Putoamisnopeus

Seuraa 
Viestejä9265
Liittynyt10.12.2006

Minun mielestäni esineen massa (tiheys) vaikuttaa esineen putoamisnopeuteen. Joku väittää että vaan pinta-ala tai joku muotokerroin tai sellainen.. että massa ei muka vaikuta.. kylläpäs!

Että höyhen ja raudasta tehty rautahöyhen muka putoavat samalla nopeudella? Höpsis..

くそっ!

Kommentit (12)

bosoni
Seuraa 
Viestejä2704
Liittynyt16.3.2005

Juu, kyllähän se vaikuttaa. Suurempi massa aiheuttaa suuremman painovoiman, ja näin ilmanvastusta vastustamassa on suurempi voima.

Jos sorruin (taas) virheeseen, niin tukka varmaan vain oli silmillä, kuten kuva osoittaa...

Clarkki
Seuraa 
Viestejä438
Liittynyt1.11.2006
Ronron
Minun mielestäni esineen massa (tiheys) vaikuttaa esineen putoamisnopeuteen. Joku väittää että vaan pinta-ala tai joku muotokerroin tai sellainen.. että massa ei muka vaikuta.. kylläpäs!

Että höyhen ja raudasta tehty rautahöyhen muka putoavat samalla nopeudella? Höpsis..

Tuolla pohdittiin samaa asiaa.

Samaan ketjuun liittyen (ei kuitenkaan painovoimaan liittyen): jonkun mielestä "itse tila on vapaassa putoamisliikkeessä", ja siitä on oikein oma teoriakin. Muistaakseni tätä asiaa piti puida oikeudessa asti ja tulokset julkistaa tällä foorumilla. Mitenköhän on oikeusjuttu edistynyt?

Ertsu
Seuraa 
Viestejä6541
Liittynyt8.11.2007
Ronron
Minun mielestäni esineen massa (tiheys) vaikuttaa esineen putoamisnopeuteen. Joku väittää että vaan pinta-ala tai joku muotokerroin tai sellainen.. että massa ei muka vaikuta.. kylläpäs!

Että höyhen ja raudasta tehty rautahöyhen muka putoavat samalla nopeudella? Höpsis..


Kaksi saman muotoista ja samaa ainetta olevaa kappaletta putoavat yhtä nopeasti. Esim puolen kilon kivi ja kahden kilon kivi.
Höyhen ja kivikin putoavat tyhjiössä yhtä nopeasti. Puhutaan maan vetovoiman kiihtyvyydestä.

bosoni
Seuraa 
Viestejä2704
Liittynyt16.3.2005
Ertsu

Kaksi saman muotoista ja samaa ainetta olevaa kappaletta putoavat yhtä nopeasti. Esim puolen kilon kivi ja kahden kilon kivi.

Eikös otsapinta-ala kasva verrannollisena kappaleen pituuden neliöön ja massa taas pituuden kuutioon? (siis yhdenmuotoisilla kappaleilla)

Jos sorruin (taas) virheeseen, niin tukka varmaan vain oli silmillä, kuten kuva osoittaa...

Ertsu
Seuraa 
Viestejä6541
Liittynyt8.11.2007
bosoni
Ertsu

Kaksi saman muotoista ja samaa ainetta olevaa kappaletta putoavat yhtä nopeasti. Esim puolen kilon kivi ja kahden kilon kivi.



Eikös otsapinta-ala kasva verrannollisena kappaleen pituuden neliöön ja massa taas pituuden kuutioon? (siis yhdenmuotoisilla kappaleilla)

Enpä osaa tuohon vastata, mutta tässä vähän putoamiskiihtyvyydestä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Putoamiskiihtyvyys

"Putoamiskiihtyvyys (tunnus g) on taivaankappaleen (esim. Maa) vetovoiman putoaville kappaleille aiheuttama kiihtyvyys. Putoava kappale on tasaisesti kiihtyvässä liikkeessä (jos ilmanvastusta ei huomioida). Jossain kappaleen putoamisen vaiheessa ilmanvastus kuitenkin kasvaa yhtä suureksi kuin painovoima, eikä kappaleen putoamisnopeus näin ollen enää kasva.

Tässä ei siis puhuta mitään kappaleen massasta. Toisaalta gravitaatiovoima vetää suurimassaista kappaletta suuremmalla voimalla kuin pienimassaista, mutta suurimassaisella on myös suurempi hitausvoima, joka hidastaa kiihtyvyyttä.

Vanha jäärä
Seuraa 
Viestejä1557
Liittynyt12.4.2005
Ronron
Minun mielestäni esineen massa (tiheys) vaikuttaa esineen putoamisnopeuteen. Joku väittää että vaan pinta-ala tai joku muotokerroin tai sellainen.. että massa ei muka vaikuta.. kylläpäs!

Että höyhen ja raudasta tehty rautahöyhen muka putoavat samalla nopeudella? Höpsis..

Asiasta keskustellaan palstalla säännöllisin välein, tässäpä linkki kohtuulliseen tuoreeseen keskusteluun:

http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=22486

Vanha jäärä

bosoni
Seuraa 
Viestejä2704
Liittynyt16.3.2005
Ertsu

Enpä osaa tuohon vastata, mutta tässä vähän putoamiskiihtyvyydestä:

Kyllä putoamiskiihtyvyys on kaikille paljon planeettaa pienemmille kappaleille sama, mutta sitten kun ilman (tai vaikka veden) vastus alkaa olla merkittävä, niin tilanne muuttuu. Höyhenellä ilmanvastus alkaa dominoimaan nopeammin kuin kivellä.(kunhan ei ihan hiekkapölyä ole)

Jos sorruin (taas) virheeseen, niin tukka varmaan vain oli silmillä, kuten kuva osoittaa...

Vierailija

Ei tiheys vaikuta vaan massa. Saman massainen höyhen ja kultakimpale putoavat yhtänopeasti tyhjiössä. Massakaan ei käytännössä vaikuta juuri mitenkään, ellei kyse ole TODELLA suurista massoista, Esim iso asteroidi.

Ertsu
Seuraa 
Viestejä6541
Liittynyt8.11.2007
kabus
Ei tiheys vaikuta vaan massa. Saman massainen höyhen ja kultakimpale putoavat yhtänopeasti tyhjiössä. Massakaan ei käytännössä vaikuta juuri mitenkään, ellei kyse ole TODELLA suurista massoista, Esim iso asteroidi.

Samoin erimassaiset kultakimpale ja höyhen putoavat tyjiössä yhtä nopeasti.
Asteroidilla on sitten alkunopeuskin suurempi ilmakehään tullessaan.

Vierailija
Ertsu

Kaksi saman muotoista ja samaa ainetta olevaa kappaletta putoavat yhtä nopeasti. Esim puolen kilon kivi ja kahden kilon kivi.

Ei pidä paikkaansa jos pudotetaan ilmakehässä. Kahden kilon kivi tulee nopeammin. Kappaleen ballistinen kerroin ratkaisee loppunopeuden (terminal velocity).

Ertsu
Seuraa 
Viestejä6541
Liittynyt8.11.2007
mori
Ertsu

Kaksi saman muotoista ja samaa ainetta olevaa kappaletta putoavat yhtä nopeasti. Esim puolen kilon kivi ja kahden kilon kivi.



Ei pidä paikkaansa jos pudotetaan ilmakehässä. Kahden kilon kivi tulee nopeammin. Kappaleen ballistinen kerroin ratkaisee loppunopeuden (terminal velocity).

Ei pidä paikkaansa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Putoamiskiihtyvyys

"Putoamiskiihtyvyyden arvoksi Maassa määritetään 9,80665 m/s2 (leveysaste 45), mutta tosiasiassa se vaihtelee maapallon eri kohdissa maapallon pyörimisen ja litistyneisyyden vuoksi. Usein käytetään putoamiskiihtyvyydelle pyöristettyä arvoa 9,81 m/s2. Kappaleeseen kohdistuu maapallon pohjoisnavalla ja etelänavalla noin 0,5% suurempi voima kuin päiväntasaajalla.

Putoamiskiihtyvyydelle planeetan pinnalla saadaan likimain oikea arvo seuraavalla kaavalla:

,
jossa g on putoamiskiihtyvyys, R etäisyys planeetan keskipisteestä, M planeetan massa ja γ gravitaatiovakio. Virhettä aiheuttavat planeetan pyörimisliike ja massan epätasainen jakautuminen."

Eikä vieläkään sanaakaan pudotettavan massan suuruudesta.

Vierailija
Ertsu

"Putoamiskiihtyvyyden arvoksi Maassa määritetään 9,80665 m/s2 (leveysaste 45), mutta tosiasiassa se vaihtelee maapallon eri kohdissa maapallon pyörimisen ja litistyneisyyden vuoksi. Usein käytetään putoamiskiihtyvyydelle pyöristettyä arvoa 9,81 m/s2. Kappaleeseen kohdistuu maapallon pohjoisnavalla ja etelänavalla noin 0,5% suurempi voima kuin päiväntasaajalla.

Putoamiskiihtyvyydelle planeetan pinnalla saadaan likimain oikea arvo seuraavalla kaavalla:

,
jossa g on putoamiskiihtyvyys, R etäisyys planeetan keskipisteestä, M planeetan massa ja γ gravitaatiovakio. Virhettä aiheuttavat planeetan pyörimisliike ja massan epätasainen jakautuminen."

Eikä vieläkään sanaakaan pudotettavan massan suuruudesta.

Sinun laskukaavassa ei oteta huomioon ilmanvastusta.
Alkukiihtyvyyteen tuo kaava pätee ilmakehässäkin, mutta ilmanvastus astuu nopeasti peliin mukaan.

Ilmakehässä putoava kappale saavuttaa sitä suuremman loppunopeuden mitä suurempi on kappaleen ballistinen kerroin. Saman muotoisilla ja samaa ainetta olevilla kappaleilla ballistinen kerroin kasvaa kappaleen koon myötä. Esim. 20 mm halkaisijan lyijypallolla on paljon suurempi ballistinen kerroin kuin 5 mm halkaisijan lyijypallolla.

Uusimmat

Suosituimmat