vaikea tehtävä: määrittele ääretön

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

vaikea tehtävä: määrittele ääretön

tässä mietin en tiiä mitä kirjottaa..

kuten kysymys kuuluu vaikea tehtävä: määrittele ääretön

aika vaikee tehtävä.. mut suomenkieli sanois vaikea tehtävä: määrittele ääretön

Sivut

Kommentit (60)

Vierailija
nuubi
vaikea tehtävä: määrittele ääretön

tässä mietin en tiiä mitä kirjottaa..

kuten kysymys kuuluu vaikea tehtävä: määrittele ääretön

aika vaikee tehtävä.. mut suomenkieli sanois vaikea tehtävä: määrittele ääretön

Jos ei koe kyljellään olevaa kahdeksikkoa selkeäksi vastaukseksi niin sitten vaikka divide by zer0

Vierailija

ihmisen aivot ei pysty määrittelemään,mieti mistä nyt puhutaan ,eli äärettömästä,mekin olemme vain lihaa ja verta samaa ainesta kun muutkin maapallon eliöt,toiseksi meillä ei ole hajuakaan mitä ääretön käytännossä tarkoittaa,niin

Vierailija
divide by zer0
Eli kun ostan irtokarkki-pussin ärrältä ja kukaan ei halua yhtään karkkia niin äkkiä onkin ääretön määrä karkkia?

Vierailija
Pinky&Brain
divide by zer0
Eli kun ostan irtokarkki-pussin ärrältä ja kukaan ei halua yhtään karkkia niin äkkiä onkin ääretön määrä karkkia?

aina ne karkit jollain on, vaikka roskiksella jos ne sinne lopulta heitetään. ei niitä voi jakaa ei kellekkään.

Vierailija

Nimenomaan äärettömyyksiäkin voi olla eri suuruisia. Otetaanpa esimerkiksi vaikkapa luonnolliset luvut 1,2,...n, n+1...jne. Näitä on tasan tarkkaan yhtä paljon kuin vaikkapa kokonaislukuja siis (...-n, -n+1,..-2,-1,0, 1, 2,...n, n+1) tai vaikkapa murtolukuja. Mutta, reaalilukuja (kuten √2 ) onkin sitten paaaljon enemmän.

Luonnollisten lukujen "lukumäärää", eli niiden mahtavuutta nimetään yleensä Aleph0:ksi ja vastaavasti reaalilukujen joukkoa Aleph1:ksi. Nyt voimme osoittaa, että luonnollisten lukujen potenssijoukon (2^Aleph0) mahtavuus on sama kuin kontinuumiin (C), siis reaalilukujen.

Mutta samoin voimme osoittaa, että reaalilukujen (C) potenssijoukko on mahtavuudeltaan itse reaalilukujen joukkoa suurempi (Aleph2) ja sen potenssijoukko jälleen mahtavuudeltaan kertaluokkaa suurempi (Aleph3) jne. ad infinitum.

Kysymys kuuluukin nyt, onko olemassa joukkoa, joka "kooltaan" siis mahtavuudeltaan sijoittuu luonnollisten lukujen ja kontinuumin väliin? Yleinen vastaus tähän on ettei ole, siis Cantorin kontinuumihypoteesin perusteella. Kyseinen hypoteesi väittää siis, että 2^Aleph0 = C =Aleph1.

Vierailija

Käsite "ääretön" suhteessa käsitteeseen "aika":

Kun lintu lentää Mount Everestin huipun yli kerran sadassa vuodessa ja hipaisee joka kerran vuoren ylittäessään siivellään sen huippua, ikuisuus on kulunut silloin, kun vuori on kulunut hipaisujen johdosta maan tasalle.

Vierailija

eh ei lähelläkään..kyl se vuorenhuippu kuluu .. ikuisúus on vähä pitempi ku toi .. eli ikuinen.. ( huono vertaus )

Vierailija
Snaut
Nimenomaan äärettömyyksiäkin voi olla eri suuruisia. Otetaanpa esimerkiksi vaikkapa luonnolliset luvut 1,2,...n, n+1...jne. Näitä on tasan tarkkaan yhtä paljon kuin vaikkapa kokonaislukuja siis (...-n, -n+1,..-2,-1,0, 1, 2,...n, n+1) tai vaikkapa murtolukuja. Mutta, reaalilukuja (kuten √2 ) onkin sitten paaaljon enemmän.

Uskot siis, että reaalilukuja ei voi laittaa järjestykseen?

loogisesti ajatelleen ordinaalilukujen joukko on ääretön, koska vain siten kaikki saa järjestyksen, äärettömän moneen järjestykseen.

Olisi aika uskaliasta väittää, että esim lukuja ei voi laittaa mitenkään muutoin kuin perinteisellä tavalla; 1,2,3,4...., tai että ordinaaliluvut loppuvat siten, että loppuja ei voisi absoluuttisesti ottaen enää saada järjestykseen

1=1
puinen tuoli vuodelta 1876=2
0,98=3
4=4
Nykänen=6
Jeesus=7
puolen tuuman mutteri, jossa on valuvika=8
3,14=9
666=10
64334535,765765654=11
64334535,765765655=12
64334535,765765656=13
123,65436565437657655mm pitkä harmaa hius=14
64334535,765765657=14
.........
Siilinkari=34214323524623642634243245323
987678759876564334535,765765658=34214323524623642634243245324
jne..............

Ihminen ei ole ymmärtänyt ääretöntä, jos hän uskoo, että järjestysluvut loppuvat johonkin.
Ääretön on riittävyyttä; että kaikkeus ja sen perimmäiset ominaisuudet riittävät mihin tahansa
Riittävyys on äärettömän synonyymi

Mikään kaikkeudessa ei viittaa siihen, että järjestyslukuja ei saa käyttä muuta kuin järjestyslukuihin. Käsite järjestysluku sanoo, että kaikki voidaan laittaa järjestykseen, eli järjestysluvuilla voidaan luetella numeroiden ja lukujen lisäksi kirjaimet, aakkoset, sanat, oliot, esineet, ominaisuudet --ihan kaikki.
Sitä vastoin reaalilukuja ei voi käyttää järjestyslukujen sijasta, kun taasen järjestysluvuilla voidaan numeroida mikä tahansa reaalilukukin samaan joukkoon kuin kaikki muukin, eli mikään ei ole niin mahtava kuin järjestys

Vierailija
Kaskelotti
ihmisen aivot ei pysty määrittelemään,mieti mistä nyt puhutaan ,eli äärettömästä,mekin olemme vain lihaa ja verta samaa ainesta kun muutkin maapallon eliöt,toiseksi meillä ei ole hajuakaan mitä ääretön käytännossä tarkoittaa,niin

Puhukaa vaan omista aivoistanne.

Kun ääretön ymmärretään järjestykseksi, niin silloin aivoissa olevalla älyllä on helppoa käsittää, että ihminen näkee äärettömyyden, kun hän näkee järjestystä. Jeesuskin jo sanoi, että järjestysluvut ovat kaikkein mahtavin joukko; jopa teidän hiuksennekin on laskettu.

Järjestysluvut eivät ole itseään varten, vaan järjestysluku käsitetään oikein vain silloin, kun ihminen näkee järjestystä; järjestys on järjestyslukujen emojoukko.

Logiikan ja todellisuuden mukaan kaikkeen riittävässä kaikkeudessa järjestysluvut eivät voi loppua kesken laskennon, eli olisi mahdoton tilanne, että olioita, ilmiöitä ja esineitä olisi enemmän kuin järjestyslukuja.

Järjestysluvut kuitenkin loppuvat kesken niiltä, jotka luulevat, että kaikkeudessa on jotakin suurempaa kuin järjestys. Järjestyksen antiteesi on kuitenkin kaaos, joten jos kaaos olisi suurempi kuin järjestys, niin silloin reaaliluvut olisivat kaaoottisia, eli niillä ei olisi mitään järjestystä.

Koska reaaliluvut käsitetään järjestykseksessä, ja koska järjestysluvutkin ovat alisteisia järjestys-käsitteelle, niin siksi jopa reaaliluvut kuuluvat järjestyksen piiriin, eli ovat helposti laitettavissa ordinaaliluvuilla järjestykseen. Järjestys-käsite ei perustu järjestysluvuille, joka on ihan hyvä tiedostaa.

Ihmisen aivot eivät ole järjestyksessä, jos hän uskoo, että järjestyslukuja on vain järjestyslukuja varten; mitä iloa järjestysluvuista kellekään olisi, jos ne olisivat vain itseään varten. Koska älyllisesti ottaen järjestys on luonut järjestysluvut järjestyksen laskentaa varten, niin siksi järjestysluvuilla voidaan laskea numeroiden ja lukujen lisäksi kaikki muukin, jota reaaliluvuilla ei voi tehdä.

Jopa matemaatikkojen luulisi ymmärtävän, että järjestysluvut eivät ole järjestyslukuja varten, eli turhaa on kuvitella jotakin suurempaa kuin järjestys

DedMoroz
Seuraa 
Viestejä18367
Liittynyt16.3.2005

Hienosti lohkaistu.

Mun käsitysmaailassa asiat on sillee pelkistetyssä muodossa noin yleisesti (mä osaa tollasii lauseit ku Snaut).

Mä näkisin, et ääretön on sekä n+1 että n-1. Nimenomaan ajatuksena, ei matemaattisena lauseena.

I usually give people more chances than they deserve but once I'm done, I'm done.

Vierailija
nuubi
vaikea tehtävä: määrittele ääretön
tässä mietin en tiiä mitä kirjottaa..

kuten kysymys kuuluu vaikea tehtävä: määrittele ääretön

aika vaikee tehtävä.. mut suomenkieli sanois vaikea tehtävä: määrittele ääretön


Tää oli kyllä aika helppoa, tai ainakin riittävän haasteellinen; Olemassa oleva ei voi olla suuruudeltaan ääretön, mutta mahdollisuus olemassa olevan äärettömyyteen on ääretön.

Esimerkiksi minkä tahansa kahden luvun välissä on äärettömyys, mutta se ei ole olemassaolossa, vaan vain mahdollisuus. Kun siis puhumme vaikkapa reaalilukujen joukosta, niin samaan aikaan meidän tulee käsittää äärettömyyden olevan potentiaalista; kaikki reaaliluvut eivät ole mahdollistuneet ja mahdollistuneetkin reaaliluvut ovat määrältään pienempi kuin mikä on mahdollista.

Kaikkeuden finiittiseltä tasolta katsottuna kaikkeuden potentiaali on aktuaalisesti infiniittinen, joka infiniittisen mielen laimennetulla osalla sanottuna käsitetään parhaiten silloin, kun sanotaan sen olevan riittävää. Kaikkeuden potentiaalissa on siis varaa mihin tahansa ja jopa niin, ettei kaikkeuden potentiaali itsessään vähenny yhtään, vaikka siitä mahdollistettaisiin miten paljon tahansa. Riittävyyden sanotaan olevan infiniittistä silloin, kun se ei koskaan vähenne, kun siitä vähennetään.

Finiittinen taso on siis vähennettyä potentiaalisuutta, josta katsoen potentiaali on alkuperäistä ja vailla ehdollistumia ja aktuaalinen on ehdollista. Aktuaalinen ei voi itsessään mahdollistaa potentiaalia, vaan se on potentiaalisuus, joka saa aikaan mahdollisuuksien kypsymisen aktualiteeteiksi. Toisin sanoen: ihminen ei ole itse tehnyt itseään, eikä ihminen ole itsestään luonut käsitteitä tai matematiikkaa, vaan jopa ihmisen matematiikka on peräisin itsetietoisesta potentiaalisuudesta.

Ihminen ei siis voi sanoa edes ennen sanomatonta reaalilukua ellei se ole potentiaalisuudessa jo ennalta oleva, ja sen reaaliluvun on oltava kypsytetty ilmaantumaan juuri sinä hetkenä, kun ihminen luulee, että hän on omasta vapaasta tahdostaan juuri ilmaissut jotakin ennen ilmaisematonta.

Kuitenkin, tässä tulee ilmi juuri se, että kaikkeuden aktuaaliselle tasolle ei voida älyllisesti laskea mitään muuta kuin se, mikä on jo sanottu. Logiikan mukaan me emme siis voi julistaa mitään lukujoukkoa äärettömäksi aktuaalisuudessa, koska kaikkien lukujoukkojen lukujen aktuaalinen, eli ilmaistu määrä on ehdottomasti rajallinen; kukaan ei ole voinut aktuaalisuudessa, eli olemassaolossa laskea vielä kovinkaan suuria lukuja, puhumattakaan, että joku olisi ajallisuudessa ehtinyt tyhjentää äärettömyyden potentiaalit. Tämä ensinnä.

Toiseksi tulee juuri se, että ajallisuutta perimmäisenä pitävät matemaatikot eivät ole soveliaita julistamaan lukujoukkojen äärettömyyksiä, koska kaikki lukujoukot ovat peräisin potentiaaliselta tasolta, ja siellä on vielä äärettömästi paljastumattomia lukujakin, jotka voidaan paljastaa vain siinä järjestyksessä, kun niiden aika on tulla esille.

Täten voidaan todeta, että esim. lukujen 1 ja 2 välillä ovat vain ne reaaliluvut, jotka ovat ilmaistu joskus. Ei ole älykästä laskea mukaan sellaisia reaalilukuja 1 ja 2 välille, joita ei ole vielä koskaan sanottu tai tarvittu. Eikä ihmisen ole mahdollista ilmaista mitään sellaista lukuakaan, joka ei juuri sinä hetkenä sopisi tarkalleen aikaan.

Voitte jokainen testata; sanokaa nyt joku ennen sanomaton luku, niin se ei voi tulla ilmi, jollei se ole kypsytetty potentiaali

PS. Aktuaalisuudessa on valtavasti aukkoja reaaliluvuissakin, joita ei koskaan tulla ilmaisemaan. Esimerkiksi lukujen 1 ja 2 välillä on ääretön määrä reaalilukuja, jotka eivät koskaan tule ilmi aktuaalisesti. Täten reaalilukuihin voidaan laskea vain ne reaaliluvut, jotka on jo tavalla tai toisella tulleet julki; on hyödytöntä ja mieletöntä spekulointia väittää, että reaalilukuja olisi ajallisuudessa äärettömästi.

Ääretön tuleekin ymmärtää ajallisuudessa vain riittävyytenä.

Vierailija
Outo Tuntematon
Snaut
Nimenomaan äärettömyyksiäkin voi olla eri suuruisia. Otetaanpa esimerkiksi vaikkapa luonnolliset luvut 1,2,...n, n+1...jne. Näitä on tasan tarkkaan yhtä paljon kuin vaikkapa kokonaislukuja siis (...-n, -n+1,..-2,-1,0, 1, 2,...n, n+1) tai vaikkapa murtolukuja. Mutta, reaalilukuja (kuten √2 ) onkin sitten paaaljon enemmän.



Uskot siis, että reaalilukuja ei voi laittaa järjestykseen?

Ei kai mahtavuuden käsite ota kantaa järjestykseen laittamiseen?

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat