Seuraa 
Viestejä45973

Miten suuri osa tämän palstan kävijöistä on joskus ollut koulukiusattuna..?
Mikä mielestäsi aiheutti sen omalla kohdallasi ?

Sivut

Kommentit (44)

Sepi
Seuraa 
Viestejä3265

Mistä johtuu, että sekä tähän säikeeseen että "valehtelija" - voi oallistua rekisteröitymättä? Leikkiikö joku serverin suojausten kanssa?

Ounastelen hankaluuksia, ellei asiaan puututa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lierik
Seuraa 
Viestejä4922

Onpas surkeaa luettavaa tuo äänestys. Kukaan ei ole tähän mennessä säästynyt kiusaamiselta, käytännössä kaikkia on jotenkin rääkätty. Rohkeaa on myöntää olleensa suorittavana osapuolena. Kuinka moni edes tietää kuuluneensa siihen ryhmään? Taitaa useimmille olla vain leikkiä, jonka vahingollisuutta ei edes tiedosta. Varmaan koulukiusaajillakin on omat kiusaajansa.

Edit: Tiedustelin asiaa tyttäreltä, joka on akuutissa iässä asian suhteen. Kertoi olleensa molempia. Harvoin kuitenkin kiusaajana, joskus kakkosella sanoi. Huomasin että kokemukset ovat hyvin subjektiivisia ja aste-eroisia eri henkilöillä.

Lierikki Riikonen

Mä äänestin itteni kiusaajana, mut siis on muakin kiusattu, about suhteessa 5/2 (kiusattu/kiusannu). Ei se ollut tietoista mun osalta ainakaan, oli vaan niin tylsää et jotain tekemistä piti keksiä, tai sit se sorsiminen tapahtu vaan sen takia et se oli mahdollista. Lapset osaa olla julmempia kuin aikuiset.

Mua kiusattiin mun paskoista kuteista ja liimatukasta ja finneistä.

Joskus vaan sen takia että en kuulunut joukkoon. Yleensä kiusaajat oli muutaman vuoden vanhempia ja ainakin päätä pidempiä.

Senkin takia sitä joskus alkoi kiusaamaan, koska se oli aina aika hulvatonta menoa kun sai jonkun menettämään malttinsa, "jännää ja hauskaa". Sai juosta pimeenä raivoavaa tyyppiä karkuun ku eka vähän ärvyytti...

Kiusaaminen johtuu ymmärryksen puutteesta, se on rodun sisäistä rasismia, erittäin kapea-alaista suvaitsevaisuutta.

Kaikista inhottavinta on henkinen kiusaaminen. Minua joskus koulussa kiusattiin niin, että aina sanoivat jotain ilkeää, tai olivat epäreiluja. Syrjintääkin harrastivat. Eivät olleet ilkeitä kovin pahalla tasolla, mutta kun sitä jatkui n. 4 vuotta, niin ei se ollut kivaa.

Niin...sanotaan että lapset ovat viattomia mutta kyllä ainakin omien kokemuksieni mukaan lapset voivat olla toisilleen todella julmia. Itse en ollut ihmeemmin kiusattu mutta sivusta seuranneena jälkeenpäin ihmettelen.

Ja jännä juttu oli yläasteajoissa se, että tytöt olivat pahimpia kiusaamisessaan, ei fyysistesti mutta henkisesti. Tai sitten verbaalinen puoli oli taidokkaampaa tytöillä loukkausten keksimisessä, pojat keskittyi enemmän fyysiseen kiusaamiseen

lierik
Seuraa 
Viestejä4922

Tuli mieleen nyt jo lukioikäisen poikani tapaus, josta tarhantäti aikoinaan informoi. Poika oli jotain 3v tieten. Oli sanonut jollekkin vielä pienemmälle että: "Sua ei tulla hakemaan tänään kotiin". Kaiketi vain ilkeyttään. Siitä oli noussut kohteella valtava poru. Taitaa olla lapselle pahimpia asioita mitä voi hetkellisesti kuvitella. Turvallisuudentunteeseen vaikuttaminen. Tunteekohan kiusaaja jonkinlaista vahvuutta, kun voi manipuloida toista niin voimakkaasti? Keinot ovat hallinnassa jo pienestä pitäen joillakin meistä. Paljon on porua herättänyt työpaikkakiusaaminen aikuisilla. Tuntuu että vielä pahempaa tapahtuu kuin lapsilla, keinot ovat erit.

Lierikki Riikonen

lierik
Seuraa 
Viestejä4922

Onhan tässä tiedevitsit kiertoon jutussa jotain rajoituksia, jollei ole kirjautunut:

Voit kirjoittaa
Voit vastata
Et voi muokata
Et voi poistaa
Et voi äänestää

Silleen.

Lierikki Riikonen

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613

Kovasti yrittivät muinoin, mutta nauroin niille mielessäni räkäisesti enkä oikeastaan välittänyt mokomasta. Onni oli, että yrittäjillä ei juuri järki päätä pakottanut, joten mitään sofistikoituneita metodeita eivät onnistuneet käyttämään ja luovuttivat sitten aikanaan kun mitään vaikutusta ei oikeastaan ollut.

En koskaan ole kokenut olevani koulukiusattu (ts. asia ei ole ollut ongelma)

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Olen kiusannut. Minua on kiusattu, näillä ei kuitenkaan uskoakseni juurikaan tekemistä toistensa kanssa. Syynä siihen, että kiusasin lopulta oli se, että henkilö ei ymmärtänyt selvää puhetta, hänestä ei pidetty porukassa. Yritettiin kyllä aluksi selvää puhetta.

Tässä siis puolustukseni.

Yhdeksän vuoden jokapäiväisen koulukiusauksen ja henkisen alistamisen jälkeen tulokset ovat vieläkin näkyvissä.
Olen kai itsekkin yrittänyt joskus käyttää tilaisuutta hyväkseni ja kiusata toista ihmistä. Ongelma vain se, että niin alhaalta ravintoketjusta ei paljon toisia nokita.
Jos olen itselleni täysin rehellinen olisin luultavasti jossain vaiheessa liittynyt kiusaajiin jos olisin siihen saanut mahdollisuuden. Luultavasti tunteakseni oloni hiukan paremmaksi ja estääkseni itseäni kiusattavan.
Olin aika fiksu kakara ja myöhemmin kehittelin itselleni ihmeellisen ylemmyydentuntokompleksin, luultavasti jonkinlaisena suojautumismekanismina vaikka itseasiassa oloni oli kuin kilolla paskaa.
Jokaisella tuntuu olevan jonkilainen tai oikeastaan useampia murtumispisteitä
aina yhden hajotessa pudotaan hiukan alemmalle.
Sitä on ehkä vaikea tajuta, mutta näinkin harmittomalta tuntuvalla asialla saatetaan pilata jonkun elämä kokonaan tai ainakin pitkäksi aikaa.
Toisaalta kokemus vaikkakin vahingoitti myös toisaalta vahvisti, olen nykyään hyvin itsetietoinen ja tunnen itseni tarkkaan. Sosiaalinen puoli on kyllä nykyäänkin vielä ongelmallinen, mutta kaikkea ei voi saada.

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14246

Onhan se niinkin, että koulukiusauksen lisääntyminen on hiton moni eri tekijän summa.

Itse olin enemmän sivustaseuraaja(joiden rooli on myös hankala), mutta tuli sitä paskaakin niskaan ihan tarpeeksi. Kiusaustakin kokeilin josukus, mutta luonto ei antanut myöten. Liika empaattisuus kai esti, sen verran rankkaa moralisointia tuli kotipuolesta kaikenlaista sikailua vastaan ihan periaatetasolla. Ennen kaikkea keskusteluyhteys muun perheen suhteen auttoi käsittelemään näitä asioita.

Opettajat jäivät monesti etäisiksi moralisointikoneiksi, joilla ei näyttänyt olevan paskan turpeaa kiinnostusta katsoa asioita nuoren näkökulmasta. Tyypillistä pedagogista ajattelua: muotoillaan ongelma ja tarjotaan tähän suoraa ratkaisua ilman pohdinnan mahdollisuutta. Aivojen käyttö kuoletetaan, ikään kuin jokaiseen tapahtuneeseen asiaan olisi olemassa automaattisesti oikea reaktio. Kun sitten kiusattu ei löydä järkeä vanhempien toiminnan ja omien kokemustensa suhteen, ongelma kääntyy sisäänpäin ja selitykset subjektivoidaan. Seurauksena lisää pahaa oloa, myyttistä logiikkaa ja sadismin ruokkimista.

Eihän kiusaamisesta puhuta, koska sukupolvien välinen ero on todellisuutta. Kersat pelkäävät kiusaajien reaktioita ja omaa sosiaalista asemaansa, joten käytetään kaikenlaisia kiertoilmaisuja ja pahojen tunteiden kanavointia. Neutraalin aikuisen läsnäolon löytäminen on nykyään yhä vaikeampaa, kun jokainen vastaantuleva, perheen ulkopuolinen ihminen on potentiaalinen kersojen pikkupöksyjä sniffaileva pedofiili. Asennevammaisuus tarttuu siis sukupolvesta toiseen, eikä kiusatuista lapsista välttämättä tule erityisen kriittisä aikuisia. Sitten on helppo ottaa Raamattu käteen ja lopettaa omaa vastuu surkean maailman tapahtumista.

Koululaitosten opettajien tulisi ottaa kiusaaminen syvemminkin esille kuin vain kieltämällä se(pahin reaktio mitä voi olla), kieltämällä sen käyttö(miksi lopettaa jokin mikä on kivaa, puhumattakaan jos siitä tulee kieletty hedelmä) tai puuttumalla ainoastaan itse näkemäänsä touhuun. Tarvitaan monipuolista tasa-arvokeskustelua ja eettistä pohdintaa. Solidaarinen neutraalius voittaa opettajan asenteena aina kauhistelun, moralisoinnin ja nyrkinheristelyn.

Luonnontieteispäissään etäisiksi jäävät kirjatieto-opettajat kun tuntuvat olettavan että kersan kasvatus on automaatio, koska näyttähän tuo yhteiskunta pystyssä pysyvän. Itse kävin eettisiä keskusteluja vanhempieni kanssa jo alaluokista lähtien. Jos opettaja ei pysty samaan, eikö opettaja ole vähän paska tyyppi?

Ratkaisut ovat vaikeita, mutta välttämättömiä. Täytyy uskaltaa tulla lähelle ihmistä. Taito on valitettavasti välineellistynyt ja modernien myyttien karstoittama, kaikelle tekemiselle täytyy muka pystyä keksimään jokin sosiaalisesti kelpo motiivi.

Kiusatuille itseluottamuksen rakentaminen on oltava itsestäänselvyys, mikä alkaa omien haitallisten puhetapojen ja niihin liittyvien mallien ja toimintojen tiedostamisesta ja vaihtamisesta. Vaikeimpia asioita ihmisille tuntuu olevan kusipäisistä läheisistä irroittautuminen. Väärien sanojen sanojat, etenkin vanhemmat ja ns. parhaat ystävät ovat hyvin usein osa itse vahinkoa, joten niihin vaikuttaminen on aina osa hoitoa. Jo pelkkä seuran vaihto ja etenkin uuden seuran hyväksyminen auttavat useimpia. Mutta jos tätä ei ota itseluottamuksen rakentamisen kannalta, ei oma itsenäisyys pääse kehittymään.

Itsetuntoa ei ole olemassakaan, ihminen on niin vahvasti kytköksissä sosiaaliseen pääomaansa, ettei moista psykologista uusiotermiä tarvita. Itseluottamuksessa ihminen on niin olennaisesti osana omaa kognitiotaan ja toimintaansa, ettei tätä ole tarvetta sotkea millään staattiselta kuulostaviltakaan määritelmillä. Jos ympäristö on paska yksilölle, voi olla aina mahdollista, että ympäristö on enemmän väärässä kuin yksilö. On siis pirun tervettä vaihtaa joskus maisemaa.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Viime vuonna, esimerkkitapaus.

Niin, viime vuonna yritin vältellä kiusaajiani ja kävelin heistä pois päin. kaksi sellaista tuli takaa uhkaavasti. Mutta yllättäen kolme oli kiertäny takaa ja pujahti nurkan takaa kimppuuni. Siinä sitten piti painia viittä jätkää vastaan. Opettaja tuli väliin. Ja minua siinä syyteltiin toisten pahoinpitelystä....

VIime vuonna myös, lensin ikkunasta läpi tappelun yhteydessä. Olen vain sellainen joka ei osaa pitää suutaan kiinni jos aletaan aukomaan. Ja sitten kun käydään kiinni...

Koulukiusaus on vaikea juttu opettajien puuttua. Ikinä eivät voi tietää onko se kiusausta vai vain läppää jonka toinenkin ymmärtää. Ja 24/7 ei kukaan pysty vahtimaan meitä. Joten pitää pärjätä kielellä ja nyrkeillä. Henkinen kestävyys on kultaa tässä. Itse en kestänyt ala-asteella ja harkitsin monesti itsemurhaa, kerran yritin hukuttautua... ömh. Kattilaan. Mutta eihän siitä tullut mitään. Äiti tuli kysymään "Mitä teet" "En mitään."

Ylä-asteelle mentäessä olen kovettunut. Enää ei pilkkaaminen tai tappelut ota henkiseen puoleen.

Kaikki kiusatut! Teillä on oikeus puolustaa itseänne! Älkää antako kiusaajien, olivat sitten kuinka isoja (yhtenä keväänä eräs 186 senttinen (olin silloin 166) juoksi minua karkuun), rikkoa ruumiinne rajoja! Antakaa takaisin!

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat