Viides ulottuvuus?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Kun ihminen yrittää selvittää maailman kaikkeuden rajoja, rajallisuutta ja äärettömyyttä, tulee aina kysymys - mitä äärettömyyden laidalla, rajan toisella puolella?

Oletteko ikinä miettineet seuraavanlaista hullua ajatusta maailmankaikkeuden rakenteesta? Eli käytettäköön tästä termiä vaikkapa viides ulottuvuus tai mikä tahansa sellainen.

Eli käytännössä tämä viides ulottuvuus muodostaisi myös maailmankaikkeudesta ns. palloefektin. Eli kun tarpeeksi kauas edetään avaruudessa, loppujen lopuksi päädyttäisiin samaan pisteeseen. Toisinsanoen alkuräjähdyksen tapahduttua materia on levinnyt tämän "viidennen ulottuvuuden" eli tietynlaisen pallon pinnalla yhä kauemmaksi toisistaan ja laajeneminen jatkuu niin kauan, kunnes materia saavuttaa viidennen ulottuvuuden lakipisteen, eli tämän ns. pallon leveimmän kohdan. Tämän jälkeen materia alkaa taas lähetä niin kauan, kunnes se saavuttaa "pallon" alimman pisteen, jossa tapahtuu materian yhteen puristuminen ja vaikkapa uudelleen laukeaminen. Mutta koska tämän viidennen ulottuvuuden "pallon" mittakaava on niin valtava, näyttää se meidän silmistä katsottuna siltä, että kaikki laajenisi loputtomasti eikä loppua näy. Mutta viides ulottuvuus luo maailmankaikkeudelle ne "rajat".

Mutta koska kyseessä on viides ulottuvuus, ei kyseessä ole 3-ulotteisesti ajateltava suoranainen "pallo", vaan viidennen ulottuvuuden lait, jotka on helppo mieltää 3-ulotteisen pallon kaltaiseksi.

Tässä siis hieman leikkimielinen ajatusmalli, jolla ehkä pystyisi mieltämään avaruuden "äärettömyyttä". En tiedä onko tästä jo olemassa jokin virallinen teoria, mutta jos on niin linkittäkääpä varsin sellaisille sivuille.

Sivut

Kommentit (18)

Barbaari
Seuraa 
Viestejä13621
Liittynyt4.10.2007

Käytän itse seuraavanlaista ajatusleikkiä.

Käsittääkseni maailmankaikkeuden muoto on eräänlainen neliuloitteinen hyperpallo, jonka laajeneminen lienee laakeaa.

Valonnopeuden rajallisuudesta johtuen kun katsomme esimerkiksi kuuta näemme sen sellaisena kuin se oli sekunti sitten, auringon sellaisenakun se oli 8 minuttia sitten. Tähdet ovat useiden valovuosien päässä.

Kun maailmankaikkeus laajenee kiihtyvällä nopeudella tämä tarkoittaa että menneisyydessä maailmankaikkeus oli pienempi mitä se meillä tässä nyt on, ja edelleen sitä että ajan ollessa suhteellista, avaruus ympärillämme mahtuu tietyllä tavalla pienempään tilaan mitä se meillä tässä on. Arviolta 13.7 miljadia vuotta sitten maailmankaikkeus oli niin pieni että sitä ei voi matemaattisesti havaita, mitata tai olla olemassa.
Tämä piste on tavallaan maailmankaikkeuden horisontti, vaikkakaan se ei eroa mitenkään muista maailmankaikkeuden alueista.

Jos avaruuden laajeneminen ja aika voitaisiin pysäyttää ja lentää äärettömällä nopeudella johonkin suuntaan riippumatta mahdollisista paikallisista painovoimakentistä niin tulisimmeko takaisin lähtöpisteeseemme hyvin pitkän matkan jälkeen? Kun olemme saavuttaneet tietyn lakipisteen niin olemme sen jälkeen aina lähempänä kotia.

Tästä perspektiivistä voitaisiin huomata että avaruus kaareutuu käsitteemme ajan ympärille. Sen takia maaimankaikkeuden ulkopuolelle pääseminen ole kovinkaan miellekäs ajatus.

Tämä ei tosin välttämättä sido ajatusta siitä ettei olisi toisia maailmankaikkeuksia.

Maalaisjärki
Seuraa 
Viestejä1286
Liittynyt1.9.2006

Itse olen joskus tuumaillut että kaartaako kaikki tosiaan rajatussa tilassa (jossa on materiaa mitä voidaan havannoida) ja pysyy tavallaan kuin ilma saippuakuplassa..

Savor, Olkoon sielusi kevyt kuin mielesi tuote.
- Maalaisjärki

Vierailija

loppumattomuutta on mukava kelailla, sillai, ei alkua eikä loppua, päästä eroon näistä ihmiskäsitteistä, mut ei se keltään onnistu. Teoriassa voi pystyä ymmärtää vähäsen mitä se meinaa, mut käytännössä sen tajuaminen ei oikeen onnistu. Kaikki olis loppumatonta,.. mut saattaahan se niinkin olla.. Ei mitäänkin on kuitenkin jotain sekin, ja jotain ei kuiteskaan ole mitään.. Periaatteessa rajallisesta käsityskyvystä olis hyvä päästä, mutta toisaalta ihmiselämä onnistuakseen tarvitsee rajoja joiden kautta määrittää itseään, muuten voitas palloilla suht hukassa.. Eli kait me tarvitaan mustaa ja valkosta, alkua ja loppua, vaikkei se lopullinen totuus olisikaan. Pitäähän meidän jotenkin määrittää olevaisuutemme, vai pitäskö sittenkään..?

Joten voihan siellä olla vaikka periaatteessa loppumaton määrä ulottuvuuksia, mut ei vielä ymmärretä mitään tollasten juttujen päälle.. ehkä joskus, ehkä ei. Ja jos näin tapahtuisi, saisiko ihmisen olemassaolo aivan uudenlaisen merkityksen.. Nää tänhetkiset simppelit rajat on tarpeellisia meille, niiden kautta on hyvä määrittää maailmaa.

Mut todellisuudessa ei tiedetä paljon v*ttuakaan mistään, luullaan vaan, omien ihmiskäsitteidemme (tarpeellisten olemassaololle tosin) nojassa luullaan ja tiedetään. Se on meidä rajallinen näkemys se, joka on vallalla.
Mutta kehitystä tapahtuu, koko ajan, joka sekunti. Vaikka aikaa ei oikeasti olekaan

Vierailija

Ja nuo universaalit kaikkeuttamme kuvaavat pallot kattoivat kaikki ajan kaaren halkaisijat, jotka toistivat mahtavimpien aikojen historioita ennen
maailmojen syntyä.

t: Kuplan sisällä

deepndark
Seuraa 
Viestejä2644
Liittynyt4.10.2005

Nää teoriat menee perseelleen siinä että "kaikki on suhteellista"

Toi pallo voisi olla kymmenkertainen kooltaan muttei silti nähä ongelmaa.

Halki, poikki, pinoon - pois mielestä.

Vierailija

Ei äärettömyyden hahmottamisessa ole mitään ongelmia, jos ei ole olemassa mitään, on silti olemassa ääretön tyhjiö, tila on olemassa kun on dimensioita.
Aiheesta järjestetyssä äänestyksessä(jos aine poistuisi, poistuisiko myös tila) huomasi monien vaikeuden hahmottaa yksinkertaista asiaa koska he kuvittelivat ettei kyseessä ole yksinkertainen asia.

Vierailija

Maailma ja sen kaiken kattava moniulotteinen avaruus, planeettoineen
sekä tähtisumuineen koostuu monen sorttisista partikkeleista eli yksiköistä,
joita kaikkia yhdistää niiden kyky ”kommunikoida” toistensa kanssa sähköisen
informaation välityksellä. Ja suurimmasta (planeetta >galaksi > universumi)
yksiköstä pienen pieneen (dna >solu > molekyyli) partikkeliin, niillä on kyky
”tunnustella ja etsiä” kullekin sopiva tapa yhdistyä toisiinsa, kuitenkin tietyin
järjestyksin ja säännöin, että epäsäännöin eli sattuman kautta. Tätä sattumaa
voidaan tietysti myös kutsua evoluutioksi, jota ihminen on nyt alkanut muokkaa-
maan itse eri tieteen- ja teknologian keinoin. Mitä enemmän ihminen on alkanut
ymmärtää nanoteknologian avulla oman itsensä koostumusta, sitä enemmän hän
on myös oppinut ymmärtämään ulkopuolista maailmaa, ei vain oman planeettamme
lähipiirissä, vaan myös sitä edemmäs muihin aurinkokuntiin ja monialaisesti laajene-
vaan maailmankaikkeuteen. Ennen puhuttiin lineaarisesti laajenevaan avaruuteen, mutta
nyt jokainen käsittää sen kuitenkin laajenevan kaikkiin mahdollisiin dimensioihin, kui-
tenkin siten, että aiemmin ”syntyneet” tähdet/aurinkokunnat sammuvat/tuhoutuvat uusien
ja tulevien tieltä, sillä ilman vanhan kuolemista ei voi syntyä uutta. Eli energian määrän
kuuluu olla vakio maailmankaikkeudessa.
JOLLOIN voidaan siis kysyä, mitä tapahtuu ihmisessä olevalle sähkömagneettiselle energialle kuolema prosessissa???

Vierailija
mark damiani
Maailma ja sen kaiken kattava moniulotteinen avaruus, planeettoineen
sekä tähtisumuineen koostuu monen sorttisista partikkeleista eli yksiköistä,
joita kaikkia yhdistää niiden kyky ”kommunikoida” toistensa kanssa sähköisen
informaation välityksellä. Ja suurimmasta (planeetta >galaksi > universumi)
yksiköstä pienen pieneen (dna >solu > molekyyli) partikkeliin, niillä on kyky
”tunnustella ja etsiä” kullekin sopiva tapa yhdistyä toisiinsa, kuitenkin tietyin
järjestyksin ja säännöin, että epäsäännöin eli sattuman kautta. Tätä sattumaa
voidaan tietysti myös kutsua evoluutioksi, jota ihminen on nyt alkanut muokkaa-
maan itse eri tieteen- ja teknologian keinoin. Mitä enemmän ihminen on alkanut
ymmärtää nanoteknologian avulla oman itsensä koostumusta, sitä enemmän hän
on myös oppinut ymmärtämään ulkopuolista maailmaa, ei vain oman planeettamme
lähipiirissä, vaan myös sitä edemmäs muihin aurinkokuntiin ja monialaisesti laajene-
vaan maailmankaikkeuteen. Ennen puhuttiin lineaarisesti laajenevaan avaruuteen, mutta
nyt jokainen käsittää sen kuitenkin laajenevan kaikkiin mahdollisiin dimensioihin, kui-
tenkin siten, että aiemmin ”syntyneet” tähdet/aurinkokunnat sammuvat/tuhoutuvat uusien
ja tulevien tieltä, sillä ilman vanhan kuolemista ei voi syntyä uutta. Eli energian määrän
kuuluu olla vakio maailmankaikkeudessa.
JOLLOIN voidaan siis kysyä, mitä tapahtuu ihmisessä olevalle sähkömagneettiselle energialle kuolema prosessissa???

Ei nanoteknologia liity millään tavalla siihen mitä tiedetään ihmisen koostumuksesta.

Vierailija

UNOHTAKAA JO NE PALLO YM. KUVIOT JA AJATELKAA VIELÄ LAAJEMMIN!!!
Jos vähän aikaa sitten "löydettiin" punaisen auringon aurinkokunta 20 miljoonan valovuoden päästä, niin silloin se asettaa muinaisten Maya-, Azteekki- ja Sumerilaiskulttuureiden matematiikan, astronomian ja tähtitiedettä esittävän taiteen ihan uudelle kantille. Mistä ihmeestä ne olisivat voineet keksiä sellaisia asioita ja kuvia, joissa kuvataan hahmoja oudoilla "päähineillä" ja kulkuneuvoilla taivaalta!?! Heh, ei ainakaan poppamiehen hengentuotteesta!!! Ja asioikseen jättivät valtavat määrät kallioihin hakattuja "taide" kuvia avaruudesta, sekä omasivat tähtienvälisten etäisyyksien laskentakaavoja??? Hei haloo!!! EI OLE OLEMASSA UFOJA, o n v a i n teknologiaa, josta me emme tiedä vielä mitään! ELI KUMPI AURINKOKUNTA OLI ENSIN...???

To upper line:
...kuinka kauan minun pitää vielä odottaa, että he alkavat herätä...

Vierailija

ANTEEKSI, tarkoitin nanoteknologiaa sekä ihmissolujen havainnoimista/ kartoittamista graafisen sekä visuaalisen tekniikan avulla, jolloin myös avaruudelliset mittasuhteetkin avautuvat/hahmottuvat ehkä helpommin...

Vierailija
mark damiani
Mistä ihmeestä ne olisivat voineet keksiä sellaisia asioita ja kuvia, joissa kuvataan hahmoja oudoilla "päähineillä" ja kulkuneuvoilla taivaalta!?!

Yhteistä menneisyyden ja nykyajan ihmisille on se että kun ei tietoa ole riittävästi, käsitys todellisuudesta on hämärtynyt, silloin selitetään asioita itselle mielikuvituksen varassa, mikä on yleensä aika suppea ihmisillä joilla ei ole tietoa riittävästi.
Jos joskus kymmenen uutisissa kerrotaan että ufot ovat saapuneet, ehkä sitten kannattaa uskoa niihin tietyllä varauksella, siihen asti kyse on usein ressukan kuvitelmasta, joka toivoo että ufot tulisivat hakemaan hänet pois maapallolta johonkin parempaan paikkaan.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat