Sivut

Kommentit (181)

Mietos
Yliopiston perustarkoitus on uudessa tiedossa; ja sellaisena nähdään nimenomaan innovaatioyliopistotkin. Nyt huomattava osa uudesta tiedosta hautautuu vaan jonnekin, tai se ei ole relevanttia yhteiskunnassa.



En asettaisi tiedon määritelmäksi yhteiskunnallista relevanssia; tämä kuulostaa kovin utilitaristiselta (ja subjektiiviselta), ja on pois muista näkemyksistä siitä, mikä on tietoa. Tällaisia muita näkemyksiä voivat olla esimerkiksi uudet ajattelumuodot tai esteettiset tulkinnat/representaatiot.

Eli itse siirtäisin, tietäen kyllä että angloam. perinnettä vastaan, fokuksen pois materiaalisuudesta, yhteisöllisyydestä ja yhteiskunnallisuudesta kohti yksilöyttä, luovuutta, ajattelua, viestintää ja kritiikkiä.

Mietos
Innovaatioyliopiston idea, niinkuin sen nyt ymmärrän, on juuri tehostaa uuden tiedon etsintää niille linjoille, mille yhteiskunnassa on tilausta. Tämä näin kauniisti sanottuna.

Oikeasti innovaatioyliopisto antaa vain lisää valtaa markkinavoimille, ja tuhoaa yhteiskuntaa pitkässä juoksussa, kaikesta yhteiskuntavastuun toitotuksesta huolimatta.




Tästä samaa mieltä. On kovin ikävää, jos yliopisto ottaa kantaakseen utilitaristisen kaavun, jonka alle on kaiken tutkimuksen sovittava. Kaksin verroin ikävämpää on naittaa tutkimus ja bisnes. Se on kuin USA:n II MS:n jälkeinen valtapoliittinen kulttuurivisio ulotettaisiin koko maailmaan, pelottavaa.

Ertsu
Seuraa 
Viestejä7127
Nagarjuna
Ei tiede eikä innovaatiot. Ne eivät tilastojen mukaan juurikaan synny yliopistoissa, vaan yrityksissä.

Innovaatiot eivät synny yrityksissä, vaan jonkun ihmisen aivoissa.

Yliopisto tuottaa työvoimaa liike-elämälle.

Enimmäkseen kuitenkin julkishallinnolle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nagarjuna
Ei tiede eikä innovaatiot. Ne eivät tilastojen mukaan juurikaan synny yliopistoissa, vaan yrityksissä.

Yliopisto tuottaa työvoimaa liike-elämälle.




Ammattikorkeakoulut tuottavat akateemista työvoimaa (ensisijaisesti) yrityksille, ja miiden tutkinnot ovat ammattikapohjaisia, mitä yliopistoissa yleensä eivät ole.

Yliopistojen pitäisi tuottaitse omat perustyöpaikkansa, ja vielä lisää muita sellasia formoihin. Yliopistollisessa tieteellisessä perustutkimuksessa ei voida asettaa tähtäitä innovaatioon, koska tulosta ei tiedetä ennelta. SEllainen tutkimus, jossa tähtäin innovaatioon voiidaan asettaa, kuten vaikkapa lääkeaineiden vaikuttavuus- ja sisuvaikutstutkimukset, ovat soveltavaa tutkimusta, vaikka ne tuottaisivatkin täysin uutta tietoa (esimerkiksi uusista yllättävistä vuorovaikutuksista).

Firmoille tieteilijät EIVÄT ole mitään parasta mahdollista tyvoimaa, paitsi ehhkä silloin jos hetulevat soveltamaan omia perustutkimustuloksiaan, kun "takki on tyhjentynyt" uusien sellaiten tuottamisen suhteen. Tieteilijät saattavt olla hyviä myös torjumaan virheitä uusia uria luovassa suunnittelussa.

Ertsu
Nagarjuna
Ei tiede eikä innovaatiot. Ne eivät tilastojen mukaan juurikaan synny yliopistoissa, vaan yrityksissä.

Innovaatiot eivät synny yrityksissä, vaan jonkun ihmisen aivoissa.

Yliopisto tuottaa työvoimaa liike-elämälle.

Enimmäkseen kuitenkin julkishallinnolle.



Väärin, jos tarkastelet tilastoja, julkishallinnon suuruus verrattuna palvelusektoriin (noin 75%) on verraten pieni. Jo palvelusektorin akateemiset muodostavat suuremman osuuden kuin JH.

Ja, ihmiset ovat yritysten palkkaamia aivotyöntekijöitä. Kukaan ei keksi mitään yksin. Innovaatiot syntyvät tavallisesti tiimeissä, yrityksissä, luonnollisesti ihmisaivoissa.

Esimerkkinä vaikkapa Suomen ainut Nobel-tieteilijä -> Kemira, tai Nokia tuotekehittelyt, tai Bell Labs.

Nagarjuna
Ertsu
Nagarjuna
Ei tiede eikä innovaatiot. Ne eivät tilastojen mukaan juurikaan synny yliopistoissa, vaan yrityksissä.

Innovaatiot eivät synny yrityksissä, vaan jonkun ihmisen aivoissa.

Yliopisto tuottaa työvoimaa liike-elämälle.

Enimmäkseen kuitenkin julkishallinnolle.



Väärin, jos tarkastelet tilastoja, julkishallinnon suuruus verrattuna palvelusektoriin (noin 75%) on verraten pieni. Jo palvelusektorin akateemiset muodostavat suuremman osuuden kuin JH.

Ja, ihmiset ovat yritysten palkkaamia aivotyöntekijöitä. Kukaan ei keksi mitään yksin. Innovaatiot syntyvät tavallisesti tiimeissä, yrityksissä, luonnollisesti ihmisaivoissa.




Kukaan ei keksi mitään yksin, mutta varsinkin tieteessä keksijä on aina joku yksilö.

Molemmat pointit ovat tärkeitä.

Esimerkkinä vaikkapa Suomen ainut Nobel-tieteilijä -> Kemira, tai Nokia tuotekehittelyt, tai Bell Labs.

Entisen hölynpölykangslerin mukaan "vain raha ratkaisee yliopistojen Shanghain rankinglistalla" ratkaisee vain raha.

(Shanghain listaa voidaankin monin perustein kritisoida, ei vähiten siksi, että siellä on melko korkealla pesunkestäviä humpuukiyliopistoita, joiden kokoon haalima suuri viittausmäärä ei ole tieteelistä, vaan ilmentää lähinnä jonkin hölynpölyn saamista "alan standardihölmöyden" asemaan kuten Noam Avram Chomsky, MIT, USA...)

Aivan erityisesti Raiviota korpeaa NOBEL-palkintojen iso paino listalla, vaikka se on listan luotettavin osa, siitä huolimatta että pari haistapskntiedenobeliakin on jaettu, mm. Kahnemannille "hermotaloustieteestä"...

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli ... SI1MP02ogv

" VIERASKYNÄ

Raha ratkaisee sijoitukset yliopistojen rankinglistoilla

Julkaistu: 3.10.2008 lehdessä osastolla Mielipide

kari raivio

Jos tutkimuksen tuloksellisuus suhteutetaan väestöpohjaan tai käytettyihin voimavaroihin, Suomen yliopistot menestyvät loistavasti, kirjoittaa Kari Raivio.

Raha ratkaisee sijoitukset yliopistojen rankinglistoilla

Yliopistojen rankinglistat ovat suosittua luettavaa. Shanghain Jiao Tong -yliopiston tämänvuotisella listalla Helsingin yliopisto oli noussut viisi pykälää sijalle 68; Turun ja Oulun yliopistot olivat kategoriassa 303-401 ja Teknillinen korkeakoulu sekä Jyväskylän ja Kuopion yliopistot sijoilla 402-503.

Mitä tällainen lista kertoo yliopistojen tasosta? Ikävä kyllä ei paljoakaan, ja se johtuu käytetyistä mittareista.

Mittareina käytetään Nobel-palkintojen sekä alansa eniten siteerattujen tutkijoiden määrää sekä Nature ja Science -lehdissä julkaistujen artikkelien ja tieteellisten artikkelien kokonaismäärää yliopiston kokoon suhteutettuna. Menestyminen edellyttää vahvaa luonnontieteiden ja lääketieteen tutkimusta. Listaa on julkaistu vuodesta 2003, ja muutokset ovat olleet vähäisiä.

Ykkössijalle näyttää ankkuroituneen Harvard. Kahdenkymmenen "parhaan" joukkoon mahtuvat Euroopasta vain Cambridge ja Oxford ja Aasiasta Tokion yliopisto; muut ovat amerikkalaisia. Näiden kahdenkymmenen yliopiston keski-ikä on noin 200 vuotta, vuosibudjetti 2 miljardia dollaria, omat rahastot miljardi dollaria ja opiskelijoiden määrä 15000.

Vielä vähemmän uskottava on brittiläisen The Times -lehden lista, sillä sen tärkein mittari on mielipidetiedustelu.

Australialainen National University (sijalla 57) on arvioinut, että kipuaminen Shanghain listan 20 parhaan joukkoon vaatisi 16 huippusiteeratun tutkijan rekrytointia, 1300 lisäjulkaisun tuottamista vuodessa, niistä 10 Nature tai Science -lehdissä, sekä vuosibudjetin korotusta 850 miljoonasta dollarista 2,2 miljardiin dollariin.

Helsingin yliopistollakaan ei ole asiaa listan kärkeen - ja vielä vähemmän Aalto-yliopistolla, jolla on paljon huonommat lähtökohdat näillä mittareilla mitattuna.

Yliopistojen menestys on pitkälti kiinni rahasta. Luonnontieteiden ja lääketieteen tutkimus on kallista, eikä huippututkijoiden rekrytointi onnistu, ellei tarjolla ole kunnon palkka, hyvät tutkimusolot ja tasokas henkinen ilmapiiri.

Jos tutkimuksen tuloksellisuus suhteutetaan väestöpohjaan tai käytettyihin voimavaroihin, Helsingin ja muutkin Suomen yliopistot menestyvät loistavasti, mutta tällaiset "korjatut" laskelmat eivät mediaa kiinnosta.

Media rakastaa ranking-listoja, olipa kyseessä paremmuus urheilussa, akankannossa, puolueiden kannatuksessa tai veronmaksussa. Myös elinkeinoelämä tuijottaa rankinglistoja ymmärtämättä niistä paljoakaan.

Sen sijaan opiskelijat harvoin valitsevat opinahjoaan perusteilla, jotka eivät kerro mitään opetuksen tasosta, kustannuksista ja muista olosuhteista. Tutkijoita kiinnostaa enemmän oman tieteenalansa taso ja työskentelymahdollisuudet, jotka voivat olla paremmat tai huonommat kuin koko yliopiston status. Rahoittajatkaan eivät voi toimia näin karkealla tasolla.

Järkevämpää olisi vertailla tietyn maan yliopistoja keskenään. Parhaan käsityksen tutkimuksesta antaa tieteellisen julkaisutoiminnan analyysi. Opetuksen laadun arviointi on vaikeampaa mutta tärkeää, sillä opinahjon valinta ratkaisee, missä nuori viettää seuraavat vuotensa, kuinka hyvät eväät hän saa työuralleen ja kuinka raskas taloudellinen taakka opiskelusta koituu.

Esimerkki onnistuneesta rankkauksesta on Saksan akateemisen vaihtopalvelun (DAAD) teettämä tietopaketti (http://www.daad.de/deutschland/hochschu ... hulranking). Siinä yliopistoja ei aseteta paremmuusjärjestykseen, vaan niistä annetaan oppiaineittain ja alueittain tietoja. Mittareihin kuuluvat opiskelijamäärät, tutkinnot, tutkimusrahoitus ja tutkimusjulkaisut suhteessa opetus- ja tutkimushenkilökuntaan, ulkomaisten opettajien osuus sekä opetuksen ja tutkimuksen arvostus.

Opiskelijapalautteessa arvioidaan opetuksen organisointia ja tukea, kontaktia opettajiin, opetuksen laatua, ohjausta työelämään, tiloja ja it-valmiuksia. Yliopiston koulutusohjelma luokitellaan kunkin mittarin osalta. Lisäksi arvioidaan kehityksen suuntaa.

Suomessa yksiulotteinen yliopistojen rankinglista olisi hyödytön, eikä sellaisen perusteista varmaankaan päästäisi yksimielisyyteen. Sen sijaan koulutusalakohtaiset tutkimuksen ja opetuksen sekä yliopistojen muiden tehtävien vertailevat arviot olisivat tarpeen opiskelupaikan valinnan tukemiseksi, koko järjestelmän kehittämiseksi ja mielekkäiden määrärahojen jakoperiaatteiden luomiseksi.

Kirjoittaja on Helsingin yliopiston emerituskansleri. "

Arkkis
Professori Pekka Kaupin mukaan (HS 30. 8.) perustutkimuksen rahoitus "kiertää" yliopistoihin Suomen Akatemian kautta.

Kaupin mielestä opetusministeriön tulisi myöntää rahat suoraan yliopistoille.

Tätä ajatusta ei voi muuta kuin kannattaa. Ja sitten nykyisenkaltaista vilppiakatemiaa ei tarvittaisikaan lainkaan.

HS 11/9/08 Akatemian toimialajohtajat Eila Helander, Erkki Oja, Paavo Pelkonen ja Kalervo Väänänen (allekirjoittanut kuulee nimet ensi kertaa, vaikka olen tapellut tiedeasioista 30 vuotta), selvittävät, että

"Tutkimuksen laatu on tärkein rahoitusperuste".

"Kauppi jätti huomiotta sen, että tutkimusrahan kysyntä ylittää moninkeraisesti rahoitusmahdollisuudet. Täytyy siis pystyä luotettavasti arvioimaan, mitkä hankkeista on syytä rhoittaa. Meillä tämän tekee Suomen akatemia."

"Kauppi väitti, että Akatemia joutuu tasapainoilemaan mm. aluepoliittisten näkökohtien takia. Jo kansainvälisten arvioitsijoiden käyttö kuitenkin ehkäisee tehokkaasti tällaisen. Tutkimussuunnitelman laatua sekä hakijan pätevyyttä ei voi ohittaa muilla painotuksilla. "

Akatemia salaisten "kansainvälisten asiantuntijoidensa" salaisine lausuntoineen on kuitenkin täydellisesti epäonnistunut tässä "korkeassa tehtävässään" (kuten aina tapahtuu, kun tietellisiä pelisääntöjä ei noudateta, vaan ne vaihdetaan joihinkin muihin!), ja rahoittanut esimerkiksi "neurotieteissä" ja psykologiassa vain puhdasta paskaa, kuten "Peilisilu-Riitta" Harin, "Aivokaapeli-Antti" Revonsuon, Kai "Keenistä-Lallaa" Kailan, ja samoja "metodeja" käyttäneen Jari Hietasen "sosiobiologisia" tutkimuksia.




Täällä on Talouselämästä Kaupin vanhempi juttu:

http://www.talouselama.fi/doc.te?f_id=1361122

" Suomen Akatemia on yliopistolle hidas ja turha
[Pekka Kauppi 16.5.2008]

Maamme perustutkimuksen rahoitus on monimutkaista ja paperisotaan kuluu paljon aikaa. Ongelmia voidaan poistaa jo yhdellä hallituskaudella, jos toimeen tartutaan.

Perustutkimus edustaa kulttuuria ja sivistystä ja luo pohjan soveltavalle tutkimukselle ja yhteiskuntaa kehittäville innovaatioille. Siksi asia on tärkeä.

Eri säätiöiden tutkimusvarat ovat Suomessa niin vähäiset, että Suomen Akatemialla on perustutkimuksen rahoittajana lähes monopoliasema. Tekes ja Sitra ovat voimakkaita, mutta suuntaavat varansa soveltavaan tutkimukseen ja kehitystyöhön. Myös Euroopan unionin perustutkimusrahaa saadakseen tutkimusryhmällä on yleensä oltava Akatemian rahoitusta ensin.

Tutkimuksen maailmaan voi syventyä lukemalla akateemikko Olli V. Lounasmaan huikeat muistelmat Täällä ei näperrellä!. Kirja ilmestyi postuumisti keväällä. Lounasmaa pääsi lähelle Nobelin palkintoa sivuuttaen välillä Suomen Akatemian ja oman korkeakoulunsa virkatien. "Suomen tieteen pahin ongelma on pienimuotoinen näpertely", kirjoittaa Lounasmaa.

Näpertely ilmenee muun muassa hitaana, monimutkaisena ja valtapelille alttiina päätöksentekona Suomen Akatemiassa.
Perustutkimus on määritelmän mukaan tutkijalähtöistä erityisesti aiheenvalinnassa. Kokeneiden tutkijoiden rahoituksen voisi pääsääntöisesti ratkaista tuoreitten meriittien mukaan käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa. Tarkoitus on tehdä tutkimuksia ja julkaista ne parhaissa tieteellisissä sarjoissa. Jos muut tutkijat tuloksiin viittaavat, rahoitusta voi jatkaa.

Suomen Akatemia kuitenkin pyörittää hidasta ruljanssia tutkimussuunnitelmien arvioimiseksi niidenkin osalta, joiden näytöt ovat vakuuttavat.

Uusille professoreille ja nuorille tutkijoille tarvitaan starttijärjestelyjä, mutta niiden ei tarvitse olla monimutkaisia.

Vuonna 2008 Suomen Akatemia saa valtion varoja 296,5 miljoonaa euroa. Neljä toimikuntaa jakaa rahat hakemusten perusteella pääosin yliopistoihin ja korkeakouluihin. Kussakin toimikunnassa on yksitoista jäsentä. Perustieteessä on enemmän kuin 44 erikoisalaa, joten yksi toimikunnan jäsen joutuu vastaamaan usean tutkimusalan asiantuntemuksesta.

Varttuneet hakijat ovatkin omalla alallaan yleensä pätevämpiä kuin yksikään toimikunnan jäsen, vaikka nämäkin ovat professoreita tai ainakin tohtorintutkinnon suorittaneita. Päätösvalta valuu asiantuntijapaneeleihin ja hallintoviraston työntekijöille, joita on noin 160.

Akatemian toimikunnat ovat sivutoimisia ja vastaavat pörssiyhtiöiden hallituksia. Toimikuntien jäsenillä on korkea ja kiireinen siviilivirka.

Miten käy pörssiyhtiön, jos hallitus tekee operatiiviset päätökset ja vastaa niistä kollektiivisesti? Näin toimii Suomen Akatemia, tosin vain paperilla, sillä päätökset on delegoitu pimentoon. Toimikunnan jäsen voi suuresta pinosta enintään nostaa suosikkiaan ja painaa kilpailijaansa. Tutkijat tietävät tämän ja suhtautuvat hakemiseen kuin ilmaisiin arpajaisiin. Hallintokulut ovat kuitenkin hirmuiset, jos mukaan lasketaan tutkimusryhmien työaika hakemuksien laatimiseen.

Akatemia on hidas. Hakemukset jätetään tammikuussa ja päätös, yleensä hylkäävä, tulee lokakuussa. Tutkijaryhmä ei voi rekrytoida nuorta tutkijaa, ennen kuin rahat ovat saapuneet. Uusi maisteri tai valmis diplomi-insinööri ei lähde vuodeksi tilapäistyöhön odottamaan Akatemian päätöstä.
Jos arpajaisissa voitto osuu kohdalle, rekrytointi alkaa kiivaana nollapisteestä. Nuori aloitteleva tutkija ei näin voi itse osallistua tulevan työnsä suunnitteluun.
Ongelma uusiutuu tohtorintutkinnon jälkeen. Ns. post doc -kautta saa hakea vasta, kun tutkinto on valmis. Päätös tulee aikaisintaan vuoden päästä väitöstilaisuudesta.

Järjestelmä ohjaa suunnitteluun ja epävarmuuteen, ei tieteelliseen työhön ja toimintaan.

Tutkijat eivät kilpaile keskenään tieteellisillä saavutuksilla vaan lupauksia sisältävillä tutkimussuunnitelmilla, missä ansioluettelo on pelkkä liite. Järjestelmä ohjaa suunnitteluun ja epävarmuuteen, ei tieteelliseen työhön ja toimintaan. Suomen Akatemia pakottaa määräaikaisiin työsuhteisiin yliopistoissa, koska hakemuksiin perustuva rahoitus on vaikeasti ennustettavissa.

Hitautensa Suomen Akatemia voi korjata itse. Tekes pystyy rahoituspäätökseen 2-3 kuukaudessa, vaikka soveltavassa tutkimuksessa rahoittaja joutuu arvioimaan aiheenvalintaa enemmän kuin perustutkimuksessa ja yrityspartnerin sana on otettava huomioon. Tekesin päätöksentekijällä on kasvot.

Toista ongelmaa, monopoliasemansa purkamista, Suomen Akatemia tuskin voi ratkaista yksin.

Yksi mahdollisuus on erottaa Helsingin yliopiston perustutkimuksen rahoitus Suomen Akatemiasta. Viime vuonna Helsingin yliopiston osuus Suomen Akatemian tutkimusrahoituksesta oli noin neljännes.

Opetusministeriö voi osoittaa neljänneksen tutkimusvaroista ja vastaavan osuuden hallintokuluista suoraan Helsingin yliopistoon, jolla on valmiiksi järjestelmiä suuntaamaan tutkimusvaroja tutkimusryhmilleen.

Suomen Akatemialle tulisi näin merkittävä kotimainen kilpailija perustutkimuksen rahoituspäätösten tekijänä. Helsingin yliopisto saisi näyttää, mihin pystyy.

Pekka Kauppi on Helsingin yliopiston ympäristönsuojelun professori. "

Lihavoinnit ovat Arkkiksen.

En viitsinyt pätkiä Kaupin tekstiä kommenteillani, vaan kirjoitan ne loppuun.

Meille maakuntien ihmisille ei riitä, että vain Helsingin yliopisto irrotetaan Akatemian diktatuurista. Siinä olisi yhä yhden sijasta kaksi huonosti johdettua hörhölää vastakkain: "Akatemian joukot" (eli "me") ja Helsingin yliopisto. Se ei riitä perustutkimuksessa todellisen kansallisen kilpailun aikaansaamiseksi aiakaansaamiseksi ja siten myös todelliseksi harjaantumiseksi kansainväliseen kilpailuun. Tasan samat ongelmat säilyvät pienemmän "akatemiapuolueen" sisällä kuin nyt koko järjestelmässä. Akatemian kautta ei sitä paitsi varmasti ole syrjitty Helsingin yliopistoa kokonaisuutena, korkeintaan sen joitakin laitoksia, kun taas jotkin muut ovat saaneet aivan katteettomasti rahaa, tai sitten pelkkien tutkimusvälineidensä perusteella, täysin kelvottomien tutkimussuunnitelmien pohjalta ja ilman ainokaistakaan todellista kestävää tutkimustulosta, niin siellä kuin muuallakin.

Jotkin liopistot voivat sitä paitsi liittoutua vapaaehtoisesti alliansseiksi, joista pääsee halutessaan omalla päätösellä pois.

Suomen "akatemia" on kerta kaikkiaan vain lakkautettava nykyisessä muodossaan, ja perustutkimusrahat on jaettava olevien tiedeyliopistojen kesken vuosittain valmistuvien väitöskirjojen suhteessa. (Niiden tulevan arvon arvioiminen erityisesti niiden avaamien uusien perustutkimusperspetiivien sekä sovellututen kannalta on sitä paitsi välittömästi ennenaikaista.)

Myöhemmin on nostettava kysymys julkisesti toimivan, valtiota palvelevan aidon Tiedeakatemian perustamisesta, mutta ei ole syytä edes sille monopolisoida kaikkea perustutkimusmäärärahojen jakoa, vaan se voisi olla yksi niiden jakajista. Silloin se voisi mm. nopeasti paikata jaossa tapahtuneita pahimpia virheitä tilaamalla yliopistoilta omilla perustutkimusmäärärahoillaan tarvitsemiaan tutkimuksia.

Myös TTY:stä tulee säätiöyliopisto:

http://www.tut.fi/public/index.cfm?Main ... 9&ID=55819

" TTY:stä tulee säätiöyliopisto 19.11.2008 11:12

Tampereelle syntyy Suomen toinen säätiöyliopisto. Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) hallitus päätti kokouksessaan maanantaina 10. marraskuuta, että TTY toimii säätiönä 1.1.2010 alkaen, mikäli valtio tekee myönteisen päätöksen omasta rahoitusosuudestaan. Myönteinen rahoituspäätös saatiin tänään tiistaina, kun hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli asiaa.

Rehtori Markku Kivikoski kuvaa TTY:n säätiöitymispäätöstä historialliseksi. ”Prosessi on edennyt hyvin nopeasti vaikeasta taloustilanteesta huolimatta. Tämä osoittaa, että TTY:llä on hankkeelle vahva tuki sekä elinkeinoelämän että valtiovallan piirissä.” Kivikoski painottaa, että onnistuminen tässä valtakunnallisesti ja alueellisesti tärkeässä säätiöhankkeessa edellyttää laajaa tukea TTY:n kaikilta yhteistyökumppaneilta ja sidosryhmiltä.

Tampereen kauppakamarin puheenjohtaja, Katsa Oy:n toimitusjohtaja Timo Salli toteaa, että toisen säätiöyliopiston synnyttäminen Suomeen on kansallisesti erittäin merkittävä hanke. ”TTY:n ja Aalto-yliopiston on toimittava rakentavasti toistensa vastavoimina, mutta myös yhteistyökumppaneina, jotta tutkimus ja opetus kehittyvät kansainvälisesti ja valtakunnallisesti. Yliopistojen on jaettava ja jalostettava hyviä käytäntöjään. Niiden on myös pohdittava toimintojensa painopisteitä.”

Myös Kivikoski muistuttaa, että koko yliopistouudistuksen onnistumisen kannalta on tärkeää, että säätiömuotoisella Aalto-yliopistolla on kotimaassa sparraaja. ”TTY sopii erinomaisesti tähän rooliin. Opiskelijamäärältään TTY:n kokoisen Chalmersin teknillisen korkeakoulun esimerkki Ruotsista osoittaa, että malli toimii.”

Joustava toimija

TTY:n hallituksessa istuva Salli näkee, että TTY on viime vuonna tehdyllä rakennemuutoksellaan ennakoinut hyvin tulevaa ja on siksi valmis siirtymään nopeasti ja joustavasti säätiömuotoon. Aalto-yliopistoon rakenneuudistus on vasta tulossa. ”Yksi TTY:n vahvuuksista on matala organisaatio, joka on ketterä liikkeissään. Sellaisena se toivottavasti pysyy tulevaisuudessakin.”

Rehtori Kivikosken mukaan lähtökohdat uuteen toimintamalliin ovat erinomaiset. Hän uskoo, että säätiö-TTY pystyy toimimaan entistä joustavammin vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa, panostamaan yhä enemmän uusiin tutkimusavauksiin ja opetuksen laatuun sekä kehittämään monipuolisempia sisäisiä kannustusjärjestelmiä.

Kivikoskea ilahduttaa, että myös TTY:n ylioppilaskunta on säätiöhankkeen takana. Omassa kannanotossaan ylioppilaskunta korostaa, että TTY:n ei pidä kopioida säätiömallia suoraan Aalto-yliopistosta, vaan luoda omiin tarpeisiin parhaiten sopiva hallintomalli. Keskustelu kaikkien yliopistoyhteisön ryhmien kanssa on tässä työssä tärkeää. ”Läpinäkyvä ja perusteellinen uuden hallintomallin hiominen on edellytys TTY:n menestymiselle uuden yliopistolain tullessa voimaan”, sanoo ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Ville Luotonen.

TTY saa valtiolta 125 miljoonaa euroa, sillä valtio on luvannut osallistua säätiöyliopiston pääomittamiseen samassa 5:2-suhteessa kuin Aalto-yliopistonkin kohdalla. TTY:n oma tavoite on kerätä 50 miljoonan euron säätiöpääoma. Kivikosken mukaan säätiöpääoman kerääminen on edennyt erittäin myönteisesti.

TTY:n emeritusrehtori Jarl-Thure Eriksson ja rehtori Kivikoski ovat käyneet keskusteluja säätiöpääoman keräämisestä erityisesti teollisuuden kanssa. ”TTY tekee tiivistä yhteistyötä teollisuuden kanssa ja on haluttu kumppani”, Eriksson sanoo. Hän uskoo, että säätiömuotoinen TTY pystyy omien rahoitusinstrumenttiensa ansiosta toimimaan itsenäisemmin kuin julkisoikeudellinen oikeushenkilö. ”Itsenäisyydellä on myös suuri imagoarvo kilpailtaessa hyvistä tutkijoista, opettajista ja opiskelijoista.” "

Yliopisto asemoi itsensä samaan sarjaan Aalto-yliopiston kanssa. Eli "suhde" näyttäisi olevan vähän niin kuin Vasemmistoliiton Sosilidemokraatteihin...

"Vanhakin" on taas "vallattu":

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtm ... /11/754563

" Opiskelijat "vallanneet" jälleen Vanhan
24.11.2008 20:32

Satakunta opiskelijaa ilmoittaa "vallanneensa" Vanhan ylioppilastalon Helsingissä. Tarkoituksena on keskustella opiskelijoiden asumisesta, toimeentulosta ja yliopistosta.

Tiedotteessaan opiskelijat kehottavat taisteluun uutta yliopistolakia vastaan. "Valtauksen" päättymisaikaa ei vielä tiedetä, mutta tarkoitus on järjestää Vanhalla myöhemmin yöllä bileet, kertoo valtaajien tiedottaja.

(MTV3-STT) "

Onko tämä uuden "vasemmistolaistumisen" muodollinen alku?

Arkkis
Aalto-yliopiston johtokunta on hölynpölytiedehörhölä:

http://www.innovaatioyliopisto.info/fi/ ... a-makarow1

" Aalto-yliopisto 15.8.2008

Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun muodostaman Aalto-korkeakoulusäätiön 14.8. nimitetty seitsenhenkinen hallitus on pitänyt ensimmäisen kokouksensa ja valinnut keskuudestaan puheenjohtajaksi Kone Oyj:n toimitusjohtajan, TkT Matti Alahuhdan ja varapuheenjohtajaksi Euroopan tiedesäätiön pääjohtajan, professori Marja Makarowin.

Heidän lisäkseen säätiön hallituksen kuuluvat Bostonin yliopiston rehtori Robert A. Brown, toimitusjohtaja Anne Brunila, professori Bengt Holmström, professori Saku Mantere ja johtaja Anna Valtonen. Hallituksen kaikilla jäsenillä on tohtorin tutkinto. "

Hallituksen "kantava voima" lienee juuri Massachusetts Instuite of Technology -huijari- ja gansteri"yliopiston" professori Bengt Hölmström. Alahuhtako sitten teki ennen Nokialla yhteistyösopimuksen samisen putiikin kanssa, men etiedä. MIT:N haistapaskantiedepuolesta, joka on sen "neurotiedettä", tarkemmin täällä:

http://human-brain.org/evolpsy2.html

Marja Makarow on Helsingin yliopiston "peilisolu"farssin aikainen "tieteellinen vararehtori", joka on siis keskeisesti historiallisessa vastuussa kyseisestä rallatuksesta...

Paperiteollisuusliiton Anne Brunila on Halosen tyttöjä, ja nehän tiedetään. Prunnilan entinen aviomies on "kädenpuristusmiljoonia" lypsänyt yväskylän entinen kaupunginjohtaja. Perheen tunnslauseen kerrottiinkin olleen "Meidän jälkeemme vedenpaisumus!"

http://www.iltalehti.fi/suhteet/2008061 ... 9_su.shtml




Tästä rouva Anne varmasti pistää vielä paremmaksi juuri tuolta Aalto-opistosta...:

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtm ... /11/754523

" Ex-kaupunginjohtaja Kettunen saa pitää muhkean lopputilinsä "

Tältä löytyy tamperelainen fisio:

http://www.uta.fi/english/news/item.html?id=29564

Vain kaksi "kunnon yliopistoa" muka mahtuu Suomeen.

" I predict that in 25 years time there will be only two proper universities in Finland. One will undoubtedly be University of Helsinki. I would like University of Tampere to be the other; or at least to be its most important and vibrant component. "

Kummallista on, mistä hänen vakaa uskonsa pahiten mm. "Matkijasymposiumeineen" torveilleseen Helsingin yliopistoon kumpuaa.

Akatemia jalkautetaan yliopistoihin.

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Liit ... 5243105742

" Liitot: Akatemiatutkijan asema turvattava

28.1.2009 18:00

Marjukka Liiten

Helsingin Sanomat

Akatemiaprofessoreiden ja -tutkijoiden itsenäinen asema ja palvelussuhteen ehdot, kuten houkutteleva palkka, tulee säilyttää virkojen siirrossa, vaativat Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto.

"Akatemian viroissa on saanut keskittyä tutkimukseen. Ne ovat olleet tärkeä keino pitää huippututkijat kotimaassa ja houkutella muualle lähteneitä takaisin", liitot muistuttavat.

Suomen Akatemian tutkijanvirat on tarkoitus lakkauttaa ja siirtää ne työsuhteiksi yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin, joista tulisi myös akatemiatutkijoiden työnantajia.

Opetusministeriön työryhmä jätti riitaisan esityksensä Suomen Akatemiaa koskevan lain muutoksista opetusministeri Henna Virkkuselle (kok) keskiviikkona. Uusi laki tulisi voimaan 2010.

Täydentävässä lausumassaan Akatemian pääjohtaja Markku Mattila ja työryhmän kaksi muuta jäsentä näkevät uudistuksessa riskejä. He vetoavat myös tutkijoiden palautteeseen, jonka mukaan palvelussuhteiden siirto tutkimuksensuorituspaikkaan tuo heikennyksiä nykyiseen verrattuna.

Muutoksia perustellaan yliopistouudistuksella, mutta vähemmistöön jääneiden työryhmän jäsenten mukaan se ei ole syy virkojen siirtoon, sillä virat olisi voitu muuttaa työsuhteiksi ja jättää ne Akatemiaan.

Professorit ja tutkijat eivät ole myöskään kyseenalaistaneet Akatemian toimintaa työnantajana, lausumassa muistutetaan.

Virkkusen mukaan uudistuksen tavoitteena on tiivistää opetusministeriön ja Akatemian yhteistyötä. "

Ratkaisu on oikea, ja ennkoi ilmeisimmin koko roskan lakkauttamista, sen jakamista ylipistojen kesken.

Aikakin jossakin syntyy väkisinkin kilpailutilanteessa myös kunnollisia tuloksia!

Arkkis
Akatemia jalkautetaan yliopistoihin.

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Liit ... 5243105742

" Liitot: Akatemiatutkijan asema turvattava

28.1.2009 18:00

Marjukka Liiten

Helsingin Sanomat

Akatemiaprofessoreiden ja -tutkijoiden itsenäinen asema ja palvelussuhteen ehdot, kuten houkutteleva palkka, tulee säilyttää virkojen siirrossa, vaativat Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto.

"Akatemian viroissa on saanut keskittyä tutkimukseen. Ne ovat olleet tärkeä keino pitää huippututkijat kotimaassa ja houkutella muualle lähteneitä takaisin", liitot muistuttavat.

Suomen Akatemian tutkijanvirat on tarkoitus lakkauttaa ja siirtää ne työsuhteiksi yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin, joista tulisi myös akatemiatutkijoiden työnantajia.

Opetusministeriön työryhmä jätti riitaisan esityksensä Suomen Akatemiaa koskevan lain muutoksista opetusministeri Henna Virkkuselle (kok) keskiviikkona. Uusi laki tulisi voimaan 2010.

Täydentävässä lausumassaan Akatemian pääjohtaja Markku Mattila ja työryhmän kaksi muuta jäsentä näkevät uudistuksessa riskejä. He vetoavat myös tutkijoiden palautteeseen, jonka mukaan palvelussuhteiden siirto tutkimuksensuorituspaikkaan tuo heikennyksiä nykyiseen verrattuna.

Muutoksia perustellaan yliopistouudistuksella, mutta vähemmistöön jääneiden työryhmän jäsenten mukaan se ei ole syy virkojen siirtoon, sillä virat olisi voitu muuttaa työsuhteiksi ja jättää ne Akatemiaan.

Professorit ja tutkijat eivät ole myöskään kyseenalaistaneet Akatemian toimintaa työnantajana, lausumassa muistutetaan.

Virkkusen mukaan uudistuksen tavoitteena on tiivistää opetusministeriön ja Akatemian yhteistyötä. "

Ratkaisu on oikea, ja ennakoi ilmeisimmin koko roskan lakkauttamista, sen jakamista ylipistojen kesken.

Aikakin jossakin syntyy väkisinkin kilpailutilanteessa myös kunnollisia tuloksia!




Hesarissa jatkuu keskustelu omasta lypsylehmästä lauseella joka heti menee ytimeen, muutta "väärin päin" (kuten aina Suomen Akatemiassa), eli asia on todellisuudessa TASAN PÄIN VASTOIN:

http://www.hs.fi/haku/?kaikkiSanat=Akatemia

" Suomen Akatemia romuttamolle?

Ei pidä korjata sellaista, mikä ei ole rikki.

Tämä viisaus on unohtunut yliopistouudistuksen valmistelussa. Uudistusinto on jyrännyt harkinnan, kun yliopistouudistuksen yhteydessä on haluttu kirjoittaa myös Suomen Akatemiaa koskeva lainsäädäntö uudestaan.

. . . nykyisen Suomen Akatemian parhaiten toimivat. . .

. . . siitä, että Akatemian itsenäisyyttä tiedeyhteisön. . . "

Akatemia ei vain ole "rikki", vaan se on täysi susi jo ilmiönä sellaisena kuin se Suomessa on!

Asioan ydin on, että KUKAAN TAI MIKÄÄN EI OLE TIETEELLISESSÄ VASTUUSSA AKATEMIAN "TULOKSISTA", kun se vaan rahoittaa".... ja samalla kuitenkin noilla RAHOITUSpäätöksillään "päättää" kaikesta "virallisesta" valtiollisesta "tiedelinjasta".

Koska Akatemia on väärällään sekoja haistapaskantiedehörhöjä, niin sekin olisi parempi jos "ALIVALTIHTEERI" (pohjanoteerausyliopisto, joka saa kaiken muun touhun vaikka firmoissa näyttämään huipputieteeltä!) todellakin päättäisi virallisesta linjasta!

Ykiopistoissa kukaan ei ole uskantanut omien määrärahojensa pelossa inahtaakaan Akatemian pöysristyttävimmistäkään hörhöilyistä (kuten "peilisoluista"!!!)!!

Nyt kun virat siirretään Akatemialta yliopistojen laitoksille, nämä laitokset ovat tavalliseen tapaan tieteellisessä vastuussa myös noista aivopieruista (ja toivottavasti vislaavat TODELLISELLA asiantuntemuksellaan sellaiset poikki!

PERUSLINJA HALLITUKSEN RATKAISUSSA ON SIIS OIKEA (vaikka varmasti siinä jotakin kieroakin on takana...)

Arkkis
Akatemia jalkautetaan yliopistoihin.

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Liit ... 5243105742

" Liitot: Akatemiatutkijan asema turvattava

28.1.2009 18:00

Marjukka Liiten

Helsingin Sanomat

Akatemiaprofessoreiden ja -tutkijoiden itsenäinen asema ja palvelussuhteen ehdot, kuten houkutteleva palkka, tulee säilyttää virkojen siirrossa, vaativat Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto.

"Akatemian viroissa on saanut keskittyä tutkimukseen. Ne ovat olleet tärkeä keino pitää huippututkijat kotimaassa ja houkutella muualle lähteneitä takaisin", liitot muistuttavat.

Suomen Akatemian tutkijanvirat on tarkoitus lakkauttaa ja siirtää ne työsuhteiksi yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin, joista tulisi myös akatemiatutkijoiden työnantajia.

Opetusministeriön työryhmä jätti riitaisan esityksensä Suomen Akatemiaa koskevan lain muutoksista opetusministeri Henna Virkkuselle (kok) keskiviikkona. Uusi laki tulisi voimaan 2010.

Täydentävässä lausumassaan Akatemian pääjohtaja Markku Mattila ja työryhmän kaksi muuta jäsentä näkevät uudistuksessa riskejä. He vetoavat myös tutkijoiden palautteeseen, jonka mukaan palvelussuhteiden siirto tutkimuksensuorituspaikkaan tuo heikennyksiä nykyiseen verrattuna.

Muutoksia perustellaan yliopistouudistuksella, mutta vähemmistöön jääneiden työryhmän jäsenten mukaan se ei ole syy virkojen siirtoon, sillä virat olisi voitu muuttaa työsuhteiksi ja jättää ne Akatemiaan.

Professorit ja tutkijat eivät ole myöskään kyseenalaistaneet Akatemian toimintaa työnantajana, lausumassa muistutetaan.

Virkkusen mukaan uudistuksen tavoitteena on tiivistää opetusministeriön ja Akatemian yhteistyötä. "

Ratkaisu on oikea, ja ennkoi ilmeisimmin koko roskan lakkauttamista, sen jakamista ylipistojen kesken.

Aikakin jossakin syntyy väkisinkin kilpailutilanteessa myös kunnollisia tuloksia!




Yliopistot aikovat viedä tutkijoiden tekijänoikeudet, jos nämä ovat työsuhteessa:

(Ei vaan ole tunnuksia tuonne hesariin.)

http://www.hs.fi/haku/?kaikkiSanat=tekij%C3%A4noikeudet

" Tekijänoikeuksien säilyttävä opettajilla ja tutkijoilla

Opettajien ja tutkijoiden tekijänoikeudet yliopistoissa ja vastaavissa laitoksissa ovat tavan mukaan kuuluneet heille itselleen. Hallitus tuonee tänä keväänä eduskunnan käsittelyyn lakiehdotuksen, jossa ennakkotietojen mukaan esitetään yleistä tekijänoikeuden siirtymistä työsuhteissa automaattisesti työnantajalle.

. . . ja yhdysvaltalaisessa tekijänoikeudessa, ei niinkään. . .

12.3.2009 Mielipide "

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Akat ... 5244577098

" Akatemian pääjohtajan nimitysoikeus pois presidentiltä

24.3.2009 23:15

Marjukka Liiten

Helsingin Sanomat

Presidentti on menettämässä toimivaltansa nimittää pääjohtaja Suomen Akatemialle. Valtioneuvoston käsittelyyn torstaina tulevaan lakiesityksen mukaan nimityksestä vastaisi valtioneuvosto.

Enintään viideksi vuodeksi kerrallaan vastakin nimitettävän pääjohtajan asema muuttuisi uuden lain myötä. Hän ei olisi enää hallituksen puheenjohtaja.

Hallitukseen tulisi vuodesta 2010 lähtien ulkopuolisia jäseniä kahden sijasta kolme. Heistä yksi olisi puheenjohtaja.

Eniten porua lakiehdotuksessa on aiheuttanut akatemiaprofessoreiden ja -tutkijoiden virkojen siirto yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin, joista tulisi heidän työnantajiaan Akatemian sijasta.

Samalla virat muuttuisivat työsuhteiksi, kuten yliopistojen muutkin virat yliopistolain uudistuksen myötä. Akatemian tutkimusvirkoja on noin 300.

Suomen Akatemia, osa yliopistoista, henkilöstöjärjestöt ja akateemikot ovat vastustaneet virkojen siirtoa ja pelänneet tutkijoiden aseman huonontuvan.

Myös tehtävien rahoitus on huolettanut.

Opetusministeri Henna Virkkunen (kok) pitää huolta aiheettomana ja muutosta välttämättömänä. "Heidän statuksensa ja tittelinsähän säilyvät. Ja kun yliopistoista tulee työnantajia, olisi erikoinen tilanne, jos yliopistoissa olisi ikään kuin toisen työnantajan henkilöitä töissä", Virkkunen sanoo. "

Nyt jos olisi sinimuna- tai "kolmen suuren" hallitus, ei tätäkään "kansallisen pelastuksen päätöstä" olisi saatu aikaiseksi!

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtm ... /04/861655

Professorit: Säätiöyliopiston hallitus on autonomian irvikuva
Julkaistu 19.04.2009 15:34 (päivitetty 15:36)

Professoriliitto pitää eduskunnan käsittelyssä olevaa yliopistolakia huonosti valmisteltuna. Professorien asiantuntemus ja tiedeyhteisön perustellut mielipiteet on jätetty huomioonottamatta, liitto katsoo.

Professorien mukaan lain valmistelussa on kuultu vain yliopistojen johtoa ja opiskelijoiden keskusjärjestöä, ja muu yliopistoyhteisö on sivuutettu. Rehtorien ja yliopistojohdon kannanotot eivät liiton mukaan edusta professorien ja yliopistoyhteisön mielipiteitä.

Perustuslakivaliokunta käsittelee lausuntoaan yliopistolaista ensi viikolla. Liiton mukaan säätiöyliopiston hallituksen valintaprosessia ja hallituksen kokoonpanoa tulee sorvata uusiksi.

- Säätiöyliopiston hallituksen valinta on täysin ulkopuolisten käsissä, mikä on perustuslaissa turvatun yliopistojen autonomian irvikuva, liitto moittii.

Professoriliitto korostaa, että yliopistojen hallitusten enemmistön tulee myös jatkossa olla yliopistolaisten käsissä. Liitto vaatii myös, että opetus- ja tutkimushenkilöstön kelpoisuusehdoista säädetään edelleen vähintään asetuksen tasolla.

(MTV3) ”

Mietos
RJK

Työttömiä maisterita ei kannata kouluttaa.

Tiedeyliopistossa pitäisi tähtäin olla alun perin tohtorintutkinossa ja uudessa tiedossa, jota ilman pääsee ainoastaan lisensiaatiksi. Sitten jos yteiskunta ei pysty hyödyntämään kansainvälisen tiedeseulan......läpäisseitä tohtoreita, on vika myös yhteiskunnassa.




Tiedeyliopiston puolesta kannattaa taistella! Siitäkin huolimatta, että ilman todella tehokasta kampanjointia, se ei tuota tulosta.

Yliopiston perustarkoitus on uudessa tiedossa; ja sellaisena nähdään nimenomaan innovaatioyliopistotkin. Nyt huomattava osa uudesta tiedosta hautautuu vaan jonnekin, tai se ei ole relevanttia yhteiskunnassa.

Innovaatioyliopiston idea, niinkuin sen nyt ymmärrän, on juuri tehostaa uuden tiedon etsintää niille linjoille, mille yhteiskunnassa on tilausta. Tämä näin kauniisti sanottuna.

Oikeasti innovaatioyliopisto antaa vain lisää valtaa markkinavoimille, ja tuhoaa yhteiskuntaa pitkässä juoksussa, kaikesta yhteiskuntavastuun toitotuksesta huolimatta.





http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/O ... 5245354071

Oikeusoppineet: Yliopistolaki rikkoo perustuslakia

22.4.2009 4:45

Petri Sajari

Helsingin Sanomat

Monet valtiosääntöoikeuden professorit pitävät hallituksen esitystä uudeksi
yliopistolaiksi perustuslain vastaisena.

Heidän mielestään lakiesitys heikentää merkittävästi yliopistojen perustuslaissa
määrättyä itsehallintoa. Lakiesitys on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä.

Ankara arvostelu kohdistuu sekä säätiöyliopistoihin että julkisoikeudellisiin
yliopistoihin.

"Lakiesityksessä on lukuisia säännöksiä, jotka ovat selvästi perustuslain vastaisia.
Säätiöyliopistojen itsehallinnosta ei ole säädetty lailla, kuten perustuslaki edellyttää.
Julkisoikeudellisissakin yliopistoissa valtaa käyttäisivät hallitukset, joiden jäsenistä
enemmistö olisi yliopistojen ulkopuolella. Sekin on vastoin perustuslakia", sanoo
Helsingin yliopiston yleisen oikeustieteen professori Kaarlo Tuori.

Tampereen teknillisestä yliopistosta ja perusteilla olevasta Aalto-yliopistosta on
tulossa säätiöyliopistoja.

Lakiesityksessä julkisoikeudelliset yliopistot saavat itse valita hallituksensa jäsenet.
Laissa on kuitenkin pykälä, joka määrää, että enemmistön jäsenistä on oltava yliopiston
ulkopuolelta.

Säätiöyliopistoissa rahoittajat valitsivat yliopiston hallituksen jäsenet, joiden
toimintaa ohjaavat säätiön säännöt eikä laki. Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden
emeritusprofessori Mikael Hidén pitää erityisen ongelmallisena säätiöyliopistoja.

Perustuslain mukaan yliopiston itsehallinnosta pitää säätää lailla.

"Tätä ei ole lakiesityksessä otettu huomioon. Ehdotuksessa lähdetään siitä, että
säätiöyliopistoissa keskeinen päätöksentekojärjestelmä jää vain säätiön sääntöjen
varaan", Hidén sanoo.

Jos hallituksen esitys hyväksytään, akateeminen päätösvalta säätiöyliopistoissa olisi
Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professorin Veli-Pekka Viljasen mukaan vain
opiskelijavalinnassa ja opetuksen käytännön järjestelyistä.

Hallitus perustelee yliopistolain muuttamista muun muassa sillä, että yliopistot
muutettaisiin valtion tilivirastoista itsenäisiksi yksiköiksi.

Emeritusprofessori Antero Jyränki tyrmää näkemyksen.

"Kyseessä on sumuverho. Sillä yritetään peittää, että uusi hallintomalli ei ole
perustuslain mukaista itsehallintoa", Jyränki sanoo.

Hieman lievemmän kannan lakiesitykseen ottaa Lapin yliopiston valtiosääntöoikeuden
professori Jaakko Husa. Hänen mielestään lakiesitys ei välttämättä mene liian pitkälle
yliopistojen itsehallinnon vähentämisessä.

"Ymmärrän silti hyvin, että lakiesityksestä voidaan tehdä myös tulkinta, että se on
perustuslain vastainen."

"Perusongelma koko lakiesityksessä on, että se on valmisteltu niin nopeasti", Husa sanoo.

Professori Tuori pitää eduskunnan ja sen perustuslakivaliokunnan aseman kannalta
pöyristyttävänä, että Aalto-yliopistolle on nimitetty hallitus ja rehtori ennen kuin sen
olemassaolon mahdollistava lakiesitys on hyväksytty ja perustuslakivaliokunta on ottanut
kantaa sen suhteeseen perustuslakiin.

"Eduskuntaa ja perustuslakivaliokuntaa on nöyryytetty. Ne on asetettu tapahtuneiden
tosiasioiden eteen. Niiden pitäisi nyt siunata lainsäädännöllä muualla tehdyt ratkaisut
ja käytännössä jo pitkälle edennyt Aalto-yliopiston pystyttäminen. Marssijärjestys
asiassa on käsittämätön", Tuori lataa.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta käsittelee yliopistolakia tällä viikolla. "

Lapin yliopiston entinen rehtori Esko Riepula ennustaa:

Uudistusta seurannee taas yliopistokapina 2010-luvulla

Kautta aikojen yliopistoja on vaadittu "uudistumaan" milloin minkin muotisuunnan mukaisesti. Kun niiden perustehtävää – tutkimusta ja siihen perustuvaa ylintä opetusta – on mahdoton "uudistaa", vaatimukset ovat suuntautuneet aina johonkin ulkopuoliseen asiaan: hallintoon, rahoitusjärjestelmään tai vastaavaan.

30.4.2009 Mielipide

http://www.hs.fi/haku/?kaikkiSanat=Riepula

Hän toteaa aivan oikein, että "ei tiedettä sinänsä voi minnekään "uudistaa" (olemukseltaan), vaan uudistuspineet ja -hankkeet koskevat aina itse ydinasian ulkopuolisiin aktivitetteihin: hallintoon, yhteiskuntasuhteisiin, rahoitukseen, soveltamisen bisnespuoleen jne.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat