Seuraa 
Viestejä45973

vasta eilen kemian tunnilla tuli ensimmäistä kertaa mieleen että
mikäs tässä on ideana, ydin on positiivinen ja elekektronit
negatiivisia.

varsinkin vety, 1 protoni, 1 elektroni.
tottakai näin se on mutta haluan ymmärtää miksi?

  • ylös 0
  • alas 0

Sivut

Kommentit (52)

Ihan hyvä kysymys.

Miksi et kysy miten ydin vetää elektronia puoleensa?

Hylkiminen on erittäin helppo selittää.

Jos pommitat kuuta atomipommeilla, alkaa kuu loittonemaan.

Vaan miten saat kuun tulemaan takaisin lähemmäksi?

Savor

;):)

David
Seuraa 
Viestejä8877
lehi
vasta eilen kemian tunnilla tuli ensimmäistä kertaa mieleen että
mikäs tässä on ideana, ydin on positiivinen ja elekektronit
negatiivisia.

varsinkin vety, 1 protoni, 1 elektroni.
tottakai näin se on mutta haluan ymmärtää miksi?


Eihän se ydin suinkaan hyljeksi elektroneja, jos hylkisi niin nehän sinkoutuisivat nopeutensa ansiosta omille teilleen. Ydin nimen omaan pitää ne elektronit kehällään. Joskin nykykäsityksen mukaan kehä on vähän karkea termi asian luonteen huomioiden.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
David
Joskin nykykäsityksen mukaan kehä on vähän karkea termi asian luonteen huomioiden.

Miten niin ? Kehä eli orbitaali. Mitä epäselvää siinä on ? Miten se eroaa siitä että kuu kiertää kuun ja maan yhteistä painopistettä ?

Miksi tähdet säteilevät energia-aaltoja joilla on fotoniluonne?

Miksi kaikki kappaleet säteilevät energiaansa pois päin itsestään?

Miksi atomin ydin ei säteilisi energia-aaltoja joilla on elektroni ja fotoniluonne?

Kun säteilee, niin silloin ei tarvitse selittää miten atomin ydin kontrolloi ns. elektroneja.

Ns. elektronit vain yksinkertaisesti jatkavat matkaansa viereisen laajenevan atomin ytimeen ja saavat sen räjähtämään entistä enemmän energiaansa pois päin itsestään ja näin ydin itse värähtää toiseen suuntaan josta on jo tulossa lisää ns. elektroneja jne.

Savor

;):)

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613

Siten että elektronille ei voida määrittää jotain tiettyä paikkaa jossa se on hetkellä t, vaan voidaan ennustaa elektronin esiintymistodennäköisyys tietyllä alueella ytimen ympärillä. Tämä todennäköisin esiintymisalue on orbitaali. Kiertoratojen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä, eikä elektroneilla ole mitään yksittäistä ratatasoa ytimen ympärillä - ei edes yksittäisellä elektronilla vetyatomissa. Orbitaali on epämääräinen alue josta elektroni todennäköisimmin löytyy ytimen ympärillä hilluessaan. Uloin orbitaali muodostaa elektroniverhon jonka elektronit vuorovaikuttavat muiden atomien uloimpien orbitaalien elektronien kanssa (ks. kemia).

Eri energiatasot vastaavat tiettyjä alueita atomin ympärillä, näin erittäin karkeasti yksinkertaistettuna. Sitten samoilla alueilla hilluvat elektronit ovat kaikki eri kvanttitiloissa orbitaalilla.

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Herra Tohtori
Siten että elektronille ei voida määrittää jotain tiettyä paikkaa jossa se on hetkellä t, vaan voidaan ennustaa elektronin esiintymistodennäköisyys tietyllä alueella ytimen ympärillä. Tämä todennäköisin esiintymisalue on orbitaali. Kiertoratojen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä, eikä elektroneilla ole mitään yksittäistä ratatasoa ytimen ympärillä - ei edes yksittäisellä elektronilla vetyatomissa. Orbitaali on epämääräinen alue josta elektroni todennäköisimmin löytyy ytimen ympärillä hilluessaan. Uloin orbitaali muodostaa elektroniverhon jonka elektronit vuorovaikuttavat muiden atomien uloimpien orbitaalien elektronien kanssa (ks. kemia).

Eri energiatasot vastaavat tiettyjä alueita atomin ympärillä, näin erittäin karkeasti yksinkertaistettuna. Sitten samoilla alueilla hilluvat elektronit ovat kaikki eri kvanttitiloissa orbitaalilla.

Eli elektronit tietävät muiden leptonien tilan ? Mistä ne sen tietävät, jos sitä ei voida tietää muuttamatta tilaa ?

Enkä usko mihinkään epämääräisiin tiloihin. Se on syy, seuraus tai toisesta ulottuvuudesta tuleva voima, ja sillä selvä.

oge
Eli elektronit tietävät muiden leptonien tilan ? Mistä ne sen tietävät, jos sitä ei voida tietää muuttamatta tilaa ?

Enkä usko mihinkään epämääräisiin tiloihin. Se on syy, seuraus tai toisesta ulottuvuudesta tuleva voima, ja sillä selvä.


Mitään kun en asiasta ymmärrä, niin on vaan linkattava:
http://www.youtube.com/watch?v=DfPeprQ7oGc
http://en.wikipedia.org/wiki/Electron
http://en.wikipedia.org/wiki/Quantum_state

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613
oge
Eli elektronit tietävät muiden leptonien tilan ? Mistä ne sen tietävät, jos sitä ei voida tietää muuttamatta tilaa ?



Toki ne voivat vuorovaikuttaa keskenään, ja tekevätkin niin siten että elektronin on mahdotonta olla samassa kvanttitilassa toisen elektronin kanssa.

Ongelma meidän kannaltamme on se, että kun hiukkasen paikka määritetään tarkasti, se ei enää ole siinä kohdassa vaan jos mittauksessa esimerkiksi käytetään fotonia, se muuttaa elektronin tilaa niin ettei enää tiedetäkään missä se on. Toki elektroni sinällään on orbitaalilla jossain kohtaa hetkellä t, mutta sitä ei käytännössä voida määrittää mitenkään tarkasti etukäteen ennustamalla. Niinpä on helpointa sanoa että elektronilla on tietty esiintymistodennäköisyys, ja sittn kun se putkahtaa jossain kohtaa orbitaalia näkyviin mitattaessa voidaan kyllä sanoa että se oli tuossa vaiheessa tässä, mutta eipä siitä juuri hyötyä ole...

Enkä usko mihinkään epämääräisiin tiloihin. Se on syy, seuraus tai toisesta ulottuvuudesta tuleva voima, ja sillä selvä.

Ei ole kyse uskon asiasta vaan siitä että empiiristen tutkimusten mukaan universumilla on sisäänrakennettu satunnaisgeneraattori toiminnassa hiukkastasolla. Eli tutkimukset viittaavat erittäin vahvasti siihen suuntaan että universumi ei ole deterministinen perusluonteeltaan vaan lähinnä epämääräinen ja tuolevaisuuden kannalta mahdoton ennustaa täydellisesti.

Mikä on sinällään minusta hieno juttu koska mikäli asia on näin, se poistaa kohtalon kuvioista näppärästi ja jossain määrin lopullisesti.

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Herra Tohtori
Eli tutkimukset viittaavat erittäin vahvasti siihen suuntaan että universumi ei ole deterministinen perusluonteeltaan vaan lähinnä epämääräinen ja tuolevaisuuden kannalta mahdoton ennustaa täydellisesti.

Mikä on sinällään minusta hieno juttu koska mikäli asia on näin, se poistaa kohtalon kuvioista näppärästi ja jossain määrin lopullisesti.

Niin, ei ole deterministinen, koska Mr. J tai Mr. Satan saattaa vaikuttaa asiaan, siitä olen samaa mieltä.

Mutta olette jotenkin pihalla näiden käsitteiden kanssa. Laskin kerran lapseni aidatulle pihalle. Tiedän että hän on pihalla, mutta en tiedä tarkkaa paikkaa. No nykyään tiedän metrin tarkkuudella, kiitos:

http://www.nanotron.com/EN/PR_nanoLOC_Transceiver.php

vaikuttaa siltä ettei asia ole ihan yksiselitteinen.

ymmärrän kyllä että kysymyksen asettelu on väärä eli
eli välttämättä ei ydin "hylji" elektroneita.

entä sitten, miksi ei protoni ja elektroni pyri muodostamaan
jonkinlaista sähkösidosta?
(positiivinen ja negatiivinen)

Neutroni
Seuraa 
Viestejä38113
lehi
vaikuttaa siltä ettei asia ole ihan yksiselitteinen.



Kyllä se on, mutta vaadittava kvanttimekaniikka on hieman turhan matemaattista lukiotasolle. Vetyatomin kaltaisessa systeemissä syntyy tämän näköisiä elektronitiloja: http://winter.group.shef.ac.uk/orbitron/ . Ne todella poikkeavat huomattavasti klassisesta ydintä ellipsi (tai ympyrä) radalla kiertävästä pistemäisestä elektronista. Alkuaineiden kemialliset ominaisuudet vahvistavat, että tuollaisia orbitaaleja todella on olemassa.

entä sitten, miksi ei protoni ja elektroni pyri muodostamaan
jonkinlaista sähkösidosta?
(positiivinen ja negatiivinen)

Muodostavathan ne sähkömagneettisen sidoksen. Atomi on juuri systeemi, jossa elektroni(t) kiertää ydintä sidotulla tilalla.

Jos tarkoitat miksi elektroni ei aiheuta ydinreaktiota ytimen kanssa, se on yleensä energeettisesti epäedullista. Jotta elektroni voisi absorboitua ja muuttaa ytimen protonin neutroniksi tarvitaan paljon energiaa. Joissakin erikoisissa tapauksessa se energia on saatavilla ytimen sidosenergiaa lisäämällä, ja sellaiset niinpä sellaiset ytimet harrastavat elektronisieppaukseksi kutsuttuja ydinrekatioita. Siinä ydin todella sieppaa s-elektronin ja tapahtuu yllä kuvattu ydinreaktio.

Tep
Seuraa 
Viestejä827

Täydennystä edellisiin. Vanhan klassisen fysiikan mukaan positiivista ydintä kiertävä elektroni on mahdottomuus. Ajatus ydintä kiertävästä elektronista on tietysti lainaa planeettamalleista. Planeetat ovat kuitenkin sähköisesti neutraaleja, mutta elektronilla on sähkövaraus. Sähköopista tiedetään, että kiihtyvässä liikkeessä -kuten ympyräliikkeessä - varaus aina säteilee sähkömagneettista säteilyä.
Jos nyt elektroni kiertää ydintä, niin sen kiertoenergia muuttuu säteilyenergiaksi ja elektroni kiertyy spiraalimaisesti sekunnin murto-osassa ytimeen.
Kvanttifysiikka - sen epätarkkuusperiaate - ratkaisee ongelman. Jos elektroni syöksyisi (pienikokoiseen) ytimeen, niin sen paikka tunnettaisiin hyvin tarkasti. Tällöin sen liikemäärän (siis myös nopeuden) epämääräisyys olisi suuri eli sen liike-energiakin olisi vastaavasti suuri. Mutta mistä se elektroni tämän energian saisi. Ei mistään. Niinpä elektroni hortoilee ytimen lähettyvillä todennäköisemmin siellä missä sen kokonaisenergia (liike + potentiaalienergia) on pienimmillään.

Tep

Niinpä elektroni hortoilee ytimen lähettyvillä todennäköisemmin siellä missä sen kokonaisenergia (liike + potentiaalienergia) on pienimmillään.

Minkälainen potentiallienergia elektronilla on? Mistä se aiheutuu?

Minä olen tuota myös pohtinut että mitä ne varaukset, plus ja miinus, oikeastaan tarkoittavat. Mikä on elektroni, ja mitä tarkoittaa että sen varaus on negatiivinen(-)? Tiedän kyllä että varaus Q on aina alkeisvarauksen e (1,60*10^-19 C) moninkerta. Mutta se mitä varaus on pohjimmiltaan? Osaisikohan joku vastata...

Kerberoosi
Minä olen tuota myös pohtinut että mitä ne varaukset, plus ja miinus, oikeastaan tarkoittavat. Mikä on elektroni, ja mitä tarkoittaa että sen varaus on negatiivinen(-)? Tiedän kyllä että varaus Q on aina alkeisvarauksen e (1,60*10^-19 C) moninkerta. Mutta se mitä varaus on pohjimmiltaan? Osaisikohan joku vastata...

Olisi kyllä kätevää kutsua elektroneita "positiivisesti" varatuiksi, jolloin virta kulkisi aina yleisimmissä tapauksissa samaan suuntaan varauksenkuljettajien kanssa. Noh, aina ei voi voittaa, ei edes Benjamin Franklin. Taidan alkaa värittää kaikki piirtämäni elektronit vaikka oranssiksi, ihan vain kostoksi.

Kerberoosi
Minä olen tuota myös pohtinut että mitä ne varaukset, plus ja miinus, oikeastaan tarkoittavat. Mikä on elektroni, ja mitä tarkoittaa että sen varaus on negatiivinen(-)? Tiedän kyllä että varaus Q on aina alkeisvarauksen e (1,60*10^-19 C) moninkerta. Mutta se mitä varaus on pohjimmiltaan? Osaisikohan joku vastata...

En ole pitkilleen pohtinut tuota varaus juttua.

Soveltamalla ajatustani.

Jokainen hiukkanen laajenee ja avautuu energia-aaltoja.

Hiukkasen varaukseen voisi olettaa liittyvän sellainen asia miten ulos päin avautuvat energia-aallot pystyvät kuolettamaan eli tempaamaan hiukkasta kohti tulevat energia-aallot mukaansa.

Vai pääsevätkö hiukkasta kohti menevät energia-aallot hiukkasen "pinnalle", jossa ne saavat hiukkasen räjähtämään energiaansa enemmän pois päin itsestään mitä laajeneva hiukkanen itse avautuu energiaa pois päin itsestään koko ajan.

Ja mitä siitä seuraa jne.

Ai niin. Sivuillani taitaakin olla juttua tästä elektroni yli ja alimäärästä.

Pittääpä mennä ja kahtoo miten se menikään.

http://www.onesimpleprinciple.com/55

Savor

;):)

jiitu
Seuraa 
Viestejä266
Kerberoosi
Minä olen tuota myös pohtinut että mitä ne varaukset, plus ja miinus, oikeastaan tarkoittavat. Mikä on elektroni, ja mitä tarkoittaa että sen varaus on negatiivinen(-)? Tiedän kyllä että varaus Q on aina alkeisvarauksen e (1,60*10^-19 C) moninkerta. Mutta se mitä varaus on pohjimmiltaan? Osaisikohan joku vastata...

Niin no. Tämä taitaa olla jo kysymys, jota voi verrata kysymykseen "mistä kaikki tulee". Fysiikka (ja tiede yleisesti) voi selvittää varauksen olemuksen, joka sinulle lienee jo oleellisilta osilta selvillä. Siihen "mistä se tulee, tai mitä se on", ei varmasti syvällisemmin osaa vastata kukaan. Sähkövaraukset ja niihin liittyvä sähköinen vuorovaikutus ovat vain tämän kaikkeutemme aineen perusominaisuuksia yhdessä kolmen muun perusvuorovaikutuksen kanssa. Mitä on painovoima ja massa?

Ja pienenä lisänä noihin milestäni jo hyvin ansiokkaisiin vastauksiin alkuperäisestä kysymyksestä: Kyllä tuo elektronin rata on periaatteessa ihan täysin verrattavissa tähän planeetta-kuu kiertorataan. Ainoa vaan, että tuota jälkimmäistäkin pitää silloin käsitellä kvanttifysiikan mukaan. Pointti tässä on siis vain se, että planeetta-kuu vuorovaikutuksessa klassinen malli selittää käyttäytymisen aivan rittäävän hyvin, eikä kvanttifysiikkaa tarvita mihinkään.

Nämä kvantti-ilmiöt, eli reilulla kansankielellä sanoen ilmiöt, jotka ovat kvanttifysiikan ennustamia ja poikkeavat merkittävästi klassiesta teoriasta, ilmenevät lähinnä vain atomitason mittakaavan ilmiöissä.

Mutta kyllä tuo kuukin schrödeä seurailee. Newtonin kaavat vaan on himskatin paljon helpompia, eikä havaittavaa eroa ole.

Säteileekö fotoni energiaansa aaltoina pois päin itsestään?

Jos, niin silloin fotonitkin vuorovaikuttavat keskenään.

Jos ei, niin miksi muka ei?

Voiko elektronia havannoida koko ajan?

Jos ei, niin miksi ihmeessä oletatte elektronien pysyttelevän atomin ytimen ulkopuolella?

Miksi ihmeessä ette oleta että myös atomien ytimet säteilevät energiaansa aaltoina joilla on elektroniluonne?

Nyt teidän ei enää tarvitse selittää sitä miten ns. elektronit muka pysytelevät atomin ytimen ulkopuolella.

Savor

;):)

Herra Tohtori
Siten että elektronille ei voida määrittää jotain tiettyä paikkaa jossa se on hetkellä t, vaan voidaan ennustaa elektronin esiintymistodennäköisyys tietyllä alueella ytimen ympärillä.

Tämä johtuu vain tämän hetken fysiikan teorioiden vajaavuudesta. Elektroni on reaalinen fysikaalinen objekti siinä missä helmi perseessä. Se on huomattavasti yksinkertaisempi objekti, mutta yhtä todellinen ja on olemassa reaalisena mittauksesta tai sen puutteesta huolimatta. Sillä ei todellakaan ole samankeskistä rataa ytimen ympäri, koska ytimen voimat vaikuttavat siihen niin että sen paikka vaihtelee, eli ydin tavallaan viskoo voimillaan sitä edemmäs ja lähemmäs ydintä kierroksen aikana. Elektronille voidaan tosin antaa keskimääräinen tai todennäköinen alue, josta se löytyy suurimman osan ajasta. Kvanttimekaniikan todennäköisyysluonne on väärä ja puutteellinen kuvaus reaalisten kvanttitapahtuminen luonteesta.

Herra Tohtori
Tämä todennäköisin esiintymisalue on orbitaali. Kiertoratojen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä, eikä elektroneilla ole mitään yksittäistä ratatasoa ytimen ympärillä - ei edes yksittäisellä elektronilla vetyatomissa. Orbitaali on epämääräinen alue josta elektroni todennäköisimmin löytyy ytimen ympärillä hilluessaan. Uloin orbitaali muodostaa elektroniverhon jonka elektronit vuorovaikuttavat muiden atomien uloimpien orbitaalien elektronien kanssa (ks. kemia).

Kiertorata on aivan oikea kuvaus, kunhan ei puhuta mistään yhdestä ratatasosta, vaan siitä että elektroni todellakin liikkuu ytimen ympäri ja reaalisella elektronilla on koko ajan määrätty paikka reaalisen ytimen rakenneosien ympärillä.
Tietenkin elektronin liike poikkeaa klassisesta ydintä ellipsi (tai ympyrä) radalla kiertävästä pistemäisestä elektronista, koska maailma ei ole klassinen vaan (reaalisesti)kvantittunut, ja ytimen ja sen koostavien kvarkkien voimat vaikuttavat elektroniin tai elektroneihin eri tavalla riippuen missä kohtaa se on suhteessa niihin. Kun vety-ytimen protonin d-kvarkki on lähinnä elektronia (eli samalla puolella rataa), poistovoima on suurempi koska d-kvarkin negatiivisuus on suurempi kuin u-kvarkkien jotka vetävät elektronia puoleensä. Pelkästä protonista ja elektronista koostuvan vetyatomin kohdalla tilanne on yksinkertaisin, ja useita protoneja ja neutroneja sekä elektroneja sisältävässä atomissa tilanne monimutkaistuu. Elektroni on pikemminkin kuin kuu, joka kiertää kauempana kolmea toistaan lähellä olevaa erikokoista planeettaa jotka ovat toistensa suhteen liikkeessä. Ne kaikki vaikuttavat tähän kuuhun ja lähinnä oleva aina eniten. Tässä on yksinkertaistettuna protonin uud-kvarkkien ja elektronin eli vetyatomin toiminta.

Tyrni
Herra Tohtori
Siten että elektronille ei voida määrittää jotain tiettyä paikkaa jossa se on hetkellä t, vaan voidaan ennustaa elektronin esiintymistodennäköisyys tietyllä alueella ytimen ympärillä.

Tämä johtuu vain tämän hetken fysiikan teorioiden vajaavuudesta. Elektroni on reaalinen fysikaalinen objekti siinä missä helmi perseessä. Se on huomattavasti yksinkertaisempi objekti, mutta yhtä todellinen ja on olemassa reaalisena mittauksesta tai sen puutteesta huolimatta. Sillä ei todellakaan ole samankeskistä rataa ytimen ympäri, koska ytimen voimat vaikuttavat siihen niin että sen paikka vaihtelee, eli ydin tavallaan viskoo voimillaan sitä edemmäs ja lähemmäs ydintä kierroksen aikana. Elektronille voidaan tosin antaa keskimääräinen tai todennäköinen alue, josta se löytyy suurimman osan ajasta. Kvanttimekaniikan todennäköisyysluonne on väärä ja puutteellinen kuvaus reaalisten kvanttitapahtuminen luonteesta.

Herra Tohtori
Tämä todennäköisin esiintymisalue on orbitaali. Kiertoratojen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä, eikä elektroneilla ole mitään yksittäistä ratatasoa ytimen ympärillä - ei edes yksittäisellä elektronilla vetyatomissa. Orbitaali on epämääräinen alue josta elektroni todennäköisimmin löytyy ytimen ympärillä hilluessaan. Uloin orbitaali muodostaa elektroniverhon jonka elektronit vuorovaikuttavat muiden atomien uloimpien orbitaalien elektronien kanssa (ks. kemia).

Kiertorata on aivan oikea kuvaus, kunhan ei puhuta mistään yhdestä ratatasosta, vaan siitä että elektroni todellakin liikkuu ytimen ympäri ja reaalisella elektronilla on koko ajan määrätty paikka reaalisen ytimen rakenneosien ympärillä.

Tämä tosin rikkoo yksinkertaisenkin kemian, koska kiertoratamalli ei pysty selittämään kidehilan muodostumista samalla tavalla kuin todennäköisyysmalli jossa elektronien esiintyminen ei ole rajattu kiertävään ratamaiseen liikkeeseen.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat