Kysynnän ja tarjonnan laki

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Mikä logiikka on yllämainitun lain takana? Perustuuko se reaalimaailman ilmiöihin vai onko se vain reliikki (ihmisen) ajalta ennen loogista ajattelua?

Sivut

Kommentit (16)

Vierailija

Kyllä se toimii kaikkialla. Mieti nyt vaikka öljyä. Jos sen hinta on liian korkea, mitä tekee (yleensä) OPEC? Lisää tuotantoa. Ei ne sitä ihan hatusta vedä. Sama juttu vaikkapa silloin, kun PS2 ilmestyi. Muutama kappale päätyi eBuy:n sivuille hirveällä hinnalla, kun kysyntä ylitti tarjonnan. Mitä tapahtuu osakkeelle, kun sitä ostetaan? Hinta nousee.

Nykyään vähittäiskaupassa harvemmin reagoidaan niin nopeasti että tätä näkyisi ja tuotantoa mitoitetaan niin tarkasti, että kysyntä saadaan aina tyydytettyä, mutta artikkelit joita on rajoitettu määrä ovat täysin tämän armoilla. Sellaiset, kuten raha itse.

Tietenkin koko markkinatalouden ainoa sääntö kuuluu oikeasti: Kaikki on sen arvoista, mitä joku siitä suostuu maksamaan.

Vierailija

mitenkähän tuo ei toteudu työmarkkinoilla?
hirveä työvoimapulaa huudetaan, mutta tarjottu palkka ei nouse
siitäkään huolimatta

Vierailija

Mikä logiikka on "kysynnän ja tarjonnan lain" takana?

Kuvittele kaksi vaihtoehtoa.

Vaihtoehto 1: Yksi mies ja yhdeksän naista ovat haaksirikkoutuneet ja pelastautuneet autiolle saarelle.

Vaihtoehto 2: Yhdeksän miestä ja yksi nainen ovat haaksirikkoutuneet ja pelastautuneet autiolle saarelle.

(Lähtökohta molemmissa tilanteissa on tietenkin se, että kaikki käyttäytyvät kultivoidusti, ilman voimakeinoja tai väkivaltaa.)

Kysymys kuuluu: Kummassako tilanteessa billu maksaa miespuoliselle haaksirikkoutuneelle enemmän, vaihtoehdossa 1 vaiko 2?

Vierailija

Aivan, aivan. Hyviä esimerkkejä kaikki, mutta hain asiaa vähän laajemmassa merkityksessä kuin pelkästään ihmisen käyttäytymismalli. Loogisesti ajatellen k&t-laki johtaa resurssien jakautumiseen lopulta harvojen yksilöiden käyttöön (kuten jos vaikka markkinatalous saa toimia ilman rajoituksia). Monet lajit kumminkin toimivat menestyksekkäästi ilman kilpailua resursseista ja jakaen ne suhtkoht tasa-arvoisesti keskenään. Onko siis kilpailumentaliteetti resursseista siunaus vai rasite lajeille yleensä vai onko sille peräti jopa luonnonvalinnallinen paine?

Vierailija
enska
mitenkähän tuo ei toteudu työmarkkinoilla?
hirveä työvoimapulaa huudetaan, mutta tarjottu palkka ei nouse
siitäkään huolimatta

Suomen työmarkkinat ovat kohtuullisen jäykät, johtuen vahvasta ay-liikkeiden asemasta. Työehtosopimukset määrää palkkatason, palkat ei jousta helposti ylös, mutta ei myöskään alas. Monessa muussakin asiassa kysynnän ja tarjonnan lakeja rajoittaa lainsäädäntö. Puhtaimmillaan se toteutuu esim. osakemarkkinoilla, jossa tieto liikkuu osapuolten kesken nopeasti ja kaupankäynti on kitkatonta.

Vierailija

luulenpa että työehtosopimukset määräävät vain alarajan palkasta.
työmarkkinat ovat siis joustavat jos työntekijä suostuu työhön vielä pienemmällä palkalla? palkalla jolla 1 ihminen ei tule toimeen
puhumattakaan perheen elättämisestä

Vierailija

Keräily, varastointi ja vaihtaminen ovat kulttuurien edellytys. Maanviljelyskin edesauttaa kirkko- , tavara- ja pankkipytinkien pystyttämistä, koska se ei pakota niin usein Brysseliin lentelyä, kuin toisenlaisten asioiden jatkuva menestyksellinen hoito ja matkarahojen keräily.

Jakelun tärkeydestä kulttuurille ei ole varmuutta. Nykyisinkin moni olettaa, että jakelun mahdollisimman epätasainen toteuttaminen koituisi yleiseksi hyödyksi, koska suurin osa populaatiosta joutuu koko ajan kasvattamaan kykyään saadakseen hyttysen osansa varastosta. Tällöin kertyy hyödyllistä ylimääräistä ponnistelua, innovointia, mikä kasvattaa varastoa, mikä ei voi koskaan lopettaa kasvuaan, mikä varasto ja sen kasvu on riippumaton maailmankaikkeuden koosta. Tietoni maailman rakenteesta ei tosin riitä tämän ymmärtämiseen.

Tässä kohdin yleensä vedotaan kaikkien varmaan synnynnäiseen haluun varastoida enemmän kuin tarvitsevat, tai ainakin enemmän kuin naapurinsa. Tiedä häntä. Kysyvä saa ja kolkuttavalle avataan. Yksi hullu kysyvä markkinoi ja tarjoaa enemmän, kuin sata konsulttia ehtii kuitata kahisevaa.

Vierailija

Ihmiskeskeisesti ajateltuna omanvoitonpyynti on varmaankin juuri se synnynäinen tarve. Mutta onko sillä mitään loogista etua verrattuna siihen että (eliö)yhteisön resurssit jaetaan tasan? Voisi kärjistää että toisessa tapauksessa kun resurssit keskitetään harvoille, saadaan aikaiseksi muutamia vahvoja yksilöitä. Yhteisön kannalta tästä on etunsa ja haiitansa. Toisessa tapauksessa kaikki on tasapaksumpaa, mutta yhteisössä on vähemmän heikkoja lenkkejä. Käytän siis sanaa "yhteisö" laajassa merkityksessä, esimerkiksi bakteeripopulaatio.

Vierailija

Toimii ihan hyvin ...

Kysynnän ja tarjonnan laki on hyvin yksinkertainen juttu, nimittäin lievä ylitarjonta aina hillitsee hintojen nousua, kun syntyy jollakin alalla puutetta tavarasta tai palveluksista, niin hinnat nousee ja aika nopeasti lisääntynyt tarjonta korjaa tilanteen entiselleen.

Mutta, kautta ihmiskunnan historian, on aina ollut tilanne, että kauppaa käyvät osapuolet on aina pyrkineet luomaan monopoleja ja kaupan esteitä, jolla hintatason lasku voitaisiin estää.

Joskus tämä on ollut järkevääkin ja perusteltua, mutta periaatteessa kilpailutilanne pakottaa toimijat aina tehokkaampaan toimintamalliin, mikäli haluavat pysyä mukana kilpailussa.

Vierailija
marsh
Aivan, aivan. Hyviä esimerkkejä kaikki, mutta hain asiaa vähän laajemmassa merkityksessä kuin pelkästään ihmisen käyttäytymismalli. Loogisesti ajatellen k&t-laki johtaa resurssien jakautumiseen lopulta harvojen yksilöiden käyttöön (kuten jos vaikka markkinatalous saa toimia ilman rajoituksia). Monet lajit kumminkin toimivat menestyksekkäästi ilman kilpailua resursseista ja jakaen ne suhtkoht tasa-arvoisesti keskenään. Onko siis kilpailumentaliteetti resursseista siunaus vai rasite lajeille yleensä vai onko sille peräti jopa luonnonvalinnallinen paine?

Ensinäkin olet mielestäni väärässä puhuessasi 'suhtkot tasa-arvoisesta' luonnosta. Luonto on paljon kilpailuhenkisempi, kuin useimmat ihmiskulttuurit. Leopardin saalis varastetaan leijonan toimesta ja sitten hyeenat vievät koko potin. Eli voima jyllää.

Toisaalta on muistettava, että ei ihminen koko ajan kilpaile samoista resursseista. Viimeisen kahden vuosituhannen kuluessa resurssien lähteet ja resurssit itse ovat vaihdelleet jatkuvasti. Valasöljy oli tärkein länsimainen polttoöljyn lähde vain kaksisataa vuotta. Tai suuret valtamerilaivat? Osa niistä risteilijöistä kuului yhä suurempiin varustamoihin, kuten White Star ja Cunard. Mutta sitten joku keksi lentokoneen ja teki näistä harvojen käsiin joutuneista resursseista täysin arvottomia. 1800-luvulle asti alumiini oli jalometalli ja harvinainen ja kallis. Sitten keksittiin nopea ja helppo keino saada bauksiitista alumiinia ja jotkut näistä rikkaista menettivät melkoisia summia, kun heidän alumiininsa hinta romahti.

Toisaalta voi kysyä, kenen käsissä resurssit nykyään ovat. Jos asiaa hetken miettii niin varsinainen kiinteä omaisuus on yhä useammin ns. kehitysmaissa. Jos esimerkiksi Filippiinien hallitus saa päähänsä kansallistaa kenkätehtaita, niin Nike tekee välittömästi konkurssin.

Vierailija
enska
mitenkähän tuo ei toteudu työmarkkinoilla?
hirveä työvoimapulaa huudetaan, mutta tarjottu palkka ei nouse
siitäkään huolimatta

Se ei toteudu, koska mitään työvoimapulaa ei ole. "Työvoimapula" on vain työnteettäjien mantra, mikä tarkoittaa, että he haluaisivat tuottaa ulkomailta halvempaa työvoimaa.

Vierailija
Harrastelija-Ajattelija
Jos esimerkiksi Filippiinien hallitus saa päähänsä kansallistaa kenkätehtaita, niin Nike tekee välittömästi konkurssin.

Tai sitten USA uhkaa invaasiolla Filippiinejä, asettaa kauppasaarron ja pudottaa vielä atomipommin* perään jotta alkavat taas valmistaa kenkiä Nikelle, ja tällä kerralla hieman halvemmalla kuin ennen kansallistaishaaveita.

Tällä tavoin kait se USA:n markkinatalouden lait ja resurssien kontrollointi on toiminu kautta aikojen

[size=75:othj8b0d]*) Huomaa kärjistys![/size:othj8b0d]

Vierailija

Juu kumma homma tämä joustoista iniseminen. Paikallinen sopiminen on hyväksytty toimenpide suomenmaassa. Jostain kumman syystä työnantajaosapuoli ei kovin herkästi jousta palkoissa ylöspäin.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat