Rikin kastepiste?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Vitsi, kun ei äkkiseltään löytynyt googlella. Siis rikkihöyryn kastepiste? Muistaakseni jotain satoja asteita.

Muistaako kukaan ulkoa kätevästi?

Kommentit (13)

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Kiehumispiste on muistaakseni 444,6 astetta. Kai se muuttuu takaisin nesteeksikin tuossa lämpötilassa. Tietenkin ehtona on jokin vakioitu tilanne. Paine vaikuttaa.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Vierailija

Ymmärsinköhän ihan vääri, mutta eihän kastepistettä voida määrittää mitenkään yhdellä luvulla.

Esim veden kohdalla kastepiste riippuu ilmaan imeytyneen veden määrästä. Korkeassa lämpötilassa sinne saadaan enemmän vettä menemään ja samoin myös kastepiste on kohtuullisen korkea lämpötila silloin. Kylmässä taas vettä menee ilmaan aika vähän ja samoin kastepiste saavutetaan alhaisessa lämpötilassa. Se on käsittääkseni vain absoluuttisen ilmankosteuden ja paineen funktio.

Sensijaan kolmoisiste on määritettävissä useimmille alkuaineille. Se on siis se lämpötila ja paine, jossa aine voi olla missä olomuodossa hyvänsä.

Juppejänis
Seuraa 
Viestejä504
Liittynyt17.5.2007

http://www.neste.fi/artikkeli.aspx?path ... 707%3b3332

Katsohan tuolta sivulta löytyvästä raskaan polttoöljyn käyttöoppaasta kohta 2.8.4.2, jossa puhutaan matalalämpötilakorroosiosta.

Siis jos tässä on kysymys savukaasujen rikkihappokastepisteestä, kuten epäilen.

Suurin ongelmahan on sen tietämisessä, että kuinka paljon poltossa muodostuu SO3:a, joka taas määrittää rikkihappokastepisteen yhdessä vesihöyrypitoisuuden kanssa.

Käytännössä erittäin vaikea asia tietää, missä se lämpötila todellisuudessa on ilman mittausta.

Vierailija

Joo. Kysymys oli hieman vajaa, kuten kirjoittajakin. mutta homma selvisi.

Koepoltan nimittäin turvepellettiä ja tutkimuksen kohteena on, kuinka paljon tuo keksimäni puhdistuslaite ottaa turpeen poltossa tulevaa rikkiä talteen savukaasuista. Selkeästi sitä nimittäin tulee.

Vierailija

Voisiko sen mitata ihan puntarilla ja sekuntikellolla? Tietty silloinhan olisi kiva kans ottaa selville paljonko poistokaasuissa ko. ainetta parhaimmillaan voi olla.

Juppejänis
Seuraa 
Viestejä504
Liittynyt17.5.2007
Tetrafuran
Voisiko sen mitata ihan puntarilla ja sekuntikellolla? Tietty silloinhan olisi kiva kans ottaa selville paljonko poistokaasuissa ko. ainetta parhaimmillaan voi olla.

Ei onnistu, jos kysymyksessä on pesurityyppinen ratkaisu, jolloin myös vesihöyryä tiivistyy savukaasuista.

Kaksi tapaa on, eli mitata poistuvista kaasuista SO2-pitoisuus tai mitata pesuriveden pH:n ja/tai neutralointiaineen kulutuksen avulla veteen sitoutunut rikin määrä.

Jos olet Hangover kuivan ja tehokkaan rikinsidontamenetelmän keksinyt, suosittelen patentin hankkimista juoksujalkaa.

Juppejänis
Seuraa 
Viestejä504
Liittynyt17.5.2007

Ja sitten vielä varoituksen sanana Hangoverille - pelkällä jäähdytyksellä ei SO2 savukaasuista erkane, jos sellaista kuvittelet. Ja siinä muodossahan se savuissa on suurimmaksi osaksi.

SO2:n kiehumispiste on -10.1 °C joten sen alle pitäisi mennä, jos haluaa saada rikin tiivistymään savukaasuista, mutta silloin tulee hienoisia jäätymisongelmia veden kanssa.

lierik
Seuraa 
Viestejä4922
Liittynyt31.3.2005
Juppejänis
Ja sitten vielä varoituksen sanana Hangoverille - pelkällä jäähdytyksellä ei SO2 savukaasuista erkane, jos sellaista kuvittelet. Ja siinä muodossahan se savuissa on suurimmaksi osaksi.

SO2:n kiehumispiste on -10.1 °C joten sen alle pitäisi mennä, jos haluaa saada rikin tiivistymään savukaasuista, mutta silloin tulee hienoisia jäätymisongelmia veden kanssa.

Näin on, savukaasujen pitää olla sen verran kuumia, että ne piipusta ulos virtaavat, muutenhan se jäätyisi tukkoon.

Lierikki Riikonen

Juppejänis
Seuraa 
Viestejä504
Liittynyt17.5.2007
lierik

Näin on, savukaasujen pitää olla sen verran kuumia, että ne piipusta ulos virtaavat, muutenhan se jäätyisi tukkoon.

Näin on näppylät ja siitä tulikin mieleeni, että umpeen jäätynyt savupiippu ei ole edes mikään mahdottomuus tai harvinaisuus, kyllä huonosti eristettyjä piippuja on mennyt Suomessakin tukkoon jäätymällä, kun on vedetty savukaasujen lämpötila liian alas.

Vierailija

Joo. Kyllä sillä patentti on jo. Lähinnä laite on tehty hiukkaspäästöjen vähentämiseen ja savukaasun lämmön talteenottamiseen pienpoltossa.

Hiilidioksiidiin sillä ei pysty, valitettavasti. Ainakaan vielä.. Toinen, vielä paperilla oleva laite ehkä pystyy. Huom ehkä.

Suuremman kokoluokan laite tulee pystyyn 1 megan pellettivoimalaan.

Tuo rikkiasia tuli vaan mieleen uudelleen, ja sitä ei ole aiemmin tullut ajateltua syvällisemmin.

Nythän on niin, että rikkiä ilmenee kattilan pinnoilla ja normaalissa tiilipiipussakin, joka on huono homma (rapautuminen ja syöpyminen). Vaikka niiden lämpötila ei ikinä mene alle - 10. Kyseessä lienee rikkihapoke, tms. en muista. Mutta kyllä se mittauksissa ilmenee.

Savukaasun loppulämpötila on 30 - 40 C astetta piipun päässä. Laite on siis piipun kokoinen, ja näköinenkin.

Edit:
tutkailin.. Kyseessä on siis palamisen tuloksena rikkidioksidi, joka liukenee veteen: SO2 + H2O = H2SO3 (rapauttaa muuraukset ja syövyttää kattilat)

Tätä siis lähden mittailemaan.

Juppejänis
Seuraa 
Viestejä504
Liittynyt17.5.2007
hangover

....

Edit:
tutkailin.. Kyseessä on siis palamisen tuloksena rikkidioksidi, joka liukenee veteen: SO2 + H2O = H2SO3 (rapauttaa muuraukset ja syövyttää kattilat)

Tätä siis lähden mittailemaan.

Merkittävämpi vaikutus on rikkitrioksidiksi asti hapettuneella rikillä, joka veden kanssa reagoi rikkihapoksi.

SO3 + H2O = H2SO4

On palamistapahtumasta ja reaktiokinetiikasta riippuva ilmiö kuinka paljon rikistä reagoi rikkitrioksidiksi, mutta muutaman ppm:n pitoisuudet vaikuttavat merkittävästi rikkihappokastepisteeseen.

Tuolla rikkihapokereaktiolla on mielestäni paljon pienempi vaikutus, mutta kiinnostuneena kuulen tuon reaktion maikutuksesta lisätietoa, jos sitä on tarjolla.

Uusimmat

Suosituimmat