Viestejä45973
klo 16:27 | 2.11.2007
Tuli tässä mieleen, kun luin, että farmaseutit uhkaavat lakolla, niin miksei kukaan ole keksinyt vielä apteekkiautomaattia ?
Kaikenlaisia tuotteita myydään jo automaateissa itsepalveluna. Limsaa, karkkeja, sämpylöitä, bensaa ja rahaakin saa seinästä.
Apteekkiautomaatti toimisi kuten esim tupakka-automaatit:
"Syötä resepti, ole hyvä. Syötä KELA-korttisi, ole hyvä. Näppäile tunnuslukusi. Hinta xx€, syötä seteli tai pankkikortti."
Lääkepakkaus tipahtaisi alhaalla olevaan lokeroon vaihtorahojen kera.
Kone tietysti palauttaisi reseptin leimattuna, jolloin samalla reseptillä saisi vain niin monta kertaa, kuin lääkäri on määrännyt.
Ei pitäisi olla nykytekniikalle ylivoimainen, mutta mitä mieltä muut ovat ?
Sivut
Kannatettava ehdotus!
Farmaseuttien työnkuvaan kuuluu lääkkeiden yhteisvaikutuksien estäminen. Lääkäreillä ei käsittääkseni ole tarpeeksi pätevää koulutusta yhteisvaikutuksista, jolloin potilaat saattavat syödä päällekkäin lääkärin määriä lääkkeitä, joiden yhteisvaikutukset voivat olla vakavimmissa tapauksissa johtaa kuolemaan.
Automaatti ei varmaankaan pysty rakentamaan tunnistamaan näitä monimutkaisia päällekkäisyyksiä, mutta voisi hyvinkin toimia potilaalle, joka ei tarvitse muuta lääkitystä.
Ei toimi. Liian kallista. Sitäpaitsi tuollaisten automaattien korjaus on mahdotonta ilman sopivia työkaluja.
Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula
Eihän virvoitusjuoma-automaattejakaan "korjata" tienhuoltovälineillä. Välineet tarpeen mukaan. Miksi ne muka hajoaisivat? Miten niin kallista? Tietokoneohjelman ja loppujenlopuksi yksinkertaisten mekaanisten laitteiden asennus ei ole hankalaa eikä kallista.
Ensinnäkin lääkäreillä on enemmän tietoa yhteisvaikutuksista kuin farmaseuteilla. Toiseksi, voinhan nytkin hakea kaksi reseptiä eri lääkäreiltä ja hakea lääkkeet eri apteekeista. Kuka silloin valvoo yhteisvaikutuksia ?
Yksi robotti jo Tampereella hoitaa tuon varastopuolen ja lääkkeen noudon, eräässä apteekissa.
Automaatisoitu on, ei tarvi sinne ihmistä ja tämä henkilökunta voi paremmin palvella asiakasta.
Farmaseutin ei tarvi mennä varastosta hakemaan mitään, voi senkin ajan selittää lääkkeestä jos tahtoo.
Tiskillä tietenkin neuvonta pelaa, niin kuin normaalisti.
http://twitter.com/aimo666
Joo. Hervannan apteekissa on ainakin sellainen automatisoitu varastohyllykkö.
Mihin perustat tämän väitteen? Mielestäni on outoa, jos sairauksiin perehtyneet lääkärit tietävät lääkkeistä enemmän, kuin lääkkeitä valmistavat farmaseutit.
En tiedä toimintatavoista, mutta luulen sairaaloiden ja apteekkien välisen tiedonsiirron hoitavan ongelman, jos näin ei ole niin ainakin farmaseutit voivat ihmisinä kysyä potilailta heidän muista lääkityksistään.
Apteekkiautomaatin voisi hyvin kytkeä ainakin KELAn ja normaaliapteekkien tietokantoihin. Eihän pankkiautomaattikaan anna rahaa enempää mitä tilillä on. Pankkiautomaatit siis "tietävät", paljonko tililläsi on rahaa, vaikka olisit hetkeä aikaisemmin nostanut tilisi tyhjäksi eri automaatista.
Puolustat kovasti ideaasi. Se ei ole huono, mutta puutteita siinnä on. Koneet eivät vastaa vielä ihmisiä.
Tottakai siinä on puutteita. Mikä tekniikka on valmis puolen tunnin kuluttua idean syntymisestä ?
Paitsi että farmaseutit antavat yleensä lääkärin määräämiä lääkkeitä.
Mäyriksetkin voisi hakea automaatista yhtä hyvin.
Lääkkeiden kanssa on joskus hyvinkin epämääräistä kun potilas ei niitä joko syö tai tai väärin rytmittäen. Se että jakelu automatisoitaisiin, ei muuttaisi turvallisuutta paljonkaan. Yhteisvaikutusten riskejä vähentämään on tekeillä nytkin tietojärjestelmiä.
Voisihan sen lekurin kanssa juttelun hoitaa videoneuvottelullakin, jos asian luonne olisi sen salliva. Siinä automaatilla. Valtaosa lääkityksestä hoituisi noin vallan hyvin.
Tehtaathan ovat perin yksinkertaisia:) Raaka-aine toisesta päästä sisään, energia keskeltä, ihmistyö sivuovesta ja valmis tuote ulos toisesta päästä. Viimeinen sivusta on varattu rahavirralle, joka virtaa joko sisään tai ulospäin ja talousosasto yrittää päättää kumpaan suuntaan se virtaa.
Etkö ole huomannut, että kaikki hyvät ideat kuuluu ensin torperoida. Sopivat työkalut ovat: Liian kallista, mahdoton korjata ainakin kiertoradalla, öljy jäykistyy kylmässä, putket haurastuvat, rikkoo termodynamiikan pääsääntöjä, rikkoo fysiikan lakeja. No tässä tapauksessa tarvitaan farmaseutti, joka ei varmasti tutki mitä muita lääkkeitä hemmolla on, varmistamaan yhteensopivuus.
Jos tämmöinen systeemi olisi, niin luonnollisesti tietohallinnon keinoin pidettäisiin kirjaa muistakin hepun lääkkeistä. Eli tavalliseen lääkintään aivan hyvä systeemi. Ei noista automateista mitään solunsalpaajia tarvitsisi myydä. Kun nyt saisi vaikka rytmihäiriölääkkeet.
Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula
Eivätkä ihmiset vastaa koneita. Koneessa on vikoja, mutta siinä on myös etuja. Kone pystyy nopeasti tarkistamaan henkilön kaikki muut reseptit ja mahdollisesti jopa henkilön muut apteekista ostamat lääkkeet ja katsoa tietokannasta suoraan onko niillä tunnettuja yhteisvaikutuksia. Tämän asian kone muistaa tehdä joka kerta ja suorittaa sen täydellisesti ja uupumatta, ilman huolimattomuusvirheitä.
Koneet voivat myös mennä rikki, mutta ihmisetkin voivat sairastua.
Ainoan ongelman luovat bugit, joita ohjelmaan voi aina eksyä. Mutta riittävän hyvällä testauksella ohjelmiston bugit pitäisi saada helposti pienemmäksi kuin ihmisten tekemät virheet.
Koneen etuna on myös kustannustehokkuus ja nopeus. Se pystyy hoitamaan enemmän asiakkaita samassa ajassa kuin ihminen ja se tekee sen alkuinvestoinnit/käyttöikä+sähkö hinnalla, mikä yleensä on reilusti alempi kuin ihmisen palkka pitkällä aikavälillä. Ts. joko apteekit saavat tuosta enemmän voittoja, tai sitten kilpailu ajaa hinnat entistäkin alemmaksi, eli ihmiset saavat halvempia lääkkeitä.
Alkuinvestoinnit tietty myös antavat tekniikan alan ihmisille töitä, mutta toisaalta farmaseutteja jäisi silloin työttömiksi. Mutta oma mielipiteeni on, että ei ole mitään järkeä pitää ihmisiä töissä vain siksi että heillä olisi töitä, jos heidän työnsä voidaan jotenkin muuten hoitaa paremmin.
Toki tuollaista järjestelmää voisi soveltaa ensin esimerkiksi Alkoon. Sensorit voisivat tarkistaa henkilön humalatilan ja laite pyytäisi kaikilta papereita, jolloin alaikäisille ja humalatilassa olevilla tapahtuva myynti vähenisi samalla. Huomattavasti yksinkertaisempi järjestelmä, eivätkä virheet muuttaisi nykytilannetta mitenkään pahemmaksi.
Ei ne farmaseutit mistään yhteisvaikutuksista tiedä. Yliopiston apteekkii mainostaa, että kun ostaa kaikki lääkkeet sieltä, niin heillä on käytössä tietokoneohjelma, joka kertoo mahdollisista yhteisvaikutuksista.
Eiköhän farmaseuteilla ja lääkäreillä ole aivan yhtähyvät tiedoat saatavillaan lääkkeistä. Eri asia sitte on, kuka viittsii/ehtii näitä pitkiä dokumentteja lukea ja arvioida.
Sellanen automaatti mikä sylkee xanoreita ja tenoxeja pelkästään rahaa vastaan mitää reseptien kaa tarvis pelleillä, suomi lääkitykseen kertaheitolla nojoo, ei vaiskaa
Tietääkseni lääkärit ovat viimekädessä vastuussa potilaalle määrättyjen lääkkeiden yhteisvaikutuksista, mutta myös farmaseutit tarkistavat myytyjen lääkkeiden vaikutukset. Ja jos on lääkkeitä jotka eivät sovi jonkin toisen kanssa niin tämä tulee saattaa potilaan tietoon.
Ainakin myrkytystietokeskuksen sivuilla kehoitetaan ottamaan yhteyttä apteekin työntekijöihin, kun on kysymys lääkkeiden yhteiskäytöstä. Mitä voimme tästä päätellä?
Kyllä farmaseuttien nimenomaan kuulus tällaset asiat tietää
Sivut