aurinkolämpöä talteen talveksi

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Aurinkokeräimet lie tuttu juttu. Niillähän voi lämmittää vaikka lämpimän käyttöveden suurimman osan vuotta. Laitteita voi rakentaa itsekin.
http://www.kolumbus.fi/solpros/reports/SolarGuide.PDF

Ja varaajiakin on olemassa, muutaman päivän tarpeisiin ainakin. Mutta jos kesän runsasta paistetta ja lämpöä haluaisi säilöä...

Ruotsalaiset tekee sen näin:
http://www.pinseri.com/2007/07/24/aurin ... -talveksi/

Tuttavani on kehitellyt ajatusta, jossa kesän ajan aurinkolämpöä varattaisiin vaikka suureen määrään hyvin eristettyä hiekkaa tai kiveä (esim 300 m3) ja talven kylmillä se otettaisiin käyttöön kierrättämällä lattialämmityksessä, jossa veden lämpötilan ei tarvitse olla niin korkea kuin esimerkiksi patterilämmityksessä. Ajatus on minusta todella mielenkiintoinen, enkä ole aiemmin kuullut tällaisesta.

Olisiko kukaan törmännyt vastaavanlaisiin virityksiin?

Kommentit (15)

Vierailija

Sellainen idea, joka on toteutettu jossain asuntomessutalossa:
Talon alle maahan alimmaiseksi asennetaan PEH-putkea muutama sata metriä ja kesällä ja talvella kierrätetään maassa nestettä tuloilman esilämmittimen kautta, jolloin kesällä tuloilma viilenee ja talvella taas tuloilma lämpenee.
Eipä tarvii muuta kuin lämmönvaihtimen vesi/ilma mallia auton syyläri, putkea, nestettä ja kiertovesipumpun. Lämmönvaihdin saisi olla ulkoseinällä tuloilmaputkeen yhdistettynä.

Vaan ei tuolla mitään hirmisia säästöjä saa aikaiseksi, ehkäpä parhaimmillaan 2...3 tuhatta kWh vuoteen, mutta ei pitäisi olla kalliskaan hankintahinnaltaan.
Välivuodenajat saa olla kiertovesipumppu pois päältä.

Epäilen, että hyötyä ei suuresti synny vaikka nesteen kierrättäisi aurinkolämmön keräimen kautta.

Vierailija

Denzilin linkistä löytyikin aika tuoretta tietoa lämmön varastoinista. Kiitos.

Klapausius
Sellainen idea, joka on toteutettu jossain asuntomessutalossa:
Talon alle maahan alimmaiseksi asennetaan PEH-putkea muutama sata metriä ja kesällä ja talvella kierrätetään maassa nestettä tuloilman esilämmittimen kautta, jolloin kesällä tuloilma viilenee ja talvella taas tuloilma lämpenee.
Eipä tarvii muuta kuin lämmönvaihtimen vesi/ilma mallia auton syyläri, putkea, nestettä ja kiertovesipumpun. Lämmönvaihdin saisi olla ulkoseinällä tuloilmaputkeen yhdistettynä.

Vaan ei tuolla mitään hirmisia säästöjä saa aikaiseksi, ehkäpä 2...3 tuhatta kWh vuoteen, mutta ei pitäisi olla kalliskaan hankintahinnaltaan.
Välivuodenajat saa olla kiertovesipumppu pois päältä.


Hyvä ajatus tuo esittämäsi.

Epäilen, että hyötyä ei suuresti synny vaikka nesteen kierrättäisi aurinkolämmön keräimen kautta.

Tuttavani kaavailuissa lämpövaraston vois saada lämpiämään ehkä 40-50 asteeseen. Se olisi siis talon alla sijaitseva lämpöpatteri, josta riittäisi talven lämmöt. Tosin eipä talokaan varmaan olisi mikään jättimäinen lukaali...

Ja todellisissa matalaenergiataloissa ei tarvita lämmitysjärjestelmää ensinkään...
http://fi.wikipedia.org/wiki/Passiivitalo

Vierailija
sammalillanukkuja
Denzilin linkistä löytyikin aika tuoretta tietoa lämmön varastoinista. Kiitos.

Klapausius
Sellainen idea, joka on toteutettu jossain asuntomessutalossa:
Talon alle maahan alimmaiseksi asennetaan PEH-putkea muutama sata metriä ja kesällä ja talvella kierrätetään maassa nestettä tuloilman esilämmittimen kautta, jolloin kesällä tuloilma viilenee ja talvella taas tuloilma lämpenee.
Eipä tarvii muuta kuin lämmönvaihtimen vesi/ilma mallia auton syyläri, putkea, nestettä ja kiertovesipumpun. Lämmönvaihdin saisi olla ulkoseinällä tuloilmaputkeen yhdistettynä.

Vaan ei tuolla mitään hirmisia säästöjä saa aikaiseksi, ehkäpä 2...3 tuhatta kWh vuoteen, mutta ei pitäisi olla kalliskaan hankintahinnaltaan.
Välivuodenajat saa olla kiertovesipumppu pois päältä.


Hyvä ajatus tuo esittämäsi.

Epäilen, että hyötyä ei suuresti synny vaikka nesteen kierrättäisi aurinkolämmön keräimen kautta.

Tuttavani kaavailuissa lämpövaraston vois saada lämpiämään ehkä 40-50 asteeseen. Se olisi siis talon alla sijaitseva lämpöpatteri, josta riittäisi talven lämmöt. Tosin eipä talokaan varmaan olisi mikään jättimäinen lukaali...

Ja todellisissa matalaenergiataloissa ei tarvita lämmitysjärjestelmää ensinkään...
http://fi.wikipedia.org/wiki/Passiivitalo

Kappas vaan linkkiä.
Siinä onkin tuloilman esilämmitys toteutettu maaputkella.
Epäilen kuitenkin sen toimivuutta näiden meidän kovimpien pakkasten jälkeen.
Mahtaakohan vesi kondensoitua maaputken sisäpintaan?
Pitäis saada se kondensoitunut vesi sieltä jotenkin pois.
Toisaalta usein on asumuksissa liian kuivaa pakkasilla.

"Tuttavani kaavailuissa lämpövaraston vois saada lämpiämään ehkä 40-50 asteeseen. Se olisi siis talon alla sijaitseva lämpöpatteri, josta riittäisi talven lämmöt. Tosin eipä talokaan varmaan olisi mikään jättimäinen lukaali... "
Vaan mitenkäs hoituu lämmönsäätö?
Voiko syksyllä tulla kuuma, kun patteri on kesän jälkeen lämpimimmillään?

Denzil Dexter
Seuraa 
Viestejä6665
Liittynyt7.8.2007

Kellareissa on perinteisesti ilma otettu maaputken kautta. Silloin putki on esimerkiksi salaojasoraan haudattu viemäriputki jonka alareunaan on porattu reikiä kondenssiveden poistamiseksi. Vesi poistuu sitten salaojien kautta.

Klapausius

Kappas vaan linkkiä.
Siinä onkin tuloilman esilämmitys toteutettu maaputkella.
Epäilen kuitenkin sen toimivuutta näiden meidän kovimpien pakkasten jälkeen.
Mahtaakohan vesi kondensoitua maaputken sisäpintaan?
Pitäis saada se kondensoitunut vesi sieltä jotenkin pois.
Toisaalta usein on asumuksissa liian kuivaa pakkasilla.

Vierailija
NallePuh
Maalatkaa talo mustalla värillä niin se imee paremmin valoenergiaa itteensä.

Ulkokuoren takana on tuuletettu ilmarako. Väri ei vaikuta siis mitään. Lasinen ulkoseinä vaikuttaisi.

NallePuh
Seuraa 
Viestejä1151
Liittynyt19.7.2007
oge
NallePuh
Maalatkaa talo mustalla värillä niin se imee paremmin valoenergiaa itteensä.



Ulkokuoren takana on tuuletettu ilmarako. Väri ei vaikuta siis mitään. Lasinen ulkoseinä vaikuttaisi.

No joo, se taitaapi pitää kyllä paikkansa. Lasinen ulkoseinässä on vain se ongelma että se viilentää talvella taloa ihan helvetisti. Meidän mökissä on semmoiset kauheen isot ikkunat niin kestää satavuotta ennenkuin se lämpiää kun suurinosa lämmöstä menee ikkuinoiden mukana pihalle.

Olen fiksu ja älykäs!

Vierailija
Denzil Dexter
Kellareissa on perinteisesti ilma otettu maaputken kautta. Silloin putki on esimerkiksi salaojasoraan haudattu viemäriputki jonka alareunaan on porattu reikiä kondenssiveden poistamiseksi. Vesi poistuu sitten salaojien kautta.

Aivan.
Tosin nykyinen koneellinen ilmastointi aiheuttaa alipainetta jonkun verran putkeen.
Silloin pitäisi olla aika varma jo ratkaisuja tehtäessä, että salaojasora tai -seplu tai maaperä ei luovuta radonia tuloilmaan.
Ettei tule bygattua vahingossa radonimuria, joka puhaltaa myrkyt hengitysilmaan.

Vierailija

Yksinkertaismmillaan pääsisi liikkeelle jos käyttää maalämpöä. Jo se että pistää 20 C pintavettä reikään lämmittää kalliota huomattavasi lämpimämmäksi kuin normaalisti. Lämpöpumpun hyötysuhde riippuu taas voimakkaasti lämpötilaerosta (kallio/lattian kiertovesi).

Vierailija
Klapausius
http://fi.wikipedia.org/wiki/Passiivitalo

Kappas vaan linkkiä.
Siinä onkin tuloilman esilämmitys toteutettu maaputkella.
Epäilen kuitenkin sen toimivuutta näiden meidän kovimpien pakkasten jälkeen.
Mahtaakohan vesi kondensoitua maaputken sisäpintaan?
Pitäis saada se kondensoitunut vesi sieltä jotenkin pois.
Toisaalta usein on asumuksissa liian kuivaa pakkasilla.


Taitaa wikin kaaviokuva olla ihan ulkomaalaista alkuperää. Kostea ja lämmin raitisilmaputkisto ei kuulosta houkuttelevalta... Mutta eikös ongelmaan törmätä aina, kun pakkasilmaa siirretään lämpimämpään?

"Tuttavani kaavailuissa lämpövaraston vois saada lämpiämään ehkä 40-50 asteeseen. Se olisi siis talon alla sijaitseva lämpöpatteri, josta riittäisi talven lämmöt. Tosin eipä talokaan varmaan olisi mikään jättimäinen lukaali... "
Vaan mitenkäs hoituu lämmönsäätö?
Voiko syksyllä tulla kuuma, kun patteri on kesän jälkeen lämpimimmillään?

Voishan siinä hiki tulla... No, jotenkin järkevästihän se lämpö sieltä pitäis napata. Aivan ajatusasteella on tämä kehittely vasta, ja johan tässäkin on tullut mielenkiintoisia näkemyksiä esille.

Vierailija
NallePuh
oge
NallePuh
Maalatkaa talo mustalla värillä niin se imee paremmin valoenergiaa itteensä.



Ulkokuoren takana on tuuletettu ilmarako. Väri ei vaikuta siis mitään. Lasinen ulkoseinä vaikuttaisi.




No joo, se taitaapi pitää kyllä paikkansa. Lasinen ulkoseinässä on vain se ongelma että se viilentää talvella taloa ihan helvetisti. Meidän mökissä on semmoiset kauheen isot ikkunat niin kestää satavuotta ennenkuin se lämpiää kun suurinosa lämmöstä menee ikkuinoiden mukana pihalle.

Tarkoitin että olisi ulkokuori lasia, ja sen takana musta eristetty seinä.

Vierailija
sammalillanukkuja

Taitaa wikin kaaviokuva olla ihan ulkomaalaista alkuperää. Kostea ja lämmin raitisilmaputkisto ei kuulosta houkuttelevalta... Mutta eikös ongelmaan törmätä aina, kun pakkasilmaa siirretään lämpimämpään?

Ropleemi taitaa olla pahimmoillaan kun maaputki on jäähtynyt pakkasten jälkeen ja kun sitten otetaan lämpimämpää ja kostempaa ilmaa putkeen.
Silloin kondenssivettä saattaa tiivistyä voimakkaimmin.
Ja tietysti jos vettä on röörissä, niin jäätyyhän se sinne, kun taas otetaan kylmää ilmaa.

Vierailija
sammalillanukkuja
Ja varaajiakin on olemassa, muutaman päivän tarpeisiin ainakin. Mutta jos kesän runsasta paistetta ja lämpöä haluaisi säilöä...

Ruotsalaiset tekee sen näin:
http://www.pinseri.com/2007/07/24/aurin ... -talveksi/


Hyvän tuntuinen ratkaisu, mutta mitens kustannukset, säästö ja takaisinmaksuaika?

Joku tietoi ehkä onkin asiasta:

Klapausius
Vaan ei tuolla mitään hirmisia säästöjä saa aikaiseksi, ehkäpä parhaimmillaan 2...3 tuhatta kWh vuoteen, mutta ei pitäisi olla kalliskaan hankintahinnaltaan.
Välivuodenajat saa olla kiertovesipumppu pois päältä.

Epäilen, että hyötyä ei suuresti synny vaikka nesteen kierrättäisi aurinkolämmön keräimen kautta.

2000-3000kWh olisi sekin ihan mukavan tuntuinen määrä "ilmaista" energiaa, jota saadaan vaikka sähköverkko katkeaisi - edellyttäen, että on himpun verran omaa sähköntuotantoa pumppuja varten.

Vierailija
sammalillanukkuja
Aurinkokeräimet lie tuttu juttu. Niillähän voi lämmittää vaikka lämpimän käyttöveden suurimman osan vuotta. Laitteita voi rakentaa itsekin.
http://www.kolumbus.fi/solpros/reports/SolarGuide.PDF

Ja varaajiakin on olemassa, muutaman päivän tarpeisiin ainakin. Mutta jos kesän runsasta paistetta ja lämpöä haluaisi säilöä...

Tiedän että tämä menee hieman ohi tämän ketjun aiheen, mutta en viitsinyt kaivaa esille vanhempia ketjuja (jos on) enkä aloittaa uutta, koska tämä ketju kuitenkin liippaa aika läheltä...

Eli ihan näin mielenkiinnosta kysyisin, että miten on noiden aurinkovaraajien biologisen turvallisuuden kanssa?

Tarkoitan, että jos esim. talvella ei lämpötila varaajassa nouse yli ~40 asteen, niin miten käy?

Voisiko aurinkovaraajan esim. kytkeä sarjaan olemassaolevan lämmitysjärjestelmän kanssa siten, että aurinkovaraajalta kaikki vesi menee vanhan kattilan lämmönvaihtimen läpi, riittäisikö tämä varmasti tappamaan legionellabakteerit? Ymmärtääkseni legionella kuolee jo noin 50 asteessa, mikä on jo aika viileää esim. tavalliselle öljykattilalle, niillä kun kattilaveden lämpötila pyörii jossain 70 asteen tienoilla, toisaalta myönnettäkööt, että tässä on se ongelma, että öljypolttimella esilämmitys kestää noin minuutin siitä hetkestä kun termostaatti on lauennut, eli jos joku on esim. suihkussa, niin lämpötila putoaa aika vauhdilla ennenkuin poltin ehtii käynnistyä.

Vai pitäisikö asia hoitaa varmanpäälle, ja esim. vettä kierrättämällä lämmittää aurinkovaraajakin säännöllisesti noin 60 asteen lämpötilaan? Ja miten käy homman ekonomisen ja ekologisen mielekkyyden kun energiaa käytetään varaajan puhdistamiseen?

Uusimmat

Suosituimmat