Seuraa 
Viestejä45973

Väitän, että tulevaisuudessa usean sivilisaation menestys ei niinkään ole kiinni siitä, kuinka ne voivat säilyttää menneen "hyvinvointiyhteiskunnan" vaan pikemminkin siitä, kuinka ne kykynevät avautumaan maailmalle.

Yksi esimerkki on EU. Monet Suomalaiset pitävät yhä EU:ta vihollisenaan, mutta tosiasiassa tilanne on lähes täysin päinvastainen.

Jos Euroopassa ei kyetä rakentavaan ja loogiseen yhteistyöhön, on edessä vakava taantuma. Pahimmassa tapauksessa paikallinen "pikkupatrionismi" saa vallan EU:ssa, ja se kutistuu sulkeutuneiden, ikääntyneiden ja sisäänpäinkääntyneiden Eurooppalaisten valtioiden joukoksi. MM "kehittyneen" lännen ja "kehittymättömän" idän välinen vastakkainasettelu voi vahingoittaa Eurooppaa merkittävästi! Tästä olisi seurauksena sellaisten talouksien kuin esim Ranskan ja Saksan taantuminen, hyvinvointivaltion tukien leikkaus, yleinen köyhyys ja ääriliikkeiden, ja kapinointien ja valtion kontrollin kasvu.

Myös USA kärsii samasta ongelmasta. Mielipidemittaukset kerta toisensa jälkeen osoittavat, että Amerikkalaisten enemmistö vastustaa niin Naftaa, Caftaa kuin tulevaa FTAA:takin. Eli toisin sanoen;konservatiivinen ja vanhoillinen, pääosin jo eläkkeellä oleva amerikkalaisten joukko ei halua uudistuksia Amerikan talous ja lähialuepolitiikkaan.

Tämä näkyy myös hyvin voimakkaassa siirtolaisuusvastaisuudessa erityisesti iäkkään, eläköityneen valkoisen keskiluokan keskuudessa. Puhutaan rasistisin termein "valloituksesta" "ruskeasta uhasta" ja jopa "rotusodasta"

Niin tai näin, on Amerikan kerta kaikkiaan pakko uudistua tulevaisuudessa. Taloudellinen ja poliittinen paine interngraatiolle kasvaa aina Grönlannista etelänavalle saakka. Amerikassa pieni, konservatiivinen, ja jopa avoimen rasistinen joukko vastustaa kuitenkin kehitystä sinnikkäästi. Edessa onkin luultavasti katkeran verinen taistelu Amerikan sielusta, mutta asioiden on lopulta pakko muuttua!

Globalisaatiolle on kuitenkin olemassa vaihtoehto, nimittäin taantuma. Pienet, erilliset alueet voivat niin halutessaan toki jäädä taantumaan intergraatiokehityksen ulkopuolelle. Yleensä niissä nimen omaan ikääntyvä ja suljetusta taloudesta hyötyvä luokka asettuu sinnikkäästi vastustamaan kaikkia uudistuksia. Historia osoittaa, että pienet ja erityisesti tehottomat yksiköt häviävät lopulta pois, haluaisimmepa sitä tai emme. Tehottomuus ja byrokratia ruokkivat aina toisiaan, ja näin on kuolinkierre saatu aikaiseksi!

Intergraatiokehitys parantaa kilpailukykyä, ja poistaa niitä versoja, jotka eivät jokatapauksessa tulisi toimeen omillaan. Niin tai näin, niin globalisaatio tulee tapahtumaan! Kuten Yhdysvaltain sisällis-sodassa saimme nähdä, kyse on vain siitä, kuinka monen ihmisen täytyy kuolla, ennenkuin tämä todistetaan yleiseksi tosiasiaksi, ja lopetetaan hyödytön vastaanpaneminen ja ainainen valitus että "vanhoina hyvinä aikoina kaikki oli PAAALJON paremmin!"

Sivut

Kommentit (47)

Sen verran sanoisin, että siirtolaisvastaisuus on kyllä paljon enemmän Euroopan kuin Yhdysvaltain ongelma. Aika hyvä vuodatus, mutta toisaalta kaikki tämä oli muutenkin aivan itsestään selvää. Tosin aivan liian harvalle, mutta hyvä että hahmo nimeltä "toinen tuleminen" on itse ymmärtänyt ns. ison kuvan.

Toinen tuleminen
Väitän, että tulevaisuudessa usean sivilisaation menestys ei niinkään ole kiinni siitä, kuinka ne voivat säilyttää menneen "hyvinvointiyhteiskunnan" vaan pikemminkin siitä, kuinka ne kykynevät avautumaan maailmalle.



Vai niin.

Toinen tuleminen

Yksi esimerkki on EU. Monet Suomalaiset pitävät yhä EU:ta vihollisenaan, mutta tosiasiassa tilanne on lähes täysin päinvastainen.



Tottakai se on vihollinen, jos sen tarkoitus on vain pyrkiä levittämään ranskalaista kulttuuria, tapoja ja heidän tarkoitusperiään.

EU:n tärkein funktio lieneekin yhtenäisen taulousalueen luominen. Toiseksi taidan hiljalleen alkaa kannattamaan EU:n omia sotilasvoimia, koska NATO:on pääseminen vaikeutuu koko ajan.

Ongelma Euroopassa on siis usein todettu hajanaisuus. Eurooppalaista identiteettiä ei ole Rooman jälkeen ollut olemassa. Tarvitaankohan jälleen miekkaa, jos sellaista halutaan luoda?

Toinen tuleminen

MM "kehittyneen" lännen ja "kehittymättömän" idän välinen vastakkainasettelu voi vahingoittaa Eurooppaa merkittävästi!

Miksi? Euroopassa voitaisiin tosin hieman miettiä sitä kumpi, itä vai länsi, on kehityskykyisempi. Onpahan kilpailua. Mitä on patrionismi?

Toinen tuleminen

Niin tai näin, on Amerikan kerta kaikkiaan pakko uudistua tulevaisuudessa. Edessa onkin luultavasti katkeran verinen taistelu Amerikan sielusta, mutta asioiden on lopulta pakko muuttua!



Aika hyvin noilla tuntuu menevän.

Toinen tuleminen

Globalisaatiolle on kuitenkin...
...paremmin!"

Vai niin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Toisaalta, voi olla, että "globalisaatiovastaisuus" saa viimehetkellä otteen ihmisistä, ja mites sitten suu pannaan?

Kaikki on mahdollista? Tänään Amerikka on maailman monikulttuurin ja globaalein maa. Ja huomenna miljoona vihaista(pääosin eläköitynyttä)valkoista marssii Washigstoniin vaatien kurkku suorana, että rajat on pantava kiinni! Tai sitten Suomessa vaaditaan tiukkaa kauppapolitiikkaa, ja kovaa verotusta!

Niin, kaikki on todella mahdollista! Voi myös olla mahdollista, että tulevaisuudessa syttyy globaali lama, valtiot sulkeutuvat, valvonta ja kontrolli, sekä verotus kiristyy. Myös niin sanotut "rotusodat" ovat mahdollisia. Kukapa olisi voinut kesällä 1914 kuvitella, että vasta kukkaansa ehtinyt Eurooppa taantuisi käytännössä kehitysmaaksi rasismin ja muukalaisvihan seurauksena....

Ihmisiä on yli 6 000 000 000 eli 6 miljardia.
Ennustavat että tulee olemaan 9 miljardia.

Nyttenkään kaikilla eurooppalaisilla ei ole työtä.
Mihin tänne tarvitaan miljoonia siirtolaisia?
Töihinkö? Suomen ja Euroopan piti erikoistua
huippukoulutusta vaativia työpaikkoja varten.
Siirtolaisilla ei yleensä ole aina mitään koulutusta.

Slummiutumaanko? Meksiko Cityssä ja
Amerikassa on jo nyt paljon slummeja.
Lisää populaa joukkoon?

Sellaistako kehitystä tännekin halutaan?
Slummejako tänne halutaan?
Suomessa on kovat pakkaset talvella.
Ei toimi täällä. Täällä on tehtävä töitä.
Asuminen on kallista Suomessa. Ei
täällä kannata tehdä halpatyötä halpatyövoimana
koska asuminen maksaa. Slummit eivät toimi.

Aasiassa ja Kiinassa ja Afrikassa on lämmintä,
siellä voi elää halvemmalla. Mutta ei Suomessa.
Täällä on talvella kylmä.

Puhut paljon, mutta esität kovin vähän perusteita.

Intergraatiokehitys parantaa kilpailukykyä, ja poistaa niitä versoja, jotka eivät jokatapauksessa tulisi toimeen omillaan.

Kertoisitko miten "omillaan toimeen tuleminen" määritellään?

Pitääkö kannattavuutta arvioida vain kuluttaja hintojen perusteella? Vai voidaanko vertailua suorittaa myös kansantalouden näkökulmasta?

Otetaan vaikka esimerkki: Suomalainen ruoka maksaa enemmän kuin ulkomailla tuotettu. MUTTA vaikka suomalaista ruokaa joudutaan tukemaan verovaroin jne... niin kotimainen tuotanto ei rasita kauppatasetta. Omavarainen tuotanto on kauppataseessa nolla. Tuonti näkyy sen sijaan aina negatiivisena, vaikka hinta olisi kotimaiseen verrattuna vain murto-osan.

Ja tämän lisäksi on muistettava myös kerrannaisvaikutukset. Mikäli esim. sokerin viljely loppuu Suomesta, niin tehtaat seuraavat perässä, jolloin myös jalostamiseen kuluvat rahat valuvat ulkomaille, eivät siis pelkästään raaka-aineen tuottamiseen kuluvat rahat.

Viljelyn loputtua jäisi myös kotimaisen traktorivalmistuksen asema kovin kyseenalaiseksi. Kannattaisiko täällä enää tehdä traktoreita jos oma tarve vähenee radikaalisti? Ja tässä kohtaa on huomattava että Valtra ei tee traktoreita pelkästään kotimarkkinoita varten, vaan huomattava osa menee vientiin. Mikäli tehdas siirretään "lähemmäs markkinoita" laihtuu kauppatase sekä tulojen että menojen puolelta. Ja samalla häviäisivät myös osatoimittajat... Tuhansia, ellei peräti kymmeniä tuhansia jäisi työttömiksi, ja kaikki kaatuisi suoraan yhteiskunnan niskaan.

Kauppataseen painuessa pysyvästi alijäämäiseksi alkaa suomalaisten ostovoimakin kärsiä -> Lisää työttömyyttä -> entistäkin heikompi talous -> lisää työttömyyttä.

Ainoa vaihtoehto olisi lisätä vientiä vastaavilla määrillä, ja saada juuri työttömiksi jääneet nopeasti työllistettyä... Ja minun mielestäni se ei kuulosta kovin realistiselta. Etenkään kun täältä häviää työpaikkoja jo muutenkin, ja työttömien työllistäminen on jo muutenkin tarpeeksi vaikeaa.

Se mikä on hyväksi kuluttajalle ei ole välttämättä hyväksi kansantaloudelle... Mutta se mikä on haitaksi kansantaloudelle kostautuu lopulta kuluttajalle.

Kauppatase ei ole koko kansantalouden ydin: idea on saada mahdollisimman suuri tuotanto aikaiseksi käytettävissä olevista resursseista. Luolamies aikaan kaikki tuotettiin itse ja töitä oli jokaiselle aivan helvetisti, mutta en silti haluaisi sitä aikaa takaisin.

Dredex
Suomen ja Euroopan piti erikoistua
huippukoulutusta vaativia työpaikkoja varten.

Niin ne sosialistit sanoo.

On täyttä idiotismia kuvitella, että voimme vain antaa perustuotannon suosiolla aasialaisille ja keskittyä itse korkealuokkaisiin tuotteisiin. Luuleeko joku, että kilpailijoillemme sopii tämä järjestely? "Okei, me otetaan tämä raskas paskatuotanto ja te saatte pitää hyvin tuottavan korkean teknologian itsellänne". Niin varmaan. Aasiassa on jo nyt joitain parhaita yliopistoja maailmassa ja tahti ei tule tulevaisuudessa hiipumaan. Tuotannon jokaisella rintamalla on taisteltava tuottavuuden nostamiseksi ohi kilpailijoiden, jotta Euroopalla ja Suomella olisi tulevaisuutta. Aikanaan Yhdysvalloilla oli juuri samanlainen suunnitelma tiettyjen Japanilaisten tuotteiden kanssa: ottakaa nämä ja nämä markkinat suosiolla, me otamme nämä ja nämä. Japanilaisille sopi kyllä lauseen ensimäinen puolisko, mutta jälkimmäisen kanssa oli ilmeisesti jonkin sortin ymmärtämisvaikeuksia...

Toinen tuleminen kirjoitti:

> Toinen tuleminen: Väitän, että tulevaisuudessa usean sivilisaation menestys ei niinkään ole kiinni siitä, kuinka ne voivat säilyttää menneen "hyvinvointiyhteiskunnan" vaan pikemminkin siitä, kuinka ne kykenevät avautumaan maailmalle.

Avautumisesta olen samaa mieltä. Hyvinvointi tulisi ulottaa koskemaan koko ihmiskuntaa. Hyvinvoinnilla en tarkoita länsimaisen arvomaailman levittämistä ympäri planeetan.

> Toinen tuleminen: MM "kehittyneen" lännen ja "kehittymättömän" idän välinen vastakkainasettelu voi vahingoittaa Eurooppaa merkittävästi! Tästä olisi seurauksena sellaisten talouksien kuin esim. Ranskan ja Saksan taantuminen, hyvinvointivaltion tukien leikkaus, yleinen köyhyys ja ääriliikkeiden, ja kapinointien ja valtion kontrollin kasvu.

Jos puhutaan globalisaation kehityksestä, sen pitäisi koskea koko ihmiskuntaa, ei vain Eurooppaa ja sen kykyä selvitä.
Taloudellinen kehitys on nykyisellään voimakkainta idässä, mutta se on omiaan jakamaan ihmiset sielläkin kahteen tai oikeastaan kolmeen kastiin. Organisoijat rikastuvat, köyhät työntekijät saavat minimiosan työnsä tuottavuudesta ja osa kansalaisista jää kaiken kehityksen ulkopuolelle.
Minne unohtui Afrikka, jonka tilanne on kaikkein kurjin.
Minusta globalisaation tulisi merkitä keskinäisen kilpailun sijaan keskinäistä yhteistyötä. Luonnonvarat pitäisi jakaa tasaisemmin ja planeetan biosfääristä tulisi huolehtia yhteisvastuullisesti.
Mainitsemasi ”hyvinvointivaltion tukien leikkaus, yleinen köyhyys ja ääriliikkeiden, ja kapinointien ja valtion kontrollin kasvu” ovat tosiasia eivätkä vasta tulevaisuudessa esiin tulevia ongelmia.

> Toinen tuleminen: Tämä näkyy myös hyvin voimakkaassa siirtolaisuusvastaisuudessa erityisesti iäkkään, valkoisen keskiluokan keskuudessa. Puhutaan rasistisin termein "valloituksesta" "ruskeasta uhasta" ja jopa "rotusodasta"

Ei savua ilman tulta.

> Toinen tuleminen: Amerikan on kerta kaikkiaan pakko uudistua tulevaisuudessa. Taloudellinen ja poliittinen paine integraatiolle kasvaa. Amerikassa pieni, konservatiivinen, ja jopa avoimen rasistinen joukko vastustaa kuitenkin kehitystä sinnikkäästi. Edessä onkin luultavasti katkeran verinen taistelu Amerikan sielusta, mutta asioiden on lopulta pakko muuttua!

Minusta ei vain Amerikan vaan kaikkien ihmisten asenteiden tulisi muuttua. Kaikki alueet kehittyvät planeetallamme, rikollisuus ja ihmiskauppa mukaan lukien vain yhteiskunnallinen hallinto on jätetty kehittämättä.

> Toinen tuleminen: Globalisaatiolle on kuitenkin olemassa vaihtoehto, nimittäin taantuma. Pienet, erilliset alueet voivat niin halutessaan toki jäädä taantumaan integraatiokehityksen ulkopuolelle. Yleensä niissä nimenomaan ikääntyvä ja suljetusta taloudesta hyötyvä luokka asettuu sinnikkäästi vastustamaan kaikkia uudistuksia.

Taantumuksen aiheuttaa pieni, hyvinvoiva, omilla ehdoillaan ja demokraattisten hallitusten tukema, kaikesta sosiaalisesta vastuusta vapautettu, markkinataloudesta hyötyvä ryhmä.
”Maailman kolmella rikkaimmalla ihmisellä on enemmän varoja kuin niillä 600 miljoonalla ihmisellä, jotka asuvat 49 köyhimmässä maassa”. Lainaus on Jaana Airaksisen kirjasta Maailmankauppaa kaikille.

> Toinen tuleminen: Historia osoittaa, että pienet ja erityisesti tehottomat yksiköt häviävät lopulta pois, haluaisimmepa sitä tai emme. Tehottomuus ja byrokratia ruokkivat aina toisiaan, ja näin on kuolinkierre saatu aikaiseksi!

Nyt kauppapoliittinen tehokkuus ja puoluedemokraattisesti valitut hallitukset ruokkivat toisiaan. Niillä on tukenaan myös maailman vahvimmat asevoimat. Siinä on kuolinkierteelle aineksia.

> Toinen tuleminen: Integraatiokehitys parantaa kilpailukykyä, ja poistaa niitä versoja, jotka eivät joka tapauksessa tulisi toimeen omillaan.

Vähemmistön integraatio parantaa kilpailukykyä, mutta se nimenomaan luo runsaasti versovan enemmistön, joka ei sen riehumisen jäljiltä kykene enää tulemaan toimeen omillaan.

> Toinen tuleminen: Niin tai näin, niin globalisaatio tulee tapahtumaan! Kuten Yhdysvaltain sisällis-sodassa saimme nähdä, kyse on vain siitä, kuinka monen ihmisen täytyy kuolla, ennen kuin tämä todistetaan yleiseksi tosiasiaksi, ja lopetetaan hyödytön vastaan paneminen ja ainainen valitus että "vanhoina hyvinä aikoina kaikki oli PAAALJON paremmin!"

Globalisaatio ei vain tule, se on. Sadat miljoonat kuolivat maailmansotien aikana, kun taisteltiin maapallon herruudesta. Mitä opittiin?
Sota tuntuu jälleen kiihtyvän, vaikkakin erimuotoisena. Emme voi palata historiaan eikä nykyinen järjestelmä toimi. Ainoa ratkaisu on myöntää, että maapallo kuuluu koko ihmiskunnalle ja alkaa kehittää oikeudenmukaista koko planeetan kattavaa hallintoa. Ilman yhteistä päätöksentekoelintä, jokainen ryhmä taistelee vai oman hyvinvointinsa, ja nykyisellään monet ryhmät taistelevat jo oman hengissä pysymisensä eteen. Yhteinen kakku revitään keskinäisissä pärjäämiskilpailuissa mureniksi, lopulta myös murenista taistellaan.

Yksi vaihtoehto voisi olla kansallisvaltioista kokonaan luopuminen. EU voisi puolestaan pyrkiä laajentumaan lisää itä-eurooppaan. Turkin vielä ottaisin jäseneksi, mutta muuten pitäisin niin sanottua "kovaa linjaa" arabimaiden suhteen. Amerikassa taas USA:n ja Meksikon välinen raja pitäisi purkaa, vaikka kipeää tekee. Se antaa Amerikalle paremmat mahdollisuudet pärjätä globaalissa kilpailussa, kuin riehua pyssyt pystyssä lähi-idässä

Ymmärrän, että globalisaatio on hyvästä maailman tulevaisuudelle. On totta, mitä äsken mainittiin, että yksi maailmanhallinto on se oikea tapa ihmiskunnan hyvinvointia edistämään. Se vain vaatii sen uhrauksen, että kansallistunto ja oma identiteetti kadotetaan ja vaihdetaan siihen, että ollaan kaikki Telluksen kansalaisia. Kova pala varmasti tulevaisuudessa suomalaisillekin.

Mutta globalisaation varjopuoliakin on. Etenkin siinä tavassa jolla sitä tällä hetkellä suoritetaan. Pääideana ei ole luoda yhtenäistä maailmaa, vaan ansaita enemmän rahaa. Yhtiöt lähtevät niille markkinoille, joilta saa eniten rahaa, millään muulla ei ole mitään väliä. Suomalaisten yritysten johtoon tulee paljon ulkomaalaisia, joita ei kiinnosta mitä perinteitä suomessa mahdollisesti on kyseistä alaa kohtaan.

Esimerkkinä paperiteollisuus. Kyseinen teollisuus luotiin tyhjästä, maamme hyvien olosuhteiden ansiosta. Kovalla työnteolla saatiin sellainen osaamistaso, että Suomessa voitiin olla ylpeitä paperista. Maailmalla arvotettiin suomalaista paperia ja sitä tehtiin paremmalla ammattitaidolla, kuin missään muualla. Suomeen kasvoi paperikaupunkeja, jopa isojen kaupunkien ulkopuolellekin. Se edisti yksittäisten yritysten leviämistä kyseisiin kaupunkeihin, jotka olisivat olleen yksiä paskanhaileita paikkoja ilman arvokasta paperiteollisuutta.

Sitten yritysten johdot huomasivat, että maailmanlaajuistumisen ansiosta voidaan tienata paljon enemmän rahaa. Muuallakin maailmassa on opittu tekemään jotenkuten paperia ja paljon halvemmallakin. Markkinat ovat lähellä ja isompia/uudempia koneita pystyttiin rakentamaan. Pörssissä kun oltiin, niin paperialan yrityksen siirtyivät suurilta osin ulkomaalaisomistukseen. Kiinaankin rakennetaan/rakennettiin jo uusia koneita - halvemman työvoiman luokse.

Kaikki näyttää nyt hyvälle, pääjehut saavat paljon enemmän rahaa, kuin kymmenen vuotta sitten, mutta oma valtiomme kärsii. Tehtaat suomessa vanhenevat jatkuvasti, eikä näillä näkymin ole tänne uusia tulossa. Valtio, jossa on paras ammattitaito ja tieto kuihtuu. Tietotaito viedään osittain ulkomaille ja suomalaiset paperikaupungit kuihtuvat aavekaupungeiksi. Arvot ja perinteet unohdettiin rahanhajun takia.

Jos maailmassa olisi yhtään sympatiaa ja ihmiset olisivat suoraselkäisiä, kuten ennenvanhaan, niin suomen paperiteollisuutta ylläpidettäisiin, vaikka voittoa ei niin paljon tulisikaan kuin mitä ulkomailla. Rahaa nimittäin liikkuu aivan käsittämättömiä määriä, eikä yhä suuremman voiton tavoittelu pitäisi olla se ainut motivaatio yrityksillä.

Suorastaan surettaa nähdä maailman menevän tähän suuntaan.

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Pummi
Rahaa nimittäin liikkuu aivan käsittämättömiä määriä, eikä yhä suuremman voiton tavoittelu pitäisi olla se ainut motivaatio yrityksillä.

Käsittääkseni yrityksen kuin yrityksen ainut olemassaolon syy on tahkota mahdollisimman paljon rahaa omistajilleen. Toki sillä VOI olla joitakin muitakin syitä, mutta ne ovat sitten omistajien itsensä määräämiä, eikä niitä kukaan muu voi sanella. Esim. joku valtion omistama yritys voi olla tällainen lisätehtävin varustettu.

Siitä olen toki samaa mieltä, että tuo johtaa erilaisten muiden tahojen kannalta joskus ikäviinkin seuraamuksiin.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.


Käsittääkseni yrityksen kuin yrityksen ainut olemassaolon syy on tahkota mahdollisimman paljon rahaa omistajilleen. Toki sillä VOI olla joitakin muitakin syitä, mutta ne ovat sitten omistajien itsensä määräämiä, eikä niitä kukaan muu voi sanella. Esim. joku valtion omistama yritys voi olla tällainen lisätehtävin varustettu.

Siitä olen toki samaa mieltä, että tuo johtaa erilaisten muiden tahojen kannalta joskus ikäviinkin seuraamuksiin.

Tuo vahvistettu osa minua häiritseekin. Voittoa tulee enemmän kuin tarpeeksi, mutta silti pitää kääriä niin paljon vain mahdollista, tiettyjen asioiden kustannuksella. Tietyt yhtiöt ovat ikuisesti velkaa tietyille perinteille ja kaupungeille, sitä ei saisi uhohtaa, vaikka voittoa ei mahdollisimman paljon tulisikaan.

Rollerball kirjoitti:

> Rollerball: Kauppatase ei ole koko kansantalouden ydin: idea on saada mahdollisimman suuri tuotanto aikaiseksi käytettävissä olevista resursseista. Luolamies aikaan kaikki tuotettiin itse ja töitä oli jokaiselle aivan helvetisti, mutta en silti haluaisi sitä aikaa takaisin.

Luolamiestasolle ei minustakaan kannata pyrkiä, mutta kansallisella ja miksei myös kunnallisella tasolla pitäisi pyrkiä perustarvikkeiden suhteen omavaraisuuteen. Kaikkein keskeisimmistä elintarvikkeista pitäisi olla vuosittain vaihtuvat varastot pahojen päivien varalle. Nyt eletään kädestä suuhun menetelmän mukaan ja osin velaksi.

>Rollerball: On täyttä idiotismia kuvitella, että voimme vain antaa perustuotannon suosiolla aasialaisille ja keskittyä itse korkealuokkaisiin tuotteisiin.

Olen samaa mieltä. Kun muutama aika sitten sokeritehdas paloi, oltiin parissa päivässä ulkomaankaupan varassa. Jos maailmassa tapahtuisi jokin katastrofi, ei tarvitse luulla, että hyvän ajan ystävämaat muistaisivat meitä puutteen aikana. Ja jos muistaisivat, hinnat hipoisivat pilviä.
Ennen meillä oli muna-, voi- ja viljavuoret. Nyt ostamme melkein kaiken rukiinkin ulkomailta.
Voi ja voi päättäjien hyväuskoisuutta!

> Rolleball: Tuotannon jokaisella rintamalla on taisteltava tuottavuuden nostamiseksi ohi kilpailijoiden, jotta Euroopalla ja Suomella olisi tulevaisuutta. Aikanaan Yhdysvalloilla oli juuri samanlainen suunnitelma tiettyjen Japanilaisten tuotteiden kanssa: ottakaa nämä ja nämä markkinat suosiolla, me otamme nämä ja nämä. Japanilaisille sopi kyllä lauseen ensimmäinen puolisko, mutta jälkimmäisen kanssa oli ilmeisesti jonkin sortin ymmärtämisvaikeuksia...

En usko kilpailuun. Taloudellisessa kilpailussa voittaa rikkaimmat, julkeimmat ja aseistetuimmat. Hyvävelisysteemi toimii. Olisin ennemmin sorrettujen kuin sortajien joukossa.

Pummi kirjoitti:

> Pummi: Ymmärrän, että globalisaatio on hyvästä maailman tulevaisuudelle. On totta, mitä äsken mainittiin, että yksi maailmanhallinto on se oikea tapa ihmiskunnan hyvinvointia edistämään. Se vain vaatii sen uhrauksen, että kansallistunto ja oma identiteetti kadotetaan ja vaihdetaan siihen, että ollaan kaikki Telluksen kansalaisia. Kova pala varmasti tulevaisuudessa suomalaisillekin.

Kansallisidentiteetti ei häviä, vaikka ihminen kokee olevansa myös maailmankansalainen.
Vaikka valitsisimme globaalin hallintoneuvoston päättämään koko ihmiskuntaa koskevista yhteisistä planetaarisista asioista, ei kansallisvaltioita pitäisi hylätä jo liiallisen vallan keskittymisenkin estämiseksi. Kansalliset hallitukset päättäisivät jatkossakin omasta alueestaan. Olisin valmis kehittämään myös paikallishallintoja liiallisen kansallisen hallinnon haittavaikutusten kaventamiseksi, koska jokainen paikkakunta tuntee parhaiten oman alueensa edut ja haitat.
Ihmiset pitäisi kouluttaa ottamaan enemmän yhteisvastuuta niin hallintoneuvostojensa valinnan kuin alueensa kehittämisenkin suhteen. Niin hallinnon rakenne kuin vaalikäytäntökin pitäisi uusia.

Uhraus on siinä että luovuttaisiin liiallisesta kansallisesta itsekkyydestä, joka nykyään haittaa kokonaisuuden näkökulmasta katsottuna myös omaa menestystä. Sodat, luonnonvarojen oikeudenmukainen jakaminen, luonnon ylikuluttaminen ja luonnon saastuttaminen ovat asioita, joista pitäisi päättää ylikansallisesti.
Itsekkäät valtiot eivät luovu omista oikeuksistaan tuhota lyhytnäköisyydessään omien ja muidenkin maiden kansalaisten elinmahdollisuuksia. Pitäisi ottaa huomioon myös tulevat sukupolvet.

> Pummi: Mutta globalisaation varjopuoliakin on, … Pääideana ei ole luoda yhtenäistä maailmaa, vaan ansaita enemmän rahaa. Yhtiöt lähtevät niille markkinoille, joilta saa eniten rahaa, millään muulla ei ole mitään väliä. Suomalaisten yritysten johtoon tulee paljon ulkomaalaisia, joita ei kiinnosta mitä perinteitä suomessa mahdollisesti on kyseistä alaa kohtaan.

Nokia on myös malliesimerkki ahneudesta. Ihmisiä irtisanotaan sadoittain heti, kun voidaan hyötyä tuotannon supistamisesta pääoman kartuttamiseksi. Pörssiyhtiöt ylpeilevät miljardivoitoistaan. Varallisuutta ei laiteta investointiin ja työpaikkojen lisäämiseen vaan osakkeenomistajien kukkaron kasvattamiseen.

> Pummi: Kaikki näyttää nyt hyvälle, pääjehut saavat paljon enemmän rahaa, kuin kymmenen vuotta sitten, mutta oma valtiomme kärsii… Arvot ja perinteet unohdettiin rahanhajun takia.

Niinpä.

> Pummi: Jos maailmassa olisi yhtään sympatiaa ja ihmiset olisivat suoraselkäisiä, kuten ennen vanhaan, niin suomen paperiteollisuutta ylläpidettäisiin, vaikka voittoa ei niin paljon tulisikaan kuin mitä ulkomailla. Rahaa nimittäin liikkuu aivan käsittämättömiä määriä, eikä yhä suuremman voiton tavoittelu pitäisi olla se ainut motivaatio yrityksillä.

Lainaan jälleen tietoa Jaana Airaksisen kirjasta Maailmankauppaa kaikille: Joidenkin arvioiden mukaan yli 1,5 biljoonan dollarin päivittäisistä ulkomaanvaluuttaliikkeistä alle 2 % menee tuotantoon. Yli 98 prosenttia suodattuu pelkästään keinottelutoimintaan. Erään toisen arvion mukaan jopa 80 prosenttia rahavirroista on spekulatiivista kauppaa ja rahanpesua.

> Pummi: Suorastaan surettaa nähdä maailman menevän tähän suuntaan.

Ajattelin murrosikäisenä, että haluaisin ymmärtää, miksi jotkut ihmiset rikastuvat ja jotkut pysyvät köyhinä. Olen oppinut ymmärtämään sitä kehityskulkua. Nyt haluaisin nähdä, miten maailman virtuaalikauppapolitiikka tulee tiensä päähän. En sure sitä, että kehityksestä vastuussa olevat ihmiset pudotetaan alas norsunluutorneistaan ja ihmiskunta oppii ottamaan vastuun omasta kehityksestään eikä jätä sitä markkinavoimien ja niitä hännystelevien hallitusten valvomattomiin käsiin.

Rollerball
Kauppatase ei ole koko kansantalouden ydin: idea on saada mahdollisimman suuri tuotanto aikaiseksi käytettävissä olevista resursseista. Luolamies aikaan kaikki tuotettiin itse ja töitä oli jokaiselle aivan helvetisti, mutta en silti haluaisi sitä aikaa takaisin.



Mitä "luolamies aikaan" tulee, niin ota nyt huomioon, että siinä on myös "pieni" teknologinen ero, joten vertauksesi on parhaimmillaankin ontuva.

Toisekseen tiedän että kauppatase ei ole sama kuin kansantalous, mutta en oikein käsitä miten työttömyys ja kauppataseen alijäämä parantaisivat kansantaloutta...

Toinen tuleminen
Yksi vaihtoehto voisi olla kansallisvaltioista kokonaan luopuminen. EU voisi puolestaan pyrkiä laajentumaan lisää itä-eurooppaan. Turkin vielä ottaisin jäseneksi, mutta muuten pitäisin niin sanottua "kovaa linjaa" arabimaiden suhteen. Amerikassa taas USA:n ja Meksikon välinen raja pitäisi purkaa, vaikka kipeää tekee. Se antaa Amerikalle paremmat mahdollisuudet pärjätä globaalissa kilpailussa, kuin riehua pyssyt pystyssä lähi-idässä

Kansallisvaltioilla on se hyöty, että kansallisvaltio voi huomioida oman maansa kansalaisten erityistarpeet niin lainsäädännössä kuin kaikessa muussakin. Kansallisvaltiot ovat myös yksikköinä pienempiä kuin "globaali valtio"... Mitä suurempi yksikkö sitä kauempana hallinto on tavallisista kansalaisista.

On täysin eriasia oletko 1/5'000'000 vai 1/6'000'000'000. Mitä kauempana hallinto on tavallisista kansalaisista, sitä vähemmän kansalaiset ymmärtävät.

Minä voin hyvin tunnustaa etten tiedä mitään vaikkapa kreikkalaisten tai brasilialaisten arjesta, ja heidän elämäänsä liittyvistä ongelmista... Koska en heidän elämästään tiedä, en myöskään osaa ottaa mitään kantaa heidän ongelmiinsa. "Globaalivaltiossa" minun kuitenkin periaatteessa pitäisi ymmärtää ja, minulla pitäisi olla jokin mielipide, muutenhan demokratia ei toimi. Tälläinen järjestelmä on omiaan tasapäistämään kansoja, eikä demokratia tahdo sittenkään toimia. Lisäksi tarvitaan kuitenkin eritasoisia ja keskenään päällekkäisiä ja limittäisiä paikallishallinnollisia elimiä, ja lopputuloksena olisi todennäköisesti hyvin kallis, ja kaikenlisäksi erittäin huonosti toimiva äärimmäisen byrokraattinen järjestelmä.

Minun mielestäni erilaiset kulttuurit ovat rikkaus, eikä niitä pitäisi sulauttaa toisiinsa kuten Yhdysvalloissa on tehty... Vai haluaako joku tehdä koko maailmasta jättiläisversion Yhdysvalloista? Pistetäänkö nimeksikin United States of World?

Kosh kirjoitti:

> Kosh: Käsittääkseni yrityksen kuin yrityksen ainut olemassaolon syy on tahkota mahdollisimman paljon rahaa omistajilleen. Toki sillä VOI olla joitakin muitakin syitä, mutta ne ovat sitten omistajien itsensä määräämiä, eikä niitä kukaan muu voi sanella. Esim. joku valtion omistama yritys voi olla tällainen lisätehtävin varustettu.

Valtio tuki ensin suuryrityksiä edistääkseen työllisyyttä. Uskottiin yritysten satsaavan voittonsa investointeihin ja sitä kautta työpaikkojen lisäämiseen. Jos näin olisi tapahtunut, valtio olisi saanut lisää veronmaksajia ja yritykset olisivat voimistuneet ja laajentuneet. Yritysten voittoputki lähti alkuun kansan verovaroilla.
Mutta kun demokraattisesti valitut päättäjät antoivat vapaat kädet kapitalistisille globaaleille markkinavoimille, alkoikin soida toinen ääni kellossa. Suuryhtiöt viis veisaavat enää vastuustaan tuottaa työpaikkoja sen enempää kuin ne piittaavat luonnonvarojen ylikuluttamisesta tai luonnonsuojelustakaan. Kaikki käy, kunhan yritysten johto ja osakkeenomistajat vain rikastuvat. Vapauttamalla yritykset kaikesta yhteiskunnallisesta vastuusta hyödyt menevät nyt yritysomistajille ja työttömyyden hoito ja luonnonsuojelu jäi valtiolle.

> Kosh: Siitä olen toki samaa mieltä, että tuo johtaa erilaisten muiden tahojen kannalta joskus ikäviinkin seuraamuksiin.

Luulen, että seuraukset ovat enemmän kuin ikäviä. Ihmisiä voidaan huijata tietyn ajan, mutta kun toiminta alkaa yhä suurenevassa määrin valjeta maailman kansalaisille, aletaan vastustaa sekä suuryrityksiä että päättäjiä. On vaarana, että syntyy kaikenlaisia äärijärjestöjä
Mistä apu, sillä valtaa pitävä talous on saanut päättäjiltä vapaat kädet toimilleen; heillä on näyttää päätöksistä mustaa valkoisella.
Omistava luokka vaikuttaa myös vaalikäytäntöön, joten kansalaisten pitäisi kiireesti miettiä vaalikäytännön uudistamista sellaiseksi, että päättäjiksi ei voida päästä suuren rahan turvin. Kun ja jos hallinnolliset paikat voidaan ostaa rahalla, voidaan päätyä markkinaorjuuden kautta markkinakurjuuteen.

Unterseeboot
Rollerball
Kauppatase ei ole koko kansantalouden ydin: idea on saada mahdollisimman suuri tuotanto aikaiseksi käytettävissä olevista resursseista. Luolamies aikaan kaikki tuotettiin itse ja töitä oli jokaiselle aivan helvetisti, mutta en silti haluaisi sitä aikaa takaisin.



Mitä "luolamies aikaan" tulee, niin ota nyt huomioon, että siinä on myös "pieni" teknologinen ero, joten vertauksesi on parhaimmillaankin ontuva.

Toisekseen tiedän että kauppatase ei ole sama kuin kansantalous, mutta en oikein käsitä miten työttömyys ja kauppataseen alijäämä parantaisivat kansantaloutta...

Teknologisen kehityksen yksi mahdollistaja on juuri kansantalouden kehitys. Teknologia kehittyy siellä missä sitä on rahaa kehittää, ei se ole mistään vain ilmestynyt. Kuten varmasti tiedätkin, mutta tuosta kommentistasi saa kuvan, että teknologisen kehityksen nopeus on vakio, johon ei voida vaikuttaa. Luolamiesaika aika on ääriesimerkki, mutta pohjimmiltaan kyse on aina aivan samasta asiasta.

Ja totta kai korkea työttömyysaste heikentää kansantaloutta, mutta jos työssä oleva tekee turhaa työtä, on hän kansantaloudelle aivan yhtä hyödytön kuin työtönkin. Voisimme halutessamme palkata jokaisen Suomen työttömän töihin suureen tehdassaliin heittelemään kiviä muurin ylitse, mutta ei kansantalous siitä mihinkään kohene. Sama asia toimii kaikessa muussakin: jos oma terästeollisuutemme kykenee 500 miljoonalla dollarilla vuodessa tuottamaan tarvitsemamme teräksen, mutta naapurimaan terästeollisuus saman määrän 100 miljoonalla dollarilla, ei meidän ole mitään järkeä tuottaa terästämme itse. Se on joka vuosi 400 miljoonaa dollaria pois kansantaloudestamme. Meidän on tässä tilanteessa joko tehostettava tuotantoamme niin paljon, että kykenemme tuottamaan terästä naapurin kanssa kilpailukykyiseen hintaan tai tuotettava erilaista terästä, jota naapurimme ei osaa tai ei jostain muusta syystä tuota ja näin vallattava osa markkinoista itsellemme. Viimeinen vaihtoehto, johon on turvauduttava, jos kaksi edellistä eivät ole mahdollisia, on tuottaa 100 miljoonan dollarin edestä jotain muuta.

Kauppataseen alijäämä ei sekään ole, tietenkään, hyväksi kansantaloudelle. Parempi olisi tietysti puhua vaihtotaseesta, joka on käsitteenä laajempi ja kansantaloudelle merkityksellisempi. Vienti kuitenkin edistyy parhaiten tuottamalla kilpailukykyisiä tuotteita, joille on kysyntää. Kansalliset tuet ovat pidemmän päälle haitallisia (taloudellisella mittarilla katsottuna) kaikille osapuolille, jonka takia maailmankauppajärjestö hyökkääkin jatkuvasti niitä vastaan. Protektionismistä ei seuraa mitään hyvää.

Unterseeboot kirjoitti.

> Unterseeboot: Kansallisvaltioilla on se hyöty, että kansallisvaltio voi huomioida oman maansa kansalaisten erityistarpeet niin lainsäädännössä kuin kaikessa muussakin. Kansallisvaltiot ovat myös yksikköinä pienempiä kuin "globaali valtio"... Mitä suurempi yksikkö, sitä kauempana hallinto on tavallisista kansalaisista.

Siinä globalisaatiossa, mistä puhun, ei ole kyseessä globaali valtio, vaan liittovaltio, jossa jokainen valtio hallitsee omaa aluettaan. Kopioin tähän pätkän aiemmasta vastauksestani Pummille:
Uhraus on siinä että luovuttaisiin liiallisesta kansallisesta itsekkyydestä, joka nykyään haittaa kokonaisuuden näkökulmasta katsottuna myös omaa menestystä. Sodat, luonnonvarojen oikeudenmukainen jakaminen, luonnon ylikuluttaminen ja luonnon saastuttaminen ovat asioita, joista pitäisi päättää ylikansallisesti.

> Unterseeboot: On täysin eriasia oletko 1/5'000'000 vai 1/6'000'000'000. Mitä kauempana hallinto on tavallisista kansalaisista, sitä vähemmän kansalaiset ymmärtävät.

Olen kanssasi samaa mieltä ja siksi esitän myös liiallisen kansallisen vallankäytön oheen tehokkaampaa paikallista päätöksentekoa. Tällainen vaatisi kuitenkin aktiivisempaa toimintaa kansalaisten taholta ja sujuvaa vuorovaikutusta kansallisen ja paikallishallintojen välille.
Vaalikäytäntöä pitäisi uusia, jotta useimmat kansalaiset voisivat päästä hallinnollisiin elimiin mukaan eikä päättäjien valintaan voitaisi vaikuttaa ennakkoasetelmilla. Puoluepolitiikka, joka nykyisin on vallalla aiheuttaa jo itsessään eturistiriitoja kansalaisten välille ja asioiden käsittely vesittyy keskinäiseksi sumplinnaksi, josta loppujenlopuksi ei hyödy kukaan.

> Unterseeboot: "Globaalivaltiossa" minun kuitenkin periaatteessa pitäisi ymmärtää ja, minulla pitäisi olla jokin mielipide, muutenhan demokratia ei toimi.

Nytkö mielestäsi demokratia toimii? Meille valitaan valmiiksi henkilötkin, joita voimme äänestää. Maamme ei vallitse demokratia vaan puoluedemokratia. Lehdissä on kirjoituksia, miten kansalaiset ovat eri mieltä hallinnollisista asioista, mutta heidän mielipiteitään ei oteta huomioon. Suomessakin ilmiö tunnetaan puhumattakaan globaalista mittakaavassa ja siitähän olemme keskustelemassa. Koulujen raju supistaminen on viimeisin tällainen asia ja yleensäkin kaikkien sosiaalimenojen jatkuva kaventaminen. Jos hallinto ottaa liikaa valtaa, se aiheuttaa kansalaisissa passiivisuutta. Kansalaisten sekä kiinnostusta että vaikuttamista ainakin kunnallisella tasolla omien asioidensa hoitoon tulisi kehittää.

> Unterseeboot: Tälläinen järjestelmä on omiaan tasapäistämään kansoja, eikä demokratia tahdo sittenkään toimia. Lisäksi tarvitaan kuitenkin eritasoisia ja keskenään päällekkäisiä ja limittäisiä paikallishallinnollisia elimiä, ja lopputuloksena olisi todennäköisesti hyvin kallis, ja kaikenlisäksi erittäin huonosti toimiva äärimmäisen byrokraattinen järjestelmä.

Valta on siirtymässä yhä enemmän ylikansallisille yhtiöille, siitä pitäisi olla huolissaan ja sen siirtämispäätöksen takana oli demokraattisesti valitsemamme hallitus. Nytkö sitten kansojen yksilöllisyys tulee otettua huomioon?
Tulisi keskustella siitä, millä keinoilla byrokratiaa kyettäisiin vähentämään. Demokratia ei toimi myöskään silloin, kun pidetään kiinni siitä, että kansojen johdossa toimivat yksilöt. Yksilövalta ei ole demokratiaa.

> Unterseeboot: Minun mielestäni erilaiset kulttuurit ovat rikkaus, eikä niitä pitäisi sulauttaa toisiinsa kuten Yhdysvalloissa on tehty... Vai haluaako joku tehdä koko maailmasta jättiläisversion Yhdysvalloista? Pistetäänkö nimeksikin United States of World?

Nykyisen yhäti kiihtyvän keskinäiseen kilpailuun perustuvan kauppapolitiikan vallitessa maailman kulttuurillinen rikkaus juuri kaventuukin pelkäksi teknisen osaamisen ylivaltakulttuuriksi. Jos kansoilla olisi käytössään oikeudenmukainen keskushallinto, jonka avulla mm. äärimmäisen rikkauden ja köyhyyden välistä kuilua voitaisiin kaventaa, voisivat rikkaammatkin kansat tulla toimeen vähemmällä ja keskittyä kulttuuriensa ja omien muiden ominaispiirteidensä kehittämiseen.
Kaikkien kansojen hallitusten pitäisi valita monijäseniseen keskushallintoon sellaisista yksilöistä, jotka eivät yhteisistä asioista päätettäessä ajaisi sen kansan etuja, joista itse ovat syntyisin, vaan joiden näkemys kattaisi koko planeetan.

Rollerball
Teknologisen kehityksen yksi mahdollistaja on juuri kansantalouden kehitys. Teknologia kehittyy siellä missä sitä on rahaa kehittää, ei se ole mistään vain ilmestynyt. Kuten varmasti tiedätkin, mutta tuosta kommentistasi saa kuvan, että teknologisen kehityksen nopeus on vakio, johon ei voida vaikuttaa. Luolamiesaika aika on ääriesimerkki, mutta pohjimmiltaan kyse on aina aivan samasta asiasta.



Teknologisen kehityksen nopeus ei ole vakio. Mutta sitä tapahtuu myös ilman globalisaatiota. Kehitystä tapahtui 10'000 vuotta sitten, sitä tapahtui 100 vuotta sitten, miten pitkään globalisaatio on edes teoriassa ehtinyt vaikuttaa asiaan? Ainakaan sanana sitä ei ole tunnettu kovin pitkään. Ja onhan kansallisvaltioita vieläkin.

Ja totta kai korkea työttömyysaste heikentää kansantaloutta, mutta jos työssä oleva tekee turhaa työtä, on hän kansantaloudelle aivan yhtä hyödytön kuin työtönkin. Voisimme halutessamme palkata jokaisen Suomen työttömän töihin suureen tehdassaliin heittelemään kiviä muurin ylitse, mutta ei kansantalous siitä mihinkään kohene. Sama asia toimii kaikessa muussakin: jos oma terästeollisuutemme kykenee 500 miljoonalla dollarilla vuodessa tuottamaan tarvitsemamme teräksen, mutta naapurimaan terästeollisuus saman määrän 100 miljoonalla dollarilla, ei meidän ole mitään järkeä tuottaa terästämme itse. Se on joka vuosi 400 miljoonaa dollaria pois kansantaloudestamme.



Väärin. Tuohon tulokseen päästään jos tuijotetaan vain sokeasti kuluttajahintoja. Se 400 miljoonaa ei ole pois kansantaloudesta, vaan koko 500 miljoonaa jää tänne pyörimään. Sen sijaan se 100 miljoonaa on yksiselitteisesti pois kansantaloudesta.

Tuotannon siirtäminen ulkomaille kannattaa vain jos se voidaan korvata jollain paremmin kannattavalla viennillä.

Turhaa työtä ei kannata tehdä, mutta jos itse tarvitsee, ja itse tekemällä tuonnin arvo jää vähäisemmäksi kuin suoraan ostamalla, niin tekeminen on jopa kannattavaa, siitäkin huolimatta että se ei välttämättä näy kuluttajahinnoissa.

Ja sama pätee ruokaan. Nyt maatalouden vuoksi tuodaan lähinnä koneita, ja niistäkin on pakko huomata että suuri osa tarvittavista koneista tehdään Suomessa, ja toisaalta koneita tuotetaan myös vientiin. Koneiden lisäksi maatalous tarvitsee ulkomailta polttoaineita, mutta nekin tuodaan ymmärtääkseni jalostamattomassa muodossa, joten suuri osa polttoainekustannuksistakin jää Suomeen. Minulla ei ole tarkkoja lukuja, mutta uskon että peruselintarvikkeiden ostaminen rasittaisi kauppatasetta enemmän kuin oma tuotanto.

Toki jos vapautuvat resurssit voitaisiin hyödyntää tehokkaasti johonkin vientiä lisäävään toimintaan, niin lopputulos saattaisi olla positiivinen, mutta minä en oikein jaksa siihen uskoa. Ja tässä välissä on pakko muistuttaa kerrannaisvaikutuksista, maatalouden myötä saattaisi kadota myös teollista tuotantoa, ehkäpä jopa sitä konetuotantoa, mikä taas vaikuttaisi vientiin negatiivisesti.

Kauppataseen alijäämä ei sekään ole, tietenkään, hyväksi kansantaloudelle. Parempi olisi tietysti puhua vaihtotaseesta, joka on käsitteenä laajempi ja kansantaloudelle merkityksellisempi. Vienti kuitenkin edistyy parhaiten tuottamalla kilpailukykyisiä tuotteita, joille on kysyntää. Kansalliset tuet ovat pidemmän päälle haitallisia (taloudellisella mittarilla katsottuna) kaikille osapuolille, jonka takia maailmankauppajärjestö hyökkääkin jatkuvasti niitä vastaan. Protektionismistä ei seuraa mitään hyvää.

Jotta tuo toteutuisi pitäisi "kannattamaton" oma tuotanto korvata tuonnin arvoa vastaavalla viennillä. Minä en jaksa uskoa että kaikkia maatalouden ja siitä riippuvaisia työpaikkoja saadaan korvattua viennillä. Jo nyt täällä on työttömiä, maataloudesta luopumisen myötä häviää useita työpaikkoja, tuonti kasvaa... Ja on hyvin todennäköistä että samalla häviävät niin sokeri- kuin traktoritehtaatkin. Ja se traktoritehdas tekee koneita myös vientiin.... Tuonti kasvaa, vienti kuihtuu, ja työttömyys lisääntyy. Tuota yhtälöä en minä ainakaan osaa kääntää positiiviseksi, saa olla melkoinen optimisti että luottaa siihen että noille kaikille löytyy uusia työpaikkoja jostain, ja jostain saadaan kaavittua kokoon vientiä.

Ja tähän mennessä olen puhunut vain taloudesta, mikä ei ole koko totuus. Ulkomailta ei vain löydy vastaavaa laatua. On vain valitettavaa että niin monet suomalaiset laittavat rahan laadun edelle.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat