä huolimatta hän haluaa enemmän.

Mäkin kassalla tarvitaan kahta kättä, jos sitäkään, ja siellä on onnellista porukkaa duunissa. 

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat