Ns. "elämänvyöhyke"

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Siis miten muka voidaan määrittää joku elämänvyöhyke vaan sen perusteella, että se on sopivala etäisyydellä tähdestä? Planeetan kaasukehähän on se yks merkittävimmistä tekijöistä sijainnin lisäksi joka vaikuttaa planeetan pintalämpitilaan. Tuli vaan mieleen tosta venuksen super tehokkaasta kasvihuoneilmiöstä, että eikö aika etäälläkin oleva planeetta muka voisi olla riittävän lämpimä?

Sivut

Kommentit (31)

Vierailija

Siis venuksen lämpötilassahan tämä kasvihuoneilmiö on huomattavan tärkeässä asemassa, kylla, mutta elämävyöhykkeellähän käsittääkseni haetaan takaa sitä että jos planeetta on maankailtainen niin siellä voisi elämä myös olla maankaltainen, eli ilmakehä suurinpiirtein samallainen, vesi sulana jne.

ja se etäisyys on kanssa oikeasti tärkeä, riippuu tähden massasta ja luokasta kuinka paljon energiaa suoltaa ulos

Vierailija
nettiwelho
Siis venuksen lämpötilassahan tämä kasvihuoneilmiö on huomattavan tärkeässä asemassa, kylla, mutta elämävyöhykkeellähän käsittääkseni haetaan takaa sitä että jos planeetta on maankailtainen niin siellä voisi elämä myös olla maankaltainen, eli ilmakehä suurinpiirtein samallainen, vesi sulana jne.

ja se etäisyys on kanssa oikeasti tärkeä, riippuu tähden massasta ja luokasta kuinka paljon energiaa suoltaa ulos

No jos sitä venusta siirretään vähän kauemmas auringosta niin sinne saadaan just optimaalinen lämpötila jotta vesi voi olla sulana jne.. Venus vois olla paljon kauempana kun maa mutta silti sielä voisi olla sama lämpötila.

Lentotaidoton
Seuraa 
Viestejä5202
Liittynyt26.3.2005

Tässä aiemmin kirjoittamaani:

Volitans kirjoitti:
Kysymys on mielestäni mielenkiintoinen. Sen avulla voidaan pohtia, kuinka tärkeitä muiden planeettojen olemassaolo aurinkokunnissa on elämän kannalta noin yleensäkin.

Arvioitaessa elämän mahdollisuuksia muissa aurinkokunnissa, monen asian tulee olla kohdallaan, muunmuassa:

- sopiva etäisyys tähdestä (auringosta)
- vettä
- ilmakehä, jossa elämälle suotuisa koostumus
- magneettikenttä

Lentis: Paljon muitakin vaatimuksia on.
- ensinnäkin tämän tähden tulee olla sopivan kokoinen. Liian suuri tähti elää elämänsä liian nopeaan, säteilee haitallisen voimakkaasti, on epävakaa jne. Liian pienen tähden ympärillä ekovyöhyke on olemattoman kapea. On onnenkauppaa josko siihen syntyisi planeetta. Pienen tähden hidas kehitys tarkoittaisi elämän alun siirtymistä miljardeilla vuosilla eteenpäin. Eli keskikokoinen (kuten Aurinko) vakkaa pääsarjatähti on paras vaihtoehto. Ja tietysti, että tähti on yksittäinen (eli että ei kuulu monitähtiryhmään, jossa planeettojen radat olisivat kaoottisia ja epävakaita).
- planeetan on mieluummin oltava kiviplaneetta kiinteällä pinnalla (ja tietysti ekovyöhykkeellä) Tarkoittaa siis juoksevan veden mahdollisuutta (toinen huomattavasti huonompi liuotin olisi metaani).
- maapallonhan kaasukehä on muuttunut alkuajoista, jolloin happea ei tietysti ollut. Eli ei elämä tarvitse happea. Toki planeetan täytyy olla tarpeeksi suuri, että ylipäänsä voi pidättää itsellään kaasukehän.
- magneettikenttä on tärkeä (esim Marsista ja Venuksesta se puuttuu) tähden hiukkassäteilyn suojaksi.
- maapallon tapauksessa Kuulla on ollut myös ratkaiseva merkitys vakaiden olojen luojana tasoittamassa maapallon akselin heilahteluja.

Marssilainen
Seuraa 
Viestejä3337
Liittynyt29.3.2005

Niin se elämänvyöhyke on vain nimi tietylle etäisyydelle auringosta. Ei se ota kantaa itse planeetan olosuhteisiin.

Siinä se taas nähtiin, kuinka vilunki rehellistä huiputtaa...

Vierailija

Tuli tossa mieleen:

"- sopiva etäisyys tähdestä (auringosta)
- vettä
- ilmakehä, jossa elämälle suotuisa koostumus
- magneettikenttä "

Happi ei ole välttämätön mitenkään. Eikä ilmakehäkään. Onhan bakteereita, jotka elää täysin ilman happea. Sopiva lämpö löytyy moneltakin planeetalta, vaikka aurinko ei olisikaan lähellä.

Kylmemmemmillä planeetoilla voisi hyvin olettaa, jotta mahdollinen elämä on maankuoren alla, koska siellä on lämpimämpää. (oletan, jotta pakkasessa ei juurikaan elämää ole.) Esim Marssin metaanipitoisuus. Jokuhan siellä piereskelee.

Homma voisi olla saman kaltainen, kuin maapallon muutokset. Laajenemisen ansiosta on tapahtunut sisäisen paineen aiheuttama repeäminen, jossa mannerlaatat ovat erkaantuneet, ja vesi on täyttänyt välit. (siis mannerlaatathan sopivat toisiinsa joka puolelta.) Tämän repeämän yhteydessä on tullut esiin paljon eri alkukantaisia lajeja maan pinnalle. (siis todella kauan aikaa sitten, ja enkä tarkoita, että jokin jänis hyppää kallio nalta esiin... ) Elämä on siis voinut olla kuoren alla silloin, kun olot ovat pinnalla liian rankat. Olisikin mielenkiintoista tietää, mitä tapahtuu marssin kuoren alla.

Lentotaidoton
Seuraa 
Viestejä5202
Liittynyt26.3.2005
hangover
Tuli tossa mieleen:

"- sopiva etäisyys tähdestä (auringosta)
- vettä
- ilmakehä, jossa elämälle suotuisa koostumus
- magneettikenttä "

Happi ei ole välttämätön mitenkään. Eikä ilmakehäkään. Onhan bakteereita, jotka elää täysin ilman happea. Sopiva lämpö löytyy moneltakin planeetalta, vaikka aurinko ei olisikaan lähellä.

Kylmemmemmillä planeetoilla voisi hyvin olettaa, jotta mahdollinen elämä on maankuoren alla, koska siellä on lämpimämpää. (oletan, jotta pakkasessa ei juurikaan elämää ole.) Esim Marssin metaanipitoisuus. Jokuhan siellä piereskelee.

Homma voisi olla saman kaltainen, kuin maapallon muutokset. Laajenemisen ansiosta on tapahtunut sisäisen paineen aiheuttama repeäminen, jossa mannerlaatat ovat erkaantuneet, ja vesi on täyttänyt välit. (siis mannerlaatathan sopivat toisiinsa joka puolelta.) Tämän repeämän yhteydessä on tullut esiin paljon eri alkukantaisia lajeja maan pinnalle. (siis todella kauan aikaa sitten, ja enkä tarkoita, että jokin jänis hyppää kallio nalta esiin... ) Elämä on siis voinut olla kuoren alla silloin, kun olot ovat pinnalla liian rankat. Olisikin mielenkiintoista tietää, mitä tapahtuu marssin kuoren alla.

Happi ei todellakaan ole välttämätön, eihän alkumaapallollakaan ollut sitä. Vieläkin happi on myrkkyä (esim ihmiselle), on vain opittu elämään sen kanssa.

Kaasukehä on sikäli tarpeellinen, että se suojaa elämää kosmisilta säteiltä (eli pintaelämää). Voidaan tietysti olettaa elämää pinnan alla, mutta siinäkin tapauksessa tarvitaan liuotin (eli eri alkuaineet pitää saada kosketuksiin toistensa kanssa, jotta ylipäätään mitään reaktioita voi tapahtua). Liuottimista ylivoimaisin on vesi (muitakin on mutta ne ovat jo sitten monta astetta huonompia tähän tarkoitukseen).
Lämpötilan tulee olla siis veden tapauksessa yli jäätymispisteen (juokseva vesi) ja muutenkin lämmin vesi edesauttaa reaktionopeuksia huomattavasti. Jäässä reaktionopeudet ovat julmasti hitaampia (tarkoittaen että esim aurinkokunnan elämän aikana ei ilman juoksevaa vettä olisi vielä alkuunkaan syntynyt elämää, esim tilanne Titanilla, vaikka liuottimena voi olla metaani/etaani, mutta pakkasta on ja pirusti).

Marssin metaani voi olla eloperäistä, mutta myös puhtaasti muut kemialliset reaktiot voivat synnyttää sitä. Jos elämä joskus on syntynyt Marssissa, on pintaelämä taatusti kuollut, koska Marssissa ei ole magneettikenttää eikä kunnollista kaasukehää suojaamassa elämää. Sedimenteissä voi tietysti uinua elämää.

Toinen mahdollinen paikkahan on Europa kuun jääpeitteen alla oleva todennäköinen vesimeri (pysyy sulana Jupiterin gravitaation jatkuvasta vatkaamisesta). Mahdollisesti myös Gannymedeksellä ja Gallistolla.

On spekuloitu elämällä myös Venuksen pilvissä. Pinnalla ei taatusti, mutta pilvissä on jäänteitä vesihöyrystä, paine on siedettävä, samoin kuin lämpötila. Mahd elämä on voinut sopeutua myös Auringon ultraviolettisäteilyyn. On vain hankalaa kuvitella elämää "täydessä kaasussa".

Vierailija

Toi marshan on käsittääkseni kolmanneksen pienempi maata. Siis samaa kokoluokkaa kuin maa ennen nopeaa laajenemistaan. Ennen kuin elämä "purskahti" pinnalle.

Miksi muuten jotkut ei halua hyväksyä sitä, että mannerlaatat sopii myös toiselta puolelta palloa yhteen?

Vierailija
hangover
Toi marshan on käsittääkseni kolmanneksen pienempi maata. Siis samaa kokoluokkaa kuin maa ennen nopeaa laajenemistaan. Ennen kuin elämä "purskahti" pinnalle.

Miksi muuten jotkut ei halua hyväksyä sitä, että mannerlaatat sopii myös toiselta puolelta palloa yhteen?

Tässä on nyt syytä huomata, että mannerlaattoja ei itse asiassa ole olemassakaan - kyseessä on vanha ja hieman harhaanjohtava termi. Näitä maan ylemmän vaipan päällä kelluvia kivilaattoja kutsutaan nykyään litosfäärilaatoiksi ja ne menevät myös merien alle ja eivät suinkaan noudata mantereiden rajoja.

Lentotaidoton
Seuraa 
Viestejä5202
Liittynyt26.3.2005
Snaut
hangover
Toi marshan on käsittääkseni kolmanneksen pienempi maata. Siis samaa kokoluokkaa kuin maa ennen nopeaa laajenemistaan. Ennen kuin elämä "purskahti" pinnalle.

Miksi muuten jotkut ei halua hyväksyä sitä, että mannerlaatat sopii myös toiselta puolelta palloa yhteen?




Tässä on nyt syytä huomata, että mannerlaattoja ei itse asiassa ole olemassakaan - kyseessä on vanha ja hieman harhaanjohtava termi. Näitä maan ylemmän vaipan päällä kelluvia kivilaattoja kutsutaan nykyään litosfäärilaatoiksi ja ne menevät myös merien alle ja eivät suinkaan noudata mantereiden rajoja.

Viimeisessä TIEDE-lehdessä on hyvät monisivuiset kertomukset asiasta.

Vierailija
edi
Siis miten muka voidaan määrittää joku elämänvyöhyke vaan sen perusteella, että se on sopivala etäisyydellä tähdestä? Planeetan kaasukehähän on se yks merkittävimmistä tekijöistä sijainnin lisäksi joka vaikuttaa planeetan pintalämpitilaan.



Itseäni on askarruttanut samat asiat. Aika pölhöä olettaa, että elämä muualla vaatisi samat syntyolosuhteet kuin maassa. Lisäksi nuo termit eksoplaneetta ja elämänvyöhyke, ovat jokseenkin turhia. Minusta olisi mielekkäämpään puhua planeetoista, jotka voitaisiin tulevaisuudessa mahdollisesti asuttaa, ja keksiä näille planeetoille oma määritelty termi. Suurinosa tunnetuista eksoplaneetoistakin on kaasujättiläisiä, ja eivät näin ollen ole ihmiselle elinkelpoisia. Puhumattakaan elämänvyöhykkeen kriteerin täyttävistä planeetoista.

Tuli vaan mieleen tosta venuksen super tehokkaasta kasvihuoneilmiöstä, että eikö aika etäälläkin oleva planeetta muka voisi olla riittävän lämpimä?

Mars:han olisi keinotekoisesti tehtävissä maankaltaiseksi, jos saataisiin sinne aikaiseksi paksumpi kaasukehä.

Lentotaidoton
Seuraa 
Viestejä5202
Liittynyt26.3.2005
Shriek
edi
Siis miten muka voidaan määrittää joku elämänvyöhyke vaan sen perusteella, että se on sopivala etäisyydellä tähdestä? Planeetan kaasukehähän on se yks merkittävimmistä tekijöistä sijainnin lisäksi joka vaikuttaa planeetan pintalämpitilaan.



Itseäni on askarruttanut samat asiat. Aika pölhöä olettaa, että elämä muualla vaatisi samat syntyolosuhteet kuin maassa. Lisäksi nuo termit eksoplaneetta ja elämänvyöhyke, ovat jokseenkin turhia. Minusta olisi mielekkäämpään puhua planeetoista, jotka voitaisiin tulevaisuudessa mahdollisesti asuttaa, ja keksiä näille planeetoille oma määritelty termi. Suurinosa tunnetuista eksoplaneetoistakin on kaasujättiläisiä, ja eivät näin ollen ole ihmiselle elinkelpoisia. Puhumattakaan elämänvyöhykkeen kriteerin täyttävistä planeetoista.

Tuli vaan mieleen tosta venuksen super tehokkaasta kasvihuoneilmiöstä, että eikö aika etäälläkin oleva planeetta muka voisi olla riittävän lämpimä?



Mars:han olisi keinotekoisesti tehtävissä maankaltaiseksi, jos saataisiin sinne aikaiseksi paksumpi kaasukehä.

Valitettavasti on vain niin, että hiileen perustuva elämä vaatii aika pitkälle maankaltaisia oloja. Ei se elämä täälläkään niin salettia ja helppoa ole ollut. Monasti on kadonnut yli 90 % kaikesta elävästä.
Myös piihin perustuvaa elämää voi kuvitella, mutta se on monia asteita hankalampaa ja haavoittuvampaa. Elämän lottovoitto on maapallo.

Kaasukehän tekeminen Marssiin ei olekaan mikään pikkujuttu ja veisi joka tapauksessa vuosisatoja. Marssilla on vielä se huono puoli, että sillä on onneton magneettikenttä. Auringon ja muun kosmoksen säteily olisi joka tapauksessa tappavaa. Säteilyltä pitäisi suojautua julmin järjestelyin ja pysyvästi (koskee myös Marssissa tuotettua ruokaa).

Marssilainen
Seuraa 
Viestejä3337
Liittynyt29.3.2005

Jos teoreettisella tasolla pähkäillään, niin varmaan myös Venuksen kasvihuoneilmiötä voisi heikentää. Kaasukehä pitäisi saada päästämään lämpöä pois planeetalta. Jäähtymiseen saattaisi tovi mennä. Eri asia sitten, miten niin rikkipitoisessa ympäristössä mikään kasvillisuus viihtyisi. Ainakin jotkut bakteerit selviäisivät sitten. Venuksen painovoima olisi sopiva, mutta vuorokausi tosi pitkä. Millaista elämä olisi maankaltaistetussa Venuksessa? Pitkä yö ja pitkä päivä tekisivät oman erikoisen rytmin saalistajien ja saaliseläinten kesken.

Siinä se taas nähtiin, kuinka vilunki rehellistä huiputtaa...

Vierailija
Marssilainen
Niin se elämänvyöhyke on vain nimi tietylle etäisyydelle auringosta. Ei se ota kantaa itse planeetan olosuhteisiin.

Niin tuo termihän on hieman turha, ei siihen kannata takertua. Se vain kertoo mistä tähden ympäriltä se elämä todennäköisimmin löytyy. Ja vielä tarkennuksena että semmoinen ihmisen näkökulmasta elämä, käytännössä suunnilleen samantyyppistä mitä maapallolla on.

Ei se sulje pois sitä etteikö elämää voisi löytyä tuon vyöhykkeen ulkopuoleltakin.

Vierailija
edi
Siis miten muka voidaan määrittää joku elämänvyöhyke vaan sen perusteella, että se on sopivala etäisyydellä tähdestä?

Tuosta tuli mieleeni että miten evoluutioon ja älykkyyden kehittymisen
on vaikuttanut jääkaudet?

Voisi ajatella että jääkaudet suosivat nopeasti uusia alueita valtaavia
kasveja ja eläimiä.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat