Ruumiin tuhoutuminen

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Kun ihminen tai eläin kuolee, niin hautauksen tai ruumiin jäädessä luontoon, ruumiiseen ilmestyy eliöitä - matoja tai vastaavia , jotka aloittavat ruumiin tuhoamisprosessin ( sopivissa olosuhteissa).
Mistä nämä eliöt ilmestyvät? Ruumiin sisältä vai ympäröivästä luonnosta?
En ole koskaan nähnyt missään eläinkirjassa esitteltä näistä eliöistä.
Onko niillä nimi ja lahko?
Kuolevatko ne ruumiin tyhjäksi kaluttuaan vai lähtevätkö ne etsimään seuraavaa työmaata?
Mikä synnyttää tällaiset eliöt?

Olemmeko me vain käveleviä matoja????

Sivut

Kommentit (28)

Vierailija

Noh, eiköhän suurin osa niistä ölliäisistä löydä tiensä arkun sisältöön ihan vaan niistä halkeamista mitä arkkuun tulee kun sen päälle on lapettu kaks metriä hiekkaa... eli siis ympäröivästä maasta..

Niin, ja tuskin se arkku muutenkaan on niin tiivis etteivätkö ne samaiset ruumiintuholaiset löytäis sinne reittiä jostain raosta..

Vierailija

raatokärpäset elää kuolleissa eläimissä ja hautuumailla. Sitä ei tedetä miten ne arkkuun pääsee. Ja tokkopa talvisaikaan pääsevätkään.

Vierailija
äksy
Eikö ne ole oman suolen bakteerit, kun hajoittavat haudatun ihmisen kuoleman jälkeen.

Jotakuinkin... homman aloittavat elimistön omat käyteaineet ja homman viimeistelevät bakteerit, sienet ja toukat yms. Kun arkku on maatunut siihen pisteeseen että ruumis on suorassa kosketuksessa ympäröivän maa-aineksen kanssa, vois olettaa ruumiin maatumisen nopeutuvan. Kaikenkaikkiaan ihmisen jotakuinki täydellinen maatuminen kestää 12-20v, riippuen ympäröivästä maasta yms...
Tietysti, tästäkin löytyy sitte taas poikkeuksia, esimerkiksi suohon uponneen ihmisen maatuminen kestää huomattavasti kauemmin...
Hiekkamaassa hajoaminen on nopeinta, ja siihen pätee tuo 12-20v, siksihän hautausmaat on perustettu hiekkamaille.

Vierailija

Eikös Louis Pasteur, tai joku muu tunettu ranskalaiskemisti tuon jo osoittanut satoja vuosia sitten. Tyhjiöön säilytty liha ei juurikaan pilaantuut, mutta heti kun pääsi ilman kanssa kosketuksiin, alkoi maatumaan.

Googlettakkaa jos historia kiinnostaa. Jokatapauksessa ne madot ja hajoittajat tulevat ympäröivästä luonnosta.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26898
Liittynyt16.3.2005

Elävän ruumiin pinnalla ja onteloissa on paljon mikrobeja: ihon pinnalla, suussa, suolistossa ja niin edelleen. Normaalisti immuunipuolustusmekanismit estävät niiden toiminnan väärissä paikoissa, mutta kuoleman jälkeen ne pääsevät esteettä leviämään ja käynnistävät mätänemisprosessin. Prosessissa vapautuvat kaasut houkuttelevat pian kuoleman jälkeen paikalle monimuotoisen joukon isompia raadonsyöjiä.

DedMoroz
Seuraa 
Viestejä18367
Liittynyt16.3.2005
tepsu
Valitkaa polttohautaus, sitten ei maan matoset pääse herkuttelemaan.
Kylläpä on unelmanomainen kuvitelma kuolemasta.

Ei kaikkia vainajia samantien kun elämänlanka katkeaa suinkaan ruumishuoneelle kiikuteta. Yllättävän moni kuolee yksin ja löydetään mätänemistilassa. Siinä ei hautaustapa paljon auta matojen ehkäisyyn.

I usually give people more chances than they deserve but once I'm done, I'm done.

Vierailija

Tulee mieleen ko lyödettiin penskana lähimetiköstä kuollut kissa, käännettiin kepillä ja maata vasten maannut puoli kihisi matoja valkosenaan.. hyi helvetti
Ympäristöstähän ne tulee, mikrobeista bakteereista yms. Ja taitaavat vielä aika nopeasti ruveta kupsahtamisen jälkeen mellastaa.

Vierailija

tarkoitat siis hajottajia.

Hajottajat eivät kuulu yhteen tiettyyn ryhmään, sillä hommasta huolehtivat peräti tuhannet eri lajit. Tähän joukkoon kuuluvat pieneliöt, alkueläimet, hyönteiset (eivät pelkästään toukat tai madot) ja raadonsyöjät, joten suurempiakaan lajeja ei jätetä laskuista.
Voi olla, että kehon omassa pieneliökannassakin on jonkintyyppisiä hajottajia, en tiedä. Mahdollisuus sekin kuitenkin.

Esimerkiksi lantakuoriaisten ja kärpästen toukat toimivat hajottajina. Usein munat munitaan ruumiiseen mutta eräät mönkiäiset hakeutuvat aina mätänevän massan lähettyville (esimerkiksi kastemato).
Hajottajat tuhoavat kaikkea orgaanista ainesta, hajottamisprosessissa ruumiin tai kasvuston ravinteet palautuvat muodossa tai toisessa maaperään. Kaasuja vapautuu ilmaan maahengityksdessä, joka on myös näiden hajottajien aikaansaannosta.

Myös korppikotkat, hyeenat ja muut täy- tai osittaisetraadonsyöjät osallistuvat hajottamiseen.
Tosin ne käyttävät ravinteet tehokkaammin omaan käyttöönsä juurikaan vapauttamatta niitä maahan, ennen kuin ulosteessa joka sekin hajoaa pienempien eliöiden työn tuloksena.

Jotkut hajottajat ovat erikoistuneet tietynlaiseen kudokseen (muuhunkin kuin kuolleeseen...vertaa kärpäsentoukkiin). Kuolleiden valaiden upotetuista ruumiista on kerätty paljon tietoa meren hajottajista.

Hauta-arkutkaan eivät ole niin tiiviitä, etteivätkö pienimmät ökkömönkiäiset onnistuisi lyllertämään sisään jostain kolosesta. Ja arkutkin kuluvat aikojen saatossa, materiaalista riippumatta.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26898
Liittynyt16.3.2005
tepsu
Valitkaa polttohautaus, sitten ei maan matoset pääse herkuttelemaan.

Hulluahan se olisi tyriä homma, kun luonto antaa hyönteisharrastajalle mahdollisuuden vielä viimeiseen kasvatukseen, sillä kertaa vuorossa turkkilot ja raatokärpäiset. Kerrankin leppoisa kasvatus, jossa ei tarvitse itse stressata ruuasta, kuivuudesta, kosteudesta, taudeista, loisista ja ties mistä toukankasvatuksen arkipäivän ongelmista.

Vierailija
Neutroni
tepsu
Valitkaa polttohautaus, sitten ei maan matoset pääse herkuttelemaan.

Hulluahan se olisi tyriä homma, kun luonto antaa hyönteisharrastajalle mahdollisuuden vielä viimeiseen kasvatukseen, sillä kertaa vuorossa turkkilot ja raatokärpäiset. Kerrankin leppoisa kasvatus, jossa ei tarvitse itse stressata ruuasta, kuivuudesta, kosteudesta, taudeista, loisista ja ties mistä toukankasvatuksen arkipäivän ongelmista.

Toisaalta, tuhkahan on mitä käyttökelpoisinta lannoitetta, josta kasvit saavat useita kivennäis- ja hivenaineita.

Henkilökohtaisesti minussa ei ole koskaan ollut ainesta viherpeukaloksi, sensijaan olen onnistunut näännyttämään jopa sitkeänä pidetyn kaktuksen kuoliaaksi. Bonsai-puun tapauksesta en viitsi edes kertoa. Tämän vuoksi en kuvittelekaan olevani kovin suosittu kasvien keskuudessa. Mutta ehkäpä voin sitten kuollessani vihdoin edistää niiden viihtyvyyttä ja kasvua.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26898
Liittynyt16.3.2005
Teje

Toisaalta, tuhkahan on mitä käyttökelpoisinta lannoitetta, josta kasvit saavat useita kivennäis- ja hivenaineita.



No joo, tuhkaus olkoon sitten kasviharrastajan lopullinen ratkaisu.

Henkilökohtaisesti minussa ei ole koskaan ollut ainesta viherpeukaloksi, sensijaan olen onnistunut näännyttämään jopa sitkeänä pidetyn kaktuksen kuoliaaksi.

Tuo on sentään jo jotain. Itse en pääse edes kiduttamaan kasveja, kun siemenet (chili) itävät mittavista tukitoimista huolimatta samalla prosentilla kuin maahan kylvetyt laakerikuulat.

Vierailija

Yhteen aikaan vainajat käärittiin muoviin, jolloin ne ei maadu millään vaikka arkkukin olisi jo kadonnut. Nyt, kun aikaa on mennyt ja samaan paikkaan saa haudata uudestaan, niin haudankaivajat nostelevat puolimädänneitä muovipusseja sivuun ja hautaavat niitä vähän syvemmälle, että saadaan uutta tupaan.

Oli siinä kans idea...

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat