Elämän synnyn olosuhteet

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Tulinpa kattoon, millaista keskustelu täällä on! Elämän synnystä oli yksi ketju, muttei ihan tältä kannalta ja kovin hajanainen.

Siis:

Millainen on tieteen nykykäsitys elämän synnyn olosuhteista. "Alkumeriteoria" lienee hylätty aikoja sitten osatekiöiden karkaamisen vuoksi. Joskus oli viittauksia siihen että maa-aineksilla olisi ollut osansa prosesseissa!?

Klassinen ongelma (?) on kai ollut se, miten osaset ovat pysyneet yhdessä niin kauan, että koossapitävä solukelmu(-n edeltäjä) ja sen muodostumista ohjaavat mekanismit on pystynyt kehittymään riittävän pitkälle, jotta lisääntyminen/tarvittavat prosessit/säilyminen oli mahdollista.

Onko esitetty seuravaa mieleeni noussutta ajatusta?

(Tietenkin säteily/kumuus/salamointi ym. on ollut tuhoisalla mutta myös molekyylejä luovalla tasolla, pikku hiljaa helpottaen)
Mieleeni tuli kuva liejutasangosta, jossa kuuma neste kuplii altapäin. Tällöin jokainen kuplimiskohta muodostaa pienen kraaterin, joka toisaalta pitää siihen joutuneet molekyylit kutakuinkin yhdessä mahdollistaen toistuvat reaktiot niiden välillä, mutta toisaalta kraaterien välillä tapahtuu osasten roiskumista edestakaisin.

Tällaisissa olosuhteissa, jos jossain saatavilla olevista (elottomista)molekyyleistä muodostuisi itseään edes joten kuten kopioiva (elävä)molekyyli(tai molekylijoukko/yhdistelmä), leviäisi tämä ennen pitkää koko (esim. miljoonien hehtarien ) liejukentälle. Tästä kopioituvasta molekyylistä tms. syntyisi eri puolilla erilaisia mutaatioita ja versioita ja paremmin kopioituvat valtaisivat enemmän jalansijaa. Kun nämä eri versiot roiskuivat sikin sokin esim. miljoonia vuosia, johonkin kraateriin sekoittui erilaisia kopioituvia molekyylejä niin, että ensin esim. jonkinlainen kalvosykkerö mahdollisti koko "satsin" siirtymisen uusiin paikkoihin. Lopulta kehittyi (mutaatiot + eri yhdistelmien muodostuminen + luonnonvalinta) alkeellinen alkubakteeri tms.

Onko ajatuksessa mitään järkeä? Löytyykö se jo tieteen teorioista?

Sivut

Kommentit (185)

Seppo_Pietikainen
Seuraa 
Viestejä7615
Liittynyt18.10.2007
JaakkoHerranen
Tulinpa kattoon, millaista keskustelu täällä on! Elämän synnystä oli yksi ketju, muttei ihan tältä kannalta ja kovin hajanainen.

Siis:

Millainen on tieteen nykykäsitys elämän synnyn olosuhteista. "Alkumeriteoria" lienee hylätty aikoja sitten osatekiöiden karkaamisen vuoksi. Joskus oli viittauksia siihen että maa-aineksilla olisi ollut osansa prosesseissa!?

Klassinen ongelma (?) on kai ollut se, miten osaset ovat pysyneet yhdessä niin kauan, että koossapitävä solukelmu(-n edeltäjä) ja sen muodostumista ohjaavat mekanismit on pystynyt kehittymään riittävän pitkälle, jotta lisääntyminen/tarvittavat prosessit/säilyminen oli mahdollista.

Onko esitetty seuravaa mieleeni noussutta ajatusta?

(Tietenkin säteily/kumuus/salamointi ym. on ollut tuhoisalla mutta myös molekyylejä luovalla tasolla, pikku hiljaa helpottaen)
Mieleeni tuli kuva liejutasangosta, jossa kuuma neste kuplii altapäin. Tällöin jokainen kuplimiskohta muodostaa pienen kraaterin, joka toisaalta pitää siihen joutuneet molekyylit kutakuinkin yhdessä mahdollistaen toistuvat reaktiot niiden välillä, mutta toisaalta kraaterien välillä tapahtuu osasten roiskumista edestakaisin.

Tällaisissa olosuhteissa, jos jossain saatavilla olevista (elottomista)molekyyleistä muodostuisi itseään edes joten kuten kopioiva (elävä)molekyyli(tai molekylijoukko/yhdistelmä), leviäisi tämä ennen pitkää koko (esim. miljoonien hehtarien ) liejukentälle. Tästä kopioituvasta molekyylistä tms. syntyisi eri puolilla erilaisia mutaatioita ja versioita ja paremmin kopioituvat valtaisivat enemmän jalansijaa. Kun nämä eri versiot roiskuivat sikin sokin esim. miljoonia vuosia, johonkin kraateriin sekoittui erilaisia kopioituvia molekyylejä niin, että ensin esim. jonkinlainen kalvosykkerö mahdollisti koko "satsin" siirtymisen uusiin paikkoihin. Lopulta kehittyi (mutaatiot + eri yhdistelmien muodostuminen + luonnonvalinta) alkeellinen alkubakteeri tms.

Onko ajatuksessa mitään järkeä? Löytyykö se jo tieteen teorioista?

Kasittaakseni abiogenesis -hypoteeseja on useitakin, tuskin mitaan "hyvaksyttya tieteellista teoriaa".
Kyllahan asiaa tutkitaan kovastikin, mutta aikaa on kulunut "aika" paljon (vahan enemman kuin n. 6000 vuotta) ja elaman syntymisessa mukana olleet orgaaniset yhdisteet eivat oikein fossiloidu.

Henkilokohtainen arvaukseni on se, etta tutkijat loytavat useitakin mahdollisia reitteja elaman alkuun, mutta varsinainen "tieteellinen abiogeneesin teoria" jaa arvoitukseksi. Ei siihen tutkijat kuitenkaan jumalia tarvitse.

--
Seppo P.
Kreationismi perustuu tietämättömyyteen, se sikiää tietämättömyydestä ja siitä sikiää tietämättömyyttä. Tietämättömyyden levittäminen on kreationismin elinehto ja tietämättömyydessä rypeminen on kreationistin luonnollinen elämisenmuoto

Vierailija

luulisin että hiili on välttämätön ja vesi. jokaisessa maapallon eliössä (kasveissa,bakteereissa,eläimissä) on hiiltä ja hyödyntävät vettä asuinympäristönä tai ravinteena

Vierailija

Lainaus:

[size=100:27xdhs1l]Mustien savuttajien ympärillä hyvin syvällä,
äärimmäisen kovassa paineessa ja
täydellisessä pimeydessä elää hyvin moninainen
joukko eliöitä. Yli 95 % näistä
eläimistä on uusia tieteelle, ja tutkijat
löytävät melkein joka tutkimussukelluksella
uusia lajeja.
Mustien savuttajien ympärilleen sylkemä rikkivetypitoinen
vesi on lähes kaikille muille eliöille
myrkyllistä.[/size:27xdhs1l]

Elämän syntyä pohdittaessa erittäin mielenkiintoinen tutkimuskohde.

Vierailija
teijoster
Ikäänkuin Luoja ei voisi luoda elämää minne hän tahtoo.

Varmasti voisi, mutta häntä ei tarvita elämän syntymiseen.

Vierailija
teijoster
Elämää kuitenkin syntyy vain elämästä. Pasteur jo todisti tämän.

Linkkiä/viitteitä? Ja mitenkäs elämää ei voisi syntyä aineesta, joka ei ole elävä? Tarvitaan vain tuuria ja kunnon olosuhteet, uskon että yksinkertaista "elämää" voisi tehdä laboratioriossakin, mikäli teknologia olisi tarpeeksi kehittynyttä. Mikä estäisi teoriassa esimerkiksi bakteerin tekemisen keinotekoisesti?

Vierailija
teijoster
Elämää kuitenkin syntyy vain elämästä. Pasteur jo todisti tämän.

Onko jumala elämä? Vai syntyykö elämä "taikuudesta"?

Vierailija

Kaikki mitä esiintyy luonnossa jossain muodossa on myös mahdollista valmistaa keinotekoisesti, vaikeuttavina tekijöinä tosin ihmisten asenteet sekä vielä lapsenkengissä oleva teknologia

Vierailija

Antiikin ajoista lähtien oli esitetty mitä mielikuvituksellisimpia selityksiä sille, mistä mätänevään aineeseen ilmestyi hyönteisiä, matoja tai muita eläimiä. Esimerkiksi 1600-luvulla muuan belgialainen kemisti kerskui tuottaneensa hiiriä työntämällä likaisen puseron vehnäastiaan!

Väittely tiedemiespiireissä kiihtyi Pasteurin aikana. Oli todellinen haaste kohdata alkusynnyn kannattajat. Pasteurilla oli kuitenkin varma käsitys asiasta sen perusteella, mitä hän oli saanut selville tutkiessaan käymistä. Niinpä hän ryhtyi suorittamaan kokeita, joiden tarkoituksena oli tehdä kertakaikkisesti loppu alkusyntyteoriasta.

Hänen joutsenkaulapulloilla suorittamansa koe on yksi kuuluisimmista. Bakteerit pilaavat nopeasti ravintoliuoksen, joka jätetään avonaisessa pullossa vapaaseen ilmaan. Mutta kun tuota samaa ravintoliuosta laitetaan pulloon, jonka kaula on joutsenen kaulan muotoinen, se ei pilaannu. Mistä tämä johtuu?

Pasteurin selitys oli yksinkertainen: kulkeutuessaan joutsenkaulan läpi ilmassa olevat bakteerit kerrostuvat lasin pintaan, niin että ilma on steriiliä joutuessaan kosketuksiin nesteen kanssa. Avoimessa pullossa kehittyvät bakteerit eivät synny itsestään ravintoliuoksessa, vaan niitä kulkeutuu siihen ilman mukana.

Osoittaakseen, miten tärkeä osa ilmalla on mikrobien kuljettamisessa, Pasteur lähti Mer de Glace -nimiselle jäätikölle Ranskan Alpeille. Noin 1 800 metrin korkeudessa hän avasi suljetut pullonsa ja antoi ilman vaikuttaa niihin. Vain yksi 20 pullosta saastui. Sitten hän meni Juravuoriston juurelle ja toisti saman kokeen. Siellä, paljon alempana, pilaantui kahdeksan pullon sisältö. Hän todisti näin, että koska ilma oli korkeammalla puhtaampaa, pilaantumisen vaara oli siellä pienempi.

Pasteur osoitti näiden kokeiden avulla vakuuttavasti, että elämää syntyy ainoastaan aiemmin olemassa olevasta elämästä. Sitä ei synny koskaan itsestään.

Vierailija
teijoster
Antiikin ajoista lähtien oli esitetty mitä mielikuvituksellisimpia selityksiä sille, mistä mätänevään aineeseen ilmestyi hyönteisiä, matoja tai muita eläimiä. Esimerkiksi 1600-luvulla muuan belgialainen kemisti kerskui tuottaneensa hiiriä työntämällä likaisen puseron vehnäastiaan!

Väittely tiedemiespiireissä kiihtyi Pasteurin aikana. Oli todellinen haaste kohdata alkusynnyn kannattajat. Pasteurilla oli kuitenkin varma käsitys asiasta sen perusteella, mitä hän oli saanut selville tutkiessaan käymistä. Niinpä hän ryhtyi suorittamaan kokeita, joiden tarkoituksena oli tehdä kertakaikkisesti loppu alkusyntyteoriasta.

Hänen joutsenkaulapulloilla suorittamansa koe on yksi kuuluisimmista. Bakteerit pilaavat nopeasti ravintoliuoksen, joka jätetään avonaisessa pullossa vapaaseen ilmaan. Mutta kun tuota samaa ravintoliuosta laitetaan pulloon, jonka kaula on joutsenen kaulan muotoinen, se ei pilaannu. Mistä tämä johtuu?

Pasteurin selitys oli yksinkertainen: kulkeutuessaan joutsenkaulan läpi ilmassa olevat bakteerit kerrostuvat lasin pintaan, niin että ilma on steriiliä joutuessaan kosketuksiin nesteen kanssa. Avoimessa pullossa kehittyvät bakteerit eivät synny itsestään ravintoliuoksessa, vaan niitä kulkeutuu siihen ilman mukana.

Osoittaakseen, miten tärkeä osa ilmalla on mikrobien kuljettamisessa, Pasteur lähti Mer de Glace -nimiselle jäätikölle Ranskan Alpeille. Noin 1 800 metrin korkeudessa hän avasi suljetut pullonsa ja antoi ilman vaikuttaa niihin. Vain yksi 20 pullosta saastui. Sitten hän meni Juravuoriston juurelle ja toisti saman kokeen. Siellä, paljon alempana, pilaantui kahdeksan pullon sisältö. Hän todisti näin, että koska ilma oli korkeammalla puhtaampaa, pilaantumisen vaara oli siellä pienempi.

Pasteur osoitti näiden kokeiden avulla vakuuttavasti, että elämää syntyy ainoastaan aiemmin olemassa olevasta elämästä. Sitä ei synny koskaan itsestään.

Todistaako se, ettei jossain keitossa syntynyt elämää sen, etteikö sitä voisi tehdä/syntyä muissa olosuhteissa?!!?

EDIT: Jos et tajunnut retorista kysymystäni: Se, ettei jossain keitossa syntynyt elämää, ei todista sitä, etteikö sitä voisi syntyä muissa olosuhteissa.

Vierailija

Siis pastourin kokeet ainoastaan osoittivat sen että rajatuissa olosuhteissa ei synny uutta elämää erittäin rajatussa koeerässä ja ajassa, lähtöaineista puhumattakaan, epäilen hiukkasen että jäähtyvällä maalla oli muutama vuosimiljardi sitten parikymmentä nestesisältöistä pulloa

Vierailija

Ennen Pasteurin tutkimuksia tiedettiin, että käymisessä oli mukana käyteaineita, esimerkiksi hiivaa. Mutta niiden ajateltiin syntyvän käymisen tuloksena. Pasteur kuitenkin osoitti, että näitä käyteaineita ei syntynyt käymisen tuloksena vaan että ne sen sijaan aiheuttivat sen. Hän osoitti, että kukin käyteaine sai aikaan erilaista käymistä. Hänen tätä aihetta käsittelevää raporttiaan, jonka hän julkaisi vuonna 1857, pidetään nykyään ”mikrobiologian syntymätodistuksena”.

Siitä lähtien hänen työnsä vauhdittui ja hän teki yhä enemmän löytöjä. Hänen maineensa sai Orléansin etikantuottajat pyytämään, että hän ratkaisisi heidän lukuisat tekniset ongelmansa. Pasteur todisti, että viinin muuttivat etikaksi nesteen pinnalla olevat mikro-organismit, joiksi niitä nykyään sanotaan. Tutkimuksensa päätteeksi hän esitti kaupungin etikantuottajille ja arvohenkilöille kuuluisan puheen ”Opetusta viinietikasta”.

Pastörointi

Käymistutkimustensa avulla Pasteur päätteli, että useimmat ruoan pilaantumiseen liittyvät elintarviketeollisuuden ongelmat johtuivat mikrobeista. Mikrobeja oli ilmassa tai huonosti pestyissä astioissa. Pasteur ehdotti, että bakteerien aiheuttama ruoan pilaantuminen voitaisiin välttää parantamalla hygieniaa ja että nesteen pilaantuminen voitaisiin estää kuumentamalla se 50–60 celsiusasteeseen muutamaksi minuutiksi. Tätä menetelmää kokeiltiin ensin viiniin epänormaalin käymisen estämiseksi. Tärkeimmät mikrobit kuolivat, eikä viinin maku tai tuoksu muuttunut paljonkaan.

Tämä menetelmä, jota sanotaan pastöroinniksi ja jonka Pasteur patentoi, mullisti elintarviketeollisuuden. Nykyään tällä menetelmällä ei enää käsitellä viiniä, mutta se sopii yhä lukuisiin muihin tuotteisiin, esimerkiksi maitoon tai hedelmämehuun. Voidaan kuitenkin käyttää myös muita menetelmiä, kuten sterilointia paljon korkeammissa lämpötiloissa.

Pasteurin tutkimuksista hyötyi myös toinen suuri tuotantoala, olutteollisuus. Ranskalaisilla oli tuolloin monia tuotanto-ongelmia, ja he kävivät tiukkaa kilpailua saksalaisten kanssa. Pasteur ryhtyi työhön ja antoi paljon neuvoja oluenpanijoille. Hän ehdotti, että he kiinnittäisivät huomiota oluen kantavierteen puhtauteen sekä ympäröivän ilman yleiseen puhtauteen. Hyviä tuloksia saatiin heti, ja hän hankki sittemmin monia patentteja.

Vierailija
teijoster
Elämää kuitenkin syntyy vain elämästä. Pasteur jo todisti tämän.

Höpölöpö. Mikrobien kuoleminen kuumuuteen todistaa, että ne kuolevat kuumuuteen.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat