"Skeptikko" huuhailee...

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

http://www.media-arkisto.com/aamulehti/ ... =0&trsid=0

Aamulehti 15.10.2007, Kulttuuri, KULTTUURI, sivu 18

Viikon lehti
Skeptikko huuhastelee
Kari Salminen

On turha vastustaa tieteellisen maailmankuvan asianajajia, jotka yrittävät torjua uskonoppien tunkeutumisen kasvatukseen, mediaan ja politiikkaan.

Luonnontieteen puolestapuhujina esiintyviä maallikkosaarnaajia sen sijaan on syytä epäillä. Yksi heistä on Jussi K. Niemelä, joka on olevinaan tieteen asialla postmodernisteja, tietorelativisteja, naistutkijoita ja mannermaisia filosofeja vastaan, vaikka hänellä ei ole edes alkeistietoja inhoamiltaan aloilta.

Skeptikossa (3/2007) toimittaja Putte Wilhelmsson ehdottaa samaiselle lehdelle huuhaa-palkintoa Niemelän kirjoitusten vuoksi. Wilhelmsson poimii Niemelän teksteistä vain yksityiskohtavirheitä puuttumatta Niemelän laajempaan tietämättömyyteen.

Vastineessaan Niemelä linnoittautuu kaveriensa ja tiedeyhteisön selän taakse ja vetoaa auktoriteetteihin. Hän haukkuu Wilhelmssonin "postmodernistista ja sosiaalikonstruktivistista queer-teoriaa puolustavaksi kolumnistiksi".

Pahemmin pieleen ei voisi osua. Wilhelmsson on rationalisti, joka paljastaa kielenkäyttötapoihin kätkeytyvät hallintayritykset, historian painolastit ja silkat typeryydet - missä tahansa niitä esiintyykin.

Niemelän mukaan häntä ja hänen kaveriaan Osmo Tammisaloa on julkaissut "luonnontieteellinen kustantamo". Ei muuten ole. Terra Cognita voi esiintyä minä hyvänsä, mutta se ei ole minkään tieteellisen organisaation kustantamo.

Niemelä tuomitsee Judith Butlerin ajatukset ja postmodernin "akateemisen humpuukin", vaikka Wilhelmsson ei ole niitä puolustanut. Syytä tosin olisi, koska väärässä voi olla monella tavalla. Humpuuki pitää paljastaa, mutta ei toisen asteen humpuukilla.

Auktoriteettien esittely, eri mieltä olevien nimittely ja oppialoihin isketyt pikaleimat osoittavat, kuinka hukassa tieteenpuolustajaksi itsensä ylentänyt toimittaja on.

Lopuksi Niemelä kaivaa itselleen kuopan lainauksella, jonka hän kuvittelee kuvaavan vastustajiaan.

Hannu Lauerma -sitaatti sanoo: "Mitä suurempaa on kritiikin kohteeksi joutuneiden ajatusten esittäjien uskonnollistyyppinen sitoutuminen asiaansa, ajatusten merkitys hänen omalle mielentasapainolleen tai taloudelleen ja tarve käyttää muita ihmisiä kaikupohjanaan, sitä suurempi on viha, joka kritiikin seurauksena leimahtaa."

Aivan, Jussi K. Niemelä.

© Kustannusosakeyhtiö Aamulehti

Sivut

Kommentit (57)

Vierailija
RJK
http://www.media-arkisto.com/aamulehti/a/Dat.php?db=KAL0607T&rid=113547&...

Aamulehti 15.10.2007, Kulttuuri, KULTTUURI, sivu 18

Viikon lehti
Skeptikko huuhastelee
Kari Salminen

On turha vastustaa tieteellisen maailmankuvan asianajajia, jotka yrittävät torjua uskonoppien tunkeutumisen kasvatukseen, mediaan ja politiikkaan.

Luonnontieteen puolestapuhujina esiintyviä maallikkosaarnaajia sen sijaan on syytä epäillä. Yksi heistä on Jussi K. Niemelä, joka on olevinaan tieteen asialla postmodernisteja, tietorelativisteja, naistutkijoita ja mannermaisia filosofeja vastaan, vaikka hänellä ei ole edes alkeistietoja inhoamiltaan aloilta.

Lopuksi Niemelä kaivaa itselleen kuopan lainauksella, jonka hän kuvittelee kuvaavan vastustajiaan.

Hannu Lauerma -sitaatti sanoo: "Mitä suurempaa on kritiikin kohteeksi joutuneiden ajatusten esittäjien uskonnollistyyppinen sitoutuminen asiaansa, ajatusten merkitys hänen omalle mielentasapainolleen tai taloudelleen ja tarve käyttää muita ihmisiä kaikupohjanaan, sitä suurempi on viha, joka kritiikin seurauksena leimahtaa."

Aivan, Jussi K. Niemelä.

© Kustannusosakeyhtiö Aamulehti

Aamulehden kritisoiman Jussi K. Niemelän tuotannosta täällä (tämä on lainausta Skepsiksen sivuilta, mutta on sieltä sittemmin "jälkimoderoitu":

" Oheinen "artikkeli" sisältää yhteenvedon valetiede "sosiobiologian" keskeisistä hyökkäyksistä tämän päivan Suomessa:

http://www.masters.fi/Pamfletti.pdf

Referoinmyös lyhysti Skepsiksen sivuilla kätävää keskustelua:

>Käsillä oleva pamfletti osoittaa,
>että sosiobiologiaa koskevat
>yhteiskunnalliset pelot ovat
>aiheettomia. Sosiobiologia ei ole
>vaaraksi tasa-arvolle vaan ainoastaan
>monien humanistien hellimille
>epärealistisille ihmiskäsityksille.
>Pamfletti paljastaa myös miten alaa
>viime aikoina kohdanneet hyökkäykset
>perustuvat tahallisille tai
>tahattomille väärinkäsityksille.

Käsillä oleva pamfletti tekee "johtavasta" nykyisestä dialektisen ja historiallisen materialismin vastustajasta "oikean marxilaisen", ja kuinkas muuten, ainoastaan ja vain puhtaasti poliittisin perustein:

" Segerstrålen kirjasta käy ilmi myös se, miksi kuuluisa marxisti, kielitieteilijä ja yhteiskunta-aktivisti Noam Chomsky ei katsonut voivansa liittyä Lewontinin ja Gouldin sosiobiologiaryhmään (Segerstråle 2000, s. 204).

Chomskyn mielestä kapitalismin arvosteleminen näet edellyttää olettamusta synnynnäisestä ihmisluonnosta.

Hänen auktoriteettinsa on silti Marx, mutta eri Marx kuin Lewontinilla! "

Aivan: "Chomskyn Marx", kuten frankfurtistienkin, on se lyhytaikaiseksi jäänyt feuerbachilainen Marx, jonka MARX ITSE KUMOSI JA JOSTA SANOUTUI IRTI FEUERBACH-TEESEISSÄÄN, heittäen nimenomaan se "Ihmisluonnon" abstraktina ja perättömänä tunkiolle.

Tätä pidetään varsinaisen marxismin ALKUNA, eikä suinkaan "loppuna" kuten "sosiobiologistit".

" Segerstråle kertoo huvittavasta kokouksesta, missä Lewontin äyskäröi mielipiteensä vanhalta Marxilta, kun Chomsky puolestaan ammentaa ohjeistuksensa nuoremmalta versiolta. Näin näillä suurilla intellektu-
elleilla on auktoriteetistaan huolimatta ja siitä johtuen vastakkainen käsitys ihmisluonnosta. "

"Vanhemmassa ja nuoremmassa marxiskissa" oli todellisudessa kyse MARXIN IÄSTÄ EIKÄ NOIDEN OPPIEN!

Eli "vanha" (= myöhempi) Ei-Ihmisluonto-Marx kumosi "nuoren" feuerbachilaisen ("ihmisluonto") Marxinkin joskus hetken kannattamat näkemykset Feuerbach-teesessä.

" Tämä erimielisyys kuvaa täydellisesti sitä henkistä ilmapiiriä, mistä sosiobiologian huono maine juontuu: tosiasioiden asemesta mielipiteet pitää perustella pyhien kirjoitusten avulla. Näin ollen ei ole mikään suuri yllätys, että koko touhu muistuttaa pikemminkin Marx-veljeksiä kuin itse Marxia. "

Tästä saa hyvän kuvan sosiobiologistien tiedontasosta ja vääristely-yritysten epätoivoisuudeta!

Sosiobiologit yrittävät valjastaa kenen tahansa, Marxinkin tai vaikka Stalinin tai Maon, tai Lev Semjonovitsh Vygotkin, oppi-isänsä tähtioppilaan, nykyaikaisen neurofysiologian isää, vuoden 1904 lääketieteen nobelistia IVAN PETROVITSH PAVLOVIA ja tämän EHDOLLISTEN REFLEKSIEN teoriaa vastaan, se on aina pidettävä mielessä!

Kyseessä on PUHTAASTI TIETEENVASTAINEN TERRORISMI, jossa POLITIIKALLA ON SIVUROOLI!

>Vanhasen rotuja koskeva ajattelu ei
>kuitenkaan ole sosiobiologiaa.

Tämä on totta.

>Sosiobiologia sen sijaan tutkii
>kaikille ihmisille yhteisiä
>ominaisuuksia. Se esittää muiden
>luonnontieteiden kanssa yhteensopivan
>teorian ihmisluonnosta ja ihmisen
>tunteista.

"Sosiobiologia" ei "tutki", vaan lallattaa.

>Tieteeseen kuuluu onneksi myös
>kestämättömien hypoteesien ja
>teorioiden kumoaminen sekä niiden
>korvaaminen paremmilla. Tässä
>suhteessa sosiobiologia on vahvoilla,
>kuten pamfletin lukijat tulevat
>huomaamaan.

"Sosiobiologia" on täydellisesti mennen talven lumia.

> Richard Dawkins arvioi
>alaa John Alcockin Triumph of
>Sociobiology -kirjan (2001)
>takakannessa seuraavasti: ie[e]i ole
>väliä, kutsutaanko sitä
>sosiobiologiaksi,
>käyttäytymisekologiaksi,
>evoluutiopsykologiaksi tai jopa
>geenin itsekkyydeksi... riemuvoitto
>on oikea sana.

Richard Dawkins ei myöskään ole sosiobiologisti, vaikka hän on esittänyt myös asiantuntemattomuutta osoittavia ideoita biologiassa, ja äärioikeistolaisia mielipiteitä maailman "klopalisaatiokeskuksissa".

>Artikkelissaan Pietarinen
>tarkastelee humanistisesta
>näkökulmasta lähinnä sosiobiologiaa.
>Tästä näkökulmasta sosiobiologia
>jälleen kerran paljastuu
>irvikuvamaiseksi ja järjettömäksi
>opiksi, jota kukaan valveutunut
>ihminen ei missään nimessä voi
>kannattaa.

JUURI SELLAISTA ANTIPAVLOVISMI ONKIN!

> Tämä perustendenssi
>humanistien suhtautumisessa
>sosiobiologiaan antaa aiheen kysyä,
>onko syy kauhisteluun lainkaan
>sosiobiologiassa, vai voisiko kenties
>olla, että sosiobiologian
>hirvittävyys johtuu pikemminkin
>humanisteista itsestään.

Ei.

>Humanistien sosiobiologiaa koskeva
>asenneongelma saattaa samalla olla
>oire vakavammastakin sairaudesta,
>joka onkin päällimmäinen syy tämän
>pamfletin kirjoittamiseen.

Sosiobiologistien/antipavlovistien pitäisi todellakin mennä joukolla asiantuntevalle, pavlovilaiselle kallonkutistajalle!

>Yhteiskunnassamme tuntuu olevan
>valloillaan monenkirjavia tiedettä
>vieroksuvia suuntauksia, joista
>Pietarisen edustaman ekohumanismin
>ohella voidaan mainita
>yhteiskuntatieteissäkin kukoistava
>postmoderni relativismi, feministinen
>irrationalismi ja tietenkin mitä
>erilaisimmat taikauskon ja siihen
>liittyvän uskomuslääkinnän muodot.

Ja EVA ja "Pyhä Kolmikanta" punapäisen ylipapittarensa johdolla...

>Rigoristinen idealismi ja
>pessimistisromanttinen utooppisuus
>tarjoutuvat kuin itsestään
>vaihtoehdoiksi ikävälle ja harmaalle
>tieteelle. Tosiasiat eivät aina jaksa
>kiinnostaa. Filosofia on paljon
>hauskempaa, siinä kun saa väittää
>lähes mitä tahansa. T

>Humanistien epätieteellisyydellä ja
>mustamaalauksella on siis pitkät
>perinteet. Humanistit ja
>yhteiskuntatieteilijät ovat jo aivan
>liian pitkään nauttineet rajatonta
>valtionapua ja kansalaisluottamusta
>tieteensorto-ohjelmansa
>pönkittämiseksi. Tällainen hegemonia
>tylsistyttää väistämättä
>yhteiskunnallista ilma-piiriä.

Mitähän "humanisteille" mielestäsi tarvitsisi tehdä?

" Yhteiskuntatieteilijät ja humanistit syyttävät sosiobiologeja toistuvasti myös geneettisestä determinismistä. Ilkka Niiniluodon esitys aiheesta on klassinen; hänen biososialistiseen olkinukkeen ja yhteiskuntatieteilijä Tatu Vanhasen lehtiartikkeliin perustuvan tulkintansa sosiobiologiasta löytää provokatiivisesti nimetystä esseestä Olemmeko ennalta ohjelmoidut? (Niiniluoto 1984, s. 157-171). Niiniluoto ei
ole täysin sisäistänyt omaa tarkkanäköistä huomiotaan:

“On olemassa ‘kriittisinä’ esiintyviä ryhmiä, jotka arvostelevat ‘vallitsevaa tiedettä’, mutta perustavat omat oppinsa epäkriittiseen kuvitelmaan, että totuuteen voi päästä tieteen ohi kulkevia oikoteitä pitkin“ (mt., s. 27; vrt. Segerstråle 2000). "

Niiniluodon filosofia on ollut täysin munatonta hänen toimiessaan tiedejohtajana "evoluutuiopsykologisen" ja "-psykiatrisen"
"peilisoluteorian" takuumiehenä. Siitä puoskaroinnista henet pitäsi heti erottaa virastaan ja passittaa linnaan, kuten myös kangsleri Raivio.

" Tällainen ennakkoluuloisuus nivoutuu saumattomasti Faust-myyttiin pahasta tieteestä. Jos tutkija kertoo, miten geenit vaikuttavat käyttäytymiseen, nousevat humanistit ja marxistit heti barrikadeille. "

Todellista "pahaa tiedettä", josta Niiniluodon ja Raivion peilisoluhourulassa ei saa hiiskahtaakaan, on I.P.Pavlovin tieteellinen ihmisen ja muiden aivokuorelliten neurofysiologia.

" Biososialisteilla ja humanisteilla on pakkomielteenä samastaa geenit determinismiin: jos geenit vaikuttavat edes mikroskooppisessa mitassa ihmisen käyttäytymiseen, on ihminen heti ja yksiselitteisesti geeniensä
aivoton orja, mekaaninen robotti. Tämä johtuu siitä, että yhteiskuntatieteessä kulttuuri merkitsee vapautta ja luonto pakkoa, vaikka toisaalta luonto nähdään myös pastoraali-idyllinä, paratiisina, josta on peräisin kaikki hyvä, kuten rousseaulainen myytti jalosta villistä. Ota nyt tästä selvää! "

"Jalon villin" ("sosiaalistumattoman ihmisluontoihmisen") "teoria" on yksi vanhimmista ja typerimmistä sosiobiologisita teoriosta.

"Villit" ovat tasan yhtä sosiaalistuneita persoonia kuin me muutkin, se on sitten eri asia, että MILLAISEEN USKOMUS- JA NORMIJÄRJESTEMÄÄN. Ja sehän sitten riippuu heimosta, jos sellaisia "villejä" vielä on...

" Humanistit takertuvat mielellään ihmisen .vapauteen., siihen että ihminen on kulttuurinsa tuote. Luonto nähdään jonakin, joka asettaa rajat. Kulttuuri taas nähdään vapautena toimia, mikä on jo sinänsä ristiriitaista. Ihmisestä on yhteiskuntatieteissä . ilmeisesti osin pedagogisista syistä . Luotu tabula rasa, joka syntymässään saa luonnolta vain perusvietit, eli nälän, janon ja seksuaalisuuden. "

No ei saa kyllä seksuaalisuuttaankaan "syntymässä", eikä se kuulu ihmisen ns. perustarpeisiin, kuten ravinnon, veden ja lämmön tarve.

"Tabula rasa" on syntyjään ihmisen AIVOKUORI, ehdollistumisen koneisto,muualla voi elimistössä olla ohjelmoituna monenmoisia ehdottomia refleksejä.

" On todella outoa, että kulttuurista kausaatiota ei yhteiskuntatieteissä mielletä determinismiksi, vaikka siinä on kyse äärimmäisen ankarasta determinismin muodosta, jonka edessä pelätty geneettinen determi-
nismikin kalpenee. Esimerkkinä mainittakoon ns. kunniamurhat (ks. Pyysiäinen 2003). "

Marxistit tuntevat oikein hyvin yteiskunnallisen determinismin ilmiönä.

" Kulttuurikausaalista näkemystä kutsutaan tieteellisemmissä piireissä nykyään YSM:ksi. Lyhenne tulee termistä SSSM, Standard social science modeleli yhteiskuntatieteiden standardimalli. Termi on peräisin John Toobyn ja Leda Cosmidesin artikkelista Kulttuurin psykologiset perustukset termin suomennoksesta vastaavat Anna Rotkirch ja J.P. Roos (2003).

Lyhyesti sanoen YSM on perinne, joka vetää tiukan rajan biologian (psykologia mukaanluettuna) ja kulttuurin välille. "

No JOHAN NYT ON PERKELE, TAAS se niiden lallattamo houruaa paskaa!

PSYKOLOGIA ON YHTEISKUNTATIEDE YHTEISKUNTATIEDE YHTEISKUNTATIEDE!

Miksi "evolutiopsykologien" on ensin VALEHDELTAVA MUUTKIN EVOLUUTIOPSYKOLOGEIKSI PÄÄSTÄKSEEN "KUMOAMAAN" HEITÄ !!!!!!

Voko enää perusteellisempaa OMAA IDEOLOGISTA KONKURSSIJULISTUSTA esittää, kuin tässä Roos ja rva "Vieraissakäyminen on Keenissä" Rotkirsch!!!!?

" Ihmistä ei YSM-dogmatiikan mukaan saa selittää muuten kuin kulttuurisesti.

Malli juontuu 1900-luvun alusta ja viime aikoina siihen on vaikuttanut vahvasti juuri sosiaalinen konstruktivismi, jonka mukaan kaikki,
myös luonnonlait, ja samaan hengenvetoon koko ulkopuolinen todellisuus, on sosiaalisesti ja kielellisesti rakentunutta. "

TUOLLA hourukonstruktivismilla ei ole mitään tekemistä tieteellisen pavlovismin-vygotskismin, OIKEAN yhteiskuntatieteiden standardimallin kanssa!

" Nykyinen YSM imee houreensa behaviorismin, meadilaisen kulttuuriantropologian, liejusta. Vain pesunkestävä postmodernisti, utopiahumanisti ja tieteenvihaaja voi tällaista huuhaata kannattaa. "

TUO "YSM" on R&R:n hourulallattamon "tuote"!

Varmaan "tuotemerkkikin" on jo haettu, ellei suorastaan "patentti"...

("Evoluutiopsykologia" saattaa muuten hyvinkin olla rekisteröity tavaramerkki...)

" Tästä pääsemmekin taas kulttuurideterminismiin. YSM kaatuu omaan mahdottomuuteensa. Se sotii ottamatta huomioon hänen motiivejaan ja tarpeitaan. "

NO MUTTA KUKA PERKELE NE ON "JÄTTÄNYT OTTAMATTA HUOMIOON"?

Ne vain ovat ihmisellä täydellisesti EHDOLLISTUMISEN VÄLITTÄMIÄ ilmiöitä!

" Nämä motiivit ja tarpeet puolestaan seuraavat muustakin kuin kulttuurista ja ehdollistumisesta. Ne ovat osittain synnynnäisiä. "

Kysymys ei ole nyt "mistä ne seuraavat", vaan MISSÄ KONEISTOSSA JA MINKÄLAISIN LAEIN NE TOIMIVAT!

" Jokaisella ihmisellä on sitä paitsi myötäsyntyinen .mielen teoria., joka hakee organismien käyttäytymiselle kausaalisia, mentaalisia syitä. Tämä psykologinen toiminto ilmenee idullaan jo imeväisikäisillä, joten se ei mitenkään voi olla .sosiaalisesti konstruoitua. (ks. Tooby & Cosmides 1992, s. 71-73, sekä laajemmin Pinker 1997/1999). "

EI VARMASTI OLE "MYÖTÄSYNTYISTÄ MIELENTEORIAA".

Pinkerin ja muiden "kokeet" on ositettu väärin tulkituiksi, ja selittyvät ehdollistumisella. (Kagan ym.)

" Samoin ihmisen kulttuuriin ja käyttäytymiseen pätevät samat luonnonlait kuin kaikkeen "

Ihmisen kulttuuriin ja käyttätymiseen pätevät ansisijaisesti ehdollitumislait, se on kokonaisuudessaan näiden välittämää, samaan tapaan kuin tietokoneiden toiminta on binäärialgebran välittämää.

Jos ei tutkita ehdollistumisen kautta, ei tutkita ollenkaan, ja huijataan, ja etsitään poppakonsteja.

" Tooby ja Cosmides osoittavat artikkelissaan, miten YSM:n kannattajat ovat ylipäätään menettäneet oikeutensa esittää vaatimuksia totuuden suhteen:

“Näillä näkemyksillä on kasvava kannatus, mutta vähemmän siksi, sopii epäillä, koska ne ovat tarjonneet asioille lisävalaistusta, vaan enemmänkin siksi että ne tarjoavat uusia välineitä vapauttaa tutkijat tieteellisempien lähestymistapojen ikäviltä väärinkäytöksiltä. Ne myös vapauttavat tutkijat kaikista tieteellisesti pätevän tiedon tuottamisyrityksiin luonnostaan sisältyvistä vaivalloisista tehtävistä: että heidän tietonsa olisi yhteensopivaa muun tiedon kanssa ja avointa kriittiselle hylkäystuomiolle empiirisen vääräksi todistamisen, loogisen ristiriitaisuuden tai epäjohdonmukaisuuden perusteella. Joka tapauksessa tällaisten perääntymisväylien kannattajatkaan eivät näytä olevan täysin vakavissaan niiden suhteen, koska vain harva on itse asiassa valmis hyväksymään tämän asenteen vääjäämättömän seurauksen: ne jotka heittävät tieteen epistemologiset vaatimukset yli laidan, eivät enää ole oikeutettuja käyttämään älynsä hedelmiä mihinkään väitteeseen, joka koskee maailmaan sisältyvää totuutta, tai kiistämään toisten totuutta koskevia väitteitä“ (Tooby & Cosmides 1992, s. 22). "

ERITTÄIN KUVAAVAA; JA ERITTÄN OLENNAISTA!!!

HÖLYNPÖLYTIETEILIJÄT VIEVÄT ENSIN KAIKILTA MUILTA PUHEOIKEUDEN - JA SITTEN MYÖS ELÄMISEN OIKEUDEN!!

KAIKKI nuo T&C:n "luonnehdinnat" vastustajistaan sopivat niposesta naposeen nimen omaan heidän omaan "tuotteseensa", nojatuolilallatus "evoluutiopsykologiaan"!!!

Vierailija

Olen myös skeptikkojen palstalla huomannut, että useat kirjoittajat tyrkyttävät poliittisia käsityksiään muka tieteellisinä tosiasioina. Tai haukkuvat muita ja väittävät heidän mielipiteitään poliittisiksi, vaikka politiikasta ei olisi puhuttu sanaakaan. Sivustoilla ei ole edes pakollista rekisteröitymistä, ja sen huomaa keskustelun tasosta. En enää lue noita sivuja, enkä tahdo kirjoittaa sinne, koska siellä ei ole aitoa keskustelua. Lukuisat keskustelut päättyvät niin, että pari keskustelijaa ryhtyy haukkumaan toisiaan, eikä otsikon aiheesta puhuta enää mitään. Samaa tietty esiintyy muillakin nettipalstoilla, mutta Skepsiksen sivuilla se on joskus suomi24 tasoista. Rekisteröinti todella nostaa palstan tasoa.

Ymmärtääkseni suomalaisten skeptikkojen pitäisi olla poliittisesti sitoutumattomia, mutta tv-skeptikot Ben ja Teller kuuluvat tietääkseni johonkin poliittiseen tai aatteelliseen järjestöön. En muista mikä se oli, tietääkö joku? Vastenmielisyyden humanistisia tieteitä kohtaan olen samoin havainnut skeptikkojen asenteissa nettikirjoitteluun perustuen. Jos humanistiset tieteet rajataan tieteen ulkopuolelle, se kaventaa aika paljon tieteen määritelmää. Skeptikot saavat tietenkin omassa yhdistyksessään määritellä tieteeksi sen mitä haluavat, mutta heidän on turha valittaa ja mustamaalata niitä, joiden käsitykset erovat heidän omistaan.

Nykyinen vallitseva psykologinen ihmiskäsitys lienee se, että sekä geeneillä että ympäristöllä on vaikutusta ihmisen älykkyyden ja persoonallisuuden kehitykseen. Vain jotkut skeptikot tahtovat olla niin mustavalkoisia, että valitsevat yhden suuntauksen psykologiassa ja sanovat sen olevan ainut oikea. Ehkä he myös olettavat vasta-argumentteja esittävien olevan yhtä ehdottomia. Miksi esim. behaviorismin kannattaminen sulkisi pois sen, ettei yhtä lailla uskoisi geenien vaikutukseen. Erilaisissa kaksostutkimuksissakin usein osoittautuu, että samankaltaiset geenit tekevät ihmisistä samankaltaisia JA niin tekee samanlainen ympäristökin. Erilainen ympäristö luo silti eroja kaksosten väille.

-:)lauri
Seuraa 
Viestejä27003
Liittynyt13.5.2005
väläys
Olen myös skeptikkojen palstalla huomannut, että useat kirjoittajat tyrkyttävät poliittisia käsityksiään muka tieteellisinä tosiasioina. Tai haukkuvat muita ja väittävät heidän mielipiteitään poliittisiksi, vaikka politiikasta ei olisi puhuttu sanaakaan. Sivustoilla ei ole edes pakollista rekisteröitymistä, ja sen huomaa keskustelun tasosta. En enää lue noita sivuja, enkä tahdo kirjoittaa sinne, koska siellä ei ole aitoa keskustelua. Lukuisat keskustelut päättyvät niin, että pari keskustelijaa ryhtyy haukkumaan toisiaan, eikä otsikon aiheesta puhuta enää mitään. Samaa tietty esiintyy muillakin nettipalstoilla, mutta Skepsiksen sivuilla se on joskus suomi24 tasoista. Rekisteröinti todella nostaa palstan tasoa.

Ymmärtääkseni suomalaisten skeptikkojen pitäisi olla poliittisesti sitoutumattomia, mutta tv-skeptikot Ben ja Teller kuuluvat tietääkseni johonkin poliittiseen tai aatteelliseen järjestöön. En muista mikä se oli, tietääkö joku? Vastenmielisyyden humanistisia tieteitä kohtaan olen samoin havainnut skeptikkojen asenteissa nettikirjoitteluun perustuen. Jos humanistiset tieteet rajataan tieteen ulkopuolelle, se kaventaa aika paljon tieteen määritelmää. Skeptikot saavat tietenkin omassa yhdistyksessään määritellä tieteeksi sen mitä haluavat, mutta heidän on turha valittaa ja mustamaalata niitä, joiden käsitykset erovat heidän omistaan.




Vaaditaan toki medialukutaitoa karsia politiikka pois skepsisksen keskusteuluissa ilmenevistä argumenteista, jotka toisinaan ovat kieltämättä hyvin poliittisia. Minua touhu ei ole liiemmin häirinnyt, vaikka en aina joidenkin skeptikkojen poliittisia näkemyksiä nielekään. Osaan omasta mielestäni melko hyvin karsia asian irti poliittisesta kontekstistaan mitä kirjoituksiin tulee.

Mutta aiheeseen. Ymmärtääkseni Niemelä ei niputtaa kaikkia humanistisia tieteitä huuhaaksi vaan ainoastaan sellaiset trendikkäät muotiopit, joita joissakin humanistisissa tieteissä kilpaa sovelletaan ja jotka eivät ole falsifioitavissa millään tavalla, kuten argumentit, jotka selittävät kaiken, eivät selitä mitään tai, että jokin asian on vain jos auktoriteetti on oikeassa, ilman, että auktoriteetin mielipidettä voi mitenkään testata objektiivivissa oloissa. Pointti, jonka Niemelä nostaa usein esille on tieteen objektiivbisuuden vaatimus. Objektiivisuuden vaatimus on kuulunut tieteisiin aina ja se olisi tieteen nimissä siten myös pyrittävä saavuttamaan tavalla taikka toisella mahdollisimman hyvin. Esimerkiksi siten, että koetilanteiden ei tulisi vaikuttaa testattaviin tuloksiin, mikä vaatii esim. tietysti haastattelu- ja "laboratorio"-tutkimuksilta erityistä taitoa ja tarkkuutta. Kyse on siis pyrkimyksestä pois subjektiivisista käsityksistä ja siten vain uskonnollosista mielipiteistä kohti objektiivisempia näkemyksiä. Tämä siksi, että päin vastoin kuin muotiopeissa ja uskonnoissa uskotaan, oletetaan tieteissä todellisuuden olevan olemassa jonkinlaisena ja kaikille samanlaisena, siitäkin huolimatta, että subjektiiviset mielipiteet siitä toisistaan poikkeavat. Perustuen siis osaltaan myös siihenkin näkemykseen, ettei luonto ole olemassa vain ihmistä varten päin vastoin kuin uskonnoissa kuvitellaan ja muotiopeissa annetaan rivienvälistä näin ymmärtää, eli kuten ihminen ei olisi ollenkaan biologinen eläin siinä missä kaikki muut luonnon eläimet ovat.

Nykyinen vallitseva psykologinen ihmiskäsitys lienee se, että sekä geeneillä että ympäristöllä on vaikutusta ihmisen älykkyyden ja persoonallisuuden kehitykseen. Vain jotkut skeptikot tahtovat olla niin mustavalkoisia, että valitsevat yhden suuntauksen psykologiassa ja sanovat sen olevan ainut oikea. Ehkä he myös olettavat vasta-argumentteja esittävien olevan yhtä ehdottomia. Miksi esim. behaviorismin kannattaminen sulkisi pois sen, ettei yhtä lailla uskoisi geenien vaikutukseen. Erilaisissa kaksostutkimuksissakin usein osoittautuu, että samankaltaiset geenit tekevät ihmisistä samankaltaisia JA niin tekee samanlainen ympäristökin. Erilainen ympäristö luo silti eroja kaksosten väille.

Ymmärtääkseni harva skeptikko kiistää geenien ja ympäristön vaikutusta ihmisen persoonan kehittymiseen, tilanne on näkemykseni mukaan pikemminkin päin vastainen. Voin toki olla nyt väärässäkin koska en ole itsekään hirveästi kerrennyt tästä aiheesta käytäviin skepsiksen keskusteluihin tutustumaan.

Omalta pohjaltani olen havainnut kritiikin kohteeksi joutuneen mm. juuri Niemelälläkin sellaiset humanistiset suuntaukset, joissa geenit jätetään huomioimatta kokonaan ja kyseenalaistetaan näin valmistuneelta pohjalta jokin käyttäytymismalli pelkästään kulttuurillisena konstruktiona ja johon geenit, joka tapauksessa vaikuttavat, mutta antaen ymmärtää, että ikään kuin geenit eivät "konstruktioihin" mitenkään vaikuttaisi. Maallikko kuvittelee kyseessä olevan vain kulttuurillinen konstruktio kykenemättä kuitenkaan muuttamaan käyttäytymistään, kun taas tieteellisesti ja medialukutaidoltaan kokeneempi ymmärtää väitetyt "konstruktiot" utopioksi ja muiksi toivekuvitelmiksi, minkälaisten viljely on ihmisten harhaanjohtamista kontekstissa objektiivinen tiede.

Kusettaminen herättää vastareaktioita, joita eri maalliikotoimittajat sitten mustavalkoistavat lehdissään lisää saadakseen tieteet näyttämään dramaattisilta ja siten mielenkiintoisilta kyseenalaisessa kontekstissa. Kuten tässäkin on jälleen tainut käydä, enemmän tai vähemmän.

Riittoisampi keskustelukumppani.

Vierailija

Itse huomaan sortuvani tuon tuostaan sekoittamaan esitettyjen vaihtoehtojen pohdinnan siihen esiolettamukseen, että toisen niistä on oltava oikea tai väärä. Koska itselläni on tietty ennakkoasenne, "tiedän" aina etukäteen oikean vastauksen.

Olisi muistettava, että molemmat esitetyt (tai useammat) vaihtoehdot saattavat olla vääriä. Harvemmin molemmat voivat olla oikeita yhtä aikaa, vaikka keskuteluissa usein monet väittelijät ovatkin oikeassa, sillä he puhuvat eri asioista ja jokainen oikein. Silti toivoisi ikiriidassa uskovaisten kanssa jokaiselta kykyä siihen, että keskusteltaessa eri uskontojen eroavuuksista, ei vedottaisi oman uskon erehtymättömyyteen ja paremmuuteen. Itse en voi mitään uskontoa kannattaa toista parempana, mutta näen niiden kesken suuria eroja.

Kaikilla ihmisillä on kuitenkin a priorinen kyky tehdä hahmotuksia ja vertailuja. Keskutelu on ylipäätään mahdotonta, ellei keskustelija usko edes siihen, että, paitsi yksi maailma, on olemassa ainakin yksi samanlainen a priorinen tapa myös kokea maailma. Loppu onkin semantiikkaa.

Skepsiksen palstaa jaksavat ruokkia ne, joiden mielestä tiede on ylipäätään vain omahyväisten keskinkertaisuuksien keskinäisen kehumisen kerho, ja aina väärässä verrattuna tosiolevaan ja sen ilmenemiseen immeisille. Toista olivat Newton ja Einstein, ja jossain määrin myös Gödel. Näitä miehiä ei nykytiede ymmärrä alkuunkaan, vaikka juuri he todistivat perinteisen tieteen kaikin puolin kelvottomaksi.

Vierailija

lauri: Minä ymmärsin tuon RJK:n pointin, että psykologia on yhteiskuntatiede. Siksi siinä käytetään humanistisen tutkimuksen metodeja, eikä humanistisia tieteitä tulisi liikaa verrata luonnontieteisiin. Ne ovat eri aloja ja tutkivat asioita, joita ei edes voi samalla tavalla tutkia. Psykologiassa toki ihmisen geenien ja muun biologian ymmärtäminen on tärkeä osa tiedettä. Silti ihmisen toimintaa ei pysty selittämään ja tulkitsemaan vain lukemalla biologiaa. Ei ainakaan vielä tällä hetkellä, joten muut tavat havainnoida ihmisiä ovat myös käyttökelpoisia. Tulkintaa ihmisen psyyken ominaisuuksista tarvitaan aina, koska vaikka ihmisellä olisi todistettavasti tietty biologinen ominaisuus, sillä perusteella ei voi vastata siihen, mistä ominaisuudessa on kyse, onko se terveyttä vai sairautta, miten se vaikuttaa yhteiskuntaan, miten nämä ihmiset itse kokevat elämänsä, jne. (esim. homoseksuaalisuus) Vaarana on tietysti sortua vallankäyttöön ja politisointiin tieteen varjolla, mutta ei luonnontiedekään ole arvovapaata.

Luonnontieteelliset tutkimukset saattavat painottaa eri asioita vähän sponsorin mukaan ja kyllä niitäkin tulkitaan ja politisoidaan. Esim. tämä rotujen älykkyys -kysymys. Jos jokin tilasto osoittaa toisen rodun olevan toista heikkolahjaisempi, osa on jo valmis lopettamaan kehitysavun ja uskomaan arjalaiseen ylivaltaansa. Tiede on osa politiikkaa ja se mistä ollaan silllä hetkellä kiinnostuneita, sille alalle virtaa rahaa. Se ei suinkaan mene automaattisesti niin, että tärkeimpiä aloja rahoitetaan. Mutta niin maailma toimii, eikä se ole yksittäisen tieteenalan vika. Tieteellä ei taida nykyään olla itseisarvoa, vaan tutkimuksen arvo on sillä suoraan ja välittömästi saatava taloudellinen hyöty. Mikä taas määräytyy sen mukaan, mikä on in, mikä myy. Nyt se taitaa olla mm. ympäristönsuojeluun liittyvä tekniikka.

Miksi esim. naistutkimuksen tai kulttuurin tutkimuksen pitäisi lähteä luonnontieteille asetetuista lähtökodista? Ei humanistisissa tieteissä yritetätäkään välttämättä löytää yhtä eksaktia totuutta jostakin asiasta, vaan esittää tieteellisesti perusteltuja NÄKÖKULMIA asioihin, välillä kyseenalaistaa tai tietoisesti nyrjäyttää entinen käsitys. Tätä ei voi ehdottomaan ajatteluun taipuva skeptikko ymmärtää. Joskus sellaista yhtä totuutta ei edes ole. Silti asia voi olla tutkimisen arvoinen.

Vierailija

Humanistisissa tieteissä (kulttuurintutkimuksessa) on ollut suuri osuus idealistisilla teorioilla, jotka ovat huuhaata. Tiede perustuu materialismiin. Ihmistä ja apinaa tai rottaa täytyy tutkia samoilla periaatteilla.

Vierailija

Koska tälläkin palstalla lienee liikkuvan jonkinverran Skepsis ry:n jäseniä, niin muistutan siitä tulevasta yhdistyksen sääntöuudistuksesta, jota nyt pitkin syksyä on mm. julkisten keskustelutilaisuuksien myötä puitu lähinnä Maalammen ja Salmen vetäminä. Lisää aivoriihitilaisuuksia sääntöuudistuksen ympäriltä on luvassa vielä tänä vuonna.

Siis Skepsiksen säännöt on tarkoitus uudistaa vuoden 2008 aikana, todennäköisesti syksyllä. Säännöt on siis laajasti haluttu modernisoida enemmän kohti "Committee for Skeptical Inquirya" yhteisön suosituksia, eli hieman etäisyyttä otettaisiin siihen perinteelliseen "haamujahtiin" ja keskitytään enemmän nykyään yhä lisääntyvän akateemiseen irrationalisimin "torjumiseen". Jäsnet, jos tulevaan linjaukseen todella haluatte vaikuttaa, niin kannattaa seurata ja ottaa osaa keskusteluihin vaikkapa yhdistyksen Mediacouncil sähköpostilistan kautta.

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14029
Liittynyt23.6.2005
RJK
Luonnontieteen puolestapuhujina esiintyviä maallikkosaarnaajia sen sijaan on syytä epäillä. Yksi heistä on Jussi K. Niemelä, joka on olevinaan tieteen asialla postmodernisteja, tietorelativisteja, naistutkijoita ja mannermaisia filosofeja vastaan, vaikka hänellä ei ole edes alkeistietoja inhoamiltaan aloilta.

Hehe, kaverin kanssa käytiin juuri tänään laittamassa postmodernia jargonhumppaa suoltavien oppiaineiden seinille Niemelän tuore kirjoitus Skepsis-lehdessä aiheesta. Se vaan oli niin hyvä!

"Valkoinen länsimaalainen heteromies" iski jälleen.

PS: Ihan läpällä siis, en ole Niemelän suurin fani. Opiskelen sattumoisin oppialoja, joita hän nuijii kuukaudesta toiseen.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14029
Liittynyt23.6.2005

Väläykseltä jälleen hyvä viesti.

Olen kirjoittanut humanististen tieteiden puolustelua valtavat määrät, enkä jaksa enää kuin nauraa useimmille ihmisten omaamille väärinkäsityksille ja yleistyksille aiheesta. Voihan joku äänimaisematutkimus [sic] kuulostaa huuhaalta, mutta on siinäkin oma järkensä kun aiheeseen tutustuu.

RJK on asennekaveri, tykkään.

Arnold Goyakla
Humanistisissa tieteissä (kulttuurintutkimuksessa) on ollut suuri osuus idealistisilla teorioilla, jotka ovat huuhaata. Tiede perustuu materialismiin. Ihmistä ja apinaa tai rottaa täytyy tutkia samoilla periaatteilla.

Auktoriteetti jylisee. *ihan korvissa humisee*

Kulttuurintutkimusta kolmenumeroisen opintoviikkomäärän kahlanneena tutkinto-opiskelijana väitän, että olet ihan väärässä.

Niinkuin oletkin.

PS: Olen tieteenfilosofisessa hengessä pitänyt tätä lafkaa jo kauan hyvin tasottomana foorumina yleisesti ottaen. Ihmistieteiden lähtökohtia ei tunne juuri kukaan – luonnontiedeuskovaisuus jyrää.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14029
Liittynyt23.6.2005

Hehe, perinnöllisyystieteen proffa heittää muuten hyvän läpän, mistä foorumin biofanittajat saavat hepulin...

"Olen siis edelleen sitä mieltä, että ihmisellä ei
ole synnynnäisiä tai geneettisiä vaistoja luultavasti
lainkaan."

http://www.tsv.fi/ttapaht/034/portin.pdf

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

-:)lauri
Seuraa 
Viestejä27003
Liittynyt13.5.2005
väläys
lauri: Minä ymmärsin tuon RJK:n pointin, että psykologia on yhteiskuntatiede. Siksi siinä käytetään humanistisen tutkimuksen metodeja, eikä humanistisia tieteitä tulisi liikaa verrata luonnontieteisiin. Ne ovat eri aloja ja tutkivat asioita, joita ei edes voi samalla tavalla tutkia. Psykologiassa toki ihmisen geenien ja muun biologian ymmärtäminen on tärkeä osa tiedettä. Silti ihmisen toimintaa ei pysty selittämään ja tulkitsemaan vain lukemalla biologiaa. Ei ainakaan vielä tällä hetkellä, joten muut tavat havainnoida ihmisiä ovat myös käyttökelpoisia. Tulkintaa ihmisen psyyken ominaisuuksista tarvitaan aina, koska vaikka ihmisellä olisi todistettavasti tietty biologinen ominaisuus, sillä perusteella ei voi vastata siihen, mistä ominaisuudessa on kyse, onko se terveyttä vai sairautta, miten se vaikuttaa yhteiskuntaan, miten nämä ihmiset itse kokevat elämänsä, jne. (esim. homoseksuaalisuus) Vaarana on tietysti sortua vallankäyttöön ja politisointiin tieteen varjolla, mutta ei luonnontiedekään ole arvovapaata.

Luonnontieteelliset tutkimukset saattavat painottaa eri asioita vähän sponsorin mukaan ja kyllä niitäkin tulkitaan ja politisoidaan. Esim. tämä rotujen älykkyys -kysymys. Jos jokin tilasto osoittaa toisen rodun olevan toista heikkolahjaisempi, osa on jo valmis lopettamaan kehitysavun ja uskomaan arjalaiseen ylivaltaansa. Tiede on osa politiikkaa ja se mistä ollaan silllä hetkellä kiinnostuneita, sille alalle virtaa rahaa. Se ei suinkaan mene automaattisesti niin, että tärkeimpiä aloja rahoitetaan. Mutta niin maailma toimii, eikä se ole yksittäisen tieteenalan vika. Tieteellä ei taida nykyään olla itseisarvoa, vaan tutkimuksen arvo on sillä suoraan ja välittömästi saatava taloudellinen hyöty. Mikä taas määräytyy sen mukaan, mikä on in, mikä myy. Nyt se taitaa olla mm. ympäristönsuojeluun liittyvä tekniikka.

Miksi esim. naistutkimuksen tai kulttuurin tutkimuksen pitäisi lähteä luonnontieteille asetetuista lähtökodista? Ei humanistisissa tieteissä yritetätäkään välttämättä löytää yhtä eksaktia totuutta jostakin asiasta, vaan esittää tieteellisesti perusteltuja NÄKÖKULMIA asioihin, välillä kyseenalaistaa tai tietoisesti nyrjäyttää entinen käsitys. Tätä ei voi ehdottomaan ajatteluun taipuva skeptikko ymmärtää. Joskus sellaista yhtä totuutta ei edes ole. Silti asia voi olla tutkimisen arvoinen.

Ymmärryksesi kuitenkin teki tenän oman kirjoitukseni kohdalla. Mielestäni puhuin ja tulkitsin Niemelän tähdentävän pikemminkin tieteellisen tiedon tuottamisen eettisestä vastuusta, kuin biologian pakollisesta opiskelusta, minkä toki katsoisin ihmisiä tutkiville yksilöille yleissivistävänä lisänä tarpeelliseksi (olkoon tämä siis vain oma subjektiivinen näkemykseni, joka ei aiheeseen muutoin liity).
Mutta asiaan. Tieteellisen tiedon eettinen vastuu on olla kaikille samanlaista, objektiivista uskonnollisideologisen huuhaan sijaan. Muutoinhan kyseessä olisi täydellisesti kreationismin kaltainen "tiedon" tuottamisen menetelmä. Kreationismin kaltaisten huuhaaideologioiden vastustaminen tulisi olla kaikilla tieteellisesti orientoituneilla jo lähtökohtana, kuten tulisi vastustaa muitakin sellaisia uskomuksia, joilla ei ole leikkauspintaa todellisuuden kanssa. Eihän kyse ole uskonnollisissa ideologioissa enää tieteistä vaan pikemminkin taiteesta, jolle sillekin toki on oma korkea ja taitoja vaativa arvonsa.

Riittoisampi keskustelukumppani.

-:)lauri
Seuraa 
Viestejä27003
Liittynyt13.5.2005
Snaut
Koska tälläkin palstalla lienee liikkuvan jonkinverran Skepsis ry:n jäseniä, niin muistutan siitä tulevasta yhdistyksen sääntöuudistuksesta, jota nyt pitkin syksyä on mm. julkisten keskustelutilaisuuksien myötä puitu lähinnä Maalammen ja Salmen vetäminä. Lisää aivoriihitilaisuuksia sääntöuudistuksen ympäriltä on luvassa vielä tänä vuonna.

Siis Skepsiksen säännöt on tarkoitus uudistaa vuoden 2008 aikana, todennäköisesti syksyllä. Säännöt on siis laajasti haluttu modernisoida enemmän kohti "Committee for Skeptical Inquirya" yhteisön suosituksia, eli hieman etäisyyttä otettaisiin siihen perinteelliseen "haamujahtiin" ja keskitytään enemmän nykyään yhä lisääntyvän akateemiseen irrationalisimin "torjumiseen". Jäsnet, jos tulevaan linjaukseen todella haluatte vaikuttaa, niin kannattaa seurata ja ottaa osaa keskusteluihin vaikkapa yhdistyksen Mediacouncil sähköpostilistan kautta.

Mielenkiintoinen uutinen ja todella hyvä pointti on alkaa huomioimaan tuota akateemista irrationalismia aiempaa enemmän.

Riittoisampi keskustelukumppani.

Vierailija
-:)lauri
väläys
lauri: Minä ymmärsin tuon RJK:n pointin, että psykologia on yhteiskuntatiede. Siksi siinä käytetään humanistisen tutkimuksen metodeja, eikä humanistisia tieteitä tulisi liikaa verrata luonnontieteisiin. Ne ovat eri aloja ja tutkivat asioita, joita ei edes voi samalla tavalla tutkia. Psykologiassa toki ihmisen geenien ja muun biologian ymmärtäminen on tärkeä osa tiedettä. Silti ihmisen toimintaa ei pysty selittämään ja tulkitsemaan vain lukemalla biologiaa. Ei ainakaan vielä tällä hetkellä, joten muut tavat havainnoida ihmisiä ovat myös käyttökelpoisia. Tulkintaa ihmisen psyyken ominaisuuksista tarvitaan aina, koska vaikka ihmisellä olisi todistettavasti tietty biologinen ominaisuus, sillä perusteella ei voi vastata siihen, mistä ominaisuudessa on kyse, onko se terveyttä vai sairautta, miten se vaikuttaa yhteiskuntaan, miten nämä ihmiset itse kokevat elämänsä, jne. (esim. homoseksuaalisuus) Vaarana on tietysti sortua vallankäyttöön ja politisointiin tieteen varjolla, mutta ei luonnontiedekään ole arvovapaata.

Luonnontieteelliset tutkimukset saattavat painottaa eri asioita vähän sponsorin mukaan ja kyllä niitäkin tulkitaan ja politisoidaan. Esim. tämä rotujen älykkyys -kysymys. Jos jokin tilasto osoittaa toisen rodun olevan toista heikkolahjaisempi, osa on jo valmis lopettamaan kehitysavun ja uskomaan arjalaiseen ylivaltaansa. Tiede on osa politiikkaa ja se mistä ollaan silllä hetkellä kiinnostuneita, sille alalle virtaa rahaa. Se ei suinkaan mene automaattisesti niin, että tärkeimpiä aloja rahoitetaan. Mutta niin maailma toimii, eikä se ole yksittäisen tieteenalan vika. Tieteellä ei taida nykyään olla itseisarvoa, vaan tutkimuksen arvo on sillä suoraan ja välittömästi saatava taloudellinen hyöty. Mikä taas määräytyy sen mukaan, mikä on in, mikä myy. Nyt se taitaa olla mm. ympäristönsuojeluun liittyvä tekniikka.

Miksi esim. naistutkimuksen tai kulttuurin tutkimuksen pitäisi lähteä luonnontieteille asetetuista lähtökodista? Ei humanistisissa tieteissä yritetätäkään välttämättä löytää yhtä eksaktia totuutta jostakin asiasta, vaan esittää tieteellisesti perusteltuja NÄKÖKULMIA asioihin, välillä kyseenalaistaa tai tietoisesti nyrjäyttää entinen käsitys. Tätä ei voi ehdottomaan ajatteluun taipuva skeptikko ymmärtää. Joskus sellaista yhtä totuutta ei edes ole. Silti asia voi olla tutkimisen arvoinen.




Ymmärryksesi kuitenkin teki tenän oman kirjoitukseni kohdalla. Mielestäni puhuin ja tulkitsin Niemelän tähdentävän pikemminkin tieteellisen tiedon tuottamisen eettisestä vastuusta, kuin biologian pakollisesta opiskelusta, minkä toki katsoisin ihmisiä tutkiville yksilöille yleissivistävänä lisänä tarpeelliseksi (olkoon tämä siis vain oma subjektiivinen näkemykseni, joka ei aiheeseen muutoin liity).
Mutta asiaan. Tieteellisen tiedon eettinen vastuu on olla kaikille samanlaista, objektiivista uskonnollisideologisen huuhaan sijaan. Muutoinhan kyseessä olisi täydellisesti kreationismin kaltainen "tiedon" tuottamisen menetelmä. Kreationismin kaltaisten huuhaaideologioiden vastustaminen tulisi olla kaikilla tieteellisesti orientoituneilla jo lähtökohtana, kuten tulisi vastustaa muitakin sellaisia uskomuksia, joilla ei ole leikkauspintaa todellisuuden kanssa. Eihän kyse ole uskonnollisissa ideologioissa enää tieteistä vaan pikemminkin taiteesta, jolle sillekin toki on oma korkea ja taitoja vaativa arvonsa.

Niemelän, "Höpsiksen" ja mm. Suomen akatemian ANTIPAVLOVISTINEN ideologia, joka kiistää ehdollistumisilmiön olemassaolon (vaikenemalla ilmiöstä totaalisesti ja "päättelemällä" IKÄÄN KUINMUKA OLISI "TODOSTETTU" ETTEI SELLAISTA OLISI, on TASAN YHTÄ PAKSUA HUUHAATA ja ristiriidassa empiirisesti todostetun tieteen kanssa kuin kreationistien yhtä todistetun darwinistisen evoluution kiistävä uskontokin.

-:)lauri
Seuraa 
Viestejä27003
Liittynyt13.5.2005
RJK
-:)lauri
väläys
lauri: Minä ymmärsin tuon RJK:n pointin, että psykologia on yhteiskuntatiede. Siksi siinä käytetään humanistisen tutkimuksen metodeja, eikä humanistisia tieteitä tulisi liikaa verrata luonnontieteisiin. Ne ovat eri aloja ja tutkivat asioita, joita ei edes voi samalla tavalla tutkia. Psykologiassa toki ihmisen geenien ja muun biologian ymmärtäminen on tärkeä osa tiedettä. Silti ihmisen toimintaa ei pysty selittämään ja tulkitsemaan vain lukemalla biologiaa. Ei ainakaan vielä tällä hetkellä, joten muut tavat havainnoida ihmisiä ovat myös käyttökelpoisia. Tulkintaa ihmisen psyyken ominaisuuksista tarvitaan aina, koska vaikka ihmisellä olisi todistettavasti tietty biologinen ominaisuus, sillä perusteella ei voi vastata siihen, mistä ominaisuudessa on kyse, onko se terveyttä vai sairautta, miten se vaikuttaa yhteiskuntaan, miten nämä ihmiset itse kokevat elämänsä, jne. (esim. homoseksuaalisuus) Vaarana on tietysti sortua vallankäyttöön ja politisointiin tieteen varjolla, mutta ei luonnontiedekään ole arvovapaata.

Luonnontieteelliset tutkimukset saattavat painottaa eri asioita vähän sponsorin mukaan ja kyllä niitäkin tulkitaan ja politisoidaan. Esim. tämä rotujen älykkyys -kysymys. Jos jokin tilasto osoittaa toisen rodun olevan toista heikkolahjaisempi, osa on jo valmis lopettamaan kehitysavun ja uskomaan arjalaiseen ylivaltaansa. Tiede on osa politiikkaa ja se mistä ollaan silllä hetkellä kiinnostuneita, sille alalle virtaa rahaa. Se ei suinkaan mene automaattisesti niin, että tärkeimpiä aloja rahoitetaan. Mutta niin maailma toimii, eikä se ole yksittäisen tieteenalan vika. Tieteellä ei taida nykyään olla itseisarvoa, vaan tutkimuksen arvo on sillä suoraan ja välittömästi saatava taloudellinen hyöty. Mikä taas määräytyy sen mukaan, mikä on in, mikä myy. Nyt se taitaa olla mm. ympäristönsuojeluun liittyvä tekniikka.

Miksi esim. naistutkimuksen tai kulttuurin tutkimuksen pitäisi lähteä luonnontieteille asetetuista lähtökodista? Ei humanistisissa tieteissä yritetätäkään välttämättä löytää yhtä eksaktia totuutta jostakin asiasta, vaan esittää tieteellisesti perusteltuja NÄKÖKULMIA asioihin, välillä kyseenalaistaa tai tietoisesti nyrjäyttää entinen käsitys. Tätä ei voi ehdottomaan ajatteluun taipuva skeptikko ymmärtää. Joskus sellaista yhtä totuutta ei edes ole. Silti asia voi olla tutkimisen arvoinen.




Ymmärryksesi kuitenkin teki tenän oman kirjoitukseni kohdalla. Mielestäni puhuin ja tulkitsin Niemelän tähdentävän pikemminkin tieteellisen tiedon tuottamisen eettisestä vastuusta, kuin biologian pakollisesta opiskelusta, minkä toki katsoisin ihmisiä tutkiville yksilöille yleissivistävänä lisänä tarpeelliseksi (olkoon tämä siis vain oma subjektiivinen näkemykseni, joka ei aiheeseen muutoin liity).
Mutta asiaan. Tieteellisen tiedon eettinen vastuu on olla kaikille samanlaista, objektiivista uskonnollisideologisen huuhaan sijaan. Muutoinhan kyseessä olisi täydellisesti kreationismin kaltainen "tiedon" tuottamisen menetelmä. Kreationismin kaltaisten huuhaaideologioiden vastustaminen tulisi olla kaikilla tieteellisesti orientoituneilla jo lähtökohtana, kuten tulisi vastustaa muitakin sellaisia uskomuksia, joilla ei ole leikkauspintaa todellisuuden kanssa. Eihän kyse ole uskonnollisissa ideologioissa enää tieteistä vaan pikemminkin taiteesta, jolle sillekin toki on oma korkea ja taitoja vaativa arvonsa.



Niemelän, "Höpsiksen" ja mm. Suomen akatemian ANTIPAVLOVISTINEN ideologia, joka kiistää ehdollistumisilmiön olemassaolon (vaikenemalla ilmiöstä totaalisesti ja "päättelemällä" IKÄÄN KUINMUKA OLISI "TODOSTETTU" ETTEI SELLAISTA OLISI, on TASAN YHTÄ PAKSUA HUUHAATA ja ristiriidassa empiirisesti todostetun tieteen kanssa kuin kreationistien yhtä todistetun darwinistisen evoluution kiistävä uskontokin.

höpö höpö. Jos siulla oli jotain asiaa, sano se, jos ei, älä sano sitä täällä.

Riittoisampi keskustelukumppani.

Vierailija
Neonomide
Hehe, perinnöllisyystieteen proffa heittää muuten hyvän läpän, mistä foorumin biofanittajat saavat hepulin...

"Olen siis edelleen sitä mieltä, että ihmisellä ei
ole synnynnäisiä tai geneettisiä vaistoja luultavasti
lainkaan."

http://www.tsv.fi/ttapaht/034/portin.pdf

Olen sitä mieltä...luultavasti.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat