Olisiko kommunismia syntynyt ilman uskonnonvastaisuutta?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Alla olevan lainauksen perusteella voidaan tehdä johtopäätös että ainakin kommunismin luojilla oli uskonnon vastainen maailmankatsomus. Jos oppi-isät opettivat, että pitää tehdä vallankumous ja käyttää väkivaltaa ja historia kaiken lisäksi vielä osoittaa, että väkivaltaa käytettiin yhteiskuntaa muutettaessa, niin miten ateistit oikein perustelevat sen, ettei ateismin nimessä olisi harjoitettu väkivaltaa. Ei olisi kommunismia syntynyt ilman uskonnonvastaisuutta!

Karl Marx: ”Marx toteaa, että Saksassa uskonnon kritiikki on oikeastaan jo viety loppuun ja lisää, että uskonnon tuottaa tietynlainen yhteiskunta: "Tämä valtio, tämä yhteisö tuottavat uskonnon, nurinkurisen maailmankatsomuksen, koska ne muodostavat nurinkurisen maailman." Uskonto on ilmausta valtion ja yhteiskunnan kurjuudesta ja samalla myös vastalause sitä vastaan: Se on inhimillisen olemuksen mielikuvitustoteutuma, koska inhimillisellä olemuksella ei ole mitään tosi todellisuutta. Taistelu uskontoa vastaan on siis välillisesti taistelua sitä maailmaa vastaan, jonka henkistä aromia uskonto on. Uskonto on ilmausta ihmisen vieraantumisesta, siitä että hän on kadottanut oman olemuksensa, mikä taas on seurausta siitä, että hän elää vääristyneessä maailmassa.
Taistelu uskontoa vastaan voi olla vain käytännöllistä kamppailua nurinkurista maailmaa vastaan. Kyse on poliittisesta taistelusta, jota käyvät työtätekevät luokat, ennen muuta köyhälistö. Köyhälistön tulee suorittaa vallankumous, joka merkitsee tähänastisen yhteiskuntajärjestyksen hajottamista, yksityisomistuksen poistamista.*

Miten pitäisi määritellä ateismin nimessä tehty murha tai väkivalta? Niin ettei siihen olisi osallistuneet vakaumukselliset kommunistit vai niin että väkivallan teko tai murha olisi tehty nimenomaan ateismi vs. uskonto asenteella.

1. Pohjois-Korea
Ihmisoikeusloukkaukset, uskonnonvapauden loukkaukset mukaan lukien, ovat jokapäiväisiä tässä stalinistisessa maassa. Kristinusko nähdään vaarallisena ulkomaisena vaikutteena, joka johti Itä-Euroopan ja entisen Neuvostoliiton romahtamiseen, ja on täten suurimpia uhkia vallanpitäjille. Arvioidaan, että tuhannet kristityt tänäkin päivänä kärsivät Pohjois-Korean vankilaleireillä, joissa heitä loukataan julmasti. Monet pohjoiskorealaiset ovat tulleet kristityiksi ylitettyään Kiinan rajan ja siellä kohdanneet paikallisia kristittyjä. Kun he sitten palaavat kotimaahansa, heitä kristittyinä kohtaavat viranomaisten kovat otteet. Monia pahoinpidellään ja tapetaan. Tarkkoja lukuja ei ole, mutta arviolta satoja kristittyjä tapettiin valtion toimesta vuonna 2005.**

9. Laos
Laos kuuluu viimeisiin kommunistivaltioihin. Perustuslaissa taataan uskonnonvapautta. Kuitenkin tarkempien uskonnonlakien puute antaa paikallisille viranomaisille mahdollisuudet tulkita ja käytännössä toteuttaa uskonnonvapautta oman mielensä mukaan. Kirkkojen lukumäärä on rajoitettu ja hallitus sulkeen säännöllisesti kirkkoja, varsinkin maalla. Suurin haaste maan kirkoille on yhteiskunnallinen paine niitä kääntyneitä kohtaan, jotka ovat sanoutuneet irti pahojen henkien palvomisesta. Viimeisten kolmen vuoden aikana on tapahtunut muutos siihen suuntaan, että paikallisviranomaisten sortamat kirkot ja kristityt osaavat nostaa asiansa ylempien viranomaisten tietoon. Kuitenkin kristittyjä pidätettiin uskonsa vuoksi myös vuonna 2005 ja heitä painostettiin sanoutumaan irti uskostaan.**

Neuvostoliitto oli virallisesti ateistinen, joten valtio suhtautui uskonnonharjoittamiseen enimmäkseen kielteisesti etenkin ensimmäisten vuosikymmentensä aikana, mutta tilanne vaihteli suuresti ajasta, paikasta ja uskonnosta riippuen. Merkittävimmät pakkotoimet ja epäluulo kohdistuivat niihin väestöryhmiin, joiden uskontoa pidettiin poliittisena, kuten katolisiin paavin suuren vallan vuoksi tai juutalaisiin näiden sionistisiksi uskottujen tendenssien perusteella. Suurten uskonnollisten ryhmien, kuten ortodoksisen kirkon tai muslimien toimintaa pyrittiin aktiivisesti rajoittamaan ja kontrolloimaan. Lukuisia kirkkorakennuksia otettiin muuhun käyttöön tai tuhottiin, , mutta varsinaisia laajoja vainoja näiden uskontojen harjoittajiin ei kuitenkaan kohdistunut. Protestanttisia kristittyjä, kuten helluntailaisia ja baptisteja, sen sijaan vainottiin ankarastikin. Vankeustuomiot ja kiduttaminen olivat arkipäivää niille uskoville, joita neuvostoyhteiskunta piti ”valtion vihollisina”***

”mutta varsinaisia laajoja vainoja näiden uskontojen harjoittajiin ei kuitenkaan kohdistunut”

Wikipediassa ei ole tämän asian suhteen luotettavaa tietoa. Joensuun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan nettisivuilla olevan kirjoituksen ****mukaan VENÄJÄN ORTODOKSINEN KIRKKO oli STALININ KURISTUSOTTEESSA 1930-LUVULLA.

” Uskonnollisten yhteisöjen ja papiston toiminta rajoitettiin lähes pelkästään kulttiin, jumalanpalvelukseen ja kirkollisiin toimituksiin. Muiden julkisten kokoontumisten, keräysten, kirjastojen ja opintoryhmien ym. piirien pitäminen oli sen sijaan kiellettyä. Papiston toiminta rajoitettiin paikallisiin puitteisiin. Kun vuoden 1929 verouudistus määräsi lisäksi erityisen korkeat verot niin sanotuille ‘työtä tekemättömille’, joihin papisto luettiin, uskonnollisten yhteisöjen toiminta muuttui monin paikoin kestämättömäksi.”

Myös media oli kahlittu propagandistiseksi äänitorveksi: ”Taisteleva jumalaton, älä laske asettasi ennen kuin vihollinen on murskattu.” Vaikuttaako tämä muka siltä ettei ateisteja kehotettu vainoamaan kristittyjä?

” Kansankomissariaatin kasvatusosasto oli jo vuonna 1928 julistanut sodan ikonografiaa ja kirkkorakennustaidetta vastaan. Osasto pröystäili tuhansien ikonien polttamisella. Uskonnonvastainen propagandalehti Bezbozhnik (Jumalaton) totesi marraskuussa 1928 että ‘ikonit ovat vaarallisia, koska niiden esittämä Jeesus on orjien ja teloittajien suojelija’. Kyseisessä lehdessä alettiin vuoden 1928 jälkeen julkaista entistä enemmän kuvia kerhotiloiksi, kaupoiksi ja tehdasrakennuksiksi muutetuista kirkosta. Sanomalehdissä julkaistiin toimitukselle saapuneita kirjeitä, joissa entiset papit ilmoittivat luopuneensa ‘ikuisiksi ajoiksi uskonnosta’. Luopiopappien lausunnoilla pyrittiin vaikuttamaan heihin, jotka ‘vielä elivät kristillisen taikauskon piirissä” Vieläkö uskotte ettei ateismin nimissä ole vainottu uskonnollisia ihmisiä?
Papisto Stalinin terrorin kohteena
Uskonnollisen kasvatuksen puuttuminen näkyi Neuvostoliitossa selkeästi jo 1920-luvun lopulla. Hengellisen kirjallisuuden painaminen ja levittäminen oli mahdotonta. Kouluopetus oli kielletty jo vallankumouksen alussa ja pappiskoulutuslaitokset suljettiin 1920-luvulla. Joitakin salaisia ortodoksisia pappisseminaareja toimi 1920-luvulla ja osin myös 1930-luvulla muun muassa Moskovan alueella. Moskovassa toimineen maanalaisen ns. katakombi-kirkon pappisseminaarin johtajana toimi 1930-luvulla piispa Varfolomei Remov. Piispa Varfolomeita syytettiin Neuvostoliiton valtion vastaisesta toiminnasta: “hän oli perustanut teologisen akatemian ja johtanut sen toimintaa ilman valtiollista lupaa”. Hänet ammuttiin vuonna 1936. Viimeiset maanalaisen kirkon ylläpitämät seminaarit suljettiin vuonna 1938.
Stalinin terrorin vuosina 1936-1938 pappeja lähetettiin työleireille. Heitä syytettiin usein vakoilusta tai yhteistyöstä Saksan tai Japanin hyväksi. Ehkä kuuluisin yksityinen pappi työleirillä oli isä Pavel Florenski, filosofi ja matemaatikko. Hänet ammuttiin Solovetskin saarella 8.12. 1937. Pakkotyöleirien olot olivat äärimmäisen vaikeat: työtä tehtiin vuorotta, ruoka oli huonoa. Monet vangit kuolivat aliravitsemukseen ja siitä johtuneisiin tauteihin. Leirit sijaitsivat erillään muusta asutuksesta usein ankarissa ilmastollisissa olosuhteissa, joten menehtyneiden prosenttimäärä oli korkea. ****
*) http://fi.wikipedia.org/wiki/Marxilainen_filosofia
**)http://ihmisoikeus.blogspot.com/2006_03_01_archive.html

***)http://fi.wikipedia.org/wiki/Neuvostoliitto#_note-101
****) http://www.edu.joensuu.fi/ortoweb/jahak/venajankirkkost al.htm

Sivut

Kommentit (16)

sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692
Liittynyt20.7.2007

Eiköhän tuo Marxin materialismi lähde kuitenkin jostain muusta kuin pelkästään uskonnon vastustamisesta. Siihen liittyy kuitenkin liikaa näkemys että ihmisen toimia pystyy ohjaamaan pelkästään rationaalisella ajattelulla ja perusteilla. Se oli Marxin virhe. Hyvin harva meistä ajattelee näin sinisilmäisesti kuin ajatteli tämä suuri filosofi.

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

-:)lauri
Seuraa 
Viestejä26991
Liittynyt13.5.2005
takinkaantajasivari
Alla olevan lainauksen perusteella voidaan tehdä johtopäätös että ainakin kommunismin luojilla oli uskonnon vastainen maailmankatsomus. Jos oppi-isät opettivat, että pitää tehdä vallankumous ja käyttää väkivaltaa ja historia kaiken lisäksi vielä osoittaa, että väkivaltaa käytettiin yhteiskuntaa muutettaessa, niin miten ateistit oikein perustelevat sen, ettei ateismin nimessä olisi harjoitettu väkivaltaa. Ei olisi kommunismia syntynyt ilman uskonnonvastaisuutta!



Kuka ateisti niin väittää? Ihminen kykenee järjestelmälliseen väkivaltaan kanssaihmisiään kohtaan, oli se uskonto sitten mikä tahansa. Jumala taikka politiikka/ideologia. Eli käytännössä taitanee olla tuo oikeassa olemisen tunne, jota jotkut häiriintyneet yksilöt palvovat aiheuttaen kärsimystä kanssaihmisilleen.

Karl Marx

Hän taisi olla ateisti. Kommunismin lähtöajatukset valmistettiin kaiketi Marxin ja Engelsin ajatusten pohjalta, ja kommunismi taisi olla puhtaimmillaan ateistinen poliittinen ideologia. Siitä huolimatta kansan tuki oli saatava aatteen taustalle, jotta se olisi saatu käytäntöön ja tämä toteutettiin tietojeni mukaan kirkon avustuksella, sikäli koska kansa kuunteli kirkkoa ja koska näin oli, tarvittiin kompromissia kirkon kanssa. Toisin sanoen kommunismi, joka Neuvostoliitossa käyttöön otettiin, oli uskonnollisesti värittynyt ideologia, jolla oli kansan keskuudessa siten aika vähän tekemistä suoranaisen ateismin kanssa. Mikäli tietoni ovat tässä asiassa virheelliset, saa ne oikein mielellään oikaista.

Riittoisampi keskustelukumppani.

Vierailija

Huonompitasoisessa keskustelupalstassa Suomi24.fi jotkut ateistit väittävät kiven kovaan ettei ateismin nimessä ole tehty yhtään hirmutyötä.

Minua kiinnostaisi tietää mihin tietolähteeseen viittaat että kommunistinen hallinto olisi ollut avoimesti ja tasapuolisesti uskonto myönteistä tai että kommunistisessa hallinnossa olisi ollut uskovaisia?

Aloittamassani kirjoituksessani kokonaisuudessaan huomaat, että
a) Kommuunistinen valtionjohto teki kompromissin siinä mielessä kirkon kanssa, että se antoi sille tietyn toimintavapauden, mutta riisti samalla itsenäisyyden.

b) Itsenäisyyttä haluavia kirkonmiehiä sitten vainottiin senkin edestä eli tässä suhteessa kompromissi oli keppiä ja porkkana tasoa, eikä tasapuolinen.

Vierailija
takinkaantajasivari
Huonompitasoisessa keskustelupalstassa Suomi24.fi jotkut ateistit väittävät kiven kovaan ettei ateismin nimessä ole tehty yhtään hirmutyötä.

Sinulta menevät nyt asiat sekaisin. Ei ateismi ole automaattisesti uskonnonvastaisuutta. Ateismi on sitä, ettei pidetä todennäköisenä yliluonnollisten olioiden olemassaolemista. Ei sitä, että hyökätään uskonnon kimppuun. Ateismi ei ole mikään aate.

Minun puolestani jokainen saa usko niinkuin lystää. En kuitenkaan hyväksy uskonnollisia selityksiä elämän synnylle, ennenkuin niistä on jotakin todisteita, enkä pidä hyväksyttävänä yhteiskunnallisten päätösten perustelua uskonnolla.

Vierailija

Ei ateismi ehdottomasti tarkoita uskonnonvastaisuutta, halusin vain saada selville onko olemassa ateisteija joilla on pokkaa myöntää toisten ateistien tekemät virheet, olkoonkin niin että taustalla olisi ollut yhteiskunnallinen vallanhimo ja ateismi ei muodosta yhtenäistä aatetta.

sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692
Liittynyt20.7.2007
Lazlo
takinkaantajasivari
Huonompitasoisessa keskustelupalstassa Suomi24.fi jotkut ateistit väittävät kiven kovaan ettei ateismin nimessä ole tehty yhtään hirmutyötä.



Sinulta menevät nyt asiat sekaisin. Ei ateismi ole automaattisesti uskonnonvastaisuutta. Ateismi on sitä, ettei pidetä todennäköisenä yliluonnollisten olioiden olemassaolemista. Ei sitä, että hyökätään uskonnon kimppuun. Ateismi ei ole mikään aate.

Minun puolestani jokainen saa usko niinkuin lystää. En kuitenkaan hyväksy uskonnollisia selityksiä elämän synnylle, ennenkuin niistä on jotakin todisteita, enkä pidä hyväksyttävänä yhteiskunnallisten päätösten perustelua uskonnolla.

Kyllähän ateismi tarkoittaa Jumalan ja jumaluskon kieltämistä. Se on aivan eri asia kuin uskonnon ja uskovien vihaaminen. Kieltäminen ei ole moraalinen ilmaus.

Agnostikko ei pidä mahdollisena todistaa Jumalan olemassaoloa, eikä pidä henkiolentojen maailmaa todellisena, koska siitä ei voi saada ensisijaista todistusta.

Ise olen lähinnä agnostikko. Jos Jumala antaa minulle vihjeen oikeasta lottorivistä jokapitääpaikkansa, pidän Jumalan todennäköisyyttä kääntäen lottorivin todennäköisyytenä. Siitä huolimatta otan lottovoiton kiitollisena vastaan Uskonnollinen kokemus on aina yliluonnollinen.

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

-:)lauri
Seuraa 
Viestejä26991
Liittynyt13.5.2005
takinkaantajasivari
Huonompitasoisessa keskustelupalstassa Suomi24.fi jotkut ateistit väittävät kiven kovaan ettei ateismin nimessä ole tehty yhtään hirmutyötä.



Siitä huolimatta, että ateistitkin kykenevät hirmutekoihin, ei ole mitään perustetta sulkea silmiä uskonnolliselta ja hyvin veriseltä historialtamme. Sellainen olisi perse edellä puuhun kiipeämistä. Toisaalta tätä nykyä keskustelu hirmuteoista on nähdäkseni kääntynyt enemmän sosiaalipsykologisiin tekijöihin kuin suoranaisesti uskontoihin, ottaen huomioon, että uskonnot verisinäkin ovat pääsääntöisesti mielletty samanlaisiksi moraalikoordinaatistoiksi, kuin mitä järkevä ihminen pienin variaatioin jo aivan luonnostaankin toteuttaa tarvitsematta kanssaihmisten huomioimiseen mitään erityistä opasta. Ihmisten agitoimiseen jopa hirmutekoihin asti uskonto kuten mitkä tahansa muutkin laajalle levinneet aatteelliset ideologiat antavat toki hyvät eväät.

Minua kiinnostaisi tietää mihin tietolähteeseen viittaat että kommunistinen hallinto olisi ollut avoimesti ja tasapuolisesti uskonto myönteistä tai että kommunistisessa hallinnossa olisi ollut uskovaisia?



En ole väittänyt avoimuudesta, tasapuolisuudesta taikka uskontomyönteisyydestä mitään sellaisessa kontekstissa kuin sinä ne mahdollisesti omassa subjektiivisessa mielessäsi miellät. Tietoni tässä asiassa perustuvat erään elämänuraa tehneen opettajan arvioihin, eli käytännössä vain kuulopuheisiin. Siksi käsitykseni saa aivan vapaasti oikaista.

Aloittamassani kirjoituksessani kokonaisuudessaan huomaat, että
a) Kommuunistinen valtionjohto teki kompromissin siinä mielessä kirkon kanssa, että se antoi sille tietyn toimintavapauden, mutta riisti samalla itsenäisyyden.

b) Itsenäisyyttä haluavia kirkonmiehiä sitten vainottiin senkin edestä eli tässä suhteessa kompromissi oli keppiä ja porkkana tasoa, eikä tasapuolinen.

Mahdollisesti. Pointti on kuitenkin siinä, että uskonto tietojeni puitteissa sisällytettiin aatteen hyväksyttämiseen ja siten saatiin kansa aatteen taustalle, jonka voimalla kommunismi sitten nostettiin neuvostoliiton poliittiseksi ideologiaksi. Se että poliitikot vallanhimoisina sitten murhasivat ja vainosivat eri mieltä kanssaanolevia kansalaisia onkin sitten historiaa.

Mielenkiintoista tuossa neuvostoliittolaisessa ideologiassa oli sekin, että Einsteinin suhteellisuusteortia oli kielletty tieteellinen teoria ja kaikki sitä teoriaa kannattaneet tiedemiehet eliminoitiin. Sama kielto oli voimassa myös natsisaksassa. Olihan kyseessä tieteellinen teoria, joka puhui filosofisessa mielessä absoluuttisuuksia (ja näemmä myös poliittisia sellaisia) vastaan.

Riittoisampi keskustelukumppani.

Vierailija
takinkaantajasivari
Ei ateismi ehdottomasti tarkoita uskonnonvastaisuutta, halusin vain saada selville onko olemassa ateisteija joilla on pokkaa myöntää toisten ateistien tekemät virheet, olkoonkin niin että taustalla olisi ollut yhteiskunnallinen vallanhimo ja ateismi ei muodosta yhtenäistä aatetta.

Kysymys kuuluukin, onko hirmutekojen tekijöiden ateismilla mitään merkitystä itse hirmutekojen kannalta.

Yritätkö etsiä jonkinlaista assosiaatiota ateismin ja hirmutekojen väliin?

Vierailija

Ateismi ei ehdottomasti johda väkivaltaiseen konflilktiin uskonnollisten ihmisten välillä tai päin vastoin. Ne vain voivat olla vihamielisen suhtautumisen polttoainettta.

Veikko kirjoittaa:Kysymys kuuluukin, onko hirmutekojen tekijöiden ateismilla mitään merkitystä itse hirmutekojen kannalta.

Yritätkö etsiä jonkinlaista assosiaatiota ateismin ja hirmutekojen väliin?

Miten helvetissä tehdään lainaus toisten kirjoituksista? VOitteko auttaa?

Vierailija
takinkaantajasivari
Ateismi ei ehdottomasti johda väkivaltaiseen konflilktiin uskonnollisten ihmisten välillä tai päin vastoin. Ne vain voivat olla vihamielisen suhtautumisen polttoainettta.

Veikko kirjoittaa:Kysymys kuuluukin, onko hirmutekojen tekijöiden ateismilla mitään merkitystä itse hirmutekojen kannalta.

Yritätkö etsiä jonkinlaista assosiaatiota ateismin ja hirmutekojen väliin?

Miten helvetissä tehdään lainaus toisten kirjoituksista? VOitteko auttaa?

http://www.phpbbsuomi.com/faq.php?mode=bbcode

Katopas vaikka tuolta vähän neuvoa.

Vierailija
takinkaantajasivari
Miten helvetissä tehdään lainaus toisten kirjoituksista? VOitteko auttaa?

Paina "hiirellä" oikeassa laidassa olevaa sanaa "lainaa". Siellä käsin lainataan ja voit lukea ensin nimimerkki Fin-kele anataman linkin, jotta tiedät miten toimit.

Vierailija

Kiitoskia

Ayla
takinkaantajasivari
Miten helvetissä tehdään lainaus toisten kirjoituksista? VOitteko auttaa?

Paina "hiirellä" oikeassa laidassa olevaa sanaa "lainaa". Siellä käsin lainataan ja voit lukea ensin nimimerkki Fin-kele anataman linkin, jotta tiedät miten toimit.
kytoann
Seuraa 
Viestejä1906
Liittynyt16.3.2005

Marx oli ateisti, ja hänen mukaansa hallitseva luokka käytti uskontoja hyväkseen pitääkseen kansan nöyränä ja alistettuna. Kuitenkin uskonto oli niin syvään juurtunut ihmisiin, ettei siitä katsottu voitavan heti kieltää kokonaan. Ajatus oli, että pian syntyvä uusi neuvostoihminen ei tarvitse uskontoa oopiumikseen.
Kuitenkin uskonnonvastaisuus oli lähinnä sivujuonne kommunismissa. Kirkolla oli suunnaton omaisuus, joka sekin oli lopulta työläisten raadannalla aikaansaatu, ja piti luovuttaa takaisin.

Neuvostoliitossa oli periaatteessa uskonnonvapaus, vain uskontojen levittäminen oli kielletty. Sillä perusteella kai monet uskovaiset joutuivat vankileireille.
Uskoviksi tiedettyjen ihmisten tai heidän lastensa oli käytännössä lähes mahdotonta esim. päästä yliopistoihin tai valtion virkoihin.
Tätä kai voitaisiin nimittää ateismin nimissä tapahtuneeksi sorroksi.

Kuitenkin siellä olikaiken aikaa toimivia kirkkoja ja jopa luostareita, tosin murto-osa siitä mitä aikaisemmin.

Tyhmyydelle minä olen vihainen kuin rakkikoira; mutta viisaus ei ole kaikille suotu.

Vierailija
takinkaantajasivari
Alla olevan lainauksen perusteella voidaan tehdä johtopäätös että ainakin kommunismin luojilla oli uskonnon vastainen maailmankatsomus. Jos oppi-isät opettivat, että pitää tehdä vallankumous ja käyttää väkivaltaa ja historia kaiken lisäksi vielä osoittaa, että väkivaltaa käytettiin yhteiskuntaa muutettaessa, niin miten ateistit oikein perustelevat sen, ettei ateismin nimessä olisi harjoitettu väkivaltaa. Ei olisi kommunismia syntynyt ilman uskonnonvastaisuutta!

Karl Marx: ”Marx toteaa, että Saksassa uskonnon kritiikki on oikeastaan jo viety loppuun ja lisää, että uskonnon tuottaa tietynlainen yhteiskunta: "Tämä valtio, tämä yhteisö tuottavat uskonnon, nurinkurisen maailmankatsomuksen, koska ne muodostavat nurinkurisen maailman." Uskonto on ilmausta valtion ja yhteiskunnan kurjuudesta ja samalla myös vastalause sitä vastaan: Se on inhimillisen olemuksen mielikuvitustoteutuma, koska inhimillisellä olemuksella ei ole mitään tosi todellisuutta. Taistelu uskontoa vastaan on siis välillisesti taistelua sitä maailmaa vastaan, jonka henkistä aromia uskonto on. Uskonto on ilmausta ihmisen vieraantumisesta, siitä että hän on kadottanut oman olemuksensa, mikä taas on seurausta siitä, että hän elää vääristyneessä maailmassa.
Taistelu uskontoa vastaan voi olla vain käytännöllistä kamppailua nurinkurista maailmaa vastaan. Kyse on poliittisesta taistelusta, jota käyvät työtätekevät luokat, ennen muuta köyhälistö. Köyhälistön tulee suorittaa vallankumous, joka merkitsee tähänastisen yhteiskuntajärjestyksen hajottamista, yksityisomistuksen poistamista.*

Miten pitäisi määritellä ateismin nimessä tehty murha tai väkivalta? Niin ettei siihen olisi osallistuneet vakaumukselliset kommunistit vai niin että väkivallan teko tai murha olisi tehty nimenomaan ateismi vs. uskonto asenteella.

1. Pohjois-Korea
Ihmisoikeusloukkaukset, uskonnonvapauden loukkaukset mukaan lukien, ovat jokapäiväisiä tässä stalinistisessa maassa. Kristinusko nähdään vaarallisena ulkomaisena vaikutteena, joka johti Itä-Euroopan ja entisen Neuvostoliiton romahtamiseen, ja on täten suurimpia uhkia vallanpitäjille. Arvioidaan, että tuhannet kristityt tänäkin päivänä kärsivät Pohjois-Korean vankilaleireillä, joissa heitä loukataan julmasti. Monet pohjoiskorealaiset ovat tulleet kristityiksi ylitettyään Kiinan rajan ja siellä kohdanneet paikallisia kristittyjä. Kun he sitten palaavat kotimaahansa, heitä kristittyinä kohtaavat viranomaisten kovat otteet. Monia pahoinpidellään ja tapetaan. Tarkkoja lukuja ei ole, mutta arviolta satoja kristittyjä tapettiin valtion toimesta vuonna 2005.**

9. Laos
Laos kuuluu viimeisiin kommunistivaltioihin. Perustuslaissa taataan uskonnonvapautta. Kuitenkin tarkempien uskonnonlakien puute antaa paikallisille viranomaisille mahdollisuudet tulkita ja käytännössä toteuttaa uskonnonvapautta oman mielensä mukaan. Kirkkojen lukumäärä on rajoitettu ja hallitus sulkeen säännöllisesti kirkkoja, varsinkin maalla. Suurin haaste maan kirkoille on yhteiskunnallinen paine niitä kääntyneitä kohtaan, jotka ovat sanoutuneet irti pahojen henkien palvomisesta. Viimeisten kolmen vuoden aikana on tapahtunut muutos siihen suuntaan, että paikallisviranomaisten sortamat kirkot ja kristityt osaavat nostaa asiansa ylempien viranomaisten tietoon. Kuitenkin kristittyjä pidätettiin uskonsa vuoksi myös vuonna 2005 ja heitä painostettiin sanoutumaan irti uskostaan.**

Neuvostoliitto oli virallisesti ateistinen, joten valtio suhtautui uskonnonharjoittamiseen enimmäkseen kielteisesti etenkin ensimmäisten vuosikymmentensä aikana, mutta tilanne vaihteli suuresti ajasta, paikasta ja uskonnosta riippuen. Merkittävimmät pakkotoimet ja epäluulo kohdistuivat niihin väestöryhmiin, joiden uskontoa pidettiin poliittisena, kuten katolisiin paavin suuren vallan vuoksi tai juutalaisiin näiden sionistisiksi uskottujen tendenssien perusteella. Suurten uskonnollisten ryhmien, kuten ortodoksisen kirkon tai muslimien toimintaa pyrittiin aktiivisesti rajoittamaan ja kontrolloimaan. Lukuisia kirkkorakennuksia otettiin muuhun käyttöön tai tuhottiin, , mutta varsinaisia laajoja vainoja näiden uskontojen harjoittajiin ei kuitenkaan kohdistunut. Protestanttisia kristittyjä, kuten helluntailaisia ja baptisteja, sen sijaan vainottiin ankarastikin. Vankeustuomiot ja kiduttaminen olivat arkipäivää niille uskoville, joita neuvostoyhteiskunta piti ”valtion vihollisina”***

”mutta varsinaisia laajoja vainoja näiden uskontojen harjoittajiin ei kuitenkaan kohdistunut”

Wikipediassa ei ole tämän asian suhteen luotettavaa tietoa. Joensuun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan nettisivuilla olevan kirjoituksen ****mukaan VENÄJÄN ORTODOKSINEN KIRKKO oli STALININ KURISTUSOTTEESSA 1930-LUVULLA.

” Uskonnollisten yhteisöjen ja papiston toiminta rajoitettiin lähes pelkästään kulttiin, jumalanpalvelukseen ja kirkollisiin toimituksiin. Muiden julkisten kokoontumisten, keräysten, kirjastojen ja opintoryhmien ym. piirien pitäminen oli sen sijaan kiellettyä. Papiston toiminta rajoitettiin paikallisiin puitteisiin. Kun vuoden 1929 verouudistus määräsi lisäksi erityisen korkeat verot niin sanotuille ‘työtä tekemättömille’, joihin papisto luettiin, uskonnollisten yhteisöjen toiminta muuttui monin paikoin kestämättömäksi.”

Myös media oli kahlittu propagandistiseksi äänitorveksi: ”Taisteleva jumalaton, älä laske asettasi ennen kuin vihollinen on murskattu.” Vaikuttaako tämä muka siltä ettei ateisteja kehotettu vainoamaan kristittyjä?

” Kansankomissariaatin kasvatusosasto oli jo vuonna 1928 julistanut sodan ikonografiaa ja kirkkorakennustaidetta vastaan. Osasto pröystäili tuhansien ikonien polttamisella. Uskonnonvastainen propagandalehti Bezbozhnik (Jumalaton) totesi marraskuussa 1928 että ‘ikonit ovat vaarallisia, koska niiden esittämä Jeesus on orjien ja teloittajien suojelija’. Kyseisessä lehdessä alettiin vuoden 1928 jälkeen julkaista entistä enemmän kuvia kerhotiloiksi, kaupoiksi ja tehdasrakennuksiksi muutetuista kirkosta. Sanomalehdissä julkaistiin toimitukselle saapuneita kirjeitä, joissa entiset papit ilmoittivat luopuneensa ‘ikuisiksi ajoiksi uskonnosta’. Luopiopappien lausunnoilla pyrittiin vaikuttamaan heihin, jotka ‘vielä elivät kristillisen taikauskon piirissä” Vieläkö uskotte ettei ateismin nimissä ole vainottu uskonnollisia ihmisiä?
Papisto Stalinin terrorin kohteena
Uskonnollisen kasvatuksen puuttuminen näkyi Neuvostoliitossa selkeästi jo 1920-luvun lopulla. Hengellisen kirjallisuuden painaminen ja levittäminen oli mahdotonta. Kouluopetus oli kielletty jo vallankumouksen alussa ja pappiskoulutuslaitokset suljettiin 1920-luvulla. Joitakin salaisia ortodoksisia pappisseminaareja toimi 1920-luvulla ja osin myös 1930-luvulla muun muassa Moskovan alueella. Moskovassa toimineen maanalaisen ns. katakombi-kirkon pappisseminaarin johtajana toimi 1930-luvulla piispa Varfolomei Remov. Piispa Varfolomeita syytettiin Neuvostoliiton valtion vastaisesta toiminnasta: “hän oli perustanut teologisen akatemian ja johtanut sen toimintaa ilman valtiollista lupaa”. Hänet ammuttiin vuonna 1936. Viimeiset maanalaisen kirkon ylläpitämät seminaarit suljettiin vuonna 1938.
Stalinin terrorin vuosina 1936-1938 pappeja lähetettiin työleireille. Heitä syytettiin usein vakoilusta tai yhteistyöstä Saksan tai Japanin hyväksi. Ehkä kuuluisin yksityinen pappi työleirillä oli isä Pavel Florenski, filosofi ja matemaatikko. Hänet ammuttiin Solovetskin saarella 8.12. 1937. Pakkotyöleirien olot olivat äärimmäisen vaikeat: työtä tehtiin vuorotta, ruoka oli huonoa. Monet vangit kuolivat aliravitsemukseen ja siitä johtuneisiin tauteihin. Leirit sijaitsivat erillään muusta asutuksesta usein ankarissa ilmastollisissa olosuhteissa, joten menehtyneiden prosenttimäärä oli korkea. ****
*) http://fi.wikipedia.org/wiki/Marxilainen_filosofia
**)http://ihmisoikeus.blogspot.com/2006_03_01_archive.html

***)http://fi.wikipedia.org/wiki/Neuvostoliitto#_note-101
****) http://www.edu.joensuu.fi/ortoweb/jahak/venajankirkkost al.htm

Mitä helvetin väkiä murhissa/sodissa ja ihmisoikeusrikkomuksissa
uskonto 1000000, ateistit 10000

Vierailija

valistuksen ja Ranskan vallankumouksen jälkeen uskonnot olivat sivistyneistön piirissä täysin kuolleita oppeja. Näitä korvaamaan syntyivät sosialismi ja nationalismi, joita oikeastaan voi pitää juutalaisuuden ja luterilaisuuden lahkoina.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat