Sivut

Kommentit (58)

Neonomide

RJK on asennekaveri, tykkään.

Vaatii tiukkaa asennetta kumota vanhentuneella venäläisellä neurotieteellä suurin osa nykytutkimuksesta. Stalinin fanittaminen osoittaa myös kovapintaista luonnetta.

Kokeeko Neonomide RJK:n kanssa sielujen sympatiaa, kun käy täällä omaa jihadiaan "luonnotieteen ylivaltaa ja biofanittajia" vastaan?

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14242

Ei minulla ole pääasiassa hajuakaan tämän "Pavlovin verihurtan" epistemologiasta, mutta agendamme on kyllä varsin yhtäläinen – järjen äänen tuominen vastapainoksi palstalla vellovaan [vulgaari]biologisen determinismin hegemoniaan.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Neonomide
Seuraa 
Viestejä14242
väläys
Olen myös skeptikkojen palstalla huomannut, että useat kirjoittajat tyrkyttävät poliittisia käsityksiään muka tieteellisinä tosiasioina. Tai haukkuvat muita ja väittävät heidän mielipiteitään poliittisiksi, vaikka politiikasta ei olisi puhuttu sanaakaan.

Komppaan Luonnon Politiikka -teoksen (2003) alaviitettä sivulla 26:

"[Connolly:] Se, mikä näkökulma käsitteeseen 'politikka' omaksutaan, on itsessään poliittinen ratkaisu."

Politiikan rinnastaminen tieteeseen sen vastakohtana on perinteisimpiä olkinukkeja, joiden typerryttävää dorkaa logiikkaa ei jakseta vieläkään kyseenalaistaa.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Neonomide
Ei minulla ole pääasiassa hajuakaan tämän "Pavlovin verihurtan" epistemologiasta, mutta agendamme on kyllä varsin yhtäläinen – järjen äänen tuominen vastapainoksi palstalla vellovaan [vulgaari]biologisen determinismin hegemoniaan.

RJK:n käsityksen mukaan Trofim Lysenko oli järjen ääni.

Hänen pyhyytensä
Seuraa 
Viestejä28239

Politiikka on mm. sellainen, jota ei voida falsifioida. Asia on periaatteessa hyvin yksinkertaista, ja tieteellisen suoraviivaista, eikä sen hahmottaminen vaadi vielä muuta kuin kriittisen ajattelemisen taitoja. Sehän tieteessä onkin juuri niin kaunista. Ikävää tosin on, että huuhaassa kunnostautuneet kuvittelevat auktoriteettien sanelevan sen mikä on totta ja mikä ei, missä ongelmana juuri on irrationalistien kykenemättömyys loogiseen päättelykykyyn ja sitä kautta tieteelliseen analyyttisyyteen. Toisin sanoen suhteellisuudentaju teorioiden ja todellisuuden väliltä uupuu täysin.

Jos argumentista ei voi johtaa yleistä sääntöä, sillä ei ole sisältöä.

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14242
RJK
Niemelän, "Höpsiksen" ja mm. Suomen akatemian ANTIPAVLOVISTINEN ideologia, joka kiistää ehdollistumisilmiön olemassaolon (vaikenemalla ilmiöstä totaalisesti ja "päättelemällä" IKÄÄN KUINMUKA OLISI "TODOSTETTU" ETTEI SELLAISTA OLISI, on TASAN YHTÄ PAKSUA HUUHAATA ja ristiriidassa empiirisesti todostetun tieteen kanssa kuin kreationistien yhtä todistetun darwinistisen evoluution kiistävä uskontokin.

Voidaanko lähteä siitä, että evoluutiopsykologisoijien usein laiska suhtautuminen ihmistieteiden havaintoihin on myös "yhtä rikollista"?

Nähdäkseni nämä ovat paradigmapoliittisia kysymyksiä, joissa ei ole ihan noin kärjistettyjä 'totuuksia', kuin annat usein ymmärtää. Selitys- ja ymmärrystavat ovat kuitenkin vähän erilaiset, siitä noissa on usein kysymys.

Vai lähdetkö "symbolisen vallan" kritiikin linjoille?

Tähän on monia reittejä, eikä välttämättä yhtä oikeaa sellaista. Ontologis-filosofisen tieteenkritiikin tuntemus on tällä palstallaluvattoman huonoa, joten minusta lähes mikä tahansa tiedekritiikki näyttäytyy jo ihan mielenkiintoisena – poislukien uo kreationistipellet Evo-osiossa.

Naistutkimus esimerkiksi on mielestäni usein helvetin hyvää sukupuolitutkimusta, mutta juuri ikinä niitä tuloksia ei päädy pop-tiedelehtiin koska ne ovat usein niin avoimen kontekstuaalisia, poliitiikkaan niveltyviä/nivellettäviä ja valtarakenteita ravistelevia luonteeltaan.

Tiedelehdet ovat omineet symbolisen vallan määritellä 'tieteen' maallikoille, jatkaen perukoulun perinnettä "oikean tiedon" määrittelijöinä. Kysehän on pitkälti juuri tietämisen tavoista, tavoista jäsentää ympäröivää todellisuutta kielellisesti.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

"Occupavi te Fortuna, atcue cepi, omnescue aditus tuos interclusi, ut ad aspirare non posses".
(Olen päässyt valtiaaksesi kohtalo, ja sulkenut sinulta kaikki ovet, niin ettet voi tulla luokseni.)

Tuon päätin muistaa, kun yli 40 vuotta sitten kävin hakemassa pari alkumerkintää Helsingin Yliopiston humanisteilta.

Luin Niemelän kohukirjoituksen ja väitän ymmärtäneeni lukemastani sen verran kuin tohtorit kehtaavat tentata. Kysymys tuntuu olevan ennenkaikkea reviiririidasta. Herneitä on nenissä, niin ettei henki tahdo kulkea. Jotain tolkkua olin kuitenkin huomaavinani: riita johtuu pelkästään ihmisistä ja heidän geeneistään.

Mitattomien tieteittein anti ja totuusarvo ihmisille on kait erilainen kuin mitallisten tieteitten. Jälkimmäinen on erehtymätön, koska sillä on oikeat mitat. Vanha latteus sanoo, että numerot (paljous) muuttuvat musiikiksi (laaduksi), jos niitä on tarpeeksi monta. Pythagoras kertoi kyllä kauniimmin tuon saman asian. Samoin 10 000 vuotta sitten keräilyyn ja kyräilyyn ohjelmoitunut geeni ajelee nykyään autolla kuin aikapoika. En tiedä missä ongelma piilee, ellei sitten apurahojen väärässä jakautumisessa.

Mutta miten ne voivat jakautua väärin, koska kaikki tapahtuu geenien ennakkosuunnitelman (-ohjailun), tai historiallisen välttämättömyyden pakosta juuri siten ja hyvin, niinkuin tässä deterministisessä, mutta kaikista maailmoista parhaassa mahdollisessa maailmassa kuuluukin? Tässä on moraalinen koodeksi.

"Moraali on olemassa, koska se on olemassa", on kummankin osapuolen kanta. Kumpikin syyttää toistaan milloin kantilaisuudesta, idealismista, marxilaisuudesta, freudilaisuudesta, tai ainakin niiden väärin ymmärtämisestä, (En edes muista kaikkia vääräoppisuuksia. Siinä meni laudaturini.) tyylittömistä vaatteista, huonosta seurasta, epätieteellisyydestä, sekä, kenties aiheellisesti, piiloutumisesta auktoriteettien taakse.

Onkohan heillä missään yhteistä tieteellistä facultas artiumia?

lauri: Tarkoitin, että minusta esim. taiteiden ja kulttuurin tutkimus ei voi rehellisesti sanottuna ollakaan muuta kuin subjektiivista. Miten tutkit vaikka Kalevalan fiktiivistä maailmaa " tieteellisen objektiivisesti". Tai vaikka erilaisia filosofisia suuntauksia, jotka sisältävät aikaisempien filosofien subjektiivisesta maailmankatsomuksesta syntyneitä teorioita. Humanistinen tutkimus sisältää keskustelua ja reagointia, tulkitsemista ja vastareaktioitakin erilaisiin teorioihin ja ajattelumalleihin. Jos lähtökohtaisesti tutkit jotain, mikä on subjektiivista, kuten jonkun filosofin ajatukset, toisen ihmisen kokemus, miten sitä voi tutkia täysin objektiivisesti? (En osaa nyt tämän paremmin selittää mitä tarkoitan.)

Aito ja vastuuntuntoinen humanisti ei väitä eikä oleta, että hänen näkemyksensä on EHDOTON fakta jostakin asiasta. Siihen ei tarvitsekaan suhtautua sillä ehdottomuudella, jolla skeptikot suhtautuvat tieteeseen. Sen ei silti tarvitse merkitä valehtelua tai asioiden politisointia. Pitäisikö taiteiden tutkimus sitten luokitella mieluummin taiteeksi kuin tieteeksi? Ehkä pitäisi, eikä se ole mikään arvon alennus. Olen lukenut hienoja suomalaisiakin tutkimuksia ja esseitä liittyen kulttuurin ja taiteiden tutkimukseen, ja kyllä taiteesta kirjoittamista voisi pitää yhtenä taidemuotona.

Neonomide: Minäkin olen nyt hieman tutustunut naistutkimuksessa käytettäviin teorioihin ja olen löytänyt paljon mielenkiintoista ja aivan "järkevää" tutkimusta, ja paljon myös kuivaa ja vaikeaa tieteellistä tekstiä, joka ei vastannut mediasta saamaani käsitystä tieteestä jossa muka "vihataan" miehiä. Se että kaikki eivät ole riittävän kypsiä sulattamaan sitä, mitä jokin tiede oikeasti koittaa viestittää, ei ole sen tieteen vika.
Tuo skeptikkojen uusi linja kuulostaa ärsyttävältä. Millä perusteella skeptikot omivat oikeuden määritellä sen, mitä on tiede, ja miten niin he muka ovat objektiivisia? Yliopistot rehtoreineen eivät voi tietenkään edustaa "oikeaa" tieteellistä linjaa, jos se ei ole skeptikkojen valitsema linja. Tosiaan toivon ettei maallikot kuvittele että skeptikot yksinään näkökulmineen edustavat tiedettä. On heissä fiksujakin ihmisiä, mutta sitten on niitä Ben&Teller tasoisia älämölö -kääpiöitä. Ja jotkut tohtorit kuuntelevat sitä älämölötystä.

Neonomide
RJK
Niemelän, "Höpsiksen" ja mm. Suomen akatemian ANTIPAVLOVISTINEN ideologia, joka kiistää ehdollistumisilmiön olemassaolon (vaikenemalla ilmiöstä totaalisesti ja "päättelemällä" IKÄÄN KUINMUKA OLISI "TODOSTETTU" ETTEI SELLAISTA OLISI, on TASAN YHTÄ PAKSUA HUUHAATA ja ristiriidassa empiirisesti todostetun tieteen kanssa kuin kreationistien yhtä todistetun darwinistisen evoluution kiistävä uskontokin.



Voidaanko lähteä siitä, että evoluutiopsykologisoijien usein laiska suhtautuminen ihmistieteiden havaintoihin on myös "yhtä rikollista"?



Perusristiriita tieteen ja "evoluutiopsykologian" välillä on LUONNONTIETEEN SISÄINEN: he kiistävät absoluuttisen varmasti kokeellisesti todistetun, geneettisestä mekanismista erillisen EHDOLLISTUMISMEKANISMIN olemassaolon.

(Ehdollistumisen mahdollinen biokemiallinen mekanismi)

Tuo riita laboratoriokokein todennettavien luonnontieteiden sisällä on ENSIN LUONNONTIETEELLISIN KEINOIN RATKAISTAVA ennen kuin asialla kannattaa lainkaan vaivata esimerkiksi yhteiskuntatieteilijöitä.

"Evoluutiopsykologien" "biologia" on väärennettyä "biologiaa".

Saadakseen työrauhan yhteiskuntatieteilijöiden on iskettävä tiskiin tämä argumentti. (Heillä on oikeus odottaa biotieteiltä oikeita tuloksia eikä paskanjauhamista, kuten myös toisin päin.)

http://keskustelu.skepsis.fi/html/Kesku ... tiID=93408

Nähdäkseni nämä ovat paradigmapoliittisia kysymyksiä, joissa ei ole ihan noin kärjistettyjä 'totuuksia', kuin annat usein ymmärtää. Selitys- ja ymmärrystavat ovat kuitenkin vähän erilaiset, siitä noissa on usein kysymys.

Vai lähdetkö "symbolisen vallan" kritiikin linjoille?

Tähän on monia reittejä, eikä välttämättä yhtä oikeaa sellaista. Ontologis-filosofisen tieteenkritiikin tuntemus on tällä palstallaluvattoman huonoa, joten minusta lähes mikä tahansa tiedekritiikki näyttäytyy jo ihan mielenkiintoisena – poislukien uo kreationistipellet Evo-osiossa.

Naistutkimus esimerkiksi on mielestäni usein helvetin hyvää sukupuolitutkimusta, mutta juuri ikinä niitä tuloksia ei päädy pop-tiedelehtiin koska ne ovat usein niin avoimen kontekstuaalisia, poliitiikkaan niveltyviä/nivellettäviä ja valtarakenteita ravistelevia luonteeltaan.

Tiedelehdet ovat omineet symbolisen vallan määritellä 'tieteen' maallikoille, jatkaen perukoulun perinnettä "oikean tiedon" määrittelijöinä. Kysehän on pitkälti juuri tietämisen tavoista, tavoista jäsentää ympäröivää todellisuutta kielellisesti.

Hänen pyhyytensä
Seuraa 
Viestejä28239
väläys
lauri: Tarkoitin, että minusta esim. taiteiden ja kulttuurin tutkimus ei voi rehellisesti sanottuna ollakaan muuta kuin subjektiivista. Miten tutkit vaikka Kalevalan fiktiivistä maailmaa " tieteellisen objektiivisesti". Tai vaikka erilaisia filosofisia suuntauksia, jotka sisältävät aikaisempien filosofien subjektiivisesta maailmankatsomuksesta syntyneitä teorioita. Humanistinen tutkimus sisältää keskustelua ja reagointia, tulkitsemista ja vastareaktioitakin erilaisiin teorioihin ja ajattelumalleihin. Jos lähtökohtaisesti tutkit jotain, mikä on subjektiivista, kuten jonkun filosofin ajatukset, toisen ihmisen kokemus, miten sitä voi tutkia täysin objektiivisesti? (En osaa nyt tämän paremmin selittää mitä tarkoitan.)

Ongelmia syntyykin yleensä vain silloin kun jotkut "tieteilijät" tekevät subjektiivisista käsityksistään yleistyksiä, eli ikäänkuin siten objektiivisia, ilman, että käsitysten objektiivisuutta voitaisiin arvioida millään muulla mittarilla kuin tutkijan subjektiivisen uskonnollisuuden määrällä.

Jos argumentista ei voi johtaa yleistä sääntöä, sillä ei ole sisältöä.

-:)lauri
RJK
-:)lauri
väläys
lauri: Minä ymmärsin tuon RJK:n pointin, että psykologia on yhteiskuntatiede. Siksi siinä käytetään humanistisen tutkimuksen metodeja, eikä humanistisia tieteitä tulisi liikaa verrata luonnontieteisiin. Ne ovat eri aloja ja tutkivat asioita, joita ei edes voi samalla tavalla tutkia. Psykologiassa toki ihmisen geenien ja muun biologian ymmärtäminen on tärkeä osa tiedettä. Silti ihmisen toimintaa ei pysty selittämään ja tulkitsemaan vain lukemalla biologiaa. Ei ainakaan vielä tällä hetkellä, joten muut tavat havainnoida ihmisiä ovat myös käyttökelpoisia. Tulkintaa ihmisen psyyken ominaisuuksista tarvitaan aina, koska vaikka ihmisellä olisi todistettavasti tietty biologinen ominaisuus, sillä perusteella ei voi vastata siihen, mistä ominaisuudessa on kyse, onko se terveyttä vai sairautta, miten se vaikuttaa yhteiskuntaan, miten nämä ihmiset itse kokevat elämänsä, jne. (esim. homoseksuaalisuus) Vaarana on tietysti sortua vallankäyttöön ja politisointiin tieteen varjolla, mutta ei luonnontiedekään ole arvovapaata.

Luonnontieteelliset tutkimukset saattavat painottaa eri asioita vähän sponsorin mukaan ja kyllä niitäkin tulkitaan ja politisoidaan. Esim. tämä rotujen älykkyys -kysymys. Jos jokin tilasto osoittaa toisen rodun olevan toista heikkolahjaisempi, osa on jo valmis lopettamaan kehitysavun ja uskomaan arjalaiseen ylivaltaansa. Tiede on osa politiikkaa ja se mistä ollaan silllä hetkellä kiinnostuneita, sille alalle virtaa rahaa. Se ei suinkaan mene automaattisesti niin, että tärkeimpiä aloja rahoitetaan. Mutta niin maailma toimii, eikä se ole yksittäisen tieteenalan vika. Tieteellä ei taida nykyään olla itseisarvoa, vaan tutkimuksen arvo on sillä suoraan ja välittömästi saatava taloudellinen hyöty. Mikä taas määräytyy sen mukaan, mikä on in, mikä myy. Nyt se taitaa olla mm. ympäristönsuojeluun liittyvä tekniikka.

Miksi esim. naistutkimuksen tai kulttuurin tutkimuksen pitäisi lähteä luonnontieteille asetetuista lähtökodista? Ei humanistisissa tieteissä yritetätäkään välttämättä löytää yhtä eksaktia totuutta jostakin asiasta, vaan esittää tieteellisesti perusteltuja NÄKÖKULMIA asioihin, välillä kyseenalaistaa tai tietoisesti nyrjäyttää entinen käsitys. Tätä ei voi ehdottomaan ajatteluun taipuva skeptikko ymmärtää. Joskus sellaista yhtä totuutta ei edes ole. Silti asia voi olla tutkimisen arvoinen.




Ymmärryksesi kuitenkin teki tenän oman kirjoitukseni kohdalla. Mielestäni puhuin ja tulkitsin Niemelän tähdentävän pikemminkin tieteellisen tiedon tuottamisen eettisestä vastuusta, kuin biologian pakollisesta opiskelusta, minkä toki katsoisin ihmisiä tutkiville yksilöille yleissivistävänä lisänä tarpeelliseksi (olkoon tämä siis vain oma subjektiivinen näkemykseni, joka ei aiheeseen muutoin liity).
Mutta asiaan. Tieteellisen tiedon eettinen vastuu on olla kaikille samanlaista, objektiivista uskonnollisideologisen huuhaan sijaan. Muutoinhan kyseessä olisi täydellisesti kreationismin kaltainen "tiedon" tuottamisen menetelmä. Kreationismin kaltaisten huuhaaideologioiden vastustaminen tulisi olla kaikilla tieteellisesti orientoituneilla jo lähtökohtana, kuten tulisi vastustaa muitakin sellaisia uskomuksia, joilla ei ole leikkauspintaa todellisuuden kanssa. Eihän kyse ole uskonnollisissa ideologioissa enää tieteistä vaan pikemminkin taiteesta, jolle sillekin toki on oma korkea ja taitoja vaativa arvonsa.



Niemelän, "Höpsiksen" ja mm. Suomen akatemian ANTIPAVLOVISTINEN ideologia, joka kiistää ehdollistumisilmiön olemassaolon (vaikenemalla ilmiöstä totaalisesti ja "päättelemällä" IKÄÄN KUINMUKA OLISI "TODOSTETTU" ETTEI SELLAISTA OLISI, on TASAN YHTÄ PAKSUA HUUHAATA ja ristiriidassa empiirisesti todostetun tieteen kanssa kuin kreationistien yhtä todistetun darwinistisen evoluution kiistävä uskontokin.



höpö höpö. Jos siulla oli jotain asiaa, sano se, jos ei, älä sano sitä täällä.

Täällä on asiasta lisää Skepsiksen sivuilta. Taisin väittää virheellisesti, että keskustelu olisi kokonaan poistettu:

http://keskustelu.skepsis.fi/html/Kesku ... iID=215331

RJK Mikä on aiheesi? Ei oikein jaksa lukea noita jorinoita, kun ei kuitenkaan ole kuin lainauksia Copy-Paste hommia toisilta kirjoittajilta. No tyylinsä kullakin.

Mielestäni pitäis pystyä tiivistämään oman sanomansa muutamaan virkkeeseen, tai kuvaan. Se vasta osoittasi jotain älykkyyttä. Vaikka onhan se helpompi tukeutua aina toisten kirjoituksiin, kun löytää sieltä omaan mielentilaansa sopivan lauseen.

RJK

Täällä on asiasta lisää Skepsiksen sivuilta. Taisin väittää virheellisesti, että keskustelu olisi kokonaan poistettu:

http://keskustelu.skepsis.fi/html/Kesku ... iID=215331

" http://keskustelu.skepsis.fi/html/Kesku ... iID=215381

" artikkeli kirjoitti 24.09.2006 (215331)...

>Käsillä oleva pamfletti osoittaa,
>että sosiobiologiaa koskevat
>yhteiskunnalliset pelot ovat
>aiheettomia. Sosiobiologia ei ole
>vaaraksi tasa-arvolle vaan ainoastaan
>monien humanistien hellimille
>epärealistisille ihmiskäsityksille.
>Pamfletti paljastaa myös miten alaa
>viime aikoina kohdanneet hyökkäykset
>perustuvat tahallisille tai
>tahattomille väärinkäsityksille.

" Yhteiskuntatieteilijät ja humanistit syyttävät sosiobiologeja toistuvasti myös geneettisestä determinismistä. Ilkka Niiniluodon esitys aiheesta on klassinen; hänen biososialistiseen olkinukkeen ja yhteiskuntatieteilijä Tatu Vanhasen lehtiartikkeliin perustuvan tulkintansa sosiobiologiasta löytää provokatiivisesti nimetystä esseestä Olemmeko ennalta ohjelmoidut? (Niiniluoto 1984, s. 157-171). Niiniluoto ei ole täysin sisäistänyt omaa tarkkanäköistä huomiotaan:

“On olemassa ‘kriittisinä’ esiintyviä ryhmiä, jotka arvostelevat ‘vallitsevaa tiedettä’, mutta perustavat omat oppinsa epäkriittiseen kuvitelmaan, että totuuteen voi päästä tieteen ohi kulkevia oikoteitä pitkin“ (mt., s. 27; vrt. Segerstråle 2000). "

Niiniluodon filosofia on ollut täysin munatonta hänen toimiessaan tiedejohtajana "evoluutuiopsykologisen" ja "-psykitrisen" "peilisoluteorian" takuumiehenä. Siitä puoskaroinnista henet pitäsi heti erottaa virastaan ja pssittaa linnaan, kuten myös kangsleri Raivio.

" Tällainen ennakkoluuloisuus nivoutuu saumattomasti Faust-myyttiin pahasta tieteestä. Jos tutkija kertoo, miten geenit vaikuttavat käyttäytymiseen, nousevat humanistit ja marxistit heti barrikadeille. "

Todellista "pahaa tiedettä", josta Niiniluodon ja Raivion peilisoluhourulassa ei saa hiiskahtaakaan, on I.P.Pavlovin tieteellinen ihmisen ja muiden aivokuorelliten neurofysiologia.

" Biososialisteilla ja humanisteilla on pakkomielteenä samastaa geenit determinismiin: jos geenit vaikuttavat edes mikroskooppisessa mitassa ihmisen käyttäytymiseen, on ihminen heti ja yksiselitteisesti geeniensä
aivoton orja, mekaaninen robotti. Tämä johtuu siitä, että yhteiskuntatieteessä kulttuuri merkitsee vapautta ja luonto pakkoa,vaikka toisaalta luonto nähdään myös pastoraali-idyllinä, paratiisina, josta on
peräisin kaikki hyvä, kuten rousseaulainen myytti jalosta villistä. Ota nyt tästä selvää! "

"Jalon villin" ("sosiaalistumattoman ihmisluontoihmisen") "teoria" on yksi vanhimmista ja typerimmistä sosiobiologisita teoriosta.

"Viilit" ovat tasan yhtä sosiaalistuneita persoonia kuin me muutkin, se on sitten eri asia, että MILLAISEEN USKOMUS- JA NORMIJÄRJESTEMÄÄN. Ja sehän sitten riippuu heimosta, jos sellsia "villejä" vielä on...

" Humanistit takertuvat mielellään ihmisen .vapauteen., siihen että ihminen on kulttuurinsa tuote. Luonto nähdään jonakin, joka asettaa rajat. Kulttuuri taas nähdään vapautena toimia, mikä on jo sinänsä ristiriitaista. Ihmisestä on yhteiskuntatieteissä . Ilmeisesti osin pedagogisista syistä luotu tabula rasa, joka syntymässään saa luonnolta vain perusvietit, eli nälän, janon ja seksuaalisuuden. "

No ei saa kyllä seksuaalisuuttaankaan "syntymässä", eikä se kuulu ihmisen ns. perustarpeisiin, kuten ravinnon, veden ja lämmön tarve.

"Tabula rasa" on syntyjään ihmisen AIVOKUORI, ehdollistumisen koneisto, muualla voi elimistössä olla ohjelmoituna monenmoisia ehdottomia refleksejä.

" On todella outoa, että kulttuurista kausaatiota ei yhteiskuntatieteissä mielletä determinismiksi, vaikka tässä on kyse äärimmäisen ankarasta determinismin muodosta, jonka edessä pelätty geneettinen determi-
nismikin kalpenee. Esimerkkinä mainittakoon ns. kunniamurhat (ks. Pyysiäinen 2003). "

Marxistit tuntevat oikein hyvin yteiskunnallisen determinismin ilmiönä.

" Kulttuurikausaalista näkemystä kutsutaan tieteellisemmissä piireissä nykyään YSM:ksi. Lyhenne tulee termistä SSSM, Standard social science modeleli yhteiskuntatieteiden standardimalli. Termi on peräisin John Toobyn ja Leda Cosmidesin artikkelista Kulttuurin psykologiset perustukset termin suomennoksesta vastaavat Anna Rotkirch ja J.P. Roos (2003).

Lyhyesti sanoen YSM on perinne, joka vetää tiukan rajan biologian (psykologia mukaanluettuna) ja kulttuurin välille. "

No JOHAN NYT ON PERKELE, TAAS se niiden lallatusto houruaa!

PSYKOLOGIA ON YHTEISKUNTATIEDE YHTEISKUNATATIEDE YHTEISKUNTATIEDE

Miksi "evolutiopsykologien" on ensin VALEHDELTAVA MUUTKIN EVOLUUTIOPSYKOLOGEIKSI PÄÄSTÄKSEEN "KUMOAMAAN" HEITÄ !!!!!!

Voko enää perusteellisempaa OMAA IDEOLOGISTA KONKURSSIJULISTUSTA esittää, kuin tässä Roos ja rva "Vieraissakäyminen on Keenissä" Rotkirsch!!!!?

" Ihmistä ei YSM-dogmatiikan mukaan saa selittää muuten kuin kulttuurisesti.

Malli juontuu 1900-luvun alusta ja viime aikoina siihen on vaikuttanut vahvasti juuri sosiaalinen konstruktivismi, jonka mukaan kaikki, myös luonnonlait, ja samaan hengenvetoon koko ulkopuolinen todellisuus, on sosiaalisesti ja kielellisesti rakentunutta. "

TUOLLA hourukonstruktivismilla ei olemitään tekemistä tieteelisen pavlovismin-vygotskismin, OIKEAN yhteiskuntatieteiden standardimallin kanssa!

" Nykyinen YSM imee houreensa behaviorismin, meadilaisen kulttuuriantropologian, liejusta. Vain pesunkestävä postmodernisti, utopiahumanisti ja tieteenvihaaja voi tällaista huuhaata kannattaa. "

TUO "YSM" on R&R:n hourullattamon "tuote".

Varmaan "tuotemerkkikin" on jo haettu, ellei suorastaan "patentti"...

("Evoluutiopsykologia" saattaa muuten hyvinkin olla rekisteröity tavaramerkki...)

" Tästä pääsemmekin taas kulttuurideterminismiin. YSM kaatuu omaan mahdottomuuteensa. Se sotii ottamatta huomioon hänen motiivejaan ja tarpeitaan. "

NO MUTTA KUKA PERKELE NE ON "JÄTTÄNYT OTTAMATTA HUOMIOON"?

Ne vain ovat ihmisellä täydellisesti EHDOLLISTUMISEN VÄLITTÄMIÄ ilmiöitä!

" Nämä motiivit ja tarpeet puolestaan seuraavat muustakin kuin kulttuurista ja ehdollistumisesta. Ne ovat osittain synnynnäisiä. "

Kysymys ei ole nyt "mistä ne seuraavat", vaan MISSÄ KONEISTOSSA JA MINKÄLAISIN LAEIN NE TOIMIVAT.

" Jokaisella ihmisellä on sitä paitsi myötäsyntyinen .mielen teoria., joka hakee organismien käyttäytymiselle kausaalisia, mentaalisia syitä. Tämä psykologinen toiminto ilmenee idullaan jo imeväisikäisillä, joten se ei mitenkään voi olla .sosiaalisesti konstruoitua. (ks. Tooby & Cosmides 1992, s. 71-73, sekä laajemmin Pinker 1997/1999). "

EI VARMASTI OLE "MYÖTÄSYNTYISTÄ MIELENTEORIAA".

Pinkerin ja muiden "kokeet" on ositettu väärin tulkituiksi, ja selittyvät ehdollistumisella. (Kagan ym.)

" Samoin ihmisen kulttuuriin ja käyttäytymiseen pätevät samat luonnonlait kuin kaikkeen "

Ihmisen kulttuuriin ja käyttätymiseen pätevät ansisijaisesti ehdollitumislait, se on kokonaisuudessaan näiden välittämää, samaan tapaan kuin tietokoneiden toiminta on binäärialgebran välittämää.

Jos ei tutkita ehdollistumisen kautta, ei tutkita ollenkaan, ja huijataan, ja etsitään poppakonsteja.

" Tooby ja Cosmides osoittavat artikkelissaan, miten YSM:n kannattajat ovat ylipäätään menettäneet oikeutensa esittää vaatimuksia totuuden suhteen:

“Näillä näkemyksillä on kasvava kannatus, mutta vähemmän siksi, sopii epäillä, koska ne ovat tarjonneet asioille lisävalaistusta, vaan enemmänkin siksi että ne tarjoavat uusia välineitä vapauttaa tutkijat tieteellisempien lähestymistapojen ikäviltä väärinkäytöksiltä. Ne myös vapauttavat tutkijat kaikista tieteellisesti pätevän tiedon tuottamisyrityksiin luonnostaan sisältyvistä vaivalloisista tehtävistä: että heidän tietonsa olisi yhteensopivaa muun tiedon kanssa ja avointa kriittiselle hylkäystuomiolle empiirisen vääräksi todistamisen, loogisen ristiriitaisuuden tai epäjohdonmukaisuuden perusteella. Joka tapauksessa tällaisten perääntymisväylien kannattajatkaan eivät näytä olevan täysin vakavissaan niiden suhteen, koska vain harva on itse asiassa valmis hyväksymään tämän asenteen vääjäämättömän seurauksen: ne jotka heittävät tieteen epistemologiset vaatimukset yli laidan, eivät enää ole oikeutettuja käyttämään älynsä hedelmiä mihinkään väitteeseen, joka koskee maailmaan sisältyvää totuutta, tai kiistämään toisten totuutta koskevia väitteitä“ (Tooby & Cosmides 1992, s. 22). "

ERITTÄIN KUVAAVAA; JA ERITTÄN OLENNAISTA!!!

HAISTAPSKANTIETEILIJÄT VIEVÄT ENSINKAIKILTA MUOLTA PUHEOIKEUDEN - JA SITTEN MYÖS ELÄMISEN OIKEUDEN!!

VOIKO TÄHÄN PUOSKARILAALLAAN OLLA MITÄÄN MUUTA KUIN YKSI TOIMIVA LÄÄKE?!

Varsinkaan sitten kun puoskaroinnista rupeaa tosissaan tulemaan sitä raatotavaraa! " "

Snaut
Siis Skepsiksen säännöt on tarkoitus uudistaa vuoden 2008 aikana, todennäköisesti syksyllä. Säännöt on siis laajasti haluttu modernisoida enemmän kohti "Committee for Skeptical Inquirya" yhteisön suosituksia, eli hieman etäisyyttä otettaisiin siihen perinteelliseen "haamujahtiin" ja keskitytään enemmän nykyään yhä lisääntyvän akateemiseen irrationalisimin "torjumiseen".

Voinevat aloittaa sosiobiologiasta.

"Haamujahti" on aina sopinut hyvin skepsis ry:lle. Siinâ porukassa ei juuri skeptikoita ole, pelkkiä konventionalisteja. Skepsiksen tulisi, sikäli kuin skeptisismin on tarkoitus olla edistyksellinen, tieteellinen ja kriittinen asenne, olla avointa ja suuntautua ennen kaikkea totuttua ja vanhaa kohtaan.

A.W. Yrjänä ollessaan puhumassa skepsis ry:lle aloitti tokaisemalla "tokkopa te mitään skeptikoita olette". Ei kuulemma oikein uponnut yleisöön, mikä kertookin tarpeeksi heidän skepsiksensä tasosta.

siouxeyesighed legion

A.W. Yrjänä ollessaan puhumassa skepsis ry:lle aloitti tokaisemalla "tokkopa te mitään skeptikoita olette".

*nauraa*
hyvä läppä..

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat