Mitä hyvää keskiajan ihanteissa?
klo 14:39 | 19.11.2007
Keskiaika oli suurten ihanteiden aikaa.
Jostakin syystä tuolla epookilla on synkkä ja pimeä maine, vain harvoin puhutaan keskiajan hyvistä puolista.
Voisitko löytää ja minita yhtään hyvää asiaa, joka kukoisti keskiajalla?
Sivut
Silloin saatiin paljon aikaiseksi. Hintaa ei kyselty.
Ehkä ei enää tänään, mutta vielä muutamia vuosia sitten puhuttiin ritareista ja ritarillisista ihmisistä.
Ritarillisuudella tarkoitettiin oikeudenmukaisuutta, auttavaisuutta ja rehellisyyttä. Siis muiden muassa.
1000-luvulta lähtien keskiaika oli kaikkea muuta kuin pimeää:
Länsimaiden nykyinen asema perustuu täysin sille tieteen ja teknologian kehitykselle, mikä tapahtui 1000-1300-luvun välisenä aikana.
Käsitys keskiajasta pimeänä ajanjaksona oli vallalla joskus 1800-luvulla. Ihmeellistä, että tuo termi hengittää yhä, vaikka sitä on monien sukupolvien ajan yhä uudelleen lyöty lyttyyn.
Lisäksi olen miettinyt kuinka tarkoin rajat muistuttavat kreivikuntien silloisia rajoja Euroopassa.
Mielestäni tämän päivän eurooppalaisella olisi paljon hyödyllistä opittavaa keskiajan ihmisten vaikkapa puolueellisuudesta. Silloin oli burgundilaisia, valoislaisia jne.
Kyllähän antiikin roomalaiset olivat teknisesti pirusti kehittyneempiä kuin keskiajan popula. Oli lattialämmitystä, juokseva vesi, kylpylöitä, järjestäynyt sodankäynti sun muuta... keskiajalla tiede ei kehittynyt hevon kusta, kiitos kirkon vastauksen kaikkeen: goddidit.
Olisimme n. 500 vuotta nykykehitystä edellä, jos keskiajalla ei olisi tuhottu tiedettä antamalla kaikkiin kysymyksiin vastaukseksi goddidit. Ja tapettu tiedemiehiä noitina.
Sanoisin kylläkin, että 1600 - nykypäivä.
keskiajalalla tekniikka myös kehitty paljon.
http://twitter.com/aimo666
Keskiaika oli kuitenkin lähinnä Euroopan historiaan kuuluva ajanjakso.
Ei Euroopan pysähdys olisi estänyt intialaisia tai kiinalaisia, arabitkin jotain saivat aikaan mutta heiltäkin homma hyytyi.
Klassinen musa.
Ja olen samaa mieltä edellisen puhujan kanssa vitun saatanan uskonto hihhluit ne ottaa niin paljon päähän, mä pääsisin turistilomalle kuuhun ellei uusia keksintöjä olisi pidetty noituutena.
joo kommentoin vielä että roomalaiset oli todella ylikehittyneitä lääketieteessä ja amputoimisessa noin 2000 vuotta, amputoimistekniikka palasi roomalaiselle tasolle vasta ensimäisessä maailmansodassa. Roomalaiset keksi myös höyrymoottorin aika alkeellisen mutta kyllä se liikkui, tarkoitus oli lähennä todistaa jumalan olemassaoloa yms
Tai sitten, jos keskiaikaa ei olisi ollut, maailmanlaajuinen ekokatastrofi tai ydinsota tms. olisi tapahtunut jo pari vuosisataa sitten ja vähälukuinen ihmiskunta sinnittelisi täällä nyt suuressa kurjuudessa.
Ihan roskaa. Milloinkas se Occamin partaveitsi keksittiinkään?
Keskiajalla nimenomaan alettiin tutkia asioita empiirisesti.
Rooman aika ei ollut erityisen teknisesti kehittynyttä, heidän vahvuutensa oli ylivoimainen järjestelmällisyys ja kurinalaisuus. Sen avulla rakennettiin infrastruktuuri, mikä länsimaissa pystyttiin ylittämään vasta 1800-luvulla.
Olisimme 500 vuotta nykykehitystä edellä, jos olisimme yhtä fanaattisen armeijahenkisiä ja auktoriteettiuskoisia kuin roomalaiset. Tai sitten ei. Silloin ei munkkiluostareissa olisi tuhlattu aikaa tyhjänpäiväiseen filosofointiin.
Kuulostaa siltä, että keskusteluun olisi tullut mukaan myös asiantuntemusta.
Millään muulla tuskin voi selittää sitä valtavaa innostusta ja sanojen määrää, joka sinänsäkin taitaa todistaa puhujan olevan oikeassa.
Pimeällä 2007-luvulla keskiajasta puhuminen on työlästä.
Suomalaisen asiantuntijan matka Euroopan kulttuurikeskuksiin luennoimaan keskiajasta taitaisi johtaa unionin hajoamiseen. En tiedä, tämä on vain hyvä veikkaus.
Eipä minulle tule kovin monta hyvää asiaa mieleen keskiajasta. Kansa paskoo kaduille ja aateliset mässäilevät pilaantunutta ruokaa. Linnanrakennustaito oli hyvä ja haarniskat tyylikkäitä.
Valistappas vähän tietämätöntä keskiajan kulttuurista.
Siinä se taas nähtiin, kuinka vilunki rehellistä huiputtaa...
Väärin. Se mitä nykyään klassiseksi sanotaan kehittyi 1700-luvuilla, ja 1800-luvulta lasketaan vielä monia säveltäjiä joukkoon. Keskiajan musiikki koostui [pitkä luento] kirkkomusiikista, mm. gregoriaaninen, maallisista (hovi)lauluista jotka ennen 1200-lukua ottivat usein melodiansa samoista lähteistä kuin kirkkomusiikki ja myöhemmin alkoivat kehittyä itsenäisesti, ja kansansävelmistä, joiden kaikuja on vieläkin kuultavissa kansanmusiikissa ympäri Eurooppaa. Ristiretkiaika toi runsaasti kreikkalaisia/bysanttilaisia ja arabialaisia vaikutteita musiikkiin, ja 1300-luvulta nykyisenkaltaiseksi kehittynyt nuottikirjoitus mahdollisti melodioiden tallentamisen muutenkin kuin muistin avulla. Hovimusiikista kehittyi renesanssiajalla taidokasta niin laulun kuin instrumentaalimusiikin saralla, ja tästä hovimusiikista kehittyi 1600-luvulle mentäessä barokki, kamari- ja sinfoniamusiikin äiti. [{pitkä luento]
"Ubi est actio hic?" Missä täällä on säpinää?
Sivut