Paikallisjunan äänimaailma

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Kertokaapa junatuntijat, että mikä siellä ääntelee. Monesti olen ihmetellyt miksi ne punaiset paikallisjunat pitävät sellaista ääntä kuin pitävät. Sm1 ja Sm2 junat ja varmaan muutamat muutkin omaavat varsin mielenkiintoisia ääniä. Usein äänet kuuluvat aivan tietystä paikasta, eikä niitä voi kuunnella aivan joka vaunussa.

1) Tämä on sinällään myös hyvä asia, koska joskus niistä lähtee todella rasittava korkea vinkuna. Siinä vaiheessa tapaan siirtyä seuraavaan osastoon, jotta saisi mielenrauhan. Mistähän moinen rasittava vinkuna tulee. Sitä ei onneksi kovin usein kohtaa.

2) Sähkömoottorin hurina. Siinä missä jotkut pitävät V8:n murinasta, pidän minä sähköjunan hurinasta.

3) Se moottori ei ole koko aikaa päällä. Välillä kuuluu eräänlainen pamaus, ja sitten kone hiljenee. Sitten muutaman sekunnin kuluttua tulee toinen pamautus ja kone käy taas. Pamaus on ehkä hieman väärä sana, mutta semmoinen oven läväytyksen kuuloinen outo ääni se on. Monen vuoden ajan olen miettinyt tuota stadiin juaillessani.

4) Sm4 taas pihiseee, puhisee ja viheltääkin joskus. Inhottavaa tässä on juuri se, että äänet kuuluvat koviten oviaukon kohdalla. Siellä kun olet odottamassa junan pysähtymistä ja ovien avautumista, niin yhtäkkiä korvakäytävään hyökkää ääniaaltojen kiljuva armeija ja alkaa raatelemaan kaikkea vastaan tulevaa.

Kommentit (11)

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
Liittynyt16.3.2005

1) Vinkuna taitaa tulla taajuusmuuttajista. Ilmeisesti toimivat sen verran pienellä taajuudella,
että syntyy korvinkuultavaa kimeää ääntä.

2) V8:n murinasta pitäminen johtunee lapsuusiän traumoista. Oire on joillain vieläkin pahempi, kun pitävät mopojen pärinästä.

3) Sähkörata käyttää kolmivaihevirtaa, jotta kaikkia vaiheita kuormitettaisiin mahdollismman tasaisesti, on välillä sähköistämätön osuus, jossa ajolankaan vaihdetaan toinen vaihe. Juna liukuu tällaisen paikan ohi, mutta sähkönsyöttö katkeaa. Ääni tulee varmaankin kontaktorin päästäessä/vetäessä uudestaan.

4) Liekö joku pneumaattinen systeemi?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26848
Liittynyt16.3.2005
Tetrafuran
Kertokaapa junatuntijat, että mikä siellä ääntelee. Monesti olen ihmetellyt miksi ne punaiset paikallisjunat pitävät sellaista ääntä kuin pitävät. Sm1 ja Sm2 junat ja varmaan muutamat muutkin omaavat varsin mielenkiintoisia ääniä. Usein äänet kuuluvat aivan tietystä paikasta, eikä niitä voi kuunnella aivan joka vaunussa.



Sm1 ja Sm2-paikallisjunissa kuuluu normaalisti ainakin muuntajan hurinaa, tyristoriohjatun tasasähkökäytön hurinoita, kompressorin pörinää ja erotusjaksojen aikana paineilmakäyttöisen päävirtakatkaisijan ääniä. Luonnollisesti äänet ovat vahvempia lähellä aiheuttajaansa. Vaihteiden jyrkissä kaarteissa pyörät kirskuvat, kun laipat ottavat kiinni kiskoon, ja vaihteiden risteyskohdissa pyörät kolahtavat. Jarrut saattavat kitistä.


3) Se moottori ei ole koko aikaa päällä. Välillä kuuluu eräänlainen pamaus, ja sitten kone hiljenee. Sitten muutaman sekunnin kuluttua tulee toinen pamautus ja kone käy taas. Pamaus on ehkä hieman väärä sana, mutta semmoinen oven läväytyksen kuuloinen outo ääni se on. Monen vuoden ajan olen miettinyt tuota stadiin juaillessani.



Juuri tämä on päävirtakatkaisijan ääni. Rautateiden sähköjärjestelmä on 1-vaiheinen vaihtosähköjärjestelmä. Sitä syötetään 3-vaiheisesta valtakunnanverkosta syöttömuuntajilla. Jotta vaiheet kuormittuisivat laajassa mittakaavassa tasaisesti, syötöt otetaan eri vaihesta. Se merkitsee, että eri syöttöasemien välillä on noin 40 kV:n jännite-ero (vertaa 230/400 V:n kolmivaihejärjestelmä). Siksi eri syöttöasemiin kytketyt osuudet erotetaan toisistaan niin sanotulla erotusjaksolla.

Erotusjakso ilmoitetaan kuljettajalla liikennemerkillä. Ennen virran katkeamista kuljettaja poistaa tehonsäätöpyörällä (se junan ratti) vedon ja avaa päävirtakatkaisijan, joka Sm-moottorivaunuissa toimii paineilmasylinterillä, joka pitää sen tunnusomaisen pamauksen. Katkaisija avataan siksi, että toistuvat valokaaret eivät kuluttaisi ajolankaa siirryttäessä eristetylle osuudelle ja taas toisen syöttöaseman vaikutuspiiriin. Erotusjakson yli ajetaan siis vapaalla rullaamalla, koska vaunujen akusto käyttää vain apulaitteita eikä ollenkaan ratamoottoreita. Kun juna tulee toisen syöttöaseman piiriin, päävirtakatkaisja suljetaan ja vetoa jatketaan.

4) Sm4 taas pihiseee, puhisee ja viheltääkin joskus. Inhottavaa tässä on juuri se, että äänet kuuluvat koviten oviaukon kohdalla. Siellä kun olet odottamassa junan pysähtymistä ja ovien avautumista, niin yhtäkkiä korvakäytävään hyökkää ääniaaltojen kiljuva armeija ja alkaa raatelemaan kaikkea vastaan tulevaa.

Sm4:ssä olen matkustanut vain muutaman kerran, eivätkä sen äänet ole niin tuttuja. Se on yleisesti vaimennettu paremmin. Suhinat vittaavat paineilmajärjestelmän toimintaan. Jarrut, ovet ja varmaan monet apulaitteet toimivat paineilmalla.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26848
Liittynyt16.3.2005
Volitans
1) Vinkuna taitaa tulla taajuusmuuttajista. Ilmeisesti toimivat sen verran pienellä taajuudella,
että syntyy korvinkuultavaa kimeää ääntä.



Sm1:ssa ja Sm2:ssa ei ole taajuusmuuttajia, vaan tyristoriohjattu tasasähkökäyttö. Olisiko vinkunan aiheuttaja joku huonosti irroitava jarru tai vastaava. Itse en tuollaista ääntä muista kuulleeni.

2) V8:n murinasta pitäminen johtunee lapsuusiän traumoista. Oire on joillain vieläkin pahempi, kun pitävät mopojen pärinästä.

Minkä sille voi, ettei autoissa ole enää suoria kaseja. Ne jotka käyttävät Linnunlaulun siltaa (Helsingin Hakaniemessä), pysähtykääpä kuuntelemaan vaihtotöissä olevia Vemppuja (Dv15- ja Dv16-dieselvetureita) (on noita tietysti muuallakin, mutta ei kuitenkaan pidä sekoittaa Dv12:een, jonka 16 sylinterisen nopeakäyntisen koneen ääni on paljon aneemisempi). Kun 91 litran suora kasi puhuu, 7 litran V8:n pörinä ei kovin oleellisesti mopon pärinästä eroa. Siitä ei moottorin ääni parane, kun Vemppu kaasuttaa ylämäkeen kohti Pasilaa.

Vierailija

Kerran asemalla seisoin radan varressa kun malmijuna kahdella veturilla ajoi ylämäkeen tehot täysillä. Dieselit tärisyttivät selvästi maata ja ääni oli mahtavaa jytinää savun tuprutessa veturien piipuista. Samaa ei mikään muu saa aikaan.

Vierailija

Ukko-Pekan arvokasta lähtöä asemalta pihinöiden, puhinoiden ja savun possahduksien sekä mäntien kumean löyntien säestämänä on myös hienoa kuunneltavaa. Tästä onneksi vielä silloin tällöin pääsee nauttimaan, kun kaksi Ukko-Pekka edelleen on tilausliikenteessä.

Vierailija

Asuttiin kerran aivan radan varressa ja Ukkopekka ajoi päivittäin ohi. Pysähtyi välillä ja sutitteli koiraamme härnäten kun se sai hepulin siitä veturista. Nauraa räkättivät lähtiessään pahukset.

Vierailija

Taitaa olla aika iso induktiivinen energia moottorin käämeissä irrotuksen alkaessa.

Voiskohan muuten junaradan sähköistää vaan osittain, jossakin nopealla maaseutu-osuudella ? Esim 1km sähköistettyä osuutta ja 9km vapaata. Veturiin isompi akku tai mekaaninen energiasäilö. 90% säästö radan sähköistysinvestoinnissa, tosin sen 1km matkalla pitäisi imeä virtaa kuin sieni.

Vierailija

Jarrutusenergiaa voisi syöttää takaisinpäin ja varastoida massaan kineettiseksi energiaksi ja ottaa taas kun kiihdytetään.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26848
Liittynyt16.3.2005
oge
Taitaa olla aika iso induktiivinen energia moottorin käämeissä irrotuksen alkaessa.



Kyllä se elektroniikkaharrastajan näkökulmasta on luokkaa kaamea (polttaa pussillisen jos toisenkin transistoreja), mutta verrattuna junan liikutteluun normaalisti vaadittaviin energioihin ei se niin mahdoton ole. Kun tyristorit ovat kokoluokkaa "koko piikiekko", eivät ne niin helposti ihan pikku piikeistä nokkiinsa ota.

Noissa erotusjaksoissa tulisi vain sellainen ongelma, että jokaisen junan ohiajaessa valokaari kuluttaisi samaa kohtaa ajojohdosta, joka pian kuluisi poikki. Eikä virroitinkaan tietysti pitemmän päälle hurraata huuda, jos virta katkaistaan muutaman kymmenen kilometrin välein polttamalla valokaarta.

Voiskohan muuten junaradan sähköistää vaan osittain, jossakin nopealla maaseutu-osuudella ? Esim 1km sähköistettyä osuutta ja 9km vapaata. Veturiin isompi akku tai mekaaninen energiasäilö. 90% säästö radan sähköistysinvestoinnissa, tosin sen 1km matkalla pitäisi imeä virtaa kuin sieni.



No kyllä sen tietysti voisi, tasaisessa maastossa. Energian säilöminen tapahtuisi junan liike-energiaksi, akkujen ja vauhtipyörien kapasiteetti ei oikein riitä junan vetoon. Radan sähköistämisen kustannukset eivät kuitenkaan aiheudu vain ajolankojen vedosta. Minkä ajolangassa säästäisi, menettäisi moninkertaisesti tehokkaampien muuntoasemien, pätkivän korkean kuormituksen vaatiman sähköverkon säädön, ja monimutkaisempien veturien rakentamisessa. Lisäksi luotettavuus heikkenisi, kun linjalle syystä tai toisesta pysähtymään joutuva juna ei pääsisi liikkeelle ilman apudieselveturia.

tietää
Jarrutusenergiaa voisi syöttää takaisinpäin ja varastoida massaan kineettiseksi energiaksi ja ottaa taas kun kiihdytetään.

Niin voisi, sen ovat veturinvalmistajatkin huomanneet. Modernissa kalustossa, esimerkiksi Sr2-veturissa, on tehon takaisinsyöttö, ja syöttöasemat hallitsevat asian. Vanhemmassa sähkökalustossa on yleensä jarruvastukset, joissa sähköjarrutuksen energia hävitetään.

Vierailija

Muistaakseni Helsingin metrossa sähköä otetaan talteen jarrutuksissa. Siitäkin laitteesta muuten lähtee tosi hauska ääni kiihdytyksissä ja jarrutuksissa. Ihan kuin siinä olisi joku vaihteisto tai jotain.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26848
Liittynyt16.3.2005
Tetrafuran
Muistaakseni Helsingin metrossa sähköä otetaan talteen jarrutuksissa. Siitäkin laitteesta muuten lähtee tosi hauska ääni kiihdytyksissä ja jarrutuksissa. Ihan kuin siinä olisi joku vaihteisto tai jotain.

Eikö se ollut vain niissä uusissa? Vai oliko se peräti niin, että niissä on valmius takaisinsyöttöön, mutta syöttöasemat eivät pysty syöttämään tehoa edelleen valtakunnanverkkoon. En kuitenkaan muista, ja onpa tilanne saattanut muuttuakin vuosien kuluessa.

Metron ääni johtuu siitä, että oikosulkuratamoottoreita syöttävissä taajuusmuuttajissa on muutama jänniteporras (vanhoissa äänen perusteella arvioituna ehkä noin . Koska tehollinen jännite säädetään pulssinleveysmodulaatiolla (PWM), korkeampien harmonisten taajuuksien osuus pienenee jännitettä kasvatettaessa, ja syntyy vaihtamiselta kuulostavan ääni. Ratamoottorit ovat kuitenkin kytketyt pyöräkerroille kiinteän hammaspyörävälityksen kautta, niiden pyörimisnopeus ei kiihdytettäessä laske.

Ne vanhat metrot ovat aikakaudelta, jolloin taajuusmuuttajaohjaus oli kaupallisesti uusi asia siinä teholuokassa. Siksi systeemi on vähän alkeellinen, ja ääni sen mukainen. Uudemmissa taajuusmuuttajissa jänniteportaita on enemmän ja PWM-taajuus korkeampi, jolloin ääni on korkeampaa ininää ja niitä "vaihtamisia" ei kuule.

Uusimmat

Suosituimmat