Hiilidioksidi pois ilmakehästä keinotekoisesti?
Tuossa erään saunaillan päätteeksi tulimme ajatelleeksi seuraavanlaista "ratkaisua" ilmaston lämpenemiseen. Eli luonnollinen hiilidioksidin kulkeutumisketju luonnossa katkaistaisiin säilömällä kaikki mahdollinen ei enää hiilidioksidia sitova, vaan sitä jo luovuttava kasvi(käytännössä lahoavat puut / lehdet). Tämä lahoava massa mahdutettaisiin säiliöön, johon se jätetään lahoamaan, lahoamisen tuotteena syntyvä hiilidioksidi eriteltäisiin muista mahdollisista kaasuista(happi, pienet metaani määrät etc.) ja se ahdettaisiin paineella säiliöihin, jotka ammuttaisiin esimerkiksi luotaimien mukana avaruuteen, jossa se tuskin ketään häiritsisi. Teoriahan on kaukana käytännöllisestä, saati sitten taloudellisesta. mutta se herätti kysymyksen.
Onko käytännössä mahdollista hajottaa CO^2 molekyylit esimerkiksi hiilivedyiksi tms.?
Sivut
Mikäs sitä CO2:sta sitten enää sitoisi, kun pakkaisit kaikki puut ja kasvit kapseliin?
Mitenkäs sukellusveneen CO2-suodatin toimii ? Voisiko samaa menetelmää soveltaa ilmakehän CO2:n poistoon ? Sen jälkeen CO2 Muutettaisiin n.s. kuivajääksi ja ammuttaisiin Marsiin, jossa alkaisi kasvihuoneilmiö ja planeetalle voisi kehittyä elämää.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Bosch-reaktio
Hieman samoja juttuja mietiskelin.
Mutta täytyy opiskella kemiaa, enen kuin tajuan tuon kunnolla.
Kaikkea CO2:ta ei tietenkään pidä mennä imuttamaan pois, kuuluuhan se ilmakehään. Tämän tietenkin kaikki tietävät.
Mutta miten kaiken kasvillisuuden säilöminen jonnekin ei kuulosta toimivalta sillä se vaatii paljon tilaa ja lisäksi hajoavasta aineesta ei pääsisi maahan normaaliin tapaan ravinteita...
Suodattaminen taitaa olla aika kallista kun ottaa huomioon kuinka paljon sitä syntyy esimerkiksi energiatuotannosta. Ja hintansa vuoksi moni yritys tuskin katsoisi mokomaa suopealla silmällä.
Sukellusveneen, kuten avaruusaluksenkin hiilidioksidi poistettaneen litium-
hydroksidisuodattimella, johon muodostuu litiumkarbonaattia. Onhan hiilidioksidin kemiallista sitomista ilmakehästäkin esitetty, mutta se vaatisi
vaikkapa Yhdysvalloissa osavaltion kokoisia suodattimia ja mielettömiä
määriä kemikaaleja. Ei kovin käytännöllistä. Huokoisiin maakerrostumiin,
esimerkiksi öljykenttiin sitomista kokeillaan jo varsin suuressa mitassa vaikkapa nk. Weyburg-projektissa Kanadan rajalla. Biologinen sitominen
kuitenkin kuulostaa mielekkäimmältä. Meren levät sitovat sitä ja niiden
kasvua rajoittaa raudan puute, meret ovat "aneemisia", meriveden pH
on lievästi alkalisella puolella ja rauta ei pysy liukoisena. On ehdotettu raudan lisäämistä meriin, kiihtyvä levänkasvu sitoisi paljon hiilidioksidia.
Jos asia vaivaa, oman osasi kaasuista saat helposti pois ostamalla pakettipellon ja istuttamalla siihen lehtikuusia tai douglaskuusia (Etelä- ja Keski-Suomessa). Hyvällä kasvupaikalla yhden rungon tilavuus 100 vuoden kuluttua on 7-12 m3 (Elimäellä n 10 m3). Tällöin hehtaarin sitoma hiili, kun huomioidaan oksisto ja juuret, on satoja tonneja. Douglaskuusen kohdalla nopea pituuskasvu jatkuu edelleen noin 200 vuoden ikään, jonka jälkeen paksuuskasvu noin 600-800 vuotiaaksi asti. Lehtikuusillekin voit olettaa noin 400 vuoden elinikää joten mikään kiire uusilla taimi-istutuksilla ei ole, vaikkei metsikkösi jostain syystä itsestään taimettuisikaan.
kasvit sitovat tehokkaasti hiilidioksidia ilmakehästä, eikä niitä pidä hävittää - päinvastoin. kiinassakin mm. istutetaan ruohoa talojen katoille sen vuoksi. Uusi kasvi sitoo CO2:ta paremmin kuin vanha.
CO2 saadaan ilmakehästä pois joko mekaanisesti CO2-imureilla, jotka tosin kuluttavat energiaa, ja sitten säilömällä maan alle, tai paljon tehokkaammin biopoltolla: kasveihin sitoutunut hiili poltetaan, ja syntyvä CO2 säilötään takaisin maan alle. Menetelmää kutsutaan CO2:n kaksoissieppaukseksi (ensin kasvit ilmakehästä, sitten ihminen kasvin poltosta), ja onnistuu vain biopoltolla.
Hiilidioksidin palauttamisesta maaperään on keskusteltu mm:
http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtop ... =5408#5408
kemiaa koskevaan kysymykseesi voi löytyä vastaus tästä:
http://cc.oulu.fi/~polamwww/CO2.pdf
Ja miksi pitää poltaa hiilidioksidiksi? Miksi ei miiluteta hiileksi ja käytetä maanparannusaineeksi? Alkuaineinen hiili säilyy vaikka missä pellossa. Kaasumainen hiilidioksidi pyrkii karkaamaan kaikissa vaiheissa. Miilunpolttoa voi harrastaa vaikka siellä missä ei ole mitään muuta työtä saatavana. Ja korvaus luonnollisesti päästökauppasysteemistä.
Miilutus ei vaadi mitään kompressoreita ja porauskalustoa eikä vanhoja öljykenttiä. Köyhä maa taasen vaatii täyteainetta viljavuuden parantamiseksi. Hiilimurska on mitä mainioin maanparannusaine. Myös siinä olevat mineraalit toimivat lannoitteena ainakin alkuvaiheessa. Luultavasti kymmeniä vuosiakin. Ja vuosittainhan murskaa vain lisättäisiin.
Miilunpolton sivutuote terva on melkoinen luonnonvara sekin. Aivan varmasti kaikille tervan ainesosille olisi käyttöä kemianteollisuudessa. Eli miilunpolttaja saisi sekä päästökaupparahan ilmakehästä poistetusta hiilitonneista että lisätienestiä muutamasta kymmenestä litrasta terva-aineksia. Aivan varmaa on, että lahonsuojaukseenkin käytettäisiin hyvin mielellään ekotekotervaa jos sitä olisi saatavana. Nykyiset extrem-tarkoituksella valmistetut tervat eivät sytytä. Luultavasti niitten valmistukseen on käytetty uusiutumatonta energiaa sata kilovattituntia desilitraa kohti. Ainakin hinta on sitä luokkaa.
Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula
Miksi ei käyttää yhtä helpoimmista (vanhimmista) keinoista poistaa ilmakehän hiilidioksidia? Soistetaan alavia, käyttämättömiä peltoja, jätemaata, kitukasvuista metsää, käytöstäpoistettuja turvesoita, jne. Syntyvä turvesuo kykenee sitomaan runsaasti enemmän hiilidioksidia kuin mitä siitä vapautuu hajoamisen tuotteena.
Referenssit: Hgin YO:n tutkimukset ja Vapon raportit.
Polttokennotekniikassa savukaasut koostuvat hiilidioksidista ja vesihöyrystä. Hiilidioksidin kerääminen on yksinkertaista; jäähdytetään savukaasua jolloin vesi poistuu siitä jäänä. Tämän jälkeen hiilidioksidin nesteyttäminen on yksinkertaista.
Lisäetuna polttokennotekniikassa on sen hyvä sähköhyötysuhde, joten yhdistettynä sähkömoottoriin, saadaan paljon polttomoottoria tehokkaampi kokonaisuus.
Reductio ad Trivium
http://www.tiede.fi/keskustelu/807/ketju/tiedevitsit_kiertoon/sivu/21/#c...
En tiedä pitääkö polttaa hiilidioksidiksi - ei kai kukaan niin ole sanonut? CO2:n kaksoissieppaus on vaihtoehto, joka oikeasti vähentää CO2:ta ilmakehästä. Se tietenkin edellyttää CO2-varastointimenetelmien kehittymistä.
En pysty arvioimaan miltä maapallo näyttäisi, jos ilmakehässä oleva ylimääräinen hiilidioksidi levitettäisiin maan pintakerroksiin hiileksi, kuten en sen seurauksiakaan, mutta ei vaikuta kovin hyvältä ratkaisulta. Sitä vaihtoehtoa en muista nähneeni esitetyn, joten jokin kai siinä mättää.
Eikös muuten kalkkikiveen ole sitoutunut runsaasti hiilidioksidia? Pitäisi kai sitten edistää korallien ja piilevien kasvua?
Yllättävä ratkaisu, ehkä jo 15 vuoden päässä: hiilidioksidi muuttuu polttoaineeksi
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article51001.ece
No laitetaan tännekin
CO2 imuri:
http://www.tekniikkatalous.fi/kemia/article23167.eceReductio ad Trivium
http://www.tiede.fi/keskustelu/807/ketju/tiedevitsit_kiertoon/sivu/21/#c...
Hm.. Kylläpäs siitä CO2:sta möyhkätään. Eihän sitä ymmärtääkseni edes tiedetä varmasti, että lämpeneminen johtuisi ensisijaisesti juuri siitä vaikka se toki lämmittääkin palloa.
Olisin enemmän huolissani juurikin siitä lämpenemisestä ja uusiutumattomien luonnonvarojen loppumisesta. CO2:lle nyt ei varmaan voida tehdä oikein yhtään mitään sillä jos se on syynä siihen lämpenemiseen, vahinko on joka tapauksessa jo tapahtunut.
Kestävempään tuotantoon siirtyminen on joka tapauksessa aina fiksuin ratkaisu ja pudottaa sitä CO2:stakin valtavasti. Lämpenemisen vaikutusten torjuminen kuitenkin CO2:sta selvästi tärkeämpää.
Sivut