Sosiaaliturva vuonna 2037

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Kelan yhteiskuntatutkimuksen päällikkö Jouko Kajanoja on miettinyt viimeaikoina paljon sosiaaliturvan uudistamistarpeita. Hän oli mukana asiantuntijaryhmässä, joka julkaisi elokuussa oman ehdotuksensa perusturvan uudistamiseksi.

Kelan sanomat 4/2007:

Sosiaaliturva vuonna 2037?

Entä pidemmän aikavälin uudistukset - miltä mahtaa näyttää suomalainen sosiaaliturva vuonna 2037? Kajanojan positiivisimmissa arviossa Suomessa ei 30 vuoden kuluttua enää ole työttömiä.



Leireillä Siperiassa?

- Eläkeikää ei myöskään enää tunneta, vaan ihmiset siirtyvät vähitellen eläkkeelle sitä mukaa kun heidän voimansa hupenevat. Näinhän entisaikaan viljelijät tekivät, ja näin toimivat nykyään monet apteekkarit ja yrittäjät, Kajanoja muistuttaa.



Kajanoja on itse tullut vanhaksi, eikä halua luopua "strategisesta" asemastaan. Vaan minne juna yksinäistä miestä kuljettaa? Mikä on se maa...Apteekkarit eivät ole yrittäjiä?

Kajanoja maalailee lisää tulevaisuudenvisioita: perhe-etuuksissa on pantu toimeen 6+6+6-malli, eli kaikki isät ovat kotona lapsen syntymän jälkeen vähintään kuusi kuukautta. Suurin osa pienten lasten vanhemmista, sekä äideistä että isistä, on osa-aikatöissä. Kaikilla kansalaisilla on oma terveyshoitaja. Vajaakuntoiset on otettu mukaan työelämään.



...666...prekaarit...666...pöpit...666...kaikki hoitoon...666...

Kajanojan mielestä mallia voisi nyt ottaa 1960-70-luvuista, jolloin tietty osa talouskasvusta käytettiin huono-osaisten suhteellisen aseman parantamiseen.

Nykyäänhän se osa talouskasvusta menee hyväosaisten suhteellisen aseman parantamiseen...Kajanojien...

Kelan sanomien artikkeli
Jouko Kajanoja
Demokraattinen Vaihtoehto

Kommentit (3)

Vierailija
Musta-Muffe

Nykyäänhän se osa talouskasvusta menee hyväosaisten suhteellisen aseman parantamiseen...Kajanojien...

Sää oivallat!!??

Vierailija

Pekka Kuusi näki tulevaisuuden suunnan jo 60-luvun alussa :

Pekka Kuusi
Idän ja lännen keskellä vanha ja revitty Eurooppa on kokemassa ihmeen: kansallisten vastakohtaisuuksien katoamisen. Taloudellisen kasvupyrkimyksen ohjaamina vuosisataiset viholliskansat nyt hakeutuvat keskinäiseen työnjakoon tuotannon eri aloilla. Ja ilmeiseltä näyttää, että tämä kehitys on vasta alullaan. Kun kansantuloajattelu on ehtinyt hapattaa yhteiskuntapolitiikan läpikotaisin, tällöin todettaneen, että raja-aidat kansojen välillä ovat taloudellisen kasvun esteenä. Taloudellinen kasvupyrkimys kätkee näin itseensä rauhan siemenen. [size=75:1gswk3xw](Pekka Kuusi, 60-luvun sosiaalipolitiikkaa, sos.pol.yhdistyksen julkaisuja 6, 1961, wsoy)[/size:1gswk3xw]



Tämä Erkki Tuomiojankin ihailema yhteiskuntapoliittinen ajattelija, jonka taustasta löytyy niin Sinimustia kuin AKS:aa ei liene Kansaneläkelaitoksen yhteiskuntatutkimuksen päälliköllekään tuntematon.

Erkki Tuomioja
Kuusi vaikutti ennen muuta uuden aktiivisen, myös globaaleihin ongelmiin paneutuvan ulkopolitiikan puolestapuhujana, mutta sosiaalipolitiikassa hän joutui työmarkkinajärjestöjen korporatiivisen vaikutuksen vastustajana sivuraiteelle, vaikka toimikin vielä eduskunnasta pudottuaan lyhyen aikaa sosiaaliministerinä. [size=75:1gswk3xw]http://www2.eduskunta.fi/fakta/edustaja/357/suom.htm[/size:1gswk3xw][/qu...


Kuusi kirjoittaa vielä kauniisti:

Suomalaiseen mielenlaatuun on jättänyt syvät jälkensä metsässä ennen samonnut mies. Hitaasti opimme yhteistyöhön, hitaasti yllämme kokonaisvaltaiseen toimintaan. Me haudomme mielessämme kysymystä, eikö kasvanut hyvinvointi ja turvallisuus ole ostettu kadonneen vapauden ja riippumattomuuden hinnalla. Emmekä vastausta saa. Sillä metsän vapaus oli jotain muuta, kuin vapaus nyky-yhteiskunnassa.

Kelan sanomien painos on 2 500 000 kpl ja lehti ilmestyy neljästi vuodessa. Yksi lehti painaa 80 - 100 g. Paperia kuluu siis 800 000 - 1 000 000 kg/ vuosi. Yhdestä puunrungosta saadaan noin 70 kg paperia. Puita Kelan sanomiin kuluu siis 11 429 - 14 286 kpl/ vuosi. Hehtaarimäärää en ryhdy arvioimaan. 2000-luvulla on kaadettu jo 7-kertainen määrä vain tätä tarkoitusta varten.

Pientähän tämä maailman mittakaavassa on, mutta huomioonottaen ko. lehden tarpeellisuuden ja volyymin ja sen, että sama materiaali on saatavilla KELA:n sivuilta internetissä, voi vain ihmetellä nykyisten yhteiskunta- ja sosiaalipoliitikkojen kaukonäköisyyttä (tässäkin) asiassa. Eikä kansaneläkelaitos ole ainoa valtiollinen "metsänhaaskaaja". Saati kunnallinen. Samaan aikaan lasten oppikirjoista säästellään.

Kajanojan visioista huolimatta tulonjaon uudelleenpriorisointi ei mitenkään poista sosiaalista eriarvoisuutta, paremminkin ylläpitää ja syventää sitä. Ilman maahanmuuttajiakin.

Vierailija
Musta-Muffe
Kajanojan visioista huolimatta tulonjaon uudelleenpriorisointi ei mitenkään poista sosiaalista eriarvoisuutta, paremminkin ylläpitää ja syventää sitä. Ilman maahanmuuttajiakin.

Köyhyys ja syrjäytyminen tarkoittivat aiemmin melko yksiselitteisesti työelämän ulkopuolelle joutumista. Nykyinen syrjäytymisen käsite pitää sisällään moniuloitteisempaa merkityksellisyyttä liittyen siten aiempaa laajemmin huono-osaisuuteen ja sen kasautumiseen tietyille yksilöille ja ryhmille.

Pierre Bourdieun ([size=75:371h8gcc]Distinction: A Social Critique of the Judgment of Taste, London 1986[/size:371h8gcc]) mukaan talouden, työn, politiikan ja arjen osa-alueilla vallitsee itse asiassa samankaltainen pyrkimys pääomien omistukseen sekä niiden arvostamiseen. Tässä kilpailussa on aina myös häviäjiä.

Köyhyysperusteiset tulonsiirrot eivät sellaisenaan ratkaise perinteisiäkään sosiaalisia ongelmia. Tie kansalliseen yhteiskuntaluokkien tasa-arvoistumiseen on koulutus, jonka puitteet on jo luotu aiemman sosiaalipolitiikan ratkaisuilla. Nyt niitä olisikin aika hyödyntää myös käytännössä. Laajamittainen siirtotyövoima, erityisesti kouluttamaton sellainen ei nimittäin mitenkään ratkaise yhteiskunnallista kuilua koulutetun ja kouluttamattoman, syrjäytyneen väestön välillä.

Uusimmat

Suosituimmat