Turpeesta saatavan energian varaan ei voi laskea!

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Tälläkin palstalla on useita kertoja esitetty että turve ratkaisee Suomen energiakysymyksen tulevaisuudessa. Perusteluina on esitetty, että turve uusiutuu nopeammin kuin sitä nyt käytetään ja että sitä on energiaksi muutettuna valtavat määrät.

Keskustelijoilta tuntuu unohtuvat turpeen biologinen luonne. Turve syntyy rahkasammalien ja suokasvien jäänteistä rahkasammalen luomissa happamissa olosuhteissa. Jos olosuhteita muutetaan (elävä rahkasammal poistetaan tai suota kuivataan) lakkaa turpeen määrän kasvu heti ja tilanne kääntyy negatiiviseksi muutetun suon osalta. Korkattu suo ei siis uudistu, vaan lahoaa. Eikä ole mitenkään itsestään selvää, että turvetuotantoalueelle kasvaisi uusi suo vuosituhansien kuluessa kaivuun lopettamisen jälkeen. Muuttunut ilmasto, vesitalous ja kasvien levinneisyyksien muutokset voivat estää uudelleen soistumisen. Turve on turvetuotantoalueiden mittakaavassa uusiutuvaa vain tuhansien-kymmenen tuhannen vuoden aikajänteellä, eikä uusiutumista tule tapahtumaan kaikilla kohteilla.

Valtaosa sellaisista soista, joissa on paksu korjattavissa oleva turvekerros on jo otettu turvetuotannon piiriin. Suurin osa Suomalaisesta turpeesta sijatisee kuitenkin ohuena muutamien kymmenien senttien paksuisena kerroksena metsäpohjan alla tai pienemmässä määrin suopeltoina. Turvetta on myös paljon erittäin märissä vasta soistuneissa järvissä pohjois-Suomessa. Osa turvevarannoistamme onkin meille käyttökelvottomassa muodossa. Voisimme tietysti riipiä ohuenkin turpeen pois, mutta samalla menettäisimme metsäpohjan tältä alueelta. Märistä soista ei turvetta saada nostetua käytännössä mitenkään.

Sivut

Kommentit (34)

Vierailija

Turve uusiutuu nopeammin kuin sitä nyt käytetään ja sitä on energiaksi muutettuna valtavat määrät.

Arvostetut turvelobbarit, Raimo Heikkilä, Tapio Lindholm ja Heikki Simola, kirjoittavat hyvin lehdessä. (Tieteessä Tapahtuu vol24, No7 2007) He vakuuttavat, että alle 300 vuotta vanha turve ei ole turvetta, vaan se on vasta suokasvikariketta.

Tämähän tarkoittaa, että tämä nuori turve on uusiutuvaa energiaa, minkä CO2-päästöjä ei lueta synniksi. Nyt turvevoimalan voi nimetä uudelleen - se onkin karikevoimala. Meillä on karikesähköä ja karikelämpöä, puhdasta uusiutuvaa kotimaista karike-energiaa.

Vierailija
tiedenainen1973
Tälläkin palstalla on useita kertoja esitetty että turve ratkaisee Suomen energiakysymyksen tulevaisuudessa. Perusteluina on esitetty, että turve uusiutuu nopeammin kuin sitä nyt käytetään ja että sitä on energiaksi muutettuna valtavat määrät.

Keskustelijoilta tuntuu unohtuvat turpeen biologinen luonne. Turve syntyy rahkasammalien ja suokasvien jäänteistä rahkasammalen luomissa happamissa olosuhteissa. Jos olosuhteita muutetaan (elävä rahkasammal poistetaan tai suota kuivataan) lakkaa turpeen määrän kasvu heti ja tilanne kääntyy negatiiviseksi muutetun suon osalta. Korkattu suo ei siis uudistu, vaan lahoaa. Eikä ole mitenkään itsestään selvää, että turvetuotantoalueelle kasvaisi uusi suo vuosituhansien kuluessa kaivuun lopettamisen jälkeen. Muuttunut ilmasto, vesitalous ja kasvien levinneisyyksien muutokset voivat estää uudelleen soistumisen. Turve on turvetuotantoalueiden mittakaavassa uusiutuvaa vain tuhansien-kymmenen tuhannen vuoden aikajänteellä, eikä uusiutumista tule tapahtumaan kaikilla kohteilla.

Valtaosa sellaisista soista, joissa on paksu korjattavissa oleva turvekerros on jo otettu turvetuotannon piiriin. Suurin osa Suomalaisesta turpeesta sijatisee kuitenkin ohuena muutamien kymmenien senttien paksuisena kerroksena metsäpohjan alla tai pienemmässä määrin suopeltoina. Turvetta on myös paljon erittäin märissä vasta soistuneissa järvissä pohjois-Suomessa. Osa turvevarannoistamme onkin meille käyttökelvottomassa muodossa. Voisimme tietysti riipiä ohuenkin turpeen pois, mutta samalla menettäisimme metsäpohjan tältä alueelta. Märistä soista ei turvetta saada nostetua käytännössä mitenkään.

Lue tämä tutkimus:
http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2007/T2365.pdf

niin tulet toisiin ajatuksiin. Soiden osuus Suomen pinta-alasta on 9,39 miljoonaa hehtaaria eli lähes kolmannes koko maan pinta-alasta. Eiköhän siitä riitä seuraavaksi 30 vuodeksi hyvää käyttöainesta sekä kaukolämpölaitoksiin, että biodieselin raaka-aineeksi. Kun luet tuon VTT:n tekstin tulet ymmärtämään sen, että kun turvemaata hyödynnetään ruokohelven viljelyyn niin ilmastovaikutus on huomattavasti kivihiiltä alhaisempi. Vastaavasti jos otetaan käyttöön hiilidioksidin talteenotto kivihiilen poltossa -se voidaan tehdä myös turpeen poltossa. Turve soveltuu erittäin hyvin polttoon.

Turpeelta pitää poistaa typerä CO2-päästökerroin (kun sitä käytetään vähemmän kuin se uudistuu), sillä jo sadan vuoden tarkastelujaksolla VTT:n mukaan turve on varsin ilmastoystävällinen!

Vierailija

Jos turvetta käytetään, Clossiana freya, eli freija, kuolee sukupuutton.
Sitäkö haluamme?
http://www.cbif.gc.ca/spp_pages/butterf ... yadult.jpg
http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/ ... reija.html
Boloria frigga myös.
http://www.cbif.gc.ca/spp_pages/butterf ... yadult.jpg
http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/ ... rigga.html

Helvetin tappajat!

Soiden tuhoaminen johtaa myös näiden tuhoon...
http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/ ... vonia.html
http://www.funet.fi/pub/sci/bio/life/in ... anaria.jpg
http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/ ... ecens.html
http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/ ... elina.html

Ja noita on muitakin. Suomessa on reilun 20 lajia, jotka eivät elä ilman KOSKEMATTOMIA, LAAJOJA SUOALUEITA eli useampi neliökilometri kosteikkoa. Pienikin muutos voi tappaa ne. Onko ihmisellä oikeus murhata ainutlaatuista evoluution tuotetta? Lopullisesti?

Vierailija

Taiteilijatyyppi liioittelee. Ei kuole suoeläimet sukupuuttoon, koska tuota koskematonta kosteikkoa on pelkästään Suomessa niiden tarpeeksi. Sitä paitsi, se vaan on niin, että sopeutumattomat lajit kuolee. Sitä tapahtuu joka päivä. Luonnon laki, ja niin on hyvä.

Vierailija

En liioittele... ja sitäpaitsi, ihminenkin on sopeutumaton, lisääntyy liikaa joka kolkassa. Minä voisin tuumia, että liikaa lisääntyviä H. sapiensiksia voi vähentää harvinaisimpien lajien tieltä.

Ihminen ei tee muuta kuin kuluttaa, saastuttaa ilmaa, käyttää teknologiaa, syö kalliisti ja tuhoaa luontoa. Luonto on minusta monipuolisempi kuin H. sapiens. eli miksi H. sapiensista ei voisi vähentää rutkasti ns. valveutuneiden ja luontoa suojelevien lajikumppanien puolelta?

Miksipä ei? Toisaalta, jos aletaan hävittää epämiellyttäviä lajikumppaneita, siitä saa toimivan biokaasuvoimalan. mutta kaikille ihmisille pitää tehdä miellyttävyystesti. Epämiellyttävät hävitetään.

Eiks jeh

Vierailija
taiteilijatyyppi
En liioittele... ja sitäpaitsi, ihminenkin on sopeutumaton, lisääntyy liikaa joka kolkassa. Minä voisin tuumia, että liikaa lisääntyviä H. sapiensiksia voi vähentää harvinaisimpien lajien tieltä.

Ihminen ei tee muuta kuin kuluttaa, saastuttaa ilmaa, käyttää teknologiaa, syö kalliisti ja tuhoaa luontoa. Luonto on minusta monipuolisempi kuin H. sapiens. eli miksi H. sapiensista ei voisi vähentää rutkasti ns. valveutuneiden ja luontoa suojelevien lajikumppanien puolelta?

Miksipä ei? Toisaalta, jos aletaan hävittää epämiellyttäviä lajikumppaneita, siitä saa toimivan biokaasuvoimalan. mutta kaikille ihmisille pitää tehdä miellyttävyystesti. Epämiellyttävät hävitetään.

Eiks jeh

Eikö tämmöisten ehdotusten esittäjät voisi aloittaa sen ihmisten vähentämisen omasta itsestään? Taidatte olla aika itsekästä sakkia?

Vierailija

Taiteilijatyypit ottavat ihan turhia paineita. H. sapiens -lajia koskee sama bioskan laki kuin kaikkea muutakin elollista. Ihmistenkin määrä kasvaa ja kasvaa kunnes taas aikanaan romahtaa. Minkä ne suon suojelijat oiken tahtovat pelastaa, perhosen vai ihmisen.

Turpeen käyttö on kuitenkin ekologisin näistä vaihtoehdoista. Jätetään mieluummin
kivihiili, palavakivi ja ruskohiili maan uumeniin. Poltettakoon ne vasta sitten kun maa ja ilma on pilattu hitaammilla menetelmillä.

Energian kulutuksen voi jokainen lopettaa ihan omakohtaisella päätöksellään. Kannattaisi laske, paljonko kynttilää (valoa), sähköä, lämpöä (halkoja), ruokaa, paperia, elektroniikkaa ym. pitää kuluttaa näidenkin juttujen kirjoittaminen, levitys ja lukeminen.
Niin, että pistäppäs taiteilijatyyppi siellä nyt ne sähkös poikki. Heti kun tämän olet lukenut. OK?

Vierailija

Oltiinpa turpeen energiakäytöstä mitä mieltä tahansa, pitää muistaa yksi asia: turpeen energiakäytön tekniikkaa ja osaamista tulee ylläpitää kriisiaikojen varalle, jolloin ulkomaisten energialähteiden saatavuus voi olla epävarmaa. Siinä mielessä se on huomattavan paljon tärkeämpi asia kuin sovittu hiililauhdevoimaloiden varallaolovelvollisuus (josta ne muuten saavat korvauksenkin sähkön kuluttajilta).

Vierailija
taiteilijatyyppi
En liioittele... ja sitäpaitsi, ihminenkin on sopeutumaton, lisääntyy liikaa joka kolkassa. Minä voisin tuumia, että liikaa lisääntyviä H. sapiensiksia voi vähentää harvinaisimpien lajien tieltä.

Ihminen ei tee muuta kuin kuluttaa, saastuttaa ilmaa, käyttää teknologiaa, syö kalliisti ja tuhoaa luontoa. Luonto on minusta monipuolisempi kuin H. sapiens. eli miksi H. sapiensista ei voisi vähentää rutkasti ns. valveutuneiden ja luontoa suojelevien lajikumppanien puolelta?

Miksipä ei? Toisaalta, jos aletaan hävittää epämiellyttäviä lajikumppaneita, siitä saa toimivan biokaasuvoimalan. mutta kaikille ihmisille pitää tehdä miellyttävyystesti. Epämiellyttävät hävitetään.

Eiks jeh

http://www.un.dk/finnish/Women/FOODWOM.htm

Ja miesten pitäisi keskittyä enemmän työntekoon ja pitää se meisseli tiukemmin housunlahkeessa. Ihmisiä ei tarvitse asian takia ruveta tappamaan, mutta holtiton lisääntyminen on maapallon kantokyvyn kannalta vaarallista. Voihan tietty aina käydä niin, että luonto hoitaa asian samalla tavalla kuin esim. jänispopulaatioissa, eli rutto karsii määrän, jos se kasvaa liian suureksi.

Vierailija

Ihmettelen, kun täällä näkee väitettävän, etä turve olisi elinkaaritutkimusten mukaan kivihiiltä parempi polttoaine. Näin ei
ole, vaan vasta valmistueessa tutkimuksessa jälleen turpeen polton
kasvihuonekaasutase on noin 10 % kivihiiltä suurempi, vaikka aikajänne olisi 300 vuotta (Kirkinen ym., Borel Environment Research 12, 2007).

Sen jälkeen tehdyt laskelmat, joissa entisellä suolla kasvatetaan 300 vuotta ruokohelpeä eivät ole turpeen taseita vaan polttainesekoituksen, jossa hiilidioksidineutraalia ruokohelpeä on mukana 43% eli lähes puolet. Helven poltto raportoidaan IPCC:lle erikseen eikä sillä ole tekemistä turpeen päästöjen kanssa.

Logiikka heittää tässä muutenkin, sillä helpi kasvattattaisiin muuten toisaalla, joten sillä ei ole yhteyttä turvealueeseen --- VAPO:n mukaan Suomessa on 500 000 hehtaaria helvelle sopivia tavanomaisia peltoja. Lisäksi helvelle logistisesti ja maaperältään sopii vain noin viidennes turvealueista ja helpi tarvitsee 300 vuodessa maataloustukea hehtaarilla 180,000 euroa plus laskennalliset korot. Kuten on jo nähty, maataloustuet eivät ole itsestään selviä. Miten turvetuottaja tekee takuutalletuksen mainitulle summalle, kun hehtaarin turpeesta saa vain ehkä kolmanneksen tästä, bruttona?

Turveväen pitäisi rteilusti myntää, että turve on fossiilinen polttoaine ja käyttää muita argumenttejä. Vain vähentämällä energiaturpeen käyttöä selvästi saadaan Suomen hiilidioksidipäästöt suitsittua ja käyttö suunnattua ojitetuille soille ja turvepelloille.

Vierailija
taiteilijatyyppi
Jos turvetta käytetään, Clossiana freya, eli freija, kuolee sukupuutton.
Sitäkö haluamme?

Ja noita on muitakin. Suomessa on reilun 20 lajia, jotka eivät elä ilman KOSKEMATTOMIA, LAAJOJA SUOALUEITA eli useampi neliökilometri kosteikkoa. Pienikin muutos voi tappaa ne. Onko ihmisellä oikeus murhata ainutlaatuista evoluution tuotetta? Lopullisesti?

Ensinnäkin Suomessa on jo nyt niin paljon kuivattuja soita, ettei koskemattomiin soihin tarvitse koskea pitkiin aikoihin vaikka turpeen käyttöä lisättäisiinkin.

Toisekseen, mikäli niin halutaan, niin tuotannosta poistettavia alueita voidaan ennallistaa soiksi. Ja jos nyt sen monimetrisen turvepatjan kasvu kestääkin vuosisatoja, ellei tuhansia, niin ymmärtääkseni suoluonto tulee kuitenkin toimeen jo huomattavasti ohuempien kerrosten kanssa, turpeen määrä ei ainakaan minun tietääkseni ole itsessään suoluontoa rikastuttava tekijä.

Ennallistamalla tuotannosta poistettuja turvesoita, ja kohdentamalla turpeennosto ensisijaisesti jo kuivatuille soille voidaan itseasiassa suopinta-alaa kasvattaa nykyisestä.

Vierailija
Unterseeboot
taiteilijatyyppi
Jos turvetta käytetään, Clossiana freya, eli freija, kuolee sukupuutton.
Sitäkö haluamme?

Ja noita on muitakin. Suomessa on reilun 20 lajia, jotka eivät elä ilman KOSKEMATTOMIA, LAAJOJA SUOALUEITA eli useampi neliökilometri kosteikkoa. Pienikin muutos voi tappaa ne. Onko ihmisellä oikeus murhata ainutlaatuista evoluution tuotetta? Lopullisesti?




Ensinnäkin Suomessa on jo nyt niin paljon kuivattuja soita, ettei koskemattomiin soihin tarvitse koskea pitkiin aikoihin vaikka turpeen käyttöä lisättäisiinkin.

Toisekseen, mikäli niin halutaan, niin tuotannosta poistettavia alueita voidaan ennallistaa soiksi. Ja jos nyt sen monimetrisen turvepatjan kasvu kestääkin vuosisatoja, ellei tuhansia, niin ymmärtääkseni suoluonto tulee kuitenkin toimeen jo huomattavasti ohuempien kerrosten kanssa, turpeen määrä ei ainakaan minun tietääkseni ole itsessään suoluontoa rikastuttava tekijä.

Ennallistamalla tuotannosta poistettuja turvesoita, ja kohdentamalla turpeennosto ensisijaisesti jo kuivatuille soille voidaan itseasiassa suopinta-alaa kasvattaa nykyisestä.

Täydennän vielä Uppopaatin huomautusta.

Jos joku suoörtti huomataan uhanalaiseksi tai muuten tärkeäksi, on sen säilyminen helppo varmistaa (useimmiten). Kerätään siemen talteen ja kylvetään takaisin, kun turpeen nosto on loppunut.

Ellei siemen kestä säilytystä tai puuttuu, perustetaan reservaatti. Tuotannosta tipahtaneita turvealueita riittää, ja riittää tavallisiakin soita kasvipankiksi ja miksei höönteispankiksikin.

Muitakin konsteja löytyy. Esim. pieni hyttyspopolaatio pärjää kyllä museotiloissakin. Luonnonsuojelijat voisivat käydä niitä ruokkimassa ohikulkiessaan. Kosteusvaurioisia talojakin riittää, mikäs olisi komeampaa kuin aito suopläntti omassa kylppärissä tai olohuoneen nurkassa. Vanhaan vauvanvannaankin mahtuu jo mukava turvemätäs, on vain muistettava, että tämä elintasosuo on vietävä talveksi ulos.

Vierailija

Miksi turpeen käyttöä pitäisi vastustaa? On aivan totta, että käyttämällä fossiilisisa energialähteitä päästöjä syntyy lyhyellä aikavälillä vähemmän myös CO2:n suhteen, mutta ilmakehään ja hiilen kiertoon vapautuu samala pysyvästi lisää hiiltä hiilidioksidina. Päästöt ovat pienimmät maakaasulla, sitten tulee öljy, hiili ja viimeiseksi turve ja puu. Kun ottaa sähkön pistorasiasta, ei aiheudu lainkaan päästöjä ???

Puu ja turve eivät ole maanpäällä pysyviä hiilen varastoja, vaan hajoavat joka tapauksessa luonnostaan ennemmin tai myöhemmin. Puu hajoaa noin 100 vuodessa, joskin maahan kaatuneena alle 10 vuodessa ja turve ehkä muutamassa tuhannessa vuodessa, jota tosin ilmaston muutos saattaa aika tavalla lyhentääkin. Pitäisikö kasvava puu ja turve haudata hiilikaivoksiin tai pumpata öljylähteisiin vai upottaa meren pohjaan. Periaatteessahan tämä sitoisi hiiltä hiukan enemmän, vaikka samalla tuottaisimmekin upotettua määrää vastaavan energiamäärän esim. maakaasulla.

On helppo keskittyä niihin päästöihin, joihin voi vaikuttaa, mutta vaikeampi on todella vaikuttaa CO2 päästöihin. Hiilidioksin sijoittaminen meren pohjaan on aika huonosti tutkittu loppusijoitusmenetelmä. Sijoittaminen takaisin öljylähtesiin kuulostaisi uskottavammalta. Mikiäli fossiilisia energialähtietä käytettäessä tuotettava CO2 poistettettaisiin, uusiutuvien energialähteiden kilpailukyky paranisi oleellisesti, sillä CO2 poisto ja "loppusijoitus" maksaisivat enemmän kuin itse polttoaine tänä päivänä. Puun ja tupeen käytössä on aina se kilpailutekninen ongelma, että valmiina ja lähes suoraan käyttökelpoisena löydetty öljy on aina halvempaa kuin energian tuottaminen jollakin muulla menetelmällä. Löydetyn tavaran hinta voidaan aina asettaa kilpailukykyiseksi markkinoiden kanssa ja tuo muhkeat voitot löytäjälleen.

Suomen soissa on energiaa ehkä saman verran kuin Pohjanmeren öljyssä. Jos öljyä ja kaasua käytään, miksi ei käytettäisi turvetta. Öljyn syntyhistoria ulottuu ehkä noin 200 milj. vuoden taakse, turve on muodostunut kokonaisuudessaan 10 000 vuoden (=0,01 milj. vuotta) aikana ja voi hävitä luonnostaakin mahdollisen ilmamastonmuutoksen vuoksi suhteellisen nopeasti, ehkä muutamssa sadassa vuodessa. Suolla on myös taipumus kasvaa ja lisätä pinta-alaansa. Mikä on se oikea ja luonnollinen suopinta-ala? Se mikä on nykyisin, se mikä oli 200 vuotta sitten vai se mikä oli 5000 vuotta sitten?

Vierailija

Turpeessa ei tosiaan ole enempää energiaa kuin Pohjanmeren öljyssä,
vaan paljon vähemmän.

Pohjanmeren öljystä on tilastoa täällä:

http://www.ssb.no/english/subjects/10/0 ... 25-en.html

Nämä ovat öljyvaroja, jotka teknologisesti ja taloudellisesti arvoidaan tulevan käyttöön.

Noin 40 000 terawattitituntia, kun Suomen tekniset turvevarat ovat noin 12 000 TWh, joissa suojelualueita, luonnonsuoita pieniä ja kaukaisia alueita on ehkä yli puolet eli 8000 TWh, jää 4000 TWh,
tästä öljyksi hyötysuhde 50-55% on 2000 TWh.

Norjan öljy- ja kaasuvarat ovat noin 100 000 TWh.

***

Järjestys elinkaarituktimuksen mukaan ilmakehän rasittajana on juuri niin, että turve on haitallisin.

Vierailija

Tämä on siis vain minun mielipiteeni turve asiaan. Turve ei ole mikään vaihtoehto energia suhteen, jos ajatellaan kokonaisuuksia. Tilapäistä "hyötyä" siitä tietenkin saavutetaan. Tiedän asian sikäli, kun pääsin tutustumaan erään Puolustusministeriön alaiseen lämpökeskukseen ja seuraamaan pidemmänkin aikaa niitä kaukolämpökattiloitten toimintaa.

Jotain muuta korvaa pitää kehitellä, tai ottaa käyttöön jo olemassa olevaa tekniikkaa muutamaksi kymmeneksi vuodeksi. Mielestäni, vaikkakaan ei tämäkään ole mielipidepalsta, niin turve, puu ja muutkaan bioperusteiset energialähteet eivät ole vaihtoehtoja. Kuten ei myöskään tuuli, eikä aurinkokaan, maalämpö.
Joku symbiosi pitää saada kehiteltyä. Miettikäämme nyt yhdessä asiaa kokonaisvaltaisesti. Liittykäämme siis yhteen omine mielipittenne kanssa. Unohdetaan yhden ajattelun lähestymistapa. Pitää muistaa kuitenkin aina, että mistä energian kulutus, ja sen lisääntymisen tarve johtuu.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat