Silta

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Olen muutamia siltoja mallintanut tuonne Google Earthiin ja samalla perehtynyt erilaisten siltojen rakenteisiin.

Sellainen asia ihmetyttää, että miksi joissakin riippusilloissa on niin korkeat tornit. Keräsin internetistä muutamien suurimpien riippusiltojen strategisia mittoja:
[code:3qzgx46u]Akashi Kaikyo-Silta
keskijänne: tornien korkeus: kannen korkeus:
2000m 300m 66m
Stor Beltin-silta
1600m 250m 65m
Runyangin-silta
1500m 215m 50m
Humber-silta
1400m 155m 30m
Jianqyin-silta
1390m 190m 50m
Tsing Ma-silta
1380m 205m 62m
Verrazano-Narrows-silta
1300m 210m 70m
Golden Gate-silta
1280m 230m 67m[/code:3qzgx46u]Pyöristelin hieman noita lukuja.

Esim. Akashi-Kaikyo sillan tornit ovat tolkuttoman korkeita, kun niitä vertaa vaikka Humber-sillan melkein puolta matalampiin torneihin. Siltojen keskijänteessä ei kuitenkaan ole, kuin 25% ero.

Korkeammat tornit tarvitsevat myös pidemmät kaapelit ja niistä roikkuvat kannatinvaijerit, jotka lisäävät sillan riippuvan osuuden painoa.

Miksi joillain silloilla on korkeammat tornit, kuin toisilla suunnilleen samanmittaisilla silloilla? Antavatko korkeammat tornit kenties sillalle enemmän vakautta?

Kommentit (12)

Vierailija

Köyden jännitys on suurempi jos se on hyvin loivassa kulmassa verraten pystympään vetoon. Se taas merkitsee pienempää massaakin.

.
Seuraa 
Viestejä846
Liittynyt10.9.2005
ilesoft

Esim. Akashi-Kaikyo sillan tornit ovat tolkuttoman korkeita, kun niitä vertaa vaikka Humber-sillan melkein puolta matalampiin torneihin. Siltojen keskijänteessä ei kuitenkaan ole, kuin 25% ero.

Toinen mitoitettu maanjäristys- (max 8,5) ja hirmumyrskyalueelle toinen ei.
Sillan kannen painon lisäys kasvattaa tornien korkeutta.

Vierailija
.
ilesoft
Esim. Akashi-Kaikyo sillan tornit ovat tolkuttoman korkeita, kun niitä vertaa vaikka Humber-sillan melkein puolta matalampiin torneihin. Siltojen keskijänteessä ei kuitenkaan ole, kuin 25% ero.
Toinen mitoitettu maanjäristys- (max 8,5) ja hirmumyrskyalueelle toinen ei.
Sillan kannen painon lisäys kasvattaa tornien korkeutta.
Johtuuko se tästä:
tietää
Köyden jännitys on suurempi jos se on hyvin loivassa kulmassa verraten pystympään vetoon. Se taas merkitsee pienempää massaakin.
Onhan tuossa listassa esim. tuo Ison Beltin silta, jossa on Humber-siltaan verrattuna suhteessa reilusti korkeammat tornit. Iso Belt ei ole hurrikaani- tai maanjäristysalueella, mutta varmasti hieman rankemmissa olosuhteissa kuin Humber-silta.

Pitääkö tuo paikkansa, että jännitysvoiman suuruus kaapelissa riippuu vaijeria jännittävän voiman suunnasta?

Minulle tulee pidemmistä kaapeleista vain sellainen etu mieleen, että enenmmän "roikkuva" silta pystyy joustamaan tuulessa sivuttaisuunnassa enemmän, kuin pinkeämmälle viritetty silta.

Jossain Akashi Kaikyon siltaa käsittelevässä dokumentissa mainittiin, että se silta on niillä materiaaleilla suunnilleen niin pitkä, kuin on mahdollista rakentaa. Pidempi jänneväli kuulemma aiheuttaisi sen, että sillan rakenteet eivät enää kestäisi itse sillan painoa. Akashi Kaikyon sillan kantokyky oli dokumentin mukaan vain muutamia prosentteja sillan massaan verrattuna.

Vierailija
Lassi
Aikaisempi ketju http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtop ... ight=silta
Tuolta löytyy myös lisälinkkejä ja autenttisia filmejäkin sillan kestävyydestä.
Ajattelin ketjua avatessani, että tässä olisi voinut jokianen tekniikasta kiinnostunut vaihtaa ajatuksia. Ilman mitään komukka- tai salaliittopaskaa.

Ehkä tämä todistaa sen, ettei tällä palstalla ole paljoa asiallisesta keskustelusta kiinnostuneita.

Vierailija
ilesoft
Lassi
Aikaisempi ketju http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtop ... ight=silta
Tuolta löytyy myös lisälinkkejä ja autenttisia filmejäkin sillan kestävyydestä.
Ajattelin ketjua avatessani, että tässä olisi voinut jokianen tekniikasta kiinnostunut vaihtaa ajatuksia. Ilman mitään komukka- tai salaliittopaskaa.

Ehkä tämä todistaa sen, ettei tällä palstalla ole paljoa asiallisesta keskustelusta kiinnostuneita.

Minä ainakin olen. Mua edelleen kiinnostaa se tekniikka, että millä satoja vuosia sitten tehtiin holvisillat. Ymmärrän, että kiilakivillä, mutta miten se tuettiin rakentamisen aikana.

Vierailija

Aikoinaan pääsin seuraamaan monta kertaa mm. Kärkistensalmen, Korpilahdella olevan sillan rakennusprojektia. On siinä tekniikkaa mukana. Välillä lossilla yli ja välillä jotain pientä kaistaa
http://fi.wikipedia.org/wiki/Korpilahti

Keuruun pieneerit ovat myös sukkelia rakentamaan siltoja. Tiedän sen, kun Koskenpää-Keuruu tielle tehtiin uusi terassilta aikaisemman kivisillan tilalle. Muistaakseni siinä oli tilapäissiltana silloin jotkut ponttooni, vesistöjenylitys jutut. Toi silta nimittäin on mun mökeille menevällä tiellä.

Vierailija
Lassi
Mua edelleen kiinnostaa se tekniikka, että millä satoja vuosia sitten tehtiin holvisillat.
Ne tuettiin puurakennelmilla holvin alta.

Vasta hienompien rakennusmateriaalien tultua (rauta, teräs, betoni jne.) pystyttiin rakentamaan ilman alapuolisia tukia. Yleensä siten, että rannoilla oli jokin rakennelma, josta kaarenpuolikkaat riippuivat vaijerien varassa.
http://www.viewimages.com/Search.aspx?mid=56658858

Vierailija
spin0
Dredex
Pitkä ja korkea silta:
Kuva

Upea silta ja hieno kuva!
Niin ja kiinnostava aihe, taas mahdollisuus oppia jotain.

Tuon sillan teosta tuli äskettäin dokkarikin. Kuvassa näkyy ne punaiset aputornit, joiden varassa liu'utettiin lohkot paikoilleen.

Uusimmat

Suosituimmat