Sivut

Kommentit (181)

Toivottavasti tämä uusi tieteen akateemikko nyt maailmalta tulevalla asiantuntemuksellaan kertoo selkeästi niin päättäjille kuin kaikelle kansallekin, että "Keenipeilisoluteoria" ja muu oppimisenkiistäminen on skitsoa haistapaskantiedettä, joka rinnastuu lääketieteeseen "sovellettuna" juridisesti jatkettuun murhaan.

Odotamme sitä häneltä.

Siinä ei nyt pelkät happamat ilmeet auta.

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/10/l ... 19367.html

" Leena Peltonen-Palotie on nyt tieteen akateemikko

julkaistu tänään klo 10:00, päivitetty tänään klo 10:30

Professori Leena Peltonen-Palotien uusi arvonimi on akateemikko. Tieteen akateemikon arvonimi myönnetään Suomen Akatemian esityksestä vain harvoille ja valituille. Samanaikaisesti niitä voi olla vain kaksitoista.

Leena Peltonen-Palotie on maailman tunnetuimpia ja arvostetuimpia genetiikan tutkijoita. Hän on tehnyt uraauurtavaa työtä tutkimalla ihmisgeenejä ja ennen kaikkea tautigeenejä.

Suomessa Leena Peltonen-Palotie tunnetaan Leena Palotienä, kansainvälisessä tiedemaailmassa hän on puolestaan Leena Peltonen. Tällä tyttönimellään hän on tehnyt merkittävimmät tieteelliset tutkimuksensa Suomen rajojen ulkopuolella.

- Akateemikon arvo on valtiovallan korkein huomionosoitus tieteentekijälle. Meillä on kotimaassa kerrallaan ainoastaan 12 tieteen akateemikkoa ja kun tutkijoita kuitenkin on tuhansia, niin tämä on merkittävä tunnustus, sanoo Suomen Akatemian pääjohtaja Markku Mattila.
Akateemikko aktiivisessa työelämässä

Leena Peltonen-Palotie on harvinaisuus akateemikoiden joukossa. Hän ei ole emeritus vaan edelleen täysipäiväisesti mukana työelämässä. Akateemikon arvonimeä on perinteisesti pidetty palkintona elämäntyöstä, joka tuoreella akateemikolla on vielä parhaassa vauhdissa.

- Kun minulle soitettiin ja kysyttiin, voiko minut laittaa ehdolle, niin nielaisin hetken ja mietin, että olenko jo todella niin vanha. Kyllähän tämä arvonimi elämäntyöstä on. Koen, että tämä on sellainen Suomen kansan kädenojennus siitä, että suomalainen genetiikka on hyvällä kansainvälisellä tolalla. Silloin se lämmittää tietysti, kun saa olla vielä siinä mukana, sanoo tuore akateemikko.
Tavallinen lääkäri menetti sydämensä tieteelle

Leena Peltonen-Palotie on saanut suomalaiset mukaan useisiin tutkimuksiin ja uskoo, että osa akateemikon arvonimestä olisi myös ”kansallista kiitosta” suomalaisväestön innosta. Ja innostuneita suomalaiset ovat olleet. Peltonen-Palotie on saanut kansalaisten avulla tutkittua geenimuutoksia verenpainetaudin, laktoosi-intoleranssin, MS-taudin, skitsofrenian, lihavuuden ja sydänsairauksien esiintyvyydessä.

- Väitöskirjani jälkeen haaveilin, että tulisiko minusta sittenkin ihan tavallinen lääkäri, joka ihan aidosti pääsisi hoitamaan potilaita. Kun siitä haaveesta sitten luovuin, niin huomasin, että kyllä sydän on nyt menetetty tieteelle.
Akateemikon arvonimi on kannustin

Peltonen-Palotie näkee uuden tittelinsä kannustimena, joka tuo myös akateemikon arvokkuutta ja arvovaltaa.

- Olen miettinyt, että pitäisikö vielä rohkeammin ottaa kantaa semmoisten asioiden puolesta, jotka näkee tärkeiksi.

Tuore akateemikko on vaatinut strategista keskustelua suomalaisten tulevaisuuden terveydestä. Varsinkin taantuman aikana olisi tärkeää miettiä, miten niukkoja rahoja käytetään ja miten tehdystä tutkimustyöstä saataisiin paras mahdollinen tuotto kansalaisten hyväksi.

- En ihan usko siihen, että akateemikon arvonimi lisäisi tutkimustyön rahoitusmahdollisuuksia. Se voi lisätä mielipiteiden tai arvioiden painoarvoa, ovat ne sitten oikeita tai vääriä, Peltonen-Palotie arvioi.
Liian lahjaton nobelistiksi

Akateemikko Leena Peltonen-Palotie työskentelee nykyään suurimman osan ajastaan Englannissa. Reilut kymmenen vuotta sitten hän muutti perheineen Yhdysvaltoihin, jossa hän perusti Kalifornian yliopistoon geenitutkimuskeskusta.

Professori Peltonen-Palotien CV on pitkä ja laaja, genetiikan alalla myös ainutlaatuinen. Hänen tutkimustuloksensa ovat antaneet vuosien varrella valtavasti tietoa monien sairauksien perusmekanismeista.

Seuraava askel voisi hyvinkin olla lääketieteen Nobel, mutta tutkija itse nauraa ajatukselle.

- Kyllähän se tekee nöyräksi, kun tietää, mitkä sellaisen palkinnon kriteerit ovat. Ne ovat kyllä aivan uniikkeja keksintöjä, jotka ovat muuttaneet maailmaa dramaattisesti. Ei minun saavutuksillani Nobelia hankita.

Akateemikko Peltonen-Palotie juhlii arvionimeään Helsingissä torstaina. Mukana on myös muutama kollega ulkomailta. Silti edessä ovat vielä jälkijuhlat niin Yhdysvalloissa kuin Englannissakin. Suomen Akatemian valintaprosessi on ollut pitkä.

Akateemikon arvonimi säilyy eliniän. Se vetää tieteentekijä Leena Peltonen-Palotien nöyräksi. Hän on tunnustuksestaan ylpeä.

- Ikinä ei ole ollut sellaista aamua, etten olisi lähtenyt innolla töihin. En ole myöskään koskaan ajatellut, että olisiko sittenkin pitänyt tehdä jotakin muuta. Tämä on minun ikioma juttu, tuore akateemikko sanoo liikuttuneena.

YLE Uutiset / Marcus Ziemann "

Vaiko sittenkin sitä "naisten tiedettä"....:

post1145999.html?hilit=%20naisten%20tiede%20#p1145999

Eihän toki!

Naksuttaja
Seuraa 
Viestejä1324

Murobbs - Uskomaton innovaatio: Aalto-korkeakoulu

Lainaa:

Alkuperäinen kirjoittaja jjx
Siinäkin mielessä ihan perusteltu, että Alvar setä aika taidokkaasti yhdisti tekniikan, taiteen ja kaupallisuuden. Ei tule kovin paljon suomenmaasta mieleen vastaavia esimerkkejä.

Tulipa tuosta jonkun university numero uno jutusta mieleen, että Pertti "Spede" Pasanen on kyllä toinen tällainen kotimainen henkilö. Mieshän oli elokuvataiteilija, loistava keksijä ja taloudellinen menestys.

Nyt kun Aalto meni tänne etelään, niin siinä on vapaasti hyödynnettävä idea Turku - Tampere sektorille. En vaadi provikoita.




Saako tälle nauraa?

"Hetkinen, voinko kirjoittaa tuon muistiin?" Arthur kysyi innoissaan ja etsi kynää taskustaan.
"Se on saatavilla lentoasemalla", vanhus sanoi. "Tätä on siellä telinekaupalla."
(Adams: Enimmäkseen harmiton)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Arvonimi annetaan vanhoille pieruille syistä että he eivät ehdi nauttia siitä kohtuutonta aikaa mutta toimivat majakkana sille mihin suuntaan halutaan jatkaa. Kierto pysyy kohtuulisena. Pullakahvijuhlatkin saa aina siellä minne tittelöity menee.

tietää
Arvonimi annetaan vanhoille pieruille syistä että he eivät ehdi nauttia siitä kohtuutonta aikaa mutta toimivat majakkana sille mihin suuntaan halutaan jatkaa. Kierto pysyy kohtuulisena. Pullakahvijuhlatkin saa aina siellä minne tittelöity menee.



Pihalla se ainakin jo on: esittää Aamulehdessä jopa 5000 euron lukukausimaksuja, ja sitten tietysti ulkomaalisten opiskelijoiden houkuttelua, vaikka ne eivät tule ilmaiseksikaan, ja tuokin kuitekin tuottaisi tappiota, jos ne heti häipyisivät muualle. Ei mitään haisua Suomen yliopistojen, erityisesti HY:n ja Surffariopiston, todellisesta tilasta...

Arkkis
ZiPA
Olisin tarjonnut oman mielipiteeni tähän, mutta ikävä kyllä en löytänyt mitään 60 sivuista artikkelia jonka olisin voinut copypeistata "verbatim", niin jääkööt sanomatta.



Hölynpölytiede jytää, ulkomaalaiset karttaa...

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2009102 ... 4_uu.shtml

Tutkimus: Suomi on sisäsiittoinen

Keskiviikko 28.10.2009 klo 13.42

Suomi ei houkuttele ulkomaisia tutkijoita, asiantuntijoita eikä ulkomaalaisia, uutisoi Alma Median Helsingin toimitus.

Tutkijat ja yritykset karttavat Suomea, eivätkä tuo maahamme kaivattua globaalia osaamista.

Tutkijat ja yritykset karttavat Suomea, eivätkä tuo maahamme kaivattua globaalia osaamista. (JENNI GÄSTGIVAR)

Tuore tutkimus tituleeraa Suomea sisäänpäinkääntyneeksi maailman peräkyläksi. Tutkimuksen mukaan Suomi on huomattavasti vähemmän kansainvälistynyt kuin mitä usein ajatellaan.

Asiasta uutisoi Alma Median Helsingin toimitus.

18 asiantuntijaa ympäri maailmaa arvioi Suomen kansainvälisyyttä tuoreessa selvityksessä.

Asiantuntijoiden mukaan sisäsiittoinen Suomi pelottaa ulkomaalaista työvoimaa. Tutkijat ja yritykset karttavat Suomea, eivätkä tuo maahamme kaivattua globaalia osaamista.

Ulkomaalaisen osaamisen määrä on vähentynyt Suomessa. Samalla suomalaisen työvoiman liikkuvuus ulkomaille on hyytynyt.

IL "




http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/11/a ... 36981.html

Aalto-yliopisto rohmusi muiden kehitysrahat

julkaistu tänään klo 06:30, päivitetty tänään klo 09:50

Opetusministeriö on nimennyt Arktisen keskuksen yhdeksi maamme kansainvälisen tutkimuksen huippuyksiköistä.

Kuva: YLE/Jarmo Honkanen
1136981

* http://yle.fi/ecepic/archive/00165/Arkt ... 65220g.jpg Opetusministeriö on nimennyt Arktisen keskuksen yhdeksi maamme kansainvälisen tutkimuksen huippuyksiköistä. Kuva: YLE/Jarmo Honkanen
* http://yle.fi/ecepic/archive/00165/YlaK ... 65233g.jpg Lapin yliopiston rehtori Mauri Ylä-Kotola paheksuu Aalto-yliopiston saamaa mittavaa 57 miljoonan euron erikoistukea. Muille jäi yhteensä vain 17 miljoonaa. Kuva: YLE/Jarmo Honkanen
* http://yle.fi/ecepic/archive/00165/Lapi ... 65235g.jpg Lapin yliopisto on Euroopan Unionin pohjoisin yliopisto. Kuva: Yle/Jarmo Honkanen
* http://yle.fi/ecepic/archive/00165/Arkt ... 65234g.jpg Arktisessa keskuksessa vierailee 80 000 kävijää vuodessa. Merkittävä osa heistä on ulkomailta. Kuva: YLE/Jarmo Honkanen

Yliopistot joutuvat ensi vuonna tiukalle talouskuurille. Yliopistojen tilannetta kurjistavat valtion toimet. Esimerkiksi yhteensä kymmenien miljoonien vakuutusmaksut jäävät yliopistojen vastuulle. Lähes kaikki Vanhasen hallituksen erillistuki meni Aalto-yliopistolle.

Lapin yliopisto on esimerkki yliopistolain synnyttämästä taloudellisesta tilanteesta. Yliopistolla on yksi Opetusministeriön nimeämä kansainvälisesti merkittävä huippuyksikkö. Tämä huippuyksiköksi nimeäminen ei kuitenkaan ole tuonut aikaisemman suuruista taloudellista tukea päättyneissä tulosneuvotteluissa.

Lapin yliopiston rehtori Mauri Yläkotola ei paljasta tarkkoja lukuja tulosneuvotteluista. Hän myöntää, että maamme merkittävin arktisen tutkimuksen keskus Rovaniemellä ei saa aikaisemman suuruista valtiontukea tulevaisuudessa. Arktisen keskuksen tuki putoaa arviolta vajaa miljoona euroa.

Kymmenkunta keskusta nimetty

Opetusministeriö on käynyt lokakuun ajan tulosneuvotteluja eri yliopistojen kanssa niiden kolmen seuraavan vuoden rahoituksesta.

- Valtionavut määritetään nyt kerralla kolmeksi vuodeksi, kun ne aikaisemmin määritettiin kerran vuodessa, sanoo opetusneuvos Jorma Karhu OPM:stä.

Tuloskeskusteluilla on huomattavasti aikaisempaa suurempi merkitys, sillä niiden vaikutus kattaa kolme seuraava yliopistovuotta. Kukin yliopisto on esitellyt Opetusministeriön työryhmälle tunnuslukunsa ja kehittämisstrategiansa. Osalla tosin nämä kehitysstrategiat ovat vielä hakusessa, niitä valmistellaan, sanoo Karhu.

Yliopistot toivat tuloskeskusteluihin suuren joukon erilaisia huippuyksikköehdotuksia ja kehitettäviä yliopistokeskuksia. Opetusministeriön tehtäväksi jäi karsia näistä ehdotuksista parhaat, joille strategiarahaa annetaan.

- Yliopistot nimesivät ja me hyväksyimme muun muassa Kajaanin yliopistokeskuksen kehityskohteeksi, samoin Tampereen Yhteiskunnallisen tietoarkiston ja Sodankylän observatorion, kertoo Jorma Karhu.

Kansainväliseksi huippuyksiköksi Opetusministeriö on epävirallisten tietojen mukaan nimennyt kymmenkunta keskusta. Yksi niistä on ESO-keskus Turussa ja Aleksanteri Instituutti Helsingissä. Keskusten nimet julkistetaan sen jälkeen kun tulossopimukset on allekirjoitettu eri yliopistojen kanssa.

Aalto-yliopisto vei lähes kaiken

Keskisuuret ja pienet yliopistot ovat erittäin huolissaan Vanhasen hallituksen toimista Aalto-yliopiston tukemisessa. Ylä-Kotolan mukaan on hämmästyttävää, että Aalto-yliopisto saa 57 miljoonaa erityismäärärahoja kun muille yliopistolle jää vain rippeet, 17 miljoonaa euroa.

- Me saamme laskelmien mukaan vajaa 500 000 euroa noista rahoista. Se on hyvin vähän jos vertaa, että tämän vuoden budjettimme on noin 50 miljoonaa euroa, sanoo Ylä-Kotola.

Ylä-Kotola kertoo vieneensä yliopistoväen terveiset suoraan pääministeri Matti Vanhaselle. Hänen mukaansa on kummallista aluepolitiikkaa, että kun Oulun yliopisto Shanghain vertailun mukaan on huomattavasti korkeammalla tasolla kansainvälisesti kuin Aalto-yliopisto.

- Siitä huolimatta Oulun yliopisto on aivan eri tukitasolla kuin Aalto-yliopisto Helsingissä.

Lapin yliopiston huolia lisää se, että ensi vuonna sen on maksettava kahden miljoonan euron vakuutukset. Niihin ei Opetusministeriöltä herunut lisäapua. Tänä vuonna työntekijöiden ja irtaimen omaisuuden vakuutuksia ei tarvittu, koska valtio omisti yliopistot.

- Tilanne on aivan sama kaikilla yliopistoilla. Emme poikkea millään tavalla muista yliopistoista. Tämä raha on poissa yliopiston muusta taloudesta, rehtori Ylä-Kotola huomauttaa.

Harmaita hiuksia lisää vielä se, että Arktisen keskuksen, huippuyksikön taloudellisen tuen pudotus on myös katettava yliopiston omista varoista. Ylä-Kotolan mukaan Lapin yliopiston on nostettava yritysrahoituksen osuus nykyisestä 30 aina 40 prosenttiin, muuten ei selvitä.

YLE Uutiset / Matti Torvinen "

Arkkis
tietää
Arvonimi annetaan vanhoille pieruille syistä että he eivät ehdi nauttia siitä kohtuutonta aikaa mutta toimivat majakkana sille mihin suuntaan halutaan jatkaa. Kierto pysyy kohtuulisena. Pullakahvijuhlatkin saa aina siellä minne tittelöity menee.



Pihalla se ainakin jo on: esittää Aamulehdessä jopa 5000 euron lukukausimaksuja, ja sitten tietysti ulkomaalisten opiskelijoiden houkuttelua, vaikka ne eivät tule ilmaiseksikaan, ja tuokin kuitekin tuottaisi tappiota, jos ne heti häipyisivät muualle. Ei mitään haisua Suomen yliopistojen, erityisesti HY:n ja Surffariopiston, todellisesta tilasta...



Palotie saa tiukkaa kritiikkiä muilta tutkijoilta siitä, että "menestysalat päätetään", tiesmillä, joka tapuksessa asiantutemattomilla eikä ainakaan tieterellisillä perusteilla:

http://www.hs.fi/haku/?kaikkiSanat=menestysaloja

"Tieteellisiä menestysaloja on hyvin vaikea määritellä

Äskettäin tieteen akateemikoksi nimitetty geenitutkija Leena Palotie peräänkuulutti haastattelussaan (HS 30. 10.), että pitäisi päättää, mikä on se tieteen menestysala, johon panostetaan.

6.11.2009 Mielipide
HAE HS DIGILEHDEN ARKISTOSTA > "

Valitettavasti mulla ei ole tuonne tunnuksia, mutta hyvä juttu. Jos jollakulla on tunnukset, olisi reilua leväyttää tiedepoliittinen juttu näkösälle. Minä en pelkästään tämän takia niitä tunnuksia välitä hankkia vieraan kaupungin lehteen.

Arkkis
Arkkis
Aalto-yliopiston johtokunta on hölynpölytiedehörhölä:

http://www.innovaatioyliopisto.info/fi/ ... a-makarow1

" Aalto-yliopisto 15.8.2008

Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun muodostaman Aalto-korkeakoulusäätiön 14.8. nimitetty seitsenhenkinen hallitus on pitänyt ensimmäisen kokouksensa ja valinnut keskuudestaan puheenjohtajaksi Kone Oyj:n toimitusjohtajan, TkT Matti Alahuhdan ja varapuheenjohtajaksi Euroopan tiedesäätiön pääjohtajan, professori Marja Makarowin.

Heidän lisäkseen säätiön hallituksen kuuluvat Bostonin yliopiston rehtori Robert A. Brown, toimitusjohtaja Anne Brunila, professori Bengt Holmström, professori Saku Mantere ja johtaja Anna Valtonen. Hallituksen kaikilla jäsenillä on tohtorin tutkinto. "

Hallituksen "kantava voima" lienee juuri Massachusetts Instuite of Technology -huijari- ja gansteri"yliopiston" professori Bengt Hölmström. Alahuhtako sitten teki ennen Nokialla yhteistyösopimuksen samisen putiikin kanssa, men etiedä. MIT:N haistapaskantiedepuolesta, joka on sen "neurotiedettä", tarkemmin täällä:

http://human-brain.org/evolpsy2.html

Marja Makarow on Helsingin yliopiston "peilisolu"farssin aikainen "tieteellinen vararehtori", joka on siis keskeisesti historiallisessa vastuussa kyseisestä rallatuksesta...

Paperiteollisuusliiton Anne Brunila on Halosen tyttöjä, ja nehän tiedetään. Prunnilan entinen aviomies on "kädenpuristusmiljoonia" lypsänyt yväskylän entinen kaupunginjohtaja. Perheen tunnslauseen kerrottiinkin olleen "Meidän jälkeemme vedenpaisumus!"

http://www.iltalehti.fi/suhteet/2008061 ... 9_su.shtml




Tästä rouva Anne varmasti pistää vielä paremmaksi juuri tuolta Aalto-opistosta...:

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtm ... /11/754523

" Ex-kaupunginjohtaja Kettunen saa pitää muhkean lopputilinsä "




Tänään asiata tuli päätös myös Jyvaäskylän kaupunginhallitukselta.

Espoo valmistautuu...

http://yle.fi/alueet/keski-suomi/2009/0 ... 66701.html

" Jyväskylä neuvoton erorahoista

julkaistu 31.08. klo 15:45, päivitetty 31.08. klo 17:05

Jyväskylän kaupungissa ollaan tällä hetkellä neuvottomia siitä, miten niin sanotussa Kettusen erorahajupakassa pitäisi menetellä. Korkein hallinto-oikeus päätti viime perjantaina, että kaupunginvaltuustolla ei ollut oikeuttta jättää perimättä Kettuselle maksettua erorahaa.

Jo aiemmin KHO katsoi kaupunginhallituksen ylittäneen toimivaltansa kaupunginjohtajan eropäätöksessä. Kaupunginhallitus päätti maksaa Kettuselle eron yhteydessä 200 000 euron erorahan.

- Tilanne on se, että kaupunki on ylittänyt toimivaltansa, ja nyt pitää pohtia keneltä peritään, millä perusteella, onko tämä hallintoriita vai käräjäriita, onko saatava vanhentunut, mikä merkitys on vastuuvapauksien myöntämisessä - tässä on pitkä litania kysymyksiä, joihin ei ole tällä hetkellä mitään vastauksia, sanoo Jyväskylän kaupunginlakimies Anna-Liisa Lehtinen.

Kettunen pitää kiinni sopimuksesta

Jyväskylän entinen kaupunginjohtaja Pekka Kettunen on koko prosessin ajan pitänyt kiinni sopimuksesta. Niin nytkin.

- Minähän olin täysin ulkopuolinen, kun olin toinen sopijaosapuoli. Tämän prosessin juridinen vastuu on päättäjillä ja valmistelevilla virkamiehillä. Minä olin vain allekirjoittaja tässä sopimuksessa, sanoo Kettunen.

Vuosien väännön jälkeen asiassa ollaan lähtöruudussa. Kaupunki joutuu jälleen pohtimaan mahdollisuuksiaan erorahan perintään.

- Minä ymmärrän, että tämä korkeimman hallinto-oikeuden ei myöskään velvoita, että peritään. Meillä on yksilöoikeudellinen sopimus voimassa, ja molempien osapuolten pitää sitä noudattaa, Kettunen linjaa.

Kaupungin näkemys ei ainakaan tässä vaiheessa ole yhtä suoraviivainen.

- Tämä on väitöskirjatason juridinen ongelma, jos aletaan puida mitä kaikkea tästä voi seurata. Oletan, että Kuntaliiton lausuntoa pyydetään, ja viikkoja kuluu ennen kuin juridinen puoli selvitetään, sanoo Jyväskylän kaupunginlakimies Anna-Liisa Lehtinen.

YLE Keski-Suomi / Tuija Melville "

http://yle.fi/alueet/keski-suomi/2009/0 ... 72691.html

Lääketeollisuus houkuttelee tutkijoita tautitehtailuun

Julkaistu 18.11.2009 09:10 (päivitetty 20:31)

MTV3 - Tuula Malin

Lääketeollisuus värvää tutkijoita kehittelemään uusia sairauksia lääkemyynnin maksimoimiseksi, kertoo MTV:n 45 minuuttia -ohjelmassa nimettömänä esiintyvä suomalainen lääketieteen tutkija.

Lääketeollisuus tarjoaa rekrytoimilleen lääketieteilijöille paitsi kymmenientuhansien eurojen palkkioita myös meriittejä akateemisella uralla. Vastineeksi tutkijoiden tulee synnyttää teollisuuden tarpeisiin sopivia, lääkkeiden menekkiä edistäviä sairauksia. Tutkijoiden tehtävänä on tuotteistaa uusia tauteja, luoda niille diagnostiikka ja hoidon suuntaviivat. Samat tutkijat ovat mukana myös tuotteistettaviin tauteihin kehitettävien lääkkeiden myyntilupatutkimuksissa.

............................................

Toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes, Lääketeollisuus ry.

* Lääketeollisuuden Siimes: Teollisuus tarvitsee tutkijoita

* Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes ei näe tutkijoiden rekrytoinnissa mitään kummallista. Teollisuus tarvitsee tutkijoita ja tutkijat teollisuutta.

* -Tangoon tarvitaan aina kaksi. Teollisuuden rekrytoimat tutkijat tekevät kunniallista lääkekehitystyötä ja saavat työstään palkkaa aivan kuten me kaikki muutkin. Ei siinä ole mitään epäeettistä, että palkkaa ihmisiä töihin, toteaa Siimes.

* Siimeksen mukaan tautien ja sairauksien tehtaileminen on liian voimakas ilmaus tutkijoiden lääketeollisuudelle työstämistä sairaustutkimuksista.

* -En kyllä ihan osta tuota väitettä tautitehtailusta, mutta onhan tietysti selvää, että tiedon lisääminen erilaisten sairauksien syntymekanismeista ja uusista hoidoista ihan varmasti kannustavat lääkäreitä tekemään työtään perusteellisemmin. Silloinhan osansa tästä saa myös lääketeollisuus. Ei kai tätä käy kiistäminen, sanoo lääketeollisuuden etujärjestöä luotsaava ex-ministeri.

* -Onhan se pointti nyt ilman muuta se, että olemme kiinnostuneita hienosti sanottuna siitä terapia-alueesta eli siitä sairaudesta ja sen sairauden hoidon kehittämisestä mihin olemme lääkettä valmistamassa. Keskeinen osa lääkkeen tuotekehittelyä on juuri sen sairauden syntyyn ja suuntaviivoihin liittyvän ymmärryksen edistäminen, Siimes selvittää.

* -Minusta näiden kriitikkojen näkemys lääkeyrityksistä yhteiskunnallisina toimijoina on kaiken kaikkiaan aivan ultralattea. Onhan nyt sanomattakin selvää, ettei yritys voi toimia jollei se ole kannattava. Rahaa on saatava sisään, eihän sitä muuten riitä palkkoihin eikä yhtään mihinkään, tilittää Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes.

................................................

Lihasten ikääntymistä tuotteistetaan sairaudeksi

45 minuuttia -ohjelmassa haastateltua, eteläsuomalaista tutkijaa yritettiin houkutella tuotteistamaan lihasten ikääntymisestä sairautta nimeltä sarkopenia. Kyseisen taudin suuntaviivoja luodaan parhaillaan ja lääkeyritykset kehittävät kiivaasti lääkettä sen hoitamiseen.

- Kieltäydyin kunniasta, koska en halunnut myydä itseäni lääketeollisuuden prostituoiduksi, kertoo nimettömänä pysyttelevä tutkija.

- Minun olisi pitänyt ryhtyä luomaan rahasta diagnostiikkaa taudille, joka on luonnollinen osa ikääntymistä. Kun ihminen vanhenee, lihasvoima ilman muuta heikkenee. Miksi ikääntymisen ilmiöitä pitäisi nimetä sairauksiksi ja ryhtyä lääkitsemään? Minusta tällainen toiminta on itsessään sairasta, perustelee tutkija kieltäytymistään.

Tutkijat teollisuuden tautikauppiaina

45 minuuttia -ohjelman haastattelema tutkija kertoo, että lääketeollisuuden pooliinsa palkkaamien tutkijoiden tehtävänä on kiertää kansainvälisissä lääkärikokouksissa. Konferensseissa ja symposiumeissa esitellään kehiteltyjen tautien diagnostiikkaa ja hoitosuosituksia eri puolilta maailmaa tuleville kollegoille.

- Käydään kaupustelemassa oireita ja lisäämässä tietoisuutta synnytetystä sairaudesta, ikään kuin herkistetään lääkärikuntaa tunnistamaan ja diagnosoimaan luonnolliset elämänilmiöt lääkehoitoa vaativiksi tautitiloiksi, kuvailee tutkija.

Hän kertoo, kuinka tautikauppiaina maailmaa kiertävien tutkijoiden jälkeen teollisuus laskee liikkeelle lääke-edustajansa, joiden tehtävänä on luukuttaa täsmälääkkeet taudista tietoisiksi saatetuille lääkäreille.

- Jälkiaallossa liikkeelle laskettujen lääke-edustajien työ on helppoa. Lääkäreillä on tuoretta tietoa uudesta taudista. Heille on tullut suuri halu diagnosoida sitä ja tarjota hoitoa reseptien muodossa, selvittää lääketieteen tutkija tautitehtailun logiikkaa.

Tutkijan mukaan yhdelläkään yhteiskunnalla ei ole varaa katsoa paisuvaa ilmiötä läpi sormiensa.

- Lääketeollisuudella on aivan liikaa valtaa tämän päivän lääketieteessä. Länsimainen yhteiskunta ja terveydenhuoltojärjestelmä eivät tule kestämään lääketeollisuuden ylivaltaa ja alati paisuvaa tarvetta lääkemyynnin kasvattamiseen, uskoo 45 minuuttia -ohjelmalle avautunut tutkija.
Tautitehtailua ja diagnoosirajojen laventamista

Tautitehtailun tuloksena synnytettyjen sairauksien lista on pitkä. Tunnetuimpina esimerkkeinä medikalisaatiota arvostelevat asiantuntijat mainitsevat muun muassa levottomat jalat, kaljuuden, erektiohäiriöt, naisten seksuaalitoiminnan häiriöt, sosiaalisten tilanteiden pelon, ärtyneen paksusuolen, miesten vaihdevuodet, traumaperäisen stressireaktion ja yleisen ahdistuneisuushäiriön.

Uusien tautien tuotannon lisäksi lääketeollisuus pyrkii kasvattamaan lääkkeiden menekkiä väljentämällä jo olemassa olevien tautien diagnoosikriteerejä ja liioittelemalla sairauksien yleisyyttä sekä vakavuutta. Tästä ilmiöstä voidaan asiantuntijoiden mukaan puhua osteoporoosin sekä sydän- ja verisuonitautien kohdalla. Tautitehtailua on myös lihavan ja liikkumattoman kansan diagnosointi verenpaine- ja kolesterolitautiseksi.

Medikalisaatioon eli normaalien elämän ja arjen ilmiöiden lääketieteellistämiseen perehtyneiden asiantuntijoiden mukaan sydän- ja verisuonitautien massiivinen markkinointi on moninkertaistanut monen lääkeyrityksen myynnin.

- Suuri osa väestöä on kyetty tuottamaan sairauden ja sitä tietä lääkehoidon piiriin, kun esimerkiksi verenpaineen hoitorajoja ja veren lipidien tavoitearvoja on viimeisten parinkymmenen vuoden aikana toistuvasti alennettu. Taudin markkinointi ja diagnoosirajojen laventaminen heijastuvat suoraan lääkemyyntiin. Kolesteroli- ja verenpainelääkkeet ovat jo monen lääkeyrityksen myydyimpiä tuotteita, tietää aiheeseen perehtynyt lääketieteen tohtori Janne Leinonen.

- Jos varsinaisen sairauden hoitaminen on suuri bisnes, niin todellinen kultakaivos lääketeollisuudelle on riskissä olevien hoitaminen ja suurten kansantautien ennalta ehkäiseminen, Leinonen jatkaa.

Peijaksen sairaalassa Vantaalla neurologian erikoislääkärinä työskentelevän Leinosen mukaan medikalisaatio eli arkielämän ilmiöiden lääketieteellistäminen, sairauksien liioittelu ja niiden ylilääkitseminen ovat suuri uhka lääketieteelle.

- Ilmiö on kuin syöpä, joka vie voimavaroja muualta terveydenhuollosta, ihmisten todellisten ongelmien ja sairauksien hoidosta. Kehitys huolestuttaa myös lääkäreitä. Monet sekä nuoret että vanhemmatkin kollegat ovat turhautuneita lääketeollisuuden ylivallasta, lääkkeiden hulvattomasta käytöstä ja lääketieteen murenemisesta, sanoo Leinonen.

"Lääketeollisuudella liikaa valtaa"

Lääketieteen tohtori ja neurologian erikoislääkäri Leinonen on arvostellut Lääkärilehdessä voimakkaasti lääketeollisuuden masinoimaa medikalisaatiota. Leinosen mukaan lääketeollisuus pyrkii entistä aggressiivisemmin maksimoimaan lääkkeiden menekkiä vaikuttamalla tieteellisten tutkimusten kautta lääkkeitä määrääviin lääkäreihin.

- Lääketeollisuuden intresseissä on saada mahdollisimman suuri osa väestöstä lääkkeiden käyttäjiksi. Jos terveistä tehdään sairaita, mahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Siksi teollisuus pyrkii lääketieteellistämään ja nimeämään sairauksiksi ihmiselämään kuuluvia luonnollisia ilmiöitä ja erilaisia ikääntymisen merkkejä.

Neurologi Janne Leinosen mukaan lääkärit sen paremmin kuin potilaatkaan eivät voi saada riippumatonta tietoa sairauksista ja lääkityksestä, koska lääketeollisuus tuottaa tällä hetkellä suurimman osan lääketieteellisistä tutkimuksista.

- Lääketeollisuuden toteuttamat tutkimukset palvelevat tietysti teollisuuden omia intressejä. Teollisuus määrää määrittelee mitä tutkitaan ja miten tutkitaan. Lääketeollisuus päättää tutkittavat aihealueet, suunnittelee tutkimusten sisällön ja vastaa käytännön toteutuksesta. Teollisuus valitsee työn toteuttavat tutkimuslaitokset ja tutkijat, se vastaa tulosten analysoinnista ja omaa oikeudet pidättää tutkimustulosten julkaisemisen, jos tuotettu tieto ei ole sille itselleen mieleistä, kuvailee neurologi lääketutkimusten karua arkea.

Leinosen mukaan huolestuttavan paljon lääketeollisuudelle kielteistä tutkimustietoa jää kokonaan pimentoon lääkkeitä määrääviltä lääkäreiltä ja sitä kautta myös lääkkeitä käyttäviltä potilailta.

- Miten kukaan koskaan voi kuvitella, että tällainen asetelma tuottaisi potilaiden etua palvelevaa tietoa. Ainoa kestävä ratkaisu olisi lääketieteen ja lääketeollisuuden välisen symbioosin hajottaminen, uskoo neurologian erikoislääkäri Leinonen. "

Voin vakuuttaa omastakin kokemuksesta, ettäteiteellisestä tutkimuksesta ei tule "yksityisellä sektorilla" lata eikä paskaa.

Toisaalta tieteen ja "tuotannon" välistä yhteyttä EI PIDÄ katkaista, vaan se on hoidettava jollakin muulla tavalla, käyttäisin sanaa HORISONTAALISESTI kuin siten, että teollisuus ei määräile tieteestä: PISNISHÖRHÖT EIVÄT SAA MITÄÄN MUTTA AIKAAN KUIN PERKELEENMOISEN RIIDAN TULOSTEN OMISTUKSESTA NIIN ETTÄ NIITÄ EIVOI LOPULTA ESITTÄÄ OLLENKAAN KAIKISSA TAPAUKSISSA!!!

Arkkis
Lääketeollisuus houkuttelee tutkijoita tautitehtailuun

Julkaistu 18.11.2009 09:10 (päivitetty 20:31)

MTV3 - Tuula Malin

Lääketeollisuus värvää tutkijoita kehittelemään uusia sairauksia lääkemyynnin maksimoimiseksi, kertoo MTV:n 45 minuuttia -ohjelmassa nimettömänä esiintyvä suomalainen lääketieteen tutkija.

Lääketeollisuus tarjoaa rekrytoimilleen lääketieteilijöille paitsi kymmenientuhansien eurojen palkkioita myös meriittejä akateemisella uralla. Vastineeksi tutkijoiden tulee synnyttää teollisuuden tarpeisiin sopivia, lääkkeiden menekkiä edistäviä sairauksia. Tutkijoiden tehtävänä on tuotteistaa uusia tauteja, luoda niille diagnostiikka ja hoidon suuntaviivat. Samat tutkijat ovat mukana myös tuotteistettaviin tauteihin kehitettävien lääkkeiden myyntilupatutkimuksissa.

............................

Leinosen mukaan huolestuttavan paljon lääketeollisuudelle kielteistä tutkimustietoa jää kokonaan pimentoon lääkkeitä määrääviltä lääkäreiltä ja sitä kautta myös lääkkeitä käyttäviltä potilailta.

- Miten kukaan koskaan voi kuvitella, että tällainen asetelma tuottaisi potilaiden etua palvelevaa tietoa. Ainoa kestävä ratkaisu olisi lääketieteen ja lääketeollisuuden välisen symbioosin hajottaminen, uskoo neurologian erikoislääkäri Leinonen. "

Voin vakuuttaa omastakin kokemuksesta, että teiteellisestä tutkimuksesta ei tule "yksityisellä sektorilla" lasta eikä paskaa.

Toisaalta tieteen ja "tuotannon" välistä yhteyttä EI PIDÄ katkaista, vaan se on hoidettava jollakin muulla tavalla, käyttäisin sanaa HORISONTAALISESTI kuin siten, että teollisuus ei määräile tieteestä: PISNISHÖRHÖT EIVÄT SAA MITÄÄN MUTTA AIKAAN KUIN PERKELEENMOISEN RIIDAN TULOSTEN OMISTUKSESTA NIIN ETTÄ NIITÄ EIVOI LOPULTA ESITTÄÄ OLLENKAAN KAIKISSA TAPAUKSISSA!!!




Onkohn uusi Vuoden Professori Jacobs osallistunut noihin "vanhuustauti"-"tutkimuksiin", kun tutkii ainakin samaa aihetta? Hänhän olisi siellä varsinainen "ässä"...

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Howa ... 5251203400

" Howard T. Jacobs vuoden professoriksi

3.12.2009 13:30

Helsingin Sanomat

Akatemiaprofessori Howard T. Jacobs on valittu vuoden professoriksi. Professoriliitto julkisti valintansa juhlaseminaarissaan Helsingissä torstaina.

Tampereen yliopistossa työskentelevä molekyylibiologi johtaa Suomen Akatemian huippuyksikköä, jolla on pitkä nimi: Suomalainen mitokondriotautien ja ikääntymisen huippuyksikkö.

Lontoossa syntyneen Jacobsin tutkimushanke selvittää, mikä vaikutus mitokondrioissa esiintyvillä mutaatioilla on ihmisen sairauksiin. "

Professoriliiton äljet nimittäin pelottavat...

historia-kulttuurit-ja-yhteiskunta-f13/holynpolytati-professoriliiton-vuoden-professoriksi-t36490.html?hilit=Keltikangas%20J%C3%A4rvinen

Suvi-Anne Siimeksen keikaus vasemmistoliiton johdosta tyylipuhdasta kokoomusretoriikkaa suoltavaksi teollisuuslobbariksi on kyllä historiallinen esimerkki politiikan kieroudesta.

Hienoja nuo hänen argumenttinsa: tutkijat tekevät vain työtään, he nostavat palkkaa ihan niin kuin kaikki muutkin, ja onhan yrityksen tehtävä voittoa. Itse medikalisaatiokritiikin hän sivuuttaa toteamalla, että tutkijat tekevät vain tarkemmin työtään. Kysehän on päinvastaisesta ilmiöstä, eli tutkimustyö tehdään aina vain huonommin, kun yritetään saada mille tahansa elämän ilmiölle tautiluokitus.

Ilmateur
Suvi-Anne Siimeksen keikaus vasemmistoliiton johdosta tyylipuhdasta kokoomusretoriikkaa suoltavaksi teollisuuslobbariksi on kyllä historiallinen esimerkki politiikan kieroudesta.

Hienoja nuo hänen argumenttinsa: tutkijat tekevät vain työtään, he nostavat palkkaa ihan niin kuin kaikki muutkin, ja onhan yrityksen tehtävä voittoa. Itse medikalisaatiokritiikin hän sivuuttaa toteamalla, että tutkijat tekevät vain tarkemmin työtään. Kysehän on päinvastaisesta ilmiöstä, eli tutkimustyö tehdään aina vain huonommin, kun yritetään saada mille tahansa elämän ilmiölle tautiluokitus.




Tieteestä on tehty ns. "muu ilmiö", sehän tiedetään.

Ja samalla on vedetty tieteellinen ja muukin perusta alta myös ammattikorkeakouluilta rupeamalla "kilpailemaan" niiden kanssa tuotekehitysessä ja sovellutuksissa, ja tietysti PANTTAMAAN "KILPAILIJALTA" MUSTASUKKAISESTI KAIKKEA SITÄ TIETOA, MITÄ TIEDEYLIOPISTOJEN VELVOLLISUUS OLISI KAIKILLE MUILLE YHTEISKUNNAN TAHOILLE ANTAA, aivan erityisesti ammattikorkeakoululle!

Itse asiasta "tiede"bisnesyliopistoista tulee tällä keinolla myös muiden markkinafirmojen kilpalija, erityisesti suunnittelufirmojen, valtion raskaasti subventoima kilpailija.

Kukaan ei hyödy lopulta mitään "bisneyliopistoista"!

(SellaisiaKIN VOISI OLLA, JOS OLISI MYÖS OIKEITA TIEDEYLIOPISTOJA, tietelisin periaatteinjolkisesti toimiva aito Tiedeakatemia, mutta SELLAISIA BOSNESYLIOPSITOT EIVÄT VOI KOSKAAN KORVATA!

Ja kaiken pahan päälle bisnes ei suinkaan ole pahinta, mitä yliopistoissa tapahtuu...ei läheskään.

Tiedettä ei voi tehdä, jos KUKAAN VALTAA KÄYTTÄVÄPOLIITIKKO JA POLIITTINEN HUIPPUVIRKANAINEN (tai -mies, kaiheitäkin vielä sillä joku "matelija" on...) EI YMMÄRRÄ VARSINAISESTA TIETEESTÄ YHTÄÄN MITÄÄN!

Uuutta luova tiede ei pärjää kokonaan ilman poliitikkoja. Se voi pysyä hengissä, mutta se ei tuota sovellettavia tuloksia muualle kuin ehkä perstaskuun.

On lisäksi turha luulla, että teknologia ja esimerkiksi taodeteollisuus KUMULOITUISIVAT ILMAN TIEDETÄ: sitä ne eivät tee, sillä se palautumaton elementti on niissäkin nimenomaan tiede. Niissä voi kaunan mennä hyvin, mutta äkkiä voi myös tuuli kääntyä, killailutilanne ruveta "kusemaan", ja sitten vain seistaan tumput suorassa pohtimassa, että "mikaä nyt meni pieleen"? (Vaikka sitä olisi 50 vuotta huudettu kurkku putkella korvaan, että mikä se oli, solloinkin kun tilanne olisi ollut korjattavissa ...)

Arkkis
tli
Kohta ollaan kyllä tilanteessa, että tiedeyliopistoista ei Suomessa enään voi puhua ollenkaan, jos nuo kaikki ns. uudistukset menevät läpi, sillä niissä yksinkertaisesti katoaa tieteen harjoittamiselle välttämätön yliopistojen autonomia. Tämän autonomian turva, hauskaa kyllä, on nimenomaan valtion rahoitus ja yliopistojen laissa määritelty itsehallinnollinen asema. Näistä molemmistahan ollaan luopumassa, kuten edellisissäkin viesteissä on ilmaistu.

Erityisen paljastavaa asian suhteen ovat ne monet esim. Aalto-yliopistoa ylistävät puheenvuorot, joita on julkaistu vaikkapa Hesarin sivuilla niin suomalaisilta kuin ulkomaisilta ns. asiantuntijoilta. Jos lukee tarkemmin noita puheenvuoroja, niin niiden sanankäänteet ja ilmaisut ovat täsmälleen samoja, joilla normaalisti ylistetään jonkin yksityisen yrityksen tuotekehittelyosaston tai myyntikonttorin onnistunutta toimintaa.

Tästä nimenomaan pohjimmiltaan onkin kysymys. Yliopistoista halutaan tehdä vain yksityisten yritysten tuotekehittelyosastoja ja myyntikonttoreita. Tämähän merkitsee yksinkertaisesti tieteen hautaamista, mistä pitkällä tähtäimellä tulee kärsimään vakavasti myös tämä yritysten tuotekehittely ja myynti, puhumattakaan yleisen sivistystason romahduksesta.




Jokohan sitten pohja alkaisi häämöttää (eikä vain "pohjanoteerausyliopisto", joka saa KAIKEN MUUN "näyttämään huipputiteeltä", ja jota siksi "kannattaa tukea"!):



"Alivaltioshteeri Pohjanoteerusyliopisto" tiedotti hiljattain kehittäneensä periaatteeltaan uudenlaisen mullistavan potenssilääkkeen: oikein annosteltuna se lyhentää kaikkien muiden miesten piliä 5 cm.

tli
Seuraa 
Viestejä1166
Ilmateur
Suvi-Anne Siimeksen keikaus vasemmistoliiton johdosta tyylipuhdasta kokoomusretoriikkaa suoltavaksi teollisuuslobbariksi on kyllä historiallinen esimerkki politiikan kieroudesta.

Hienoja nuo hänen argumenttinsa: tutkijat tekevät vain työtään, he nostavat palkkaa ihan niin kuin kaikki muutkin, ja onhan yrityksen tehtävä voittoa. Itse medikalisaatiokritiikin hän sivuuttaa toteamalla, että tutkijat tekevät vain tarkemmin työtään. Kysehän on päinvastaisesta ilmiöstä, eli tutkimustyö tehdään aina vain huonommin, kun yritetään saada mille tahansa elämän ilmiölle tautiluokitus.




Tuo Suvi-Anne Siimes on kyllä uskomattomimpia tapauksia Suomen poliittisessa historiassa, sillä kyllä minusta oli täysin selvää jo silloin, kun hän kiipeili vasemmistoliiton johtoon, että hän edustaa puhdasta monetarismia ja siten kovaa äärioikeistolaista politiikkaa. Tätä linjaahan hän noudattikin hallituksessa.

Ainakin hän jollain tavalla onnistui käyttämään hyväkseen sitä, että sattuu olemaan nainen. Ihmiset eivät varmaan oivaltaneet, että naisnatsi ei eroa ollenkaan miesnatsista. En nyt tarkoita sitä, että hän olisi ollut natsi, vaan sitä, että poliittinen linja on se olennainen tekijä, ei sukupuoli.

Toinen vaikuttava tekijä saattoi olla puuhastelu asunnottomien parissa, mikä loi jonkinlaista vaikutelmaa sosiaalisesta vastuuntunnosta. Tätä seikkaa en itsekään oikein onnistu sijoittamaan hänen oikeistolaisuuteensa. Siitä syystä se onkin varmaan ollut aika tehokas propagandakeino.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/86569-h ... intomaksua

" HS: Työryhmä esittää opiskelijoille opintomaksua

Julkaistu: 4:07

Opetusministeriön työryhmä kirittäisi korkeakouluista valmistumista esimerkiksi kaikilta opiskelijoilta perittävällä opintomaksulla, kirjoittaa Helsingin Sanomat.

Työryhmän mukaan opiskelijoilta voitaisiin periä esimerkiksi tuhannen euron suuruinen opintomaksu joka lukuvuosi. Samalla valtion takaaman opintolainan ylärajaa nostettaisiin maksun verran.

Lehden mukaan maksut tuottaisivat nykyisillä opiskelijamäärillä noin 250 miljoonaa euroa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitukseen. Summalla voitaisiin muun muassa palkata lisää opettajia.

Kaikille opiskelijoille yhtenäinen maksu on yksi vaihtoehdoista, joita työryhmä on pohtinut keinoiksi korkeakouluopintojen nopeuttamiseen.

Työryhmässä on lisäksi ollut esillä maksuttoman opinto-oikeuden rajaaminen yhteen ylempään korkeakoulututkintoon eli 12 lukukauteen.

Esitykset on tarkoitus luovuttaa opetusministerille maaliskuun puolivälissä. "

"Yliopistot" taitavat unohtaa, että netissäkin on se kaikki asia mitä sielläkin...

http://www.aka.fi/fi/A/Suomen-Akatemia/ ... trategiaa/

" Suomen menestyminen maailmalla vaatii uudenlaista innovaatiostrategiaa

Helsingin Sanomien mielipiedepalstalla julkaistussa kirjoituksessa Suomen Akatemian pääjohtaja Markku Mattila, Sitran yliasiamies Mikko Kosonen, Teksin pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara ja VTT:n pääjohtaja Erkki KM Leppävuori sanovat, että nyt Suomessa tarvitaan rohkeaa kokeilunhalua, sektori- ja organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä sekä pitkäjänteistä poliittista sitoutumista strategisiin valintoihin ja riskinottoon.

Kirjoittajien mukaan Suomen tutkimus-, innovaatio- ja elinkeinopolitiikka on ollut tuloksellista. Suomi on siirtynyt kehityksen eturintamaan esimerkiksi teollisuuden tuottavuudella mitattuna. Talouden perinteisten klusterien kansainvälistyminen on korostanut korkeatasoisen tutkimuksen ja osaamisen sekä uuden liiketoiminnan kehittämisen strategista merkitystä.

Kansantalouden uusi kehitysvaihe vaatii kuitenkin politiikan painopisteiden muutosta. Pienen maan on panostettava lisäarvoon ja laatuun, ei määrään. Suomessa ei ole suuria kotimarkkinoita, joiden varassa voisi saavuttaa merkittäviä mittakaava- ja kustannusetuja kilpailijoihin verrattuna.

Suomalaisyritysten on menestyttävä maailmanmarkkinoilla tuotteidensa ja palveluidensa lisäarvolla ja laadulla. Tieteessä, koulutuksessa, elinkeinoelämässä ja koko suomalaisessa yhteiskunnassa on panostettava määrän sijasta kansainvälisesti kilpailukykyiseen laatutasoon ja aitoon vaikuttavuuteen.

Suomalaisen tutkimuksen tulee rakentaa nykyistä tiiviimpi ja laajempi kansainvälinen vuorovaikutus ja yhteistyö maailman parhaiden osaajien kanssa, koska uudesta tiedosta valtaosa luodaan muualla. Vain korkean laadun avulla pystymme saamaan tutkimus- ja innovaatioympäristömme houkuttelevaksi kansainvälisen eturintaman organisaatioille ja ihmisille.

Nykyisellään se vaatii nopeaa ajanmukaistamista. Muuttunut yliopistolainsäädäntö sekä julkisten tutkimusorganisaatioiden kehittäminen antavat uusia mahdollisuuksia korkealaatuiseen tutkimukseen ja koulutukseen sekä strategisten valintojen tekemiseen.

Tarvitaan myös uusia kannusteita, jotka kohdistavat resursseja koulutuksen ja tutkimuksen laadun, kansainvälisyyden ja hyödyntämiskyvyn perusteella sekä palkitsevat onnistumista. Kansallisen innovaatiostrategian lisäksi Suomi tarvitsee tiedestrategian.

Näiden avulla voidaan tehdä strategisia valintoja, kehittää ohjausmenetelmiä ja kannustimia sekä kohdentaa resursseja tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi.

Merkittävien tulosten saavuttaminen vaatii sekä tutkimuksessa että yritystoiminnassa riskinottoa ja epäonnistumisten hyväksymistä. Nyt tarvitaan rohkeaa kokeilunhalua, sektori- ja organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä sekä pitkäjänteistä poliittista sitoutumista strategisiin valintoihin ja riskinottoon. "

Innovaatiostarategin pohjana on om oltava tieteellinen julkinen tiedestartegia, jonka jokaisesta pilkusta pitää voida käydä jukista keskustetlua, ja josta on korjattava, jos se on jotenkin esimerkiksi titeenvatainen tai ohi asian, TIEDEstategian. Kaikki, mitä maailmalla nimitetään tieteeksi ja jopa "huipputieteeksi" ei sitä lainkaan ole.

Innovaatiostrategia voi olla erikseen.

Karkottako "Akatemian" haistapaskantiede miehet lääketieteen väittelijöiden joukosta?

Sellaistkin voi ounastella, asiaa vähän tuntien, Hesarin mielipidekirjoitukseta.

(Minulla ei valitettavasti ole arkiston tunnuksia, ole 10 vuotta sitten lopettanut Hesarin tilauksen.)

http://www.hs.fi/haku/?kaikkiSanat=Avikainen

" Mihin nuoret innokkaat miehet oikein katoavat?

Heräsin todellisuuteen lääketieteellisen alani koulutuspäivillä. Totesin, että 70 prosenttia osallistujista oli innokkaita nuoria naisia. Missä olivat nuoret miehet? Onko niin, että miesopiskelijat eivät enää pärjää kilpailussa ahkerien ja tunnollisten naisten kanssa, vaan he pyrkivät eteenpäin sieltä, missä aita on matalin? Vai onko vika koulutus- ja karsintasysteemeissä, joissa nuorten miesten ehkä piileviä vahvuuksia ei osata riittävästi huomioida? Onko miesten kypsyminen ehkä naisia hitaampaa? Tuskin nykyisessä maailmassa on varaa uhrata tärkeillä akateemisilla aloilla toisen sukupuolen panosta esimerkiksi huippututkimuksessa.
....

3.5.2010 Mielipide
HAE HS DIGILEHDEN ARKISTOSTA > "

Ehkäpä yliopistojen sisäänpääsykriteerejä voisi tarkistaa. Joku proffa sanoi suunnilleen, että kunnollisen tieteen, tutkimuksen ja sivistämisen sijaan kaikki heidän aikansa kuluu täydellisten idioottien typeryyksien torjumiseen.

Arkkis
Heräsin todellisuuteen lääketieteellisen alani koulutuspäivillä. Totesin, että 70 prosenttia osallistujista oli innokkaita nuoria naisia. Missä olivat nuoret miehet? Onko niin, että miesopiskelijat eivät enää pärjää kilpailussa ahkerien ja tunnollisten naisten kanssa, vaan he pyrkivät eteenpäin sieltä, missä aita on matalin? Vai onko vika koulutus- ja karsintasysteemeissä, joissa nuorten miesten ehkä piileviä vahvuuksia ei osata riittävästi huomioida? Onko miesten kypsyminen ehkä naisia hitaampaa? Tuskin nykyisessä maailmassa on varaa uhrata tärkeillä akateemisilla aloilla toisen sukupuolen panosta esimerkiksi huippututkimuksessa.



Vikaa voisi lähteä hakemaan sieltä, että monella alalla tuijotetaan vähän turhan paljon ylioppilastodistukseen. Loppujen lopuksi se ei kerro paljoakaan siitä, millainen ihmisestä aikuisena tulee. Joku voi kirjoittaa kuusi L:ää ja silti olla täysin pihalla reaalimaailmasta. Jonkinlainen tarvittavia ominaisuuksia - tietohan on tarkoitus oppia itse oppilaitoksessa - mittaava pääsykoe on aina paikallaan.

Fëanor
Ehkäpä yliopistojen sisäänpääsykriteerejä voisi tarkistaa. Joku proffa sanoi suunnilleen, että kunnollisen tieteen, tutkimuksen ja sivistämisen sijaan kaikki heidän aikansa kuluu täydellisten idioottien typeryyksien torjumiseen.



Ensimmäiseksi pitäisi torjua täydelliset idiootit ja typerykset "Akatemiasta", sitten Yliopistojohdosta ja Opetuminiteriöstä (hallitusten pöyristyytävimmät ääliöt ovat yleensä olleet opetusministereitä, kuten "maaiman kaunein petolinnunperse", kenkävaras Kaarina Suonio, Arja "Suffelle miljoonat" Alho, Leena "veroton vaalikampanja" Luhtaääliö, Tuula Haatainen ja Olli-UMTS-Paska Heinonen.

Arkkis
Heräsin todellisuuteen lääketieteellisen alani koulutuspäivillä. Totesin, että 70 prosenttia osallistujista oli innokkaita nuoria naisia. Missä olivat nuoret miehet? Onko niin, että miesopiskelijat eivät enää pärjää kilpailussa ahkerien ja tunnollisten naisten kanssa, vaan he pyrkivät eteenpäin sieltä, missä aita on matalin? Vai onko vika koulutus- ja karsintasysteemeissä, joissa nuorten miesten ehkä piileviä vahvuuksia ei osata riittävästi huomioida? Onko miesten kypsyminen ehkä naisia hitaampaa? Tuskin nykyisessä maailmassa on varaa uhrata tärkeillä akateemisilla aloilla toisen sukupuolen panosta esimerkiksi huippututkimuksessa.



Vikaa voisi lähteä hakemaan sieltä, että monella alalla tuijotetaan vähän turhan paljon ylioppilastodistukseen. Loppujen lopuksi se ei kerro paljoakaan siitä, millainen ihmisestä aikuisena tulee. Joku voi kirjoittaa kuusi L:ää ja silti olla täysin pihalla reaalimaailmasta. Jonkinlainen tarvittavia ominaisuuksia - tietohan on tarkoitus oppia itse oppilaitoksessa - mittaava pääsykoe on aina paikallaan.



Esitin kysymyksen, onko vika opetuksen sisällössä...

Ne jotka ovat repineet koulussakin kymppinsä uskonnosta, eivät tietenkään edes huomaa mitään...

post1110961.html?hilit=kympintytt%C3%B6*#p1110961

Arkkis
Arkkis
tli
Kohta ollaan kyllä tilanteessa, että tiedeyliopistoista ei Suomessa enään voi puhua ollenkaan, jos nuo kaikki ns. uudistukset menevät läpi, sillä niissä yksinkertaisesti katoaa tieteen harjoittamiselle välttämätön yliopistojen autonomia. Tämän autonomian turva, hauskaa kyllä, on nimenomaan valtion rahoitus ja yliopistojen laissa määritelty itsehallinnollinen asema. Näistä molemmistahan ollaan luopumassa, kuten edellisissäkin viesteissä on ilmaistu.

Erityisen paljastavaa asian suhteen ovat ne monet esim. Aalto-yliopistoa ylistävät puheenvuorot, joita on julkaistu vaikkapa Hesarin sivuilla niin suomalaisilta kuin ulkomaisilta ns. asiantuntijoilta. Jos lukee tarkemmin noita puheenvuoroja, niin niiden sanankäänteet ja ilmaisut ovat täsmälleen samoja, joilla normaalisti ylistetään jonkin yksityisen yrityksen tuotekehittelyosaston tai myyntikonttorin onnistunutta toimintaa.

Tästä nimenomaan pohjimmiltaan onkin kysymys. Yliopistoista halutaan tehdä vain yksityisten yritysten tuotekehittelyosastoja ja myyntikonttoreita. Tämähän merkitsee yksinkertaisesti tieteen hautaamista, mistä pitkällä tähtäimellä tulee kärsimään vakavasti myös tämä yritysten tuotekehittely ja myynti, puhumattakaan yleisen sivistystason romahduksesta.




Jokohan sitten pohja alkaisi häämöttää (eikä vain "pohjanoteerausyliopisto", joka saa KAIKEN MUUN "näyttämään huipputiteeltä", ja jota siksi "kannattaa tukea"!):



"Alivaltioshteeri Pohjanoteerusyliopisto" tiedotti hiljattain kehittäneensä periaatteeltaan uudenlaisen mullistavan potenssilääkkeen: oikein annosteltuna se lyhentää kaikkien muiden miesten piliä 5 cm.



Olen suorastaan lumoutunut tuosta Alivaltiosihteeristä, se petraa kuin sika juoksua:

Vikon palindrami: "Nollapelle-EU lainaa maani alueelle pallon"

Arkkis
RJK
RJK
Kumpi seuraa kummasta?

Jos tiedeyliopistot eivät tee paikkansa pitävää uutta perustutkimusta, niin onko niillä mitään todellista omaa annettavaa myöskään "innovaatiojärjestelmälle", sillä kyllä firmoissa osataan ilman niitäkin maailman tiedelehtiä lukea...

Tiede ei suinkaan ole AINOA innovaatioden lähde, ja niistä muista edellytyksitä taas tiedeyliopistoissa tiedetä senkään vertaa...

http://www.vapaa-ajattelijat.fi/keskust ... #msg-18773

Mitä mieltä: tiede- vai innovaatioyliopisto? Pistetään vielä pari muutakin vaihtoehtoa. Kaikkia alla olevia äänestysvaihtoehtoja löytyy maailmalta.




Kappas vaan, tuo linkki meni viestiketjun alkuun, jossa tarvitaan tunnukset, että sieltä löytää vaivattomasti asianomaisen viestin:

Pannaan tähän uudistettu versio koko "Pekkarinen lakkauttaa tieteen"- jutusta:

TIEDEYLIOPISTOJEN TEHTÄVÄ: TIEDE VAI INNOVAATIOT?

Hallitus ja muut päättävät piirit ovat julistaneet Suomessa ´tieteen´ kirosanaksi. Tiedejärjestelmän sijasta hallitus julistaa rakentavansa maahan ”maailman parasta innovaatiojärjetelmää” tiedeyliopistojen perustalle.

Ennen kuin puhutaan mistään määräraha-, opintososiaalisista ja sivistyksellisen tasa-arvon kysymyksistä koulutus- tiedepolitiikassa, kaikkien kansalaisten oikeudesta paikkansapitävään tietoon jne., on selvitettävä tämän kyseisen peruslinjanvedon mielekkyys, ja sen onnistumisen mahdollisuudet ilman asianmukaisesti järjestyttyä valtion ylläpitämää julkista ja toimintakykyistä tiedejärjestelmää. Kenenkään ei nimittäin kannata satsata uppoavaan laivaan esimerkisi elämänuraa valitessaan, on sen kyytiin pääsy kuinka ”tasa-arvoista” hyvänsä tai erilaiset ”edut” vaikka suorastaan houkuttelevia.

Vaikka tiede on yhä keskeisempi tuotantovoima innovaatioiden, hieman yksinkertaistaen kaupallisesti menetyvien tuotteiden kehittämiseksi, niin se ei suinkaan ole ainoa tällainen tekijä, vaan tieteen merkitys innovaatioiden tuottamisessa vaihtelee (varsin tavallisesta) 0 %:sta tuonne 90 %:in tuotetyypistä riippuen korkeimpien prosenttien koskiessa välittömästi tiedettä itseään palvelevia tutkimusvälineitä. Uusi, mieluiten siis itse tuotettu muita paremmin paikkansa pitävä tieteellinen perustutkimustieto on ainoa innovaatiotoiminnan ”komponetti”, mitä nimenomaan tiedeyliopistot voivat innovaatioprosessiin tarjota.
Muita perustärkeitä innovaatioita tuottavia ilmiöitä ovat taide, esimerkiksi muotoilu ja innovaatioita hyödyntävät kulttuurihyödykkeet, markkinoiden kautta välittyvät haasteet ja tuotannollinen kokemus, joka ei ole kaikin puolin tieteellisesti ennakoitavissa. Noista innovaatiotoiminnan muista puolista (meidän) ”homenokkaisten” perustutkijoiden asiantuntemus on varmaan muuta yhteiskuntaa keskimääräistä huonompi, eikä suinkaan parempi...

Jos tiedeyliopisto ei tee kunnollista perustutkimusta, sillä ei ole innovatioprosessiin MITÄÄN TODELLISTA ANNETTAVAA, eikä se opi erottamaan muidenkaan tuottaman tiedon joukosta oikeaa väärästä. Sama koskee Suomen akatemiaa, ja sen mallin mukaan Suomen ehdotuksesta pystyyn ajettua EU:n ”European Research Coucilia”, jonka johtoon valittiin HY:n vararehtorina oikean ja väärän tutkimuksen erottamisessa toisistaan pahasti epäonnistunut biokemian professori Marja Makarow: Kansan ääni on aikaisemmin käsitellyt mm. HY:n ”peilisolututkimuksia”.

Peruskäsitteitä: mitä ovat tiede ja innovaatio ?

Taatusti asiantuteva ”Sovjetskaja Entsiklopedija” määrittelee tieteen seuraavasti, 1:

" Tiede, inhimillisen toiminnan alue, jonka funktiona on objektiivisten tietojen tuottaminen ja teoreettinen systematisoiminen todellisuudesta; yksi yhteiskunnallisen tajunnan muodoista; historiallisessa kehityksessä tiede muuttuu yhteiskunnan tuotantovoimaksi ja mitä tärkeimmäksi yhteiskunnalliseksi instituutioksi. Käsite tiede sulkee piiriinsä sekä uuden tiedon aikaansaamisen että tämän toiminnan tuloksen, kullakin hetkellä kootuksi tulleiden tieteellisten tietojen summan, joka kokonaisuuden ominaisuudessa käsittää (kulloisenkin) tieteellisen maailmankuvan. Termiä ´tiede´ käytetään myös merkitsemään eri tieteenaloja."

" Tieteen(alan) välittömät päämäärät ovat (sellaisten) todellisuuden ilmiöiden kuvaaminen, selittäminen ja ennustaminen, jotka muodostavat sen tutkimuskohteen sen löytämien lakien pohjalta, eli laajassa mielessä (se on) todellisuuden teoreettinen heijastaminen. "

” Ollen yhteydessä maailman käytännölliseen omaksumiseen tiede on tiedon tuotantona laatuaan aivan erityinen toiminnan muoto, joka olemuksellisesti eroaa toiminnasta materiaalisessa tuotannossa, kuten myös muista erityisesti henkisistä toiminnan muodoista. "

” Kun materiaalisessa tuotannossa tietoja vain käytetään ideaalisen työkalun ominaisuudessa, niin tieteessä niiden aikaansaaminen on pääasiallinen ja välitön päämäärä... "

" Erotukseksi toiminnan muodoista, joiden tulos on pääasiassa ennalta tiedossa, toimintaa nimitetään aiheellisesti tieteelliseksi vain siinä määrin kuin se johtaa uuden tiedon keksimiseen, ts. tieteellisen (perustutkimus)toiminnan tulos on periaateessa ennalta tuntemanton. Juuri tästä syystä tiede ilmenee voimana, joka "kumouksellistaa" muut toiminnan lajit. "

Innovaation Wikipedia määrittelee seuraavasti,2:
” Innovaatio eli uudennus on jokin uutuus, tavallisimmin jokin uutuustuote, esimerkiksi teollinen tai tekninen keksintö. Innovaatio voidaan ymmärtää ideana, käytäntönä tai esineenä, jota yksilöt pitävät uutena. Innovaatiot jakautuvat karkeasti kahteen luokkaan. On mullistavia innovaatioita ja vähittäisin muutoksin syntyviä innovaatioita. ”
” Innovaatiotoiminta sekoitetaan joskus virheellisesti tutkimustoimintaan. Pelkkä tutkimustulos ei kuitenkaan ole innovaatio ellei sitä pystytä kaupallisesti hyödyntämään. Hieman yksinkertaistaen voidaankin sanoa, että tutkimusprosessi muuttaa rahaa tiedoksi, ja että innovaatioprosessi muuttaa tietoa rahaksi. Esimerkiksi Tekes (Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus) on määritellyt innovaation seuraavasti: "Innovaatio tarkoittaa kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettyä tietoa ja osaamista."
Innovaatiotieto on siis bisnestietona salaista ja suojattua, esimerkiksi patentoitua, kun taas tieteellinen tieto ei määritelmällisesti voi olla kumpaakaan. Mitä innovaatioyliopisto sitten firmoille antaakin (kaikesta huolimatta...), niin muille yhteiskunnan tahoille se ei anna mitään, paitsi korkeintaan niiden firmojen välityksellä. Tiedettä tarvitsevat kuitenkin muutkin tahot: tavalliset kansalaiset, kansalaisjärjestöt, poliittiset päättäjät, oikeuselimet, muutkin yritykset kuin innovaatioyliopiston bisneskumppanit.
Mauri Pekkarinen lakkauttamassa tiedettä?

Tampereen teknillisen yliopiston lehti TTY&Co viime vuodelta haastatteli ohi asian menevällä otsikolla "Lisää yrittäjyyskasvatusta koulutusohjelmiin" jo silloisenkin Kepu-sosdem-hallituksen kuten nykyisenkin kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarista, jonka linajukset edustavat kaikkien europuolueiden linjauksia:

TTY&Co: " Suomalainen innovaatiojärjestelmä on toiminut hyvin. Maailman muuttuessa on katsottava kuitenkin, millaisiin uudistuksiin on tarvetta. Ensinnäkin on tukittava innovaatioketjun vuodot. Innovaatiojärjestelmämme kyllä tuottaa runsaasti uutta tietoa ja innovaatioita, mutta patenteista, uudesta tiedosta ja innovaatioista ei synny riittävästi tuotteita ja kasvavia, jopa kansainvälisiä yrityksiä, sanoo kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen. "

Ei sanaakaan TIEDEjärjestelmästä, vain "innovaatiojärjestelmästä", eli tuotekehitysjärjestelmästä, ELI yhdenlaisesta SUUNNITTELUjärjestelmästä. Teknillisten korkeakoulujen nimenvaihto ja "tunnustautuminen" tiedeyliopistoiksi olivat siis huijausta. Jos Pekkarisen linjanveto pitää, ja sillä on kannatusta ko. yhteisöissä, niin TK, TTY ja LTY olisi muutettava virallisestikin ammattikorkeakouluiksi. Ne eivät pysty omin keinoin erottamaan oikeaa tietoa väärästä, mikä onkin nähty viime vuosien aikana.

Tarvitttaisiin KOKONAAN UUSI teknillisen alan todellinen yliopisto, joka erotettaisiin "innovaatiojärjestelmästä" katsomaan sen munausten perään, ja kansainväliseen yhteistyöhön oikeiden tieteentekijöiden eikä huijareiden ja disinformaattoreiden kuten M(assachusetts)I(nstitute of)T(echonologyn):n kanssa!

Tiedeyliopistojärjestelmän vaihtaminen "innovaatiojärjestelmään" on vastaavantasoinen yhteiskunnallinen muutos kuin olisi oikeusjärjestelmän korvaavinen pelkällä poliisijärjestelmällä ja siihen liittyen mm. Eduskunnan ja tuomioistuimien ja muun sellaisen "turhan" lakkauttaminen...

Ja innovaatioiden todelliseen syntymiseen tuo Pekkarisen muutos vaikuttasi samoin kuin tuo jälkimmäinen "reformi" järjestykseen: hölynpölytieteen pohjalta ei synny innovaatioita, eikä tyhjän viranomaisterrorin pohjalta "järjestystä"!

Perustutkimukselle vaatimus tulosten välittömästä liiketaloudellisesta sovellettavuudesta on asiaankuulumaton myllynkivi, jota yksikään suuriin teknisiin keksintöihin johtanut yksittäinen yhden tieteenalan tutkimustulos ei ole varmaan koskaan sen julkistamishetkellä täyttänyt. Lisäksi jos tutkimusta halutaan jarruttaa esimerkiksi ylipiston johtoon Pekkarisen mallin mukaan tulevien tieteellisesti asiantuntemattomien yritysten edustajien taholta pelossa että se hyödyttää kilpailijoita tai vaikka aatteellispoliittista syistä, niin jakamalla tutkimusprojekti riittävän pieniin pätkiin löytyy varmasti sellaisia pätkiä, joista ei varmasti erillisinä tule bisnestä, ja nuo lakkauttamalla voidaan torpata koko projekti.

TTY&Co: " Pekkarisen mukaan toinen tärkeä kehittämiskohde on innovaatiojärjestelmän muuttaminen tarjontalähtöisestä kysyntälähtöiseksi tiivistämällä entisestään elinkeinoelämän ja tiedeyhteisön välisiä suhteita. ... "

Se mitä Pekkarinen tiedeyliopistoilta vaatii, on liike-elämän valmiiden ideoiden toteuttaminen (vaikka kaikki sellaiset markkinoilla tiedostetut ideat on varmaan toteutettu, joiden toteuttamisella tieteellinen perusta on olemassa. Sitaatti osoittaa, että Pekkarinen ei ymmärrä tieteestä eikä tieteelle perustuvista innovaatioista mitään. Pekkarinen sekoittaa tieteen tutkimusinsinöörin toimintaan, joka on yhdentyyppistä suunnittelua . 3. Lakkauttaessaan aidon tieteen hän tulee kyllä lakkauttaneeksi myös tutkimusinsinöörien kyvyn erottaa itse oikea tieto väärästä, ja johtaa yliopistojen asiakkaat, niin opiskelijat kuin firmatkin, täydelliseen avuttomaan riippuvuuteen jostakin enemmän tai vähemmän satunnaisesta ulkomaisesta "auktoriteettitahosta", ihan yhtä hyvin tiedemafiakeskuksesta kuin oikeastakin osaajatahosta. Tämäkin katastrofaalinen kehitys onkin ollut havaittavissa.

TTY&Co: " Olemme siirtymässä palkkayhteiskunnasta yrittäjyysyhteiskunnaksi. Yhä useampi yliopistosta valmistunut päätyy uransa jossakin vaiheessa yrittäjäksi.Kkaikenlaisten alojen koulutuksessa tulisi antaa perusvalmiudet yrityksen pyörittämiseen. "

Tiedeyliopistojen perustutkintoja ei tule rasittaa pakollisella yrittäjäkoulutuksella. Sitä on yhteiskunnassa tarjolla joka paikassa muualla vaikka kuinka paljon. Ja lisäksi on pilvin pimein palveluksiaan innokkaasti maksukykyisille tarjoavia yrityshallintokonsultteja sekä asiakkaitaan neuvovia yritystarhoja, -puistoja, -halleja, -maneeseja jne. Tämä yrittäjäkoulutus on sitä paitsi lähinnä syötti, jotta teollisuustutkijan ura kuulostaisi houkuttelevalta, vaikka teollisuuden tutkijat ja tuotekehittäjät tekevät tunnetusti ”orjakontrahteja”, jossa sitoutuvat olemaan käyttämättä missään muualla tässä työssä itse tuottamaansakaan tietoa. Vapaaehtoista yrittäjäkoulutusta tietysti voi olla, mutta sillä ei saa korvata tieteellisiä perusasioita. Ja monilla erityisteiteenaloilla kuten kauppatieteissä ja teollisuustaloudessa yritysjohtajakoulutus on entuudestaan tärkeässä asemassa.

TTY&Co: " Euroopan unionissa valmistellaan esitystä Euroopan uudeksi teknologiainstituutiksi. Pekkarinen pitää ajatusta kannatettavana: Tarvitsemme useisiin yliopistoihin, tutkimusinstituutioihin ja bisnekseen verkottuvan EIT:n. Soveltavalla tutkimuksella ja kehitystyöllä pitää olla siinä keskeinen sija. "

Mitenkähän tämä EIT suhtautuu "European Research Council":in, joka on Suomen "akatemian" suden mallin mukaan pystyyajettu erityisen "eurotieteen" rahoitusorganisaatio... Eli ei tieteellinen, vaan rahoituslaitos, joka ei ole tieteellisessä vastuussa kenellekään, joka joka rahoituspäätöksillään kuitenkin ohjaa valtio(ide)n tiedepolitiikkaa. Tuo kansallisten ja kansainvälisten ”tiedejärjestöjen”, joissa pyörivät kaikissa samat naamat, niiniluodot, raiviot, makarowit, enqvistit, kasvaa kuin kuplatalousyrittäjän yritysrypäs tai taistolaisteinitoimitsijan etujärjetöviidakko... On Tieteellisten seurain valtuuskuntaa, ”Kansainvälistä tiedyliopistojeliittoa” (johon kuuluu nimenomaan niitä ”innovaatioyliopistoja”), Euroopan tutkimussäätiötä, Euroopian teknologiaintituuttia, Skepsistä, Höpsistä... Kunnolliset tulokset vaan loistavat poissaolollaan: tiedettä ollaan tekevinään, mutta ”peilisolua” pukkaa...

Nykyinen Suomen akatemia on lakkautettava, ja se on korvattava esimerkiksi Venäjän/NL:n tai Ruotsin mallin mukaisella aidolla Tiedeakatemialla, joka on tieteellisin perustein ja tieteellisellä virkavastuulla toimiva tieteellinen, toiminnassaan kaikin puolin julkinen tiede-elin. 4.

1. http://www.vapaa-ajattelijat.fi/keskust ... #msg-18762

2. http://fi.wikipedia.org/wiki/Innovaatio

3. http://www.nakokulma.net/index.php?topi ... #msg166957

4. http://www.nakokulma.net/index.php?topi ... #msg302641




Hesari paaluttaa tänään, miten EIT on hölynpöly-yliopisto MIT:n kopio:

http://www.hs.fi/haku/?kaikkiSanat=esikuva

" Eurooppa haluaisi soveltaa tiedettä kuin USA ja Japani

EU avaa lokakuussa uuden huippututkimuksen yksikön, Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT). Sen päämaja on Budapestissa. EIT yrittää tarttua siihen, mitä on pidetty eurooppalaisen tutkimuksen ydinongelmana.

. . . EIT:n esikuva on tunnettu. . .

. . . on EIT:n esikuva siinä, miten. . .

29.9.2009 Tiede & Luonto

EIT:n esikuva on MIT

Massachusetts Institute of Technology (MIT) on maailman ehkä arvostetuin teknillinen korkeakoulu. Se sijaitsee Yhdysvaltain itärannikolla Bostonin lähellä Cambrigessa.

29.9.2009 Tiede & Luonto "

http://human-brain.org/mitecs.html

Ja ajaa pääministeriksi Mauri Pekkarista:

http://www.hs.fi/juttusarja/relander/ar ... 5249645764

" Uusi pääministeri?

29.9.2009 9:00

Jukka Relander

Poliittinen journalismi on alkanut muistuttaa laivanupotuspeliä, sillä erotuksella, että jokainen laukaus osuu, mutta laiva ei vaan uppoa.

Keskustan poliitikot taas vaikuttavat teinikatraalta, jonka bileet keskeytyivät vanhempien palattua yllättäen kotiin. ”Mitään näyttöä lakien rikkomisesta ei kuitenkaan ole”, sopertaa kaiken keskellä absolutistiksi esittäytyvä nuorukainen, samalla kun jokaisesta kaapista löytyy vajaita ja kumottuja, jos vain viitsii avata oven.

Median kärkkään uutisoinnin takana on paitsi aitoa huolta politiikan moraalista, myös ihan yhtä vilpitön halu ratsastaa matti meikäläisen poliitikkokaunalla, ja parhaassa tapauksessa päästä upottamaan tasavallan hallitus. Toimittajapiireissä juuri tämä sulka on näet se halutuin. Anneli Jäätteenmäen pudottanut Pekka Ervasti valittiin vuoden journalistiksi, Vanhasen kaatajalle on sama kunnia luvassa.

Jos Vanhanen todella kaatuu – vain naisethan eroavat meillä omatoimisesti – pitäisi alkaa jo kartoittaa vaihtoehtoja. Pitäisikö järjestää uudet vaalit ennen kuin uutta vaalirahalakia edes ehditään säätää?

Olisivatko verovähennyskelpoisista ay-liikkeen jäsenmaksuista (ja siten väärinkäytetystä julkisesta rahasta) vaalitukensa saaneet demarit parempi vaihtoehto?

Vai pitäisikö valta antaa mahdollisen rökälevoiton saaville viattomille, kuten vihreille ja perussuomalaisille? Minkälainen hallitus siitä tulisi?

Yksi tapa kriisin ratkaisemiseksi voisi olla se, että Vanhanen väistyisi ja tilalle valittaisiin – niin, kuka? Mauri Pekkarinen?

Vaalirahaskandaali saa osan voimastaan siitä, että kaupunkilaiset journalistit pääsevät sen varjolla lyömään kepua oikein kunnolla. Arkkikepulainen Jyväskylän pikkujätti vasta olisikin varsinainen palkinto hyvin tehdystä työstä. Eikä muitakaan vaihtoehtoja oikein ole. Vetovastuun siirtäminen kokoomuksellekaan ei paljon auttaisi, ovat näet aika syvällä samassa sopassa.

On päivänselvää, että kriisiä ei voi kuitata vetoamalla maan tapaan, eikä sen ratkaisemiseksi riitä, että säädetään laki, joka kieltää julkisen rahan käytön ehdokkaiden tukemisessa. Yhtä päivänselvää on se, että mitään kovin selkeää ratkaisua ei ole näköpiirissä.

Olennainen kysymys skandaalissa on se, mitä tiesimme asiasta aikaisemmin, ja mitä olemme saaneet tietää lisää. Itse muistelen tienneeni ennen ensimmäistäkään paljastusta sen, että kokoomus ja kepu ovat saaneet avokätistä tukea elinkeinoelämältä, vasemmisto taas lähinnä ay-liikkeeltä (siitä alkaen kun KGB ja CIA menettivät mielenkiintonsa vasemmistomme keskinäisiin kähinöihin).

Nyt tiedän, että elinkeinoelämä todella tukee kokoomusta ja kepua, vasemmisto taas saa tukea ay-liikkeeltä. Lisäksi olen saanut tietää, että suuret puolueet ovat käyttäneet käsittämättömät määrät energiaa salatakseen asioita, jotka kaikki jo tiesivät.

Puolisalaileva maan tapa on eri asia kuin todelliset rikkomukset, joita on tehty. Koska minkä tahansa rahan vastaanottaminen näyttää näinä päivinä likaiselta, palautettakoon mieleen, että todellisia väärinkäytöksiä on kahta lajia: on väärin myöntää puoluekaverille tai itselleen yleishyödyllistä rahaa, jolla pitäisi tukea nuorten hyvinvointia. Lisäksi on väärin vastaanottaa vastikkeellista yksityistä rahaa, jolla sitten vaalien jälkeen kaavoitetaan Sukarille ostoskeskuksia, jonnekin kanervikkoon kauas kaikesta.

Kolmas väärinkäytöstyyppi ei ole vielä tullut lainkaan esiin. Olen joskus ihmetellyt, miten kevyin perustein suomalaisissa pikkukaupungeissa on purettu vanhoja kauniita taloja nykyaikaisten, täysin tyylittömien ja kaupunkikuvaan sopimattomien tötteröiden tieltä. En ihmettele enää.

Koko julkinen keskustelu on rajoittunut toistaiseksi vain eduskuntavaaleihin ja niissä ehdokkaille ja puolueille jaettuun tukeen. Iso pommi muhii kuitenkin paikallistasolla. Kuka rahoittaa piirijärjestöjä ja paikallisosastoja, ja mitä sillä rahalla saa? Veikkaisin, että sillä rahalla saa liiketilaa kaupungin parhailta paikoilta kautta maan.

Neljäs ja vähintään yhtä vakava kysymys on se, onko Vanhanen tietoisesti päästellyt perättömyyksiä unohdellessaan rahoituskuvioiden yksityiskohtia. Jos on, silloin pääministerin on vaihduttava (mutta ei välttämättä hallituksen). Tämäkin asia pitää perata huolella.

Presidentinvaaleissa ymmärrän oikein hyvin, jos ehdokas itse ei ole tietoinen kampanjansa rahoituksen yksityiskohdista, mutta pääministerin virka-asunnossa järjestetyn liikemiestapaamisen unohtaminen tuntuu aika erikoiselta, teemana kun oli isojen rahojen järjestely ja huolellinen kohdentaminen siten, että porvaripuolueet voittavat vaalit. Onko tämä vain pieni kuriositeetti, joka kepun puheenjohtajalta unohtuu tuosta vain? "




Kauppa- ja teollisuusministerin kansliapäällikkö Erkki Virtanen kertoo Pekkarisen sekoittaneen minisreion asiat, eritytisesti II ministerikaudellaan.

Muuten en tätä uskoisikaan, mutta kun hän yritti uittaa Tunnetun täystuhotädin, yliopistomaailamassakin pölhöilleen nykyisen Fortumin johtajan Anne Kankkulan-Prunnilan ministeriön virkamiesjohtoon...

http://www.hs.fi/haku/?kaikkiSanat=Iivonen

" Pekkariselle pyyhkeitä kansliapäällikön elämäkerrassa

Ministeri Mauri Pekkarisen (kesk) käytös aiheuttaa sekasotkua ja johtamisongelmia työ- ja elinkeinoministeriössä. Näin arvioivat Pekkarisen alaiset kansliapäällikkö Erkki Virtasen elämäkerrassa.

13.5.2010 Talous "

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat