Seuraa 
Viestejä8643

En ole putkisuunnittelija, mutta olen ihmetellyt kautta aikojen sitä, että virtausta lisättäessä pumppaamoitten pumppuja lisätään kytkien niitä rinnan. Siis kun havaitaan että verkosto ei vedä, niin väkästellään lisää pumppuja rinnan. Seurasin tällaista sohellusta erään pa***skavatkaamon virtauksen nostamisessa.

Onko täällä pumppauksen ammattilaisia? Minusta pumppaustehon kasvattaminen tarkoittaa paineen nostamista jos siirtoputkeen ei kajota. Eikö tällöin pumput tulisi sijoittaa peräkkäin eli sarjaan?

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

  • ylös 1
  • alas 1

Sivut

Kommentit (36)

Neutroni
Seuraa 
Viestejä38057

Riippuu varmaan pumpuista. Se tavallinen nollapaineesta (tai ilmanpaineesta) pumppaava pumppu ei ehkä sovi tilanteeseen, jossa ottopuolella on jo korkea paine.

Mutta kyllä minustakin paineen nosto pumppuja rinnan kytkemällä tuntuu aika oudolta. Mutta en sitten tiedä, jos pumput toimivat sellaisessa toimintapisteessä, jossa tilavuusvirran pienentäminen nostaa reippaasti painetta, voi se olla järkevääkin, ainakin tuollaisessa virityksessä jossa jotenkin lisätään halvalla ja nopeasti pieneksi käyneen systeemin kapasiteettia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paul M
En ole putkisuunnittelija, mutta olen ihmetellyt kautta aikojen sitä, että virtausta lisättäessä pumppaamoitten pumppuja lisätään kytkien niitä rinnan. Siis kun havaitaan että verkosto ei vedä, niin väkästellään lisää pumppuja rinnan. Seurasin tällaista sohellusta erään pa***skavatkaamon virtauksen nostamisessa.

Onko täällä pumppauksen ammattilaisia? Minusta pumppaustehon kasvattaminen tarkoittaa paineen nostamista jos siirtoputkeen ei kajota. Eikö tällöin pumput tulisi sijoittaa peräkkäin eli sarjaan?


Peräkkäin sijoittaminen kasvattaa nostokorkeutta, rinnakain sijoittaminen virtausta. Vähän kuin paristojen rinnankytkentä kasvattaa ampeeritunteja ja peräkkäinkytkentä voltteja.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8643
Virus
"paskavatkaamoissa" pumpataan avoaltaasta toiseen, ei paineputkistoon.

Tuo tapaus jota vierestä seurasin on kaupunkien välisen paineviemärin lähtöpäässä. Kahden rinnakkaisen pumpun viereen lisäsivät kolmannen. Paineviemäriin ei ole tehty muutosta. Eivätkä saaneet kunnollista virtauksen lisääntymistä tietenkään aikaan. Vasta taajuusmuuttajilla ja ylinopeusalueella jotain vitauksen lisääntymistä tapahtui.

Eli minusta rinnankytkentä on yhtä heiveröistä kuin pyrkiä nostamaan jännitettä kytkemällä paristoja rinnan. Jännitteen nousu on vain sisäisen vastuksen puolittumisesta tulevaa. Sarjakytkennällä jännite sentään tuplaantuisi ja tuolloin tuplaantuvalle sisäiselle vastuksellekin riittää roimasti jännitettä.

Eli yksi pumppu voi nostaa painetta esimerkiksi 6 bar. Sisäiseen häviöön hukkuva paine voi olla esimerkiksi 0,6 bar. Rinnan kytketyillä pumpuilla painetta saataisiin esimerkiksi 6,3 bar. Sarjaan kytketyillä esimerkiksi 12 bar.

Palomiehet tietävät homman. Jos korkealle pumpataan vettä, kytketään pumput peräkkäin eikä rinnan.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Paul M
Seuraa 
Viestejä8643
tietää
http://www.tkk.fi/Units/ChemEng/kurssit/kem423000/ohjeet/8-ohje.pdf

Saarjakytkentä lisää nostokorkeutta ja rinnankytkentä tilavuusvirtaa. Karkeasti näin.

Mutta mitä lisää tilavuusvirran kasvaminen putkessa, kun putkea ei muuteta? Se lisää painetta. Eli toimenpiteet on tehtävä isomman paineen mukaan. Aivan sama kuin lisättäisiin nostokorkeutta.

Jos suunnittelija vastaa alkeellisesti kysymykseen "ollaanko lisäämässä noskokorkeutta vai tilavuusvirtaa" ollaan valmiiksi metsässä. Totta kai tilavuusvirtaa yritetään lisätä kun kapasiteetti tulee täyteen. Mutta kouluja käyneen suunnittelijan pitäisi osata päätellä hiukan pidemmälle kuin kirjanpitäjän jolle riittää muitilappu että kredit on ikkunan puolella.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Vertaus sähköoppiin ontuu siinä mielessä, että sähköpuolella kuluttava laite määrää otetun virran. Nyt määrää pumput virtaaman.

jos molemmat pumput pumppaavat vaikkapa 1 kuution niin yhteenlaskettu tilavuusvirta on tällöin kaksi kuutiota. Tällöin tapahtuu väkisin myös paineen nousu jos putkikokoa ei muuteta. Siis kun pumput kytketän rinnan

Paul M
Seuraa 
Viestejä8643

Olisiko esimerkkiä?

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

.
Seuraa 
Viestejä846

Ensin mitataan vanhan pumpun paine-ero, jos paine-ero on selvästi alle nimellisen lisätään uusi pumppu rinnalle, muuten sarjaan.

Edit.
Sähköteknisesti pumppua pitää verrata virtalähteeksi eikä jännitelähteeksi.

Sattuuhan niitä virheitä joka paikassa. Putkilla on painerajansa (yleensä 10 bar luokiteltuja, paitsi kaukolämmössä 16 bar) Ja toisekseen paskalietteen pumppu on repijäpumppu, joka silpoo jätteen. Ja on tarkoitettu imemään avoaltaasta. Erikoisena mallina saattaa olla paineenkorotukseen tarkoitettu pumppu lietteelle? En kyllä ole nähnyt koskaan. (sellainen, jossa on putkiliitoslaipat sekä imupuolella ja jättöpuolella) Ehkäpä tuossa koitettiin ensin vaan saada hommaa hieman paremmaksi, ennen kuin lähdetään uusimaan painelinjaa isommaksi. Ja linjan isontamisen jälkeen tarvitaan kuitenkin nämä pumput rinnakkain, tai sitten kokonaan uusi isompi pumppu. Mene ja tiedä.. Kahdella pumpulla on myöskin se etu, että jompi kumpi tilttaa kuitenkin joskus. Toisella sitten pärjätään edes jonkin verran hätätilanteessa.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8643

Voisiko sitten olla niin, että pumppu kehittää suurimman paineen "seinää" vasten pumpatessa? Tietenkin virtaus on tuolloin nolla. Ja paineen lasku on siitä alaspäin jyrkästi? Tällöin rinnakkaiset pumput voivat kehittää selkeästi isomman paineen, koska yksittäisen pumpun virtaama lähestyy tuota "seinää".

Tarvitaanko repijäpumppuja myös matkalla olevissa pumppaamoissa kun keitos on revitty jo muualla?

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Paul M
Voisiko sitten olla niin, että pumppu kehittää suurimman paineen "seinää" vasten pumpatessa? Tietenkin virtaus on tuolloin nolla. Ja paineen lasku on siitä alaspäin jyrkästi? Tällöin rinnakkaiset pumput voivat kehittää selkeästi isomman paineen, koska yksittäisen pumpun virtaama lähestyy tuota "seinää".

Tarvitaanko repijäpumppuja myös matkalla olevissa pumppaamoissa kun keitos on revitty jo muualla?

Sanoisin että kyllä. Ainakin tavallisissa "oravanpyöräpumpuissa" suurin paine tulee kun virtausnopeudessa lähestytään nollaa.

Paul M
En ole putkisuunnittelija, mutta olen ihmetellyt kautta aikojen sitä, että virtausta lisättäessä pumppaamoitten pumppuja lisätään kytkien niitä rinnan. Siis kun havaitaan että verkosto ei vedä, niin väkästellään lisää pumppuja rinnan. Seurasin tällaista sohellusta erään pa***skavatkaamon virtauksen nostamisessa.

Onko täällä pumppauksen ammattilaisia? Minusta pumppaustehon kasvattaminen tarkoittaa paineen nostamista jos siirtoputkeen ei kajota. Eikö tällöin pumput tulisi sijoittaa peräkkäin eli sarjaan?

Yleensä kyllä laitetaan pumput peräkkäin ja siirtoviemärissä ne laitetaan matkan varrelle. Jos pitää siirtää enemmän, niin sitten ensiksi laitetaan isompaa putkea.

Rinnakkaisia pumppuja käytetään jos virtaama vaihtelee paljon ja/tai halutaan varmistaa pumppaus vaikka toinen sippaisikin. Normaali viemäriverkko ei ole paineellinen, joten rinnakkaiset pumput tuplaavat virtaaman.

Pumput eivät nosta juurikaan itsessään painetta, vaan paine tulee virtausvastuksesta linjassa. Jos halutaan enemmän virtausta linjaan pitää laitaa isompi tuottoinen pumppu, tai rinnalle toinen. Pumpun tuotto yleensä pienenee paineen kasvaessa.

Pumpun lähdössä paine on esim. 10bar. puolessavälissä linjaa 5bar. lopussa
0 bar.

Jos pumput on suunniteltu käytettäväksi alle 10 bar paineilla ei ole hyötyä
yrittää lisätä virtausta laittamalla samanlainen pumppu rinnalle, jos linjan paine ylittää 10 bar. Virtauksen lisäys nostaa painetta ja pumput eivät toimi oikein koska eivät pysty tuottamaan tarpeeksi virtausta kovan paineen vuoksi.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8643

Veikon käyristä puuttuu asteikko, mutta taitaa olla niin, että kuvaajat ovat lineaarisella asteikolla. Eli pienemmällä virtaamalla saadaan selkeästi isompi paine-ero pumpun yli vakionopeudella.

Brother. Jos putkessa on pumppu matkalla, on sen nostettava nimenomaan painetta pumpussa. Nesteen virtausnopeushan ei muutu. Muutenhan siinä olisi kavitaatio imupuolella koko ajan.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

.
Seuraa 
Viestejä846

Pumppu ei nosta painetta, vaan virtausvastus.
Kuten sanoin pumppu on kuin virtalähde.
Käytännössä rajoituksena on max. paine (virtalähde max. jännite) joka syntyy putkiston virtausvastuksesta.

Kuvitellaan että linjassa olisi kaksi samanlaista pumppua peräkkäin.
Ensimmäinen pumppu tuottaa linjaan 200l/min, jonka toinen pumppu imee lävitsensä ja tuottaa linjaan saman 200l/min. Tällöin painetta ei esiinny pumppujen välissä. Sijoittamalla toisen pumpun puoleenväliin linjaa saadaan painetta pienennettyä, jolloin ensimmäisen pumpun tuotto lisääntyy.

Järkevämpi vaihtoehto on laittaa rinnan kaksi pumppua
200l/min = 400l/min. Pumput tulee tosin aina mitoittaa käyttöpaineen mukaan.

Täällä siis jotkut väittävät kirkkain silmin, että pumppu ei kehitä painetta vaan virtauksen ja paine syntyy putkistohäviöistä!!! HÄH!?! Keskipakopumppu tuottaa sekä paineen että virtauksen ja tämä on fakta. Keskipakopumppu tuottaa itse asiassa maksimipaineensa nollavirtauksella kuten Veikon postaamasta ominaiskäyrästäkin voidaan havaita, jolloin putkistohäviöitä ei ole lainkaan.

.
Seuraa 
Viestejä846
Gradientti
Täällä siis jotkut väittävät kirkkain silmin, että pumppu ei kehitä painetta vaan virtauksen ja paine syntyy putkistohäviöistä!!! HÄH!?! Keskipakopumppu tuottaa sekä paineen että virtauksen ja tämä on fakta. Keskipakopumppu tuottaa itse asiassa maksimipaineensa nollavirtauksella kuten Veikon postaamasta ominaiskäyrästäkin voidaan havaita, jolloin putkistohäviöitä ei ole lainkaan.

Kehittää painetta vaan paine syntyy virtausvastuksesta.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat