Nollatutkimuksen satoa ?

Seuraa 
Viestejä8692
Liittynyt20.7.2007

Hesarin vieraskynässä kerrottiin ruotsalaisesta tutkimuksesta, jonka ensimmäisessä vaiheessa, noin 15 vuotta sitten, rekisteröitiin ikääntyniden ihmisten yhdistysaktiivisuutta. 15 vuoden päästä selvitettiin miten aktiivinen elämä on vaikuttanut kuolleisuuteen ja todettiin, että aktiiviset ihmiset elävät kauemmin. Kaikki muut elämän pituuteen vaikuttavat asiat ohitettiin tutkimuksessa.

Näin. Onhan selvää, että sairas ihminen oli jo tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa passiivisempi, eikä osallistunut sosiaalisiin tapahtumiin samalla tavalla kuin terve eläkeläinen. En tiedä, mutta jotenkin ärsyttää tällainen rahanhaaskaus, vaikka periaatteessa asia ei minulle kuulukaan.

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

Sivut

Kommentit (18)

Vierailija

Noh, jos joku tuonkin asian esittäisi jossain suuressa tiede foorumissa, kuten vaikkapa tiede.fi:ssä, niin ilman tuollaista tutkimusta olisi kaikenlaisia irvileukoja tuplasti enemmän vääntelemässä pilkkuvirheistä yms., kuin jos nyt joku täällä väittää että yhdistystoiminta ja pitkä ikä korreloivat keskenään, kun siitä on oikea tieteellinen tutkimus olemassa.

sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692
Liittynyt20.7.2007
OzziXX
Noh, jos joku tuonkin asian esittäisi jossain suuressa tiede foorumissa, kuten vaikkapa tiede.fi:ssä, niin ilman tuollaista tutkimusta olisi kaikenlaisia irvileukoja tuplasti enemmän vääntelemässä pilkkuvirheistä yms., kuin jos nyt joku täällä väittää että yhdistystoiminta ja pitkä ikä korreloivat keskenään, kun siitä on oikea tieteellinen tutkimus olemassa.

Korreloi korreloi, mutta tutkimuksen väite olikin se, että pitkä ikä on seurausta aktiivisesta yhdistystoiminnasta . Siis sairas ihminen paranee juoksemalla yhdistyskokouksissa. En tiedä onko Tiede-fi-palstalla vastaavia vaikutuksia

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

Vierailija

Ettei vain olisi hesarin tieteellisestä tarkkuudesta kiinni tuo "seuraamus"..

Vilkaisin kyllä hätäisesti tuosta samasta tutkimuksesta jostain aikasemmin, vaan kun en muista mistä ja miten tuo oli kirjoitettu niin ei minun osalta tästä sen enempää..

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14029
Liittynyt23.6.2005

Tutkimuksissa käytetyt sanamuodot tuppaavat muuntumaan about aina, kun ne julkaistaan populaareissa julkaisuissa.

Syynä on – surprise surprise – uutisten iskevyys. Iskevät sanamuotoilut myyvät ja kiinnostavat, "tarttuvat kieleen".

Luuletteko tosiaan, että edes Tiede-lehden uutisanti noudattaisi tieteessä hyvin yleisesti käytettyä konditionaalia – etenkin otsikoissaan?

Please.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Seppo_Pietikainen
Seuraa 
Viestejä7615
Liittynyt18.10.2007
Tarkkailija
Erään tutkimuksen mukaan sänky on maailman vaarallisin paikka, koska useimmat ihmiset kuolevat sängyssä.

Ja koti on toinen maailman vaarallisimmista paikoista.
Kannattaakin viettaa aikansa sangyssa jonkun toisen kotona.

--
Seppo P.
Kreationismi perustuu tietämättömyyteen, se sikiää tietämättömyydestä ja siitä sikiää tietämättömyyttä. Tietämättömyyden levittäminen on kreationismin elinehto ja tietämättömyydessä rypeminen on kreationistin luonnollinen elämisenmuoto

Vierailija
Seppo_Pietikainen
Tarkkailija
Erään tutkimuksen mukaan sänky on maailman vaarallisin paikka, koska useimmat ihmiset kuolevat sängyssä.



Ja koti on toinen maailman vaarallisimmista paikoista.
Kannattaakin viettaa aikansa sangyssa jonkun toisen kotona.

Tota en usko. Kuulemma joku isäntä ampui (60-luvulla Tampereella) sängystä läpi kun näki vieraan jalkapohjat sängyn alta. Sama tietolähde väitti, että Kekkonen oli samoihin aikoihin kaun sairaslomalla.

Vierailija
Seppo_Pietikainen
Tarkkailija
Erään tutkimuksen mukaan sänky on maailman vaarallisin paikka, koska useimmat ihmiset kuolevat sängyssä.



Ja koti on toinen maailman vaarallisimmista paikoista.
Kannattaakin viettaa aikansa sangyssa jonkun toisen kotona.

Tota en usko. Kuulemma joku isäntä ampui (60-luvulla Tampereella) sängystä läpi kun näki vieraan jalkapohjat sängyn alta. Sama tietolähde väitti, että Kekkonen oli samoihin aikoihin kaun sairaslomalla.

Vierailija
sigfrid
Hesarin vieraskynässä kerrottiin ruotsalaisesta tutkimuksesta, jonka ensimmäisessä vaiheessa, noin 15 vuotta sitten, rekisteröitiin ikääntyniden ihmisten yhdistysaktiivisuutta. 15 vuoden päästä selvitettiin miten aktiivinen elämä on vaikuttanut kuolleisuuteen ja todettiin, että aktiiviset ihmiset elävät kauemmin. Kaikki muut elämän pituuteen vaikuttavat asiat ohitettiin tutkimuksessa.

Näin. Onhan selvää, että sairas ihminen oli jo tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa passiivisempi, eikä osallistunut sosiaalisiin tapahtumiin samalla tavalla kuin terve eläkeläinen. En tiedä, mutta jotenkin ärsyttää tällainen rahanhaaskaus, vaikka periaatteessa asia ei minulle kuulukaan.

En ole lukenut alkuperäisiä tutkimuksia, mutta katsoin HS:n jutun. Sen perusteella voin sanoa, että kyseessä ei ole mikään nollatutkimus, päinvastoin.

Ylläolevassa lainauksessa on tietoisesti tai tietämättä tehty paha virhe: artikkelissa ei sanottu, että "muut asiat ohitettiin", vaan että ne "suljettiin pois". Tämä tarkoittaa sitä, että tutkittiin nimenomaan sosiaalisuuden vaikutusta, ilman että muut asiat pääsivät vaikuttamaan tuloksiin. Voidaan myös sanoa, että muut asiat vakioitiin. Estimoitiin siis tilanne, jossa sosiaalinen kanssakäyminen yksin on vaikuttava tekijä. Kirjoittaja sanoo tämän varsin selvästi heti seuraavalla palstalla: "Sosiaalisen pääoman vaikutusta eloon jäämiseen eivät selitä ikä, sukupuoli, lihavuus, sosiaalinen asema, koulutus, työllisyys, asuinpaikka, tupakointi, alkoholinkäyttö, liikunta taudit, toimintakyky, mielenterveys, veren sokeri- ja rasva-arvot tai verenpaine."

Vakiointi voidaan tehdä periaatteessa kahdella tavalla: voidaan valita henkilöitä, joilla nämä muut ominaisuudet ovat samat, jolloin vaikuttavaksi tekijäksi jää tutkimuksen kohteena oleva muuttuja. Näin monen tekijän yhtaikainen vakiointi tällä tavoin on kuitenkin hyvin hankalaa, joten se on ilmeisesti tehty tilastollisin keinoin; laskettu mitä jäisi jäljelle, jos kaikki muut olisivat vakioita. Tämä voidaan tehdä esim. osittaiskorralaatioilla, regressioanalyysillä tms.

Tieto sosiaalisten seikkojen suuresta vaikutuksesta on melko uutta ja erittäin tärkeää suunniteltaessa yhteiskuntaa tai vaikkapa omaa elämää.

Terv. kookoo

sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692
Liittynyt20.7.2007
kookoo
Kirjoittaja sanoo tämän varsin selvästi heti seuraavalla palstalla: "Sosiaalisen pääoman vaikutusta eloon jäämiseen eivät selitä ikä, sukupuoli, lihavuus, sosiaalinen asema, koulutus, työllisyys, asuinpaikka, tupakointi, alkoholinkäyttö, liikunta taudit, toimintakyky, mielenterveys, veren sokeri- ja rasva-arvot tai verenpaine."

Terv. kookoo

On aika vahvasti sanottu ja siksi epäilinkin poissulkemisen tarkoitavan huomiottajäämistä. Nimittäin sosiaalinen käyttäytyminen on kytköksissä esimerkiksi alkoholinjuontiin. Vain esimerkkinä. Siispä ryyppyporukassa voidaan hyvin ja eletään vanhoiksi. Mielentervays taas vaikuttaa sekä sosiaaliseen käyttäytymiseen että itsemurha-alttiuteen. Ihminen, jolla on hoitamattomia mielenterveysongemia eristäytyy.

Lähes kaikki tuossa luettelossa ovat molemmin puolin syy-seuraussuhteessa sosialliseen käyttäytymiseen ja siten syy-seuraussuhteessa pitkään ikään. Terveydentilanteen eliminoiminen lähtötilanteessa tarkoittaa, että noista jokaisesta ryhmästä pitäisi tehdä erillinen osatutkimus, jossa seurataan vain tuon ryhmittelyn sisäistä kehitystä sosiaalisen käyttäytymisen salta, koska juuri nuo taudit ovat ne primääritappajat, ei yhdistyskokouksista poisjääminen.

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

Vierailija
sigfrid
kookoo
Kirjoittaja sanoo tämän varsin selvästi heti seuraavalla palstalla: "Sosiaalisen pääoman vaikutusta eloon jäämiseen eivät selitä ikä, sukupuoli, lihavuus, sosiaalinen asema, koulutus, työllisyys, asuinpaikka, tupakointi, alkoholinkäyttö, liikunta taudit, toimintakyky, mielenterveys, veren sokeri- ja rasva-arvot tai verenpaine."

Terv. kookoo




On aika vahvasti sanottu ja siksi epäilinkin poissulkemisen tarkoitavan huomiottajäämistä. Nimittäin sosiaalinen käyttäytyminen on kytköksissä esimerkiksi alkoholinjuontiin. Vain esimerkkinä. Siispä ryyppyporukassa voidaan hyvin ja eletään vanhoiksi. Mielentervays taas vaikuttaa sekä sosiaaliseen käyttäytymiseen että itsemurha-alttiuteen. Ihminen, jolla on hoitamattomia mielenterveysongemia eristäytyy.

Lähes kaikki tuossa luettelossa ovat molemmin puolin syy-seuraussuhteessa sosialliseen käyttäytymiseen ja siten syy-seuraussuhteessa pitkään ikään. Terveydentilanteen eliminoiminen lähtötilanteessa tarkoittaa, että noista jokaisesta ryhmästä pitäisi tehdä erillinen osatutkimus, jossa seurataan vain tuon ryhmittelyn sisäistä kehitystä sosiaalisen käyttäytymisen salta, koska juuri nuo taudit ovat ne primääritappajat, ei yhdistyskokouksista poisjääminen.

Onpas epäselvää tekstiä, mutta näyttää siltä, ettei asia vieläkään mennyt perille. Kyllä kai nyt tutkijat sentään tajuavat, että luettelossa mainitut asiat ovat epäterveellisiä ja lyhentävät elinikää. Kysymys on siitä, että sosiaalisen pääoman vaikutus voidaan silti eristää ja havaita aineistossa, jossa kaikissa muuttujissa on riittävästi vaihtelua. Asian tutkiminen ei siis tarkoita sitä, että jokaisesta pitäisi tehdä erillistutkimukset. Tilastotieteessä on monimuuttujamenetelmiä, joilla voidaan tutkia monen muuttujan vaikutuksia yhtaikaa (varianssianalyysi, faktorianalyysi, multippelikorrelaatio...). Esim. varianssianalyysi kehitettiin alunperin viljelyn tutkimiseen: tehtiin koeala, jossa oli esim. aurinkoisia ja kuivia , aurinkoisia ja kosteita, varjoisia ja kuivia, varjoisia ja kosteita ruutuja jne. Viljelyn tuloksista voidaan laskea kunkin tekijän vaikutus erikseen sekä tekijöiden yhteisvaikutukset. Karrikoidusti sanoen siis sosiaaliset alkoholistit elävät pitempään kuin epäsosiaaliset, vaikkakaan ehkä eivät pitempään kuin raittiit ja sosiaaliset jne.

Terv. kookoo

sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692
Liittynyt20.7.2007
kookoo
sigfrid
kookoo
Kirjoittaja sanoo tämän varsin selvästi heti seuraavalla palstalla: "Sosiaalisen pääoman vaikutusta eloon jäämiseen eivät selitä ikä, sukupuoli, lihavuus, sosiaalinen asema, koulutus, työllisyys, asuinpaikka, tupakointi, alkoholinkäyttö, liikunta taudit, toimintakyky, mielenterveys, veren sokeri- ja rasva-arvot tai verenpaine."

Terv. kookoo




On aika vahvasti sanottu ja siksi epäilinkin poissulkemisen tarkoitavan huomiottajäämistä. Nimittäin sosiaalinen käyttäytyminen on kytköksissä esimerkiksi alkoholinjuontiin. Vain esimerkkinä. Siispä ryyppyporukassa voidaan hyvin ja eletään vanhoiksi. Mielentervays taas vaikuttaa sekä sosiaaliseen käyttäytymiseen että itsemurha-alttiuteen. Ihminen, jolla on hoitamattomia mielenterveysongemia eristäytyy.

Lähes kaikki tuossa luettelossa ovat molemmin puolin syy-seuraussuhteessa sosialliseen käyttäytymiseen ja siten syy-seuraussuhteessa pitkään ikään. Terveydentilanteen eliminoiminen lähtötilanteessa tarkoittaa, että noista jokaisesta ryhmästä pitäisi tehdä erillinen osatutkimus, jossa seurataan vain tuon ryhmittelyn sisäistä kehitystä sosiaalisen käyttäytymisen salta, koska juuri nuo taudit ovat ne primääritappajat, ei yhdistyskokouksista poisjääminen.




Onpas epäselvää tekstiä, mutta näyttää siltä, ettei asia vieläkään mennyt perille. Kyllä kai nyt tutkijat sentään tajuavat, että luettelossa mainitut asiat ovat epäterveellisiä ja lyhentävät elinikää. Kysymys on siitä, että sosiaalisen pääoman vaikutus voidaan silti eristää ja havaita aineistossa, jossa kaikissa muuttujissa on riittävästi vaihtelua. Asian tutkiminen ei siis tarkoita sitä, että jokaisesta pitäisi tehdä erillistutkimukset. Tilastotieteessä on monimuuttujamenetelmiä, joilla voidaan tutkia monen muuttujan vaikutuksia yhtaikaa (varianssianalyysi, faktorianalyysi, multippelikorrelaatio...). Esim. varianssianalyysi kehitettiin alunperin viljelyn tutkimiseen: tehtiin koeala, jossa oli esim. aurinkoisia ja kuivia , aurinkoisia ja kosteita, varjoisia ja kuivia, varjoisia ja kosteita ruutuja jne. Viljelyn tuloksista voidaan laskea kunkin tekijän vaikutus erikseen sekä tekijöiden yhteisvaikutukset. Karrikoidusti sanoen siis sosiaaliset alkoholistit elävät pitempään kuin epäsosiaaliset, vaikkakaan ehkä eivät pitempään kuin raittiit ja sosiaaliset jne.

Terv. kookoo

Kyllähän lapsikin tuon ymmärtää. Tekstisi on yksinkertaista ja tiedeuskovaista

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat