Tiedemieheksi, tutkijaksi, hakkeriksi..

Seuraa 
Viestejä465
Liittynyt14.12.2005

Kirjoittelin äidinkielen kurssin merkeissä artikkelin nimeltä Vapaus tiedemieheksi kehittymiseen. Sen vaatimuksena oli lähinnä se, että sen pitäisi olla vähintään kolmisen sivua, mutta näin tässä motivoivan tilaisuuden käydä läpi kaikki kirjojani, lehtiäni ja muuta aiemmin ylöskirjaamaani materiaalia. Siitä tuli siteerauksineen parikymmentä sivua pitkä. Olisi erinomaisen mukavaa, jos joutaisitte vilaisemaan sitä ja esittämään näkemyksiä siitä. Se on suht helppolukuista ja uskoisin, että siitä löytyy myös muutama mielenkiintoinen triviaali tiedonpalanen. Versionumeron lätkäisin tuohon sen tautta, että saattanen jatkaa sitä vielä myöhemmin. Ainakin loppu vaatisi vielä jonkin alkujohdantoon päin vievän selityksen. Tai ehkä koko loppuosa pitäisi muuntaa omaksi moduulikseen ja jatkaa siitä eteenpäin, johdannon ollessa enemmänkin alkusykäys tai jotain sellaista.

http://arkiston.hoito.org/teksteja/artikkeliteksti-versio1.12.pdf
http://arkiston.hoito.org/teksteja/artikkeliteksti-versio1.12-kurssivers...

Jälkimmäinen versio on muuten sama, mutta siitä on poistettu sivunvaihdot ja siinä on otsikoina pelkkiä väliotsikoita.

--

Johdanto: Mitä ihmiskunta voisikaan saavuttaa, jos kaikki hakkerietiikan mukaisen tutkijan tai kokeilijan asenteen omaavat ihmiset voisivat halutessaan kehittyä niin pitkälle kuin ihmiskunnan jo luoma ja tutkima tieto, sekä sen synnyttämät innovaatiot ja niiden rekombinaatiot antaisivat myöten? Tällainen hakkeri voisi toki itse päättää milloin haluaa toimia kapitalistisesti ja milloin avoimen tiedon hengessä, mutta oleellista olisi se, ettei hänen kehittymistään hakkerina häirittäisi tahallisesti. Jo lapsissa voi nähdä tuloillaan olevan tutkijan alun, mutta hänestä itsestään riippumattomat tekijät – kuten sinne tänne sohiva sosiaalinen darwinismi - voivat kuihduttaa tutkijanhalut. Ihmiskunnan kannalta sellainen on järjetöntä tuhlausta.

--

Sisällysluettelo:

Johdanto
Moduuli 1 - Tavoitteita ja haasteita
Luonnontieteitä aina tarvitaan
Moduuli 2 - Tiimityöskentely
Tiimi-ilmasto
Onnistunut tiimitys
Innovointi ja riippumattomuus
Teknologisia trendejä
Moduuli 3 – Tutkijaluonne
Kyvykkyyden tunnistaminen
Tutkijan luonne
Erikoisten ihmisten aikaansaamiset
Moduuli 4 – Superihmiset
Albert Einstein – esimerkki yleisesti hyväksytystä superihmisestä
Designer babies
Geneettinen ohjelmointi ja avoin koodi
Tuunatut ihmiset korvaavat ei-tuunatut
Loppusanat

--

Sivuuta alla olevat Boysenin viestit. Hän puhuu jostain aivan muusta kuin mitä tekstini käsittelee.

Sivut

Kommentit (34)

Vierailija

Olen eri mieltä Kiinan potentiaalista.

Isossa firmassa tuottavuus on pienin. Vastaavasti isossa diktatorisessa maassa vaikutusmahdollisuuksien olemattomuus lannistaa yksilön.

Kun tulee tarve sopeutua mihin tahansa muutokseen, niin suuri maa on hitain. Diktatuuri tietenkin helpottaa, kun ei tarvi välittää kansasta, mutta mitä luulet, miten pitkään mikään diktatuuri toimii nykyaikana ?

Vierailija

Sillisalaattia
Asiat muodostavat hataran kokonaisuuden, liittyen jotenkin toisiinsa ja ne erillisesti käsitellen olisi järkevämpää.
Jotkin huomiot ovat vääriä, kuten Einsteinin superihmisyys, tiimityön ylivertaisuus. Suurten yhteisöjen tehottomuus oli kyllä oikea huomio. Taisi olla Parkinsonin laki, mikä kuvaa organisaation kasvumekanismia. Siinä välijohto palkkaa itselleen alaisia osoittaakseen valtaansa jne.

Vierailija

Täälläkin voisi olla enemmän puhetta lääni/osavaltiotason omista laeista. Muutenhan USA olisi aika pulassa, jos keskusvalta hoitaisi asioita jotka sille ei kuulu. Kanadassa ja Australiassa on ainakin territorio-terraariot, en tiedä onko sitten omat lait myöskin.

Konkreettinen esimerkki valaiskoon asiaa:
Minua ainakin suoraan sanottuna kyrpii se, kun keskellä keski-Suomen peltoja tai Lapin tundrilla pitää noudattaa samoja radiotaajuussääntöjä kuin Helsingin ydinkeskustassa.

Kuusamossa ei saa käyttää niitä taajuuksia mitä meri-VHF tarvii. Hitto soikoon, lähin meri on monen sadan kilometrin päässä, joten eikö voisi sallia watin tai pari ? Tai vaikka 100W ? Pieni asukastiheys on Suomen kilpailuetu, joten pitääkö maaseutulaiset tasapuolisuuden vuoksi panna samaan niukkuuteen kuin etu-töölöläiset ?

Jos läänit saisi päättää omasta ilmatilastaan, niin kaikki olisi paljon paremmin.

smarko
Seuraa 
Viestejä465
Liittynyt14.12.2005
Boysen
Täälläkin voisi olla enemmän puhetta lääni/osavaltiotason omista laeista.

Tämä ei varmaankaan tullut oikeaan viestiketjuun? Editoisitko pois sekaannuttamasta?

smarko
Seuraa 
Viestejä465
Liittynyt14.12.2005
Boysen
Olen eri mieltä Kiinan potentiaalista.

Isossa firmassa tuottavuus on pienin. Vastaavasti isossa diktatorisessa maassa vaikutusmahdollisuuksien olemattomuus lannistaa yksilön.

Kun tulee tarve sopeutua mihin tahansa muutokseen, niin suuri maa on hitain. Diktatuuri tietenkin helpottaa, kun ei tarvi välittää kansasta, mutta mitä luulet, miten pitkään mikään diktatuuri toimii nykyaikana ?

Jos jätettäisiin tuo diktatuuriaihe johonkin toiseen yhteyteen, vaikka se toki voi Kiinasta mieleen tullakin?

Kooltaan niin suuren maan kuin Kiinan ja ison yrityksen vertaaminen ei ehkei ole ihan järkevää tai ainakaan helppoa, varsinkaan kun Kiinaa on aivan mahdoton hahmottaa yhdellä kertaa.

Itse tekstissähän Kiinasta ei siis mainittu kuin ihan lopussa vähäsen. Fast Company -lehdessä oli artikkeli nuorista ja taitavista luovalla alalla (mm. arkkitehtuuri, design, musiikki..) toimivista kiinalaisista. Sen sitten johdin muuhun tekstissä mainittuun - luovaan geenipulaation.

Tämän sanoin tekstissä Kiinasta:

"Näyttäisi siltä, että ainakin Kiina on ottanut jo monta askelta matkalla kohti luovaksi supervallaksi tulemista. Sen talous kasvoi viime vuonna 10,7 %, sen hallitus on panostanut vahvasti tieteen ja teknologian kehittämiseen monivuotisilla ohjelmilla, sekä varsinkin Kiinan nuorisosta nousee esiin kansainvälistä huipputasoa olevia kykyjä, jotka vaikuttavat mm. suunnittelun, muodin, median ja aloilla (Chen 2007)."

Tiimien kooista mainitsin mm. seuraavaa:

"Erään – nimeämättömän – asiantuntijan mukaan bioteknologia-alalla tyypillinen piirre on, että neljä viidestä tärkeimmästä keksinnöstä on tehty pienehköissä 3-30 henkilöstä koostuvissa ryhmissä (Mannermaa 2004, 166). Tämä pitänee paikkansa monella muullakin alalla. Näiden x-tiimien (Ancona ja Bresman 2007) ei myöskään tarvitse itse osata kaikkea, vaan hyvin toimiva hallinto järjestää tarpeen vaatiessa yhteydet muihin verkostoihin, joilla on omaa erityisasiantuntemusta."

Sekä tiimeistä yleensä:

"Mitä haastavampia ja monimutkaisempia ratkaistavat ongelmat, sitä hyödyllisempää ongelman ratkaisun kannalta on, että asiaan perehtyy tiimi, jonka jäsenet toimivat hyvin yhteen. Parasiiteistä ja vapaamatkustajista ei mitä todennäköisimmin ole tällaisessa yhteydessä muuta kuin haittaa, sillä he voisivat aiheuttaa pysyvää vahinkoa tiimin tehokkuudelle, tiimin jäsenten keskinäiselle luottamukselle tai ilmapiirille."

"Kozlozskin ja Ilgenin (2007) The science of Team Success -artikkelin mukaan: ”Eräs tärkeimmistä asioista, joita tiimi tuo tehtävälle, on se, mitä sen jäsenet ajattelevat, mitä he kantavat mielessään. Tämä tieto voi sisältää joidenkin työkalujen mestarillisen hallinnan, sekä kattavan ymmärryksen käsillä olevasta tehtävästä ja sen päämääristä. Osa tietoudesta voidaan jakaa kaikkien tiimin jäsenten kesken, osan ollessa yksittäisten jäsenten omaa erityistietoutta. Kyky päästä käsiksi tähän tietoon, käsitellä ja jakaa sitä, on eräs onnistuvien tiimien piirteistä.”"

smarko
Seuraa 
Viestejä465
Liittynyt14.12.2005
tietää
Sillisalaattia
Asiat muodostavat hataran kokonaisuuden, liittyen jotenkin toisiinsa ja ne erillisesti käsitellen olisi järkevämpää.



Jossain määrin näin onkin. Esim. kun ensin puhun eräässä tekstin kohdassa public domainista, sekä creative commonsista ja siirryn siitä geneettisen ohjelmoinnin kautta geenien ja eliöiden patentointiin, niin seuraavassa kappaleessa siteeraankin jo lääkkeiden patentointia, vaikkei lääkkeistä puhuttu mitään missään muussa kohtaa - tosin sana patentti oli yhdistävä tekijänä:

"Patentoimislinjalla on myös maaliskuun alussa Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtajaksi siirtynyt Suvi-Anne Siimes, vaikkakin siinä mitä hän kertoi olikin kyse lääkkeiden kehityksestä: ”Niin kauan kuin patenttisuoja on voimassa, tulisi kuitenkin tunnustaa jokin rooli sille innovaatiolla, jonka avulla patentti on saatu. Siimes painottaa, että kysymys patenttisuojan kunnioittamisesta on aivan olennainen, sillä se vaikuttaa siihen, haluaako tutkiva lääketeollisuus tulevaisuudessa investoida Suomeen.” (Kuittinen 2007)"

Tuo on sellainen kirjoitus, että sitä voi joutua sulattelemaan jonkin aikaa, jotta se avautuisi hieman enemmän. On myös todennäköistä, että lukemisen jälkeen ei muista läheskään kaikkea siinä kerrottua, koska sen "ideatiheys" (terveisiä Osmo Wiiolle) on melko suuri.

tietää
Jotkin huomiot ovat vääriä, kuten Einsteinin superihmisyys, tiimityön ylivertaisuus. Suurten yhteisöjen tehottomuus oli kyllä oikea huomio. Taisi olla Parkinsonin laki, mikä kuvaa organisaation kasvumekanismia. Siinä välijohto palkkaa itselleen alaisia osoittaakseen valtaansa jne.

Olihan tekstissä mainittu myös Sokratesin taipumukset syventyä yksinään omiin ajatuksiinsa, vaikkei hän varsinaisesti erakko ollut, ja yksinään se Wittgensteinkin monesti ajatustyötä teki - joka myös tekstissä esimerkkinä mainittiin. Tosin Wittgenstein oli myös kiihkeä vastaväittelijä ja piti myös luentoja. Tosin tämä nyt ei enää tiimityöhön liittynyt, lähinnä tarkoitin tämän vastapainoksi "tiimityön ylivertaisuus" -maininnallesi.

Tekstistä poimittua, toisinaan yksin ajatteleviin liittyen:

"Eri aloilta löytyy neroja ja muita häkellyttävän hyvin toimessaan suoriutuvia, joita yhdistää taipumus sekä syrjään vetäytyvyyteen, että myös kaipuu sellaisten ihmisten seuraan, joihin he voivat varauksetta luottaa. Eräs heistä oli kielifilosofiksikin tituleerattu Ludwig Wittgenstein: ”Wittgenstein kaihtoi julkisuutta. Hän vetäytyi pois kaikesta sellaisesta kosketuksesta ympäristönsä kanssa, jota hän piti epämieluisena. … Voi sanoa, että Wittgenstein karttoi tuttavuutta, mutta tarvitsi ja etsi ystävyyttä. Ystävänä hän oli verraton mutta vaativa. Luulen, että useimmat niistä, jotka rakastivat häntä ja saivat hänestä ystävän, myös pelkäsivät häntä.” (Norman 1990)2

"Sokrates oli myös taipuvainen omiin oloihinsa vetäytyvyyteen. Varmaankin sen vuoksi, että hänen oli helpompi ajatella joitakin asioita omassa rauhassaan, mutta toisaalta: ”Suurimman osan ajastaan hän keskusteli muiden kanssa sen sijaan, että olisi vain mietiskellyt itsekseen. Hänen keskustelunsa näyttävät olleen yhtä kiihkeitä kuin eristäytymisen puuskansakin.” (Gottlieb 1997, 10 – 11)"

Millä tavoin koet, että Einstein määritteleminen "superihmiseksi" oli väärää? Tosin, sanavalintaa en harkinnut kovin pitkään. Olisin ehkä keksinyt jotain muutakin, mutta ei se nyt ehkä niin kovin pieleen mennyt.

Perustelut Einsteinin superuudella olivat siis nämä:

"The Lancetista vuodelta 1999 löytyy artikkeli The exceptional brain of Albert Einstein (Witelson ym.), jossa kuvaillaan yksityiskohtaisesti Einsteinin aivoja. En ole tottunut käyttämään sitä termistöä, jolla hänen aivojaan artikkelissa kuvataan, mutta poimin olennaisia asioita niiltä kohdin missä esiintyi sanoja kuten efficient, extraordinary ja exceptional – ja niitä esiintyi paljon:

[list:2m0gle1p]- molemmat aivopuoliskot 1 cm leveämpiä – erityisesti Sylviuksen uurteen loppuosan kohdalla
- päälaenlohkot olivat suhteellisesti laajempia ja enemmän pallomaisia
- parietal operculum puuttui kokonaan molemmilta aivopuoliskoilta
- aivokuoren poimujen vastakkaisien seinämien aksoninen yhteys mahdollisesti tehokkaampi
- tavattoman laajasti ja suuressa määrin integroitunut aivokuori"[/list:u:2m0gle1p]

Korostettakoon, että tämä "superihmiset" osio oli ehkä enemmänkin sellainen "bonusosio". Ajattelin, että lukija voi sen osion avulla leikitellä ajatuksella "mitä jos tiimissä olisikin yksi tai useampi superihminen".

Henk.koht. koen, että tiimeissä erittäin tärkeää on luottamus. Nykyaikana täydellistä luottamusta voi olla todella vaikea saavuttaa, ja tilalla on pikemminkin jonkinlainen näennäisluottamus, yhdistettynä oman tietämyksen annostelun sääntelyyn, henkilösuhteilla taktikointiin, urakehitykseen ja sen sellaiseen.

Se on eräs kysymys, jonka tämä artikkelini jättää lukijan vastattavaksi, että jos tiimin jäsenet pystyisivät luottamaan toisiinsa täydellisesti, ja yhdistämään tietonsa ja osaamisensa, niin mitä he voisivatkaan saavuttaa? Ja kyse oli siis tieteellisten ongelmien ratkaisemisista.

totinen
Seuraa 
Viestejä4876
Liittynyt16.3.2005
smarko

Se on eräs kysymys, jonka tämä artikkelini jättää lukijan vastattavaksi, että jos tiimin jäsenet pystyisivät luottamaan toisiinsa täydellisesti, ja yhdistämään tietonsa ja osaamisensa, niin mitä he voisivatkaan saavuttaa? Ja kyse oli siis tieteellisten ongelmien ratkaisemisista.
Voisit oikeastaan lähettää kirjoituksesi jollekin Korkeakoulun/Yliopiston huipputiimille, jolta syntyy runsaasti tohtorinväitöskirjoja, ja kysyä hyvän tiimihengen merkityksestä tutkimuksen siivittäjänä.

smarko
Seuraa 
Viestejä465
Liittynyt14.12.2005

David Lynch kertoo seuraavaa INLAND EMPIREn kansiteksteissä:

"Menet kuvauspaikalle - etsit paikan, joka on lähinnä ideaasi. Pääset yhä lähemmäs ideaasi, kun lavastat paikan, ja asetat näyttelijät siihen. Lopputulos ei ole aivan sama, mutta se on uskollinen idealle."

"Teema hahmottuu ideoiden kertyessä. Ajattelen, "mitä tämä tarkoittaa?" Löydän merkityksen miettiessäni. Alussa en tiedä, mikä teema on. On vain palasia. Mutta enemmän tulee esiin, paljastaa itsensä."

Juuri täten minäkin tapaan toimia. Sitä mukaa kun materiaalia alkaa kertyä, alan tietämään, mitä itseasiassa haluan kertoa, mutta jotta saisin kerrottua sen mitä näen mielessäni, minun täytyy kirjoittaa, editoida ja muokata tekstiä niin kauan kunnes se tuntuu valmiilta.

Vierailija
tietää
Jotkin huomiot ovat vääriä, kuten Einsteinin superihmisyys, tiimityön ylivertaisuus. Suurten yhteisöjen tehottomuus oli kyllä oikea huomio.

Joo kyllä se kuva mitä Einsteinsta on tullut on jotain muuta kuin yli-ihminen, enemmän intuitiivinen mielikuvitusrikas ihminen joka on luottanut omiin näkemyksiinsä ja uskaltanut katsoa asioita uudesta vinkkelistä, eikä ole liian auktoriteettiuskoinen joka saa ihmisen pysymään helposti aikaisempien "nerojen" näkemyksissä, joka estää uusien ajatusten käsittelyä. Einsteinin muistikaan ei ollut mikään superi, ja Darwin kertoi omasta muististaan joka oli samantyylinen:

Charles Darwinin omaelämäkerrasta, Elämäni:

Aivot käsittelevät asioita monelta kantilta mielleyhtymin, ja tätä kautta päädytään lopulta loogisesti asian ytimeen

”Minun on jatkuvasti vaikea ilmaista itseäni selkeästi ja tiiviisti, mikä vaikeus on aiheuttanut minulle paljon ajanhukkaa, mutta siitä on toisaalta ollut etua, koska se on pakottanut minut ajattelemaan pitkään ja harkitusti jokaista lausetta, ja siten olen usein joutunut näkemään
virheitä päättelyketjuissa sekä omissa tai toisten havainnoissa."

Aivot tuottavat nopeammin päättelyketjuja, kuin niitä saa oikeaoppiseen fundamentaaliin muotoon. Tietynlainen intuitiivinen mielikuvitusta käyttävä ajatusprosessi

"Mielessäni näyttää olevan sellainen vika, että se ajaa minut ensin esittämään väitteeni virheellisessä tai kömpelössä muodossa. Aikaisemmin ajattelin lauseitani ennen kuin kirjoitin ne muistiin, mutta usean vuoden ajan olen havainnut että säästää aikaa raapustaa löyhällä kädellä sivukaupalla tekstiä niin nopeasti kuin voi, lyhennellen puolet sanoista, ja sitten korjata harkitusti. Sillä tavoin hutaistut lauseet ovat usein parempia kuin mitä olisi pystynyt kirjoittamaan harkinnan tuloksena."

Ei nopeaälyinen nokkela heti sanavalmis älykkö, vaan tiedon ajan kanssa käsittelevä ja loogisesti järjestelevä

"En ole nopeaälyinen, enkä nokkela kuten monet älykkäät miehet, esimerkiksi Huxley. Olen siksi huono kriitikko: artikkeli tai kirja herättää yleensä ensi lukemalta ihailuni, ja vasta melkoisen pohdinnan jälkeen havaitsen sen heikot kohdat. Kykyni seurata pitkää ja puhtaasti abstraktia ajatuskulkua on hyvin rajallinen, enkä siksi olisi koskaan onnistunut metafysiikassa tai matematiikassa."

Laaja yleismuisti mutta ei yksityiskohtia nopeasti tai paljon pysyvästi omaksuva

"Muistini on laaja mutta hatara: yleensä se varoittaa minua kertomalla epämääräisesti että olen havainnut tai lukenut jotain mikä on ristiriidassa juuri tekemäni johtopäätöksen kanssa tai sitten tukee tätä päätelmää, ja jonkin ajan kuluttua saatan yleensä muistaa, mistä etsiä auktoriteettiani."

"Muistini on eräässä mielessä niin heikko, että en koskaan ole pystynyt muistamaan muutamaa päivää kauempaa ainoatakaan vuosilukua tai runonsäettä."

Laajojen kokonaisuuksien intuitiivinen päättelykyky

"Jotkut arvostelijoistani ovat sanoneet että olen hyvä havaintojen tekijä mutta minulta puuttuu päättelykyky. En usko että tämä voi pitää paikkaansa, sillä Lajien synty on yhtä pitkää päättelyketjua alusta loppuun, ja se on vakuuttanut useita eteviä miehiä. Kukaan ei olisi voinut kirjoittaa sitä täysin vailla päättelyn taitoa."

Terve järki ja oivalluskyky

"Oivalluskykyä ja tervettä järkeä minulla on kohtalaisesti, sen verran kuin kenellä hyvänsä menestyvällä lakimiehellä tai lääkärillä tulee olla, mutta tuskin paljon sen
enempää.”

Myös Albert Einstein valitteli omaa huonomuistisuuttaan Albrecht Fölsingin kirjoittamassa Albert Einsteinin elämäkerrassa (Fölsing 1999).

En tiedä kuinka paljon Einsteinin aivot todella poikkeavat tavallisista aivoista, niitähän tutkittiin varmaan neron aivoina jo ennakkoasenteella.

Sen olen huomannut että yleisesti kaikkein suurimpia tieteellisiä saavutuksia tehneet ihmiset eivät ole niitä supermuistisia ja heti sanavalmiita sanasieppoja jotka hauskuuttavat ihmisä nokkelilla jutuillaan. Nämä ihmiset ovat pikemminkin toisten tieteentekijöiden saavutusten esittelijöitä ja kirjanoppineita.
Sen sijaan uutta luoneet "nerot" teoreetikot ovat usein hieman hajamielisiä ja epäsosiaalisempia ihmisiä, joiden esilletuonti ei ole aivan oikeaoppista vaan innostuneen poukkoilevaa, ja jotka tarvitsevat omaa aikaa ja rauhaa luodakseen uutta, ja ajattelun vapautta sekä tulosvastuuttomuutta. Vaikka keskustelu muiden alan ihmisten kanssa on tärkeää, niin he eivät ole mitään tiimityöskentelijöitä kuten kokeellisen tieteen tekijät.
Tähän sopii huonosti nykyinen tieteenteon tulosvastuullisuus ja kiire, joka pakottaa jo valmiiksi tieteessä hyväksyttyihin ja tieteen sisällä "mediaseksikkäisiin" pohdintoihin, ei aivan uusiin näkökulmiin.
Mitä suurempi yhteisön paine ja taloudelliset näkökulmat, sitä vähemmän aikaa jää syvälliseen aikaa vievään ja aina epävarmaan pohdintaan ja teoretisointiin.

Tiede tarvitsisi vapaita ajattelijoita joille perustoimeentulo olisi taattu vaikka tuloksia ei tulisi tietyllä aikataululla.

Vierailija
Ulmas
tietää
Jotkin huomiot ovat vääriä, kuten Einsteinin superihmisyys, tiimityön ylivertaisuus. Suurten yhteisöjen tehottomuus oli kyllä oikea huomio.

Joo kyllä se kuva mitä Einsteinsta on tullut on jotain muuta kuin yli-ihminen, enemmän intuitiivinen mielikuvitusrikas ihminen joka on luottanut omiin näkemyksiinsä ja uskaltanut katsoa asioita uudesta vinkkelistä, eikä ole liian auktoriteettiuskoinen joka saa ihmisen pysymään helposti aikaisempien "nerojen" näkemyksissä, joka estää uusien ajatusten käsittelyä. Einsteinin muistikaan ei ollut mikään superi, ja Darwin kertoi omasta muististaan joka oli samantyylinen:

Charles Darwinin omaelämäkerrasta, Elämäni:

Aivot käsittelevät asioita monelta kantilta mielleyhtymin, ja tätä kautta päädytään lopulta loogisesti asian ytimeen

”Minun on jatkuvasti vaikea ilmaista itseäni selkeästi ja tiiviisti, mikä vaikeus on aiheuttanut minulle paljon ajanhukkaa, mutta siitä on toisaalta ollut etua, koska se on pakottanut minut ajattelemaan pitkään ja harkitusti jokaista lausetta, ja siten olen usein joutunut näkemään
virheitä päättelyketjuissa sekä omissa tai toisten havainnoissa."

Aivot tuottavat nopeammin päättelyketjuja, kuin niitä saa oikeaoppiseen fundamentaaliin muotoon. Tietynlainen intuitiivinen mielikuvitusta käyttävä ajatusprosessi

"Mielessäni näyttää olevan sellainen vika, että se ajaa minut ensin esittämään väitteeni virheellisessä tai kömpelössä muodossa. Aikaisemmin ajattelin lauseitani ennen kuin kirjoitin ne muistiin, mutta usean vuoden ajan olen havainnut että säästää aikaa raapustaa löyhällä kädellä sivukaupalla tekstiä niin nopeasti kuin voi, lyhennellen puolet sanoista, ja sitten korjata harkitusti. Sillä tavoin hutaistut lauseet ovat usein parempia kuin mitä olisi pystynyt kirjoittamaan harkinnan tuloksena."

Ei nopeaälyinen nokkela heti sanavalmis älykkö, vaan tiedon ajan kanssa käsittelevä ja loogisesti järjestelevä

"En ole nopeaälyinen, enkä nokkela kuten monet älykkäät miehet, esimerkiksi Huxley. Olen siksi huono kriitikko: artikkeli tai kirja herättää yleensä ensi lukemalta ihailuni, ja vasta melkoisen pohdinnan jälkeen havaitsen sen heikot kohdat. Kykyni seurata pitkää ja puhtaasti abstraktia ajatuskulkua on hyvin rajallinen, enkä siksi olisi koskaan onnistunut metafysiikassa tai matematiikassa."

Laaja yleismuisti mutta ei yksityiskohtia nopeasti tai paljon pysyvästi omaksuva

"Muistini on laaja mutta hatara: yleensä se varoittaa minua kertomalla epämääräisesti että olen havainnut tai lukenut jotain mikä on ristiriidassa juuri tekemäni johtopäätöksen kanssa tai sitten tukee tätä päätelmää, ja jonkin ajan kuluttua saatan yleensä muistaa, mistä etsiä auktoriteettiani."

"Muistini on eräässä mielessä niin heikko, että en koskaan ole pystynyt muistamaan muutamaa päivää kauempaa ainoatakaan vuosilukua tai runonsäettä."

Laajojen kokonaisuuksien intuitiivinen päättelykyky

"Jotkut arvostelijoistani ovat sanoneet että olen hyvä havaintojen tekijä mutta minulta puuttuu päättelykyky. En usko että tämä voi pitää paikkaansa, sillä Lajien synty on yhtä pitkää päättelyketjua alusta loppuun, ja se on vakuuttanut useita eteviä miehiä. Kukaan ei olisi voinut kirjoittaa sitä täysin vailla päättelyn taitoa."

Terve järki ja oivalluskyky

"Oivalluskykyä ja tervettä järkeä minulla on kohtalaisesti, sen verran kuin kenellä hyvänsä menestyvällä lakimiehellä tai lääkärillä tulee olla, mutta tuskin paljon sen
enempää.”

Myös Albert Einstein valitteli omaa huonomuistisuuttaan Albrecht Fölsingin kirjoittamassa Albert Einsteinin elämäkerrassa (Fölsing 1999).

En tiedä kuinka paljon Einsteinin aivot todella poikkeavat tavallisista aivoista, niitähän tutkittiin varmaan neron aivoina jo ennakkoasenteella.

Sen olen huomannut että yleisesti kaikkein suurimpia tieteellisiä saavutuksia tehneet ihmiset eivät ole niitä supermuistisia ja heti sanavalmiita sanasieppoja jotka hauskuuttavat ihmisä nokkelilla jutuillaan. Nämä ihmiset ovat pikemminkin toisten tieteentekijöiden saavutusten esittelijöitä ja kirjanoppineita.
Sen sijaan uutta luoneet "nerot" teoreetikot ovat usein hieman hajamielisiä ja epäsosiaalisempia ihmisiä, joiden esilletuonti ei ole aivan oikeaoppista vaan innostuneen poukkoilevaa, ja jotka tarvitsevat omaa aikaa ja rauhaa luodakseen uutta, ja ajattelun vapautta sekä tulosvastuuttomuutta. Vaikka keskustelu muiden alan ihmisten kanssa on tärkeää, niin he eivät ole mitään tiimityöskentelijöitä kuten kokeellisen tieteen tekijät.
Tähän sopii huonosti nykyinen tieteenteon tulosvastuullisuus ja kiire, joka pakottaa jo valmiiksi tieteessä hyväksyttyihin ja tieteen sisällä "mediaseksikkäisiin" pohdintoihin, ei aivan uusiin näkökulmiin.
Mitä suurempi yhteisön paine ja taloudelliset näkökulmat, sitä vähemmän aikaa jää syvälliseen aikaa vievään ja aina epävarmaan pohdintaan ja teoretisointiin.

Tiede tarvitsisi vapaita ajattelijoita joille perustoimeentulo olisi taattu vaikka tuloksia ei tulisi tietyllä aikataululla.


Olen samaa mieltä. Tästä syystä harrastan kokopäiväisesti teoreettista pohdiskelua nojatuolista käsin tiedemaailman ulkopuolella.

smarko
Seuraa 
Viestejä465
Liittynyt14.12.2005
Ulmas
En tiedä kuinka paljon Einsteinin aivot todella poikkeavat tavallisista aivoista, niitähän tutkittiin varmaan neron aivoina jo ennakkoasenteella.



Laitan vielä tuon linkin, mihin tuolla tekstissänikin viitattiin eli The Lancetissa ilmestyneeseen artikkeliin nimeltä The exceptional brain of Albert Einstein. The Lancetin verkkosivut vaativat ilmaisen rekisteröinnin, mutta rekisteröitymällä saa näkyviin kaikki tekstit kokonaisina.

Sieltä on hieman hankala poimia lyhyitä ja helposti tajuttavia kohtia, irrottamatta niitä jostain olennaisesta, mutta loppupäätelmistä poimin seuraavaa:

The inferior parietal lobule is well developed in the human brain; it is a secondary association area that provides for cross-modal associations among visual, somesthetic, and auditory stimuli.7 Visuospatial cognition, mathematical thought,11 and imagery of movement13 are strongly dependent on this region. Einstein's exceptional intellect in these cognitive domains and his self-described mode of scientific thinking10 may be related to the atypical anatomy in his inferior parietal lobules. Increased expansion of the inferior parietal region was also noted in other physicists and mathematicians. For example, for both the mathematician, Gauss, and the physicist, Siljeström, extensive development of the inferior parietal regions, including the supramarginal gyri, was noted (ref 4, pp 180, 200).

Microscopic differences may underlie gross anatomical differences. The limited data on Einstein's brain do not point to a difference in the number of neurons throughout the depth of the cortex in the frontal or temporal lobes,33,34 but possibly a difference in the ratio of the number of glial cells relative to neurons in the left parietal cortex35 (compare ref 36).

Ulmas
Sen sijaan uutta luoneet "nerot" teoreetikot ovat usein hieman hajamielisiä ja epäsosiaalisempia ihmisiä, joiden esilletuonti ei ole aivan oikeaoppista vaan innostuneen poukkoilevaa, ja jotka tarvitsevat omaa aikaa ja rauhaa luodakseen uutta, ja ajattelun vapautta sekä tulosvastuuttomuutta. Vaikka keskustelu muiden alan ihmisten kanssa on tärkeää, niin he eivät ole mitään tiimityöskentelijöitä kuten kokeellisen tieteen tekijät.



Olen samaa mieltä. Juuri sen vuoksi, että jotkut saavat parhaimpansa aikaan, kun heille annetaan riittävästi aikaa touhuta omissa oloissaan, en nähnyt järkeväksi rajoittua mihinkään tiimityön ylivoimaisuuden hehkuttamiseen. Esimerkkejä hain sieltä, mitä lähteitä sattui olemaan käsilläni ja toisaalta rekombinaation ideaa noudattaen, muualtakin kuin esim. luonnontieteen parista. Beethovenkin saattoi työstää konserttojaan vuosikausia, jolloin niiden rakenteesta saattoi muodostua sekä erittäin monimutkaisia, mutta siltä täysin hänen hallinnassaan olevia ja mahdollisesti totuttautumisen jälkeen myös kuulijaystävällisiä.

Ulmas
Tiede tarvitsisi vapaita ajattelijoita joille perustoimeentulo olisi taattu vaikka tuloksia ei tulisi tietyllä aikataululla.

Saatan kuulla hörähtelyjä kapitalistien ja vähän muidenkin suunnalta.

smarko
Seuraa 
Viestejä465
Liittynyt14.12.2005

Artikkelini päättyi seuraaviin sanoihin, joka sai OECD:n asiantuntijaverkoston tuottamasta selvityksestä (ks. Uusi Suomi, 17.12.2007) tukea:

Näyttäisi siltä, että ainakin Kiina on ottanut jo monta askelta matkalla kohti luovaksi supervallaksi tulemista. Sen talous kasvoi viime vuonna 10,7 %, sen hallitus on panostanut vahvasti tieteen ja teknologian kehittämiseen monivuotisilla ohjelmilla, sekä varsinkin Kiinan nuorisosta nousee esiin kansainvälistä huipputasoa olevia kykyjä, jotka vaikuttavat mm. suunnittelun, muodin, median ja aloilla (Chen 2007).

Myönnän suoraan, että seuraava on erittäin keinotekoinen ajatusyhdistelmä, mutta jos kiinalaiset tiedemiehet ja kiinalaisen luovan suunnittelun huiput yhdistäisivät kykynsä, olisi muilla mailla pian hyvin suuri matka taivallettavanaan, ottaakseen Kiinan etumatkaa kiinni. Kiina ei ole vain tehdas, jonka halpa työvoima tuottaa tavaraa muille maille (Chen 2007).

--

Pasi Rutanen toteaa artikkelissaan mm. seuraavaa:

OECD toteaa, että ”Kiinan innovaatiokapasiteettien kehityksessä on tapahtunut huomattavaa edistystä; Kiina on mobilisoinut poikkeuksellisen nopeasti resursseja tieteeseen ja teknologiaan ja on nyt yksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan päätekijöistä”.

Tämän toteamuksen jälkeen raportti toteaa, että Kiinalla on vielä pitkä tie kuljettavanaan ”moderniin, huipputehokkaaseen kansalliseen innovaatiojärjestelmään”. Vertailukohteina ovat kuitenkin johtavat läntiset innovaatiomaat, joiden tasolle kaikki OECD:n omat jäsenmaatkaan eivät ole vielä yltäneet.

--

Mahdollisesti aiheeseen kytkettävissä olevaa: http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=24531

Vierailija

smarko OK. Hienoa, että noin avoimesti uskallat tuoda keskeneräistä materiaalia arvioitavaksi

... Luin jo hetken. Mietin....

ps. Älä masennu noista mollaavista kirjoituksista. Ovat vain kateita, kun joku yrittää. Nuo kirjoittajat eivät edes yritä.

Lisäkysymys: Mihin tuota artikkelia, selvitystä, gradua tms. kirjoitat. Se vaikuttaa meidän kannanoyttoihimme melkoisesti. No ei se ainakaan ole lukion juttuja, joten kerro mulle mieluiten YV:nä tai sitten tohon sähköpostiin. Se tulee mulle kyllä.

Vierailija
smarko
Ulmas
En tiedä kuinka paljon Einsteinin aivot todella poikkeavat tavallisista aivoista, niitähän tutkittiin varmaan neron aivoina jo ennakkoasenteella.



Laitan vielä tuon linkin, mihin tuolla tekstissänikin viitattiin eli The Lancetissa ilmestyneeseen artikkeliin nimeltä The exceptional brain of Albert Einstein. The Lancetin verkkosivut vaativat ilmaisen rekisteröinnin, mutta rekisteröitymällä saa näkyviin kaikki tekstit kokonaisina.

Sieltä on hieman hankala poimia lyhyitä ja helposti tajuttavia kohtia, irrottamatta niitä jostain olennaisesta, mutta loppupäätelmistä poimin seuraavaa:

The inferior parietal lobule is well developed in the human brain; it is a secondary association area that provides for cross-modal associations among visual, somesthetic, and auditory stimuli.7 Visuospatial cognition, mathematical thought,11 and imagery of movement13 are strongly dependent on this region. Einstein's exceptional intellect in these cognitive domains and his self-described mode of scientific thinking10 may be related to the atypical anatomy in his inferior parietal lobules. Increased expansion of the inferior parietal region was also noted in other physicists and mathematicians. For example, for both the mathematician, Gauss, and the physicist, Siljeström, extensive development of the inferior parietal regions, including the supramarginal gyri, was noted (ref 4, pp 180, 200).

Microscopic differences may underlie gross anatomical differences. The limited data on Einstein's brain do not point to a difference in the number of neurons throughout the depth of the cortex in the frontal or temporal lobes,33,34 but possibly a difference in the ratio of the number of glial cells relative to neurons in the left parietal cortex35 (compare ref 36).

Maailmanviiva: Albert Einstein ja moderni fysiikka (Ursa) Jukka Maalampi s. 16 kirjassa annetaan hieman toisenlainen kuva Einsteinin aivoista:

"Einsteinin aivojen fysiologisesta rakenteesta on ilmestynyt kolme tieteellistä julkaisua, viimeisin 1999 arvovaltaisessa brittiläisessä The Lancet -lehdessä. Mitään ihmeellisempää ei aivoista ole löytynyt, paitsi että ne ovat toistakymmentä prosenttia keskimääräisiä miehen aivoja pienemmät, naisen aivojen kokoiset. Tämä on sinänsä yllätys, sillä Einstein oli isopäinen, minkä hänen äitinsä oli havainnut jo synnytyksessä.
Harvey palautti Einsteinin aivot lopulta 1990-luvulla Princetonin sairaalaan. Siellä ne ovat yhä, salaisessa paikassa, mutta pyydettäessä tutkijoiden käytettävissä ja toimittajien ihmeteltävinä. Hiljattain eräs italialainen aivotutkija sai näytteen aivoista selvittääkseen kärsikö Einstein dementiasta. Monta muuta tutkimusta on varmaan vielä odotettavissa, sillä Einsteinin nimi tuo niiden tekijöille takuuvarmasti julkisuutta olivatpa tutkimukset ja niiden tulokset miten yhdentekeviä tahansa. Einsteinin nerouden fysiologisia jälkiä on siis huonolla menestyksellä etsitty hänen kuolleista aivoistaan."

smarko
Seuraa 
Viestejä465
Liittynyt14.12.2005
Lassi
smarko OK. Hienoa, että noin avoimesti uskallat tuoda keskeneräistä materiaalia arvioitavaksi

... Luin jo hetken. Mietin....

ps. Älä masennu noista mollaavista kirjoituksista. Ovat vain kateita, kun joku yrittää. Nuo kirjoittajat eivät edes yritä.

Lisäkysymys: Mihin tuota artikkelia, selvitystä, gradua tms. kirjoitat. Se vaikuttaa meidän kannanoyttoihimme melkoisesti. No ei se ainakaan ole lukion juttuja, joten kerro mulle mieluiten YV:nä tai sitten tohon sähköpostiin. Se tulee mulle kyllä.

Nokian kumisaapasjalkineillenikin on kiehtovampaa puhua kuin sinun kaltaisellesi tollolle. Olet ihan tuikitavallinen häirikkö.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat