Hyvinvoinnin alasajo?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

1960-2000 lukujen välillä oli Suomessa kova kehittymis- ja yhteiskunnallisen edistymisen kausi. Viimeisetkin sosiaaliset etuudet ja terveydenhuollon hioutuminen huippuunsa tapahtui näillä aikaväleillä.

Miksi- siis todellakin, miksi nyt yhtäkkiä julkinen terveydenhuolto, sosiaalinen köyhäinapu, opiskelijaetuudet ja työpaikat ovat taas muutospaineessa?
Mikä nyt nykyaikana on se heikentävä tekijä, joka nakertaa saavutettuja etuja kokonaisvaltaisesti?

Eikö tulevaisuuden pitäisi olla rajattomasti kehittyvää teknologiaa ja edistysaskelia, koska tiedehän ei pysähdy. Eikä sosiologis-kansantaloudellisenkaan kehittymisen pitäisi olla taannehtivaa. lamoja voi tulla, mutta rappeutuminen jota nykyään tapahtuu, on kauheaa.

Kommentit (2)

Vierailija
taiteilijatyyppi
1960-2000 lukujen välillä oli Suomessa kova kehittymis- ja yhteiskunnallisen edistymisen kausi. Viimeisetkin sosiaaliset etuudet ja terveydenhuollon hioutuminen huippuunsa tapahtui näillä aikaväleillä.

Miksi- siis todellakin, miksi nyt yhtäkkiä julkinen terveydenhuolto, sosiaalinen köyhäinapu, opiskelijaetuudet ja työpaikat ovat taas muutospaineessa?
Mikä nyt nykyaikana on se heikentävä tekijä, joka nakertaa saavutettuja etuja kokonaisvaltaisesti?

Eikö tulevaisuuden pitäisi olla rajattomasti kehittyvää teknologiaa ja edistysaskelia, koska tiedehän ei pysähdy. Eikä sosiologis-kansantaloudellisenkaan kehittymisen pitäisi olla taannehtivaa. lamoja voi tulla, mutta rappeutuminen jota nykyään tapahtuu, on kauheaa.

Kehittyvät halpavaltiot tuo kilpailua.

Vierailija
taiteilijatyyppi
1960-2000 lukujen välillä oli Suomessa kova kehittymis- ja yhteiskunnallisen edistymisen kausi. Viimeisetkin sosiaaliset etuudet ja terveydenhuollon hioutuminen huippuunsa tapahtui näillä aikaväleillä.

Miksi- siis todellakin, miksi nyt yhtäkkiä julkinen terveydenhuolto, sosiaalinen köyhäinapu, opiskelijaetuudet ja työpaikat ovat taas muutospaineessa?
Mikä nyt nykyaikana on se heikentävä tekijä, joka nakertaa saavutettuja etuja kokonaisvaltaisesti?

Eikö tulevaisuuden pitäisi olla rajattomasti kehittyvää teknologiaa ja edistysaskelia, koska tiedehän ei pysähdy. Eikä sosiologis-kansantaloudellisenkaan kehittymisen pitäisi olla taannehtivaa. lamoja voi tulla, mutta rappeutuminen jota nykyään tapahtuu, on kauheaa.

Suomea ollaan muuttamassa kilpailuyhteiskunnaksi, jolloin tarve universaalien julkisten palveluiden ja etuuksien alasajamiseksi kilpailua rajoittavina tekijöinä on nykyinen suuntaus.
Ollaan siis siirtymässä pohjoismaisesta verorahoitteisesta(beveridgeläisestä) mallista vakuutus ja maksuperustaiseen malliin(bismarkilaiseen). Taustalla tässä koko hommassa on EU, jonka keskeisin vaikutus on kilpailun lisääminen. Tämä tietenkin EU-alueen sisämarkkinoiden toimivuuden ja markkinoiden kilpailukyvyn lisäämiseksi globalisaation aikana.

Taustalla kummittelee myös 90-luvun laman perintö. Jotta pystyttäisiin pitämään yllä 80-luvun lopun sosiaaliturvaa ja etuja, vaadittaisiin 75% työllisyys(täystyöllisyys). Tällä hetkellä prosentti taitaa olla 69 tai 70 suomessa.

80-luvun lopulla todellakin suomessa oli hyvinvointivaltion kypsä vaihe, jolloin päästiin tilanteeseen, missä kansalaiset oli periaatteessa vapautettu markkinariippuvuudesta ja työmarkkinoille osallistumisesta sosiaaliturvan puolesta. Hieno sana tuolle edelliselle on dekommodifikaatio . Muita tavoitteita kypsässä vaiheessa oli palvelujen käytön saaminen riippumattomaksi ansiotuloista, naisten vapauttaminen patriarkaalisesta perheriippuvuudesta, vanhempien vapauttaminen lasten elatusvastuusta. Tämä kaikki todellakin edellyttää/edellytti täystyöllisyyttä, pysyviä työsuhteita, kahden tulonsaajan perhemallia, naisten osallistumista työmarkkinoille, korkeaa veroastetta ja tietenkin kansalaisten antamaa laajaa legitiimiteettiä.

Nyt puhaltaa liberaalit tuulet. Tärkeimpiä tavoitteita on talouskasvu ja kilpailukyky, joita ajetaan eteenpäin kenenkään vakavasti niitä kyseenalaistamatta. Muut tavoitteet tulevat noiden kahden jälkeen ja ovat niille alisteisia. Ristiriitatilanteessa kaksi pääsuuntaa menee aina edelle muista tavoitteista.

Enempää ei jaksa kirjottaa mutta sen vielä mainitsen, että nuo ajatukset ovat melko suoraan Treen yliopiston erään politiikan lehtorin aivoituksia.

Uusimmat

Suosituimmat