Suurisuuhai

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Tätä omituisuutta, eli suurisuuhaita kysyi eräs nuori, haista kiinnostunut ystäväni. On siitä hajatietoa mm. Wikissä http://fi.wikipedia.org/wiki/Suurisuuhai Mutta ei se riitä nuorelle asiasta kiinnostuneelle [size=75:1ybxytix](tekee kait jotain opiskeluun liittyvää esitelmää)[/size:1ybxytix]

Onko tuo otus joku jäänne ammoisista ajoista. Mysteerio se vaikuttaa olevan tutkijoillekin. Jäi ensimäistä kertaa kiikkiin vasta v. 1990, jolloin Otto Eliotin nuottaan tuo otus ui.

Mikä otus tuo ylipäätään on. Onko Viisasten Kerholla tähän mitään uudempaa tietoa?

Kommentit (12)

Vierailija

Bushmanhan se siinä...
Ei vaan, sehän on syvänmerenhai. Elelee siellä missä ne julmetun rumat krotitkin joilla on valoelin varren päässä naamassa ja muut lähinnä isoa kitaa ja torahampaita olevat otukset. Joku Mariaanien hauta tms... Sen takia lie harvinainen, ettei pulikoi kalastelusyvyyksissä. Voi olla jäänne, tai ihan vaan sopeutunut syvyyksiin.

Syvänmeren merikrottikin on vain noin jalkapallon kokoinen, mutta elävänä kykenisi puraisemaan vaikka käden irti. Syvyyksissä ruoka on kortilla ja varustelu raaempaa.

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
Liittynyt16.3.2005
taiteilijatyyppi
Syvänmeren merikrottikin on vain noin jalkapallon kokoinen, mutta elävänä kykenisi puraisemaan vaikka käden irti. Syvyyksissä ruoka on kortilla ja varustelu raaempaa.

Aika isot jalkapallot sulla. Viimeksi, kun merikrottia valmistin, niin pelkästää sen pää oli jalkapalloa suurempi. Tosin otushan on lähes tulkoon pelkkää päätä...

Vierailija
taiteilijatyyppi
Bushmanhan se siinä... Ei vaan, sehän on syvänmerenhai. Elelee siellä missä ne julmetun rumat krotitkin joilla on valoelin varren päässä naamassa ja muut lähinnä isoa kitaa ja torahampaita olevat otukset. Joku Mariaanien hauta tms... Sen takia lie harvinainen, ettei pulikoi kalastelusyvyyksissä. Voi olla jäänne, tai ihan vaan sopeutunut syvyyksiin.
Syvänmeren merikrottikin on vain noin jalkapallon kokoinen, mutta elävänä kykenisi puraisemaan vaikka käden irti. Syvyyksissä ruoka on kortilla ja varustelu raaempaa.

prkl sua Mutta tosiaan. Tuollainen, nimetään nyt vaikka Bushmaniksi, niin tarttui kalastajan verkkoon Los Angelesin edustalla. Noin 10 km rannikolta v. 1990 lokakuun 21 . päivänä. Omituinen otus.

Olet siinä oikeassa, että noita omituisuuksia löytyy vielä lisääkin. Kuukin on kuulema tutkittu tarkemmin, kuin meri, ja sen pohja. Ties vaikka Atlantiksen asujat sieltä lähettelevät meille tollaisia omituisuuksia.

Mutta nyt vakavissaan, Kysyin tätä ihan toimeksi saaneena nuorukaisen puolesta. Ei itse kehdannut tulla tänne kysymään.

Vierailija

Minä kysyin haista, enkä tästä tosi ilkeän näköisestä Merikrotti ötökästä. Tuolla on hampaatkin

Pureekohan toi kohdatessa? Jotenkin on masentuneen oloinen tuossa kuvassa. Parasta on, että pysyy vain meressä.

Vierailija
taiteilijatyyppi
Syvänmeren merikrotit eivät ole koolla pilattuja, eikä oikeastaan otus ole kuin suuta.
http://censeam.niwa.co.nz/images/high_angler.jpg
NOITA ei syödä ruokana. Se syötävä merikrotti on ihan muu laji.
Tuossa sulle syötävää. Pannulle vaan ja herkuttelemaan. Ruumisauto tulee sitten myöhemmin
(en kehoita kuitenkaan kokeilemaan)

Pallokala, mutta toi avaukseni hai tässä nyt kiinnostaa.

Vierailija
taiteilijatyyppi
Syvänmeren merikrotit eivät ole koolla pilattuja, eikä oikeastaan otus ole kuin suuta.
http://censeam.niwa.co.nz/images/high_angler.jpg
NOITA ei syödä ruokana. Se syötävä merikrotti on ihan muu laji.

Eli siis pallokala. Fugu. Myrkyllinenkin vielä, vaatii taitoja valmistajalta. (En ole koskaan kuullut syötävästä krotista joten kaippa se on tuo pallokala lajike.) Krotit kun elää sen verran syvälläkin, että tuskin ihan joka ruokapöytään niitä pyydystetäänkään.

Kiehtovia nuo syvänmeren otukset.
Valtava paine ja musta pimeys vaativat erikoisia sopeutumia. Haikaloillahan on kaikilla tarkka hajuaisti ja erityinen sähköelin kuonossa saaliin paikantamiseen. Näköaistista kun ei noissa syvyyksissä paljoa ole hyötyä.

Suurisuuhai (Megachasma pelagios) kasvaa n.4,5 metriä pitkäksi möhkäleeksi. Suu reilun metrin levyinen. Löytyi 1976.

Tässälinkki ichtylogiselle saitille.
http://www.flmnh.ufl.edu/fish/sharks/megamouth/mega.htm

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
Liittynyt16.3.2005
Radiant Dragon
taiteilijatyyppi
Syvänmeren merikrotit eivät ole koolla pilattuja, eikä oikeastaan otus ole kuin suuta.
http://censeam.niwa.co.nz/images/high_angler.jpg
NOITA ei syödä ruokana. Se syötävä merikrotti on ihan muu laji.



Eli siis pallokala. Fugu. Myrkyllinenkin vielä, vaatii taitoja valmistajalta. (En ole koskaan kuullut syötävästä krotista joten kaippa se on tuo pallokala lajike.) Krotit kun elää sen verran syvälläkin, että tuskin ihan joka ruokapöytään niitä pyydystetäänkään.

Merikrotti on erinomaisen makuinen kala - vaikea kypsennettävä vain - gourmet herkkua. Merikrottia nimitetään välillä "köyhänmiehen hummeriksi", sillä siinä on hummerin lihaa vastaava rakenne.

Merikrotti ja pallokalat ovat täysin eri kaloja. Merikrotit elävät syvällä, siellä jonne aurinko ei paista - naaraalla onkin suunsa edessä "pilkki", jolla se houkuttelee saaliseläimiä suuren suunsa lähettyville. Pilkki on selästä lähtevä ruoto, jonka päässä on "lillutin", joka hohtaa valoa.

Pallokalatkin ovat hyviä ruokakaloja, joskin niiden maksa ja munasarja sisältävät sellaiset määrät tetrodotoksiinia, että henki lähtee.

Itselläni on ollut keittiössä molempia kaloja.

Ja pallokalahan syödään raakana, ohuiksi siivuiksi leikattuna.

Vierailija

Kyllä minä nyt tiedän että ne on eri kaloja. En vain ole koskaan kuullut, että krotteja syötäisiin.
Kiitos selvennyksestä.

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
Liittynyt16.3.2005
Radiant Dragon
En vain ole koskaan kuullut, että krotteja syötäisiin.
Kiitos selvennyksestä.

http://www.inmamaskitchen.com/RECIPES/R ... kfish.html

http://en.wikipedia.org/wiki/Monkfish

Esimerkki suomalaisesta ravintolasta, jonka menulta löytyy:

http://www.ravintolaopas.net/havis/inde ... ClassID=31

Aina oppii jotain uutta!

Kala on erinomaisen makuinen - mutta keltään tunarikokilta ei tuota kannata tilata, se sitkistyy ylikypsyessää ja toisaalta raakakaan ei ole hyvää.

Uusimmat

Suosituimmat