Onko Hesassa todellisia paljasjalkaisia?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Olen tuossa Helsingin varhaishistoriaa aikani kuluksi lueskellut ja mieltä on jäänyt askarruttamaan, että mahtaako kaupungissa enää asua yhtään jälkeläistä kaupungin ensimmäisille asuttajille? Kustaa Vaasahan pakkosiirrätti vuonna 1550 Porvoosta, Tammisaaresta, Raumalta ja Ulvilasta noin 500 porvaria (ilmeisesti perheineen, siis henkilöitä enemmän) vastaperustettuun Helsinkiin Vantaanjoen suulle.

Eli mitä sanovat historian, demografian ja genealogian ym. asianharrastajat, onko arvioitavissa montako jälkeläistä näille alkuasukkaille nykyhelsinkiläisten joukossa on, vai onko laisinkaan?

Kommentit (12)

sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692
Liittynyt20.7.2007

Tosi kinkkinen kysymys. Todennäköisesti sellaisia on paljon joiden esipolviluettelo saadaan pysymään Helsingin niemellä isän tai äidin kautta, mutta häviävän vähän sellaisia joiden koko geenistö olisi alkuperäistä. Tuskin yhtään. Mutta jos hyväksytään 50%:n perimä niin veikkaan että tuhansia löytyy.

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

Vierailija

Muistan lukeneeni, että pakkosiirretyt saivat muutaman vuoden kuluttua luvan palata kotikonnuilleen.

Helsingin koko on nykyisin paljon laajempi kuin vaikka sata vuotta sitten. Lasketaanko nykyiseen Stadiin liitettyjen alueiden aikaisemmista asukkaista polveutuvat alkuperäisiin, lie makuasia.

Sekä isänisän että isänäidin sukua on tutkittu varsin pitkälle, äidinäidin ja äidinisän sukua johonkin 1800-luvun alkuun.

Verenperinnöltäni olen täyshurri, eli esivanhemmat olivat täysin ruotsinkielisiä kuten kaikki kanta-asukkaat Uudenmaan rannikolla.

Yksi esi-isistä tosin koki kamalan kohtaloi: Oli sotamiehenä Viaporissa ja humalapäisään iski kasakkaa saappaalla kapakassa. Rangaistukseksi hänet ja perheensä karkoitettiin Espooseen, köyhän kansan Siperiaan. Saivat kuitenkin armon, sillä nimet löytyivät parin vuoden kuluttua jälleen varuskuntaluettelosta.

Yhdet isovanhemmat omasivat seikkailumieltä ja lähtivät uudisraivaajiksi Sipooseen. Kipin kapin palasivat takaisin Mariankadulle kaupunkioloihin.

Isoisoisälläni oli suutarinvertas Aleksanterinkadulla ja isoisälläni vaateliike, tosin joku Stockmann-niminen kauppias oli innokas kilpailija jo silloin. Isoäiti vei nuorena tyttöjä lehmät ja hevoset laitumelle Katajanokalle.

Jotta voisikos sitä maanpalautuslakia soveltaa paitsi saamelaisiin myös stadilaisiin?

Vierailija
Snaut
Kustaa Vaasahan pakkosiirrätti vuonna 1550 Porvoosta, Tammisaaresta, Raumalta ja Ulvilasta noin 500 porvaria (ilmeisesti perheineen, siis henkilöitä enemmän) vastaperustettuun Helsinkiin Vantaanjoen suulle.

nyt penkomaan sukututkimuksia...

stadissa on todella vähän edes sellaisia
kenen isät olisi siellä syntynyt...
eikä esim mäntsälässä..

saati näitä sitten..

ittehän olen stadilainen...
asun vaan taloudellista syistä
huonompi osaisten stadissa...

Vierailija
Mummo

Helsingin koko on nykyisin paljon laajempi kuin vaikka sata vuotta sitten. Lasketaanko nykyiseen Stadiin liitettyjen alueiden aikaisemmista asukkaista polveutuvat alkuperäisiin, lie makuasia.

mummoni lähti kesäisin maalle...
lapsena.. iso reissu...
koko kesä oltiin maalla...

herttoniemessä..

nykyään siellä on enemmän slangia vääntäviä
stadilaisia kuin nykään kalliossa
ja joku älähtää kalliohan on maaseutua...
"pitkäsilta erottaa kaupunkilaiset
roskaväestä.."

stadilaisuus on enemmänkin luonteenpiirre...
kuin paikka...

kuten kauhavakin..

sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692
Liittynyt20.7.2007
omena
Snaut
Kustaa Vaasahan pakkosiirrätti vuonna 1550 Porvoosta, Tammisaaresta, Raumalta ja Ulvilasta noin 500 porvaria (ilmeisesti perheineen, siis henkilöitä enemmän) vastaperustettuun Helsinkiin Vantaanjoen suulle.



nyt penkomaan sukututkimuksia...

Asia ei selviä sukutukimuksista, koska ne kattavat tarkkoina vain 1700-luvun alkuun. Ptää käyttää tilastollisia menetelmiä aikavälille 1550- n. 1725.

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031
Liittynyt16.3.2005

Y-DNA/mtDNA -tutkimuksilla voidaan esimerkiksi pystyä määrittämään että kahdella ihmisellä on tietyllä todennäköisyydellä sama esi-isä tietyn sukupolven takaa.

Minä olen teettänyt Y-DNA -tutkimuksen 25 markkerilla ja sain prosentit sukulaissuhteeni todennäköisyyksille 10 henkilön kanssa (ja heidän nimensä sekä sähköpostiosoitteensa), joiden vastaavuudet ovat 24/25 tai 23/25. Jos tietäisin että jollakulla heistä on esi-isä asunut tietyssä paikassa tiettyyn aikaan, voisin päätellä kuinka todennäköistä on että tuo henkilö on myös oma esi-isäni.

Tällaisia tuloksia minä olen saanut (nämä luvut eivät liity Helsinkiin):

[list:1spqr99y]In comparing 25 markers, the probability that Mr. Ding Ding [nimi muutettu] and Dr. N.N. [nimi piilotettu] shared a common ancestor within the last...

4 generations is 27.54%
8 generations is 58.22%
12 generations is 78.24%
16 generations is 89.3%
20 generations is 94.93%
24 generations is 97.66%

The above numbers are based exclusively on the comparison of their Y-DNA results, which show 1 mismatches.[/list:u:1spqr99y]
Helsingin perustamiseen on noin 20 sukupolvea. Jokainen joka testauttaa itsensä, voi mahdollisesti löytää sellaisen etäisen serkun, joka on kirjojen mukaan todistetusti alkuperäisen hesalaisen jälkeläinen (jos sellaista nyt voi todistaa). Sitä kautta itsekin tietää olevansa sellainen. Satunnaisesti valitusta testiryhmästä voi myös ehkä päätellä matemaattisesti, kuinka suuri osa suomalaisista kuuluu alkuperäishesalaisten jälkeläisiin.

Finlandes
Seuraa 
Viestejä1399
Liittynyt19.6.2005

Varmasti alkuperäisasukkaiden / siirtolaisten jälkeläisiä löytyy tämän päivän Helsingistä. Todennäköisesti he ovat muuttaneet Helsinkiin joskus 1960-luvun jälkeen.

Marssilainen
Seuraa 
Viestejä3337
Liittynyt29.3.2005

Tuo Pitkäsilta on aika lyhyt oikeasti Siitä kuljin töihin joskus kauan sitten. Mutta seuraava kysymykseni on täysin viaton ilman taka-ajatuksia. Kumpaa puolta Pitkäsillasta nuo sananlaskut tarkoittavat? Onko eteläpuoli sitä roskaväkeä, vai pohjoispuoli? Laulussa joku nainen pelkää ylittää Pitkäsiltaa. Kumpaan suuntaan? Kumpi on etu- ja kumpi takapuoli Pitkäsiltaa? Tämä asia on vaivannut mieltäni ainakin 10 vuotta. Nyt vasta älysin kysyä täältä, missä on Helsinkiläisiä läsnä. Millaiset taustat Pitkäsillalla on? Kaikkien vain oletetaan tietävän nämä asiat, mutta kun olen lapista, niin en tiijä.

Ensimmäisen kerran, kun minulle näytettiin, tämä on pitkäsilta, niin olipa pettymys. Ihan lyhkänen. Samanlainen pettymys oli tuo runoiltu Tammerkoski. Semmonen oja. Ei pahalla. Tarinoiden perusteella kuvittelin Tammerkoskenkin ainakin Kukkolankosken veroiseksi.

Hurraa Mummon esi-isälle. Reippaasti toimittu. Kasakkaa saakin kalauttaa saappaalla

Siinä se taas nähtiin, kuinka vilunki rehellistä huiputtaa...

Vierailija
sigfrid

Asia ei selviä sukutukimuksista, koska ne kattavat tarkkoina vain 1700-luvun alkuun. Ptää käyttää tilastollisia menetelmiä aikavälille 1550- n. 1725.

eikös se riipu suvusta ?
me parempi väki ollaan katsos paremmin
dokumentoitu

*nauraaaaaaaaaaaaaaaaa*

sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692
Liittynyt20.7.2007
omena
sigfrid

Asia ei selviä sukutukimuksista, koska ne kattavat tarkkoina vain 1700-luvun alkuun. Ptää käyttää tilastollisia menetelmiä aikavälille 1550- n. 1725.



eikös se riipu suvusta ?
me parempi väki ollaan katsos paremmin
dokumentoitu

*nauraaaaaaaaaaaaaaaaa*

Just totesin tässä palstalla vähän aikaa sitten ettei näin näytä olevan, koska Liliuksen sukukin tunnetaan vain 1600-luvulle, mutta meikäläisen 1500-luvun alkuun

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

Vierailija
Marssilainen
Tuo Pitkäsilta on aika lyhyt oikeasti :) Siitä kuljin töihin joskus kauan sitten. Mutta seuraava kysymykseni on täysin viaton ilman taka-ajatuksia. Kumpaa puolta Pitkäsillasta nuo sananlaskut tarkoittavat? Onko eteläpuoli sitä roskaväkeä, vai pohjoispuoli? Laulussa joku nainen pelkää ylittää Pitkäsiltaa. Kumpaan suuntaan? Kumpi on etu- ja kumpi takapuoli Pitkäsiltaa? Tämä asia on vaivannut mieltäni ainakin 10 vuotta. Nyt vasta älysin kysyä täältä, missä on Helsinkiläisiä läsnä. Millaiset taustat Pitkäsillalla on? Kaikkien vain oletetaan tietävän nämä asiat, mutta kun olen lapista, niin en tiijä.

Ensimmäisen kerran, kun minulle näytettiin, tämä on pitkäsilta, niin olipa pettymys. Ihan lyhkänen. Samanlainen pettymys oli tuo runoiltu Tammerkoski. Semmonen oja. Ei pahalla. Tarinoiden perusteella kuvittelin Tammerkoskenkin ainakin Kukkolankosken veroiseksi.

Hurraa Mummon esi-isälle. Reippaasti toimittu. Kasakkaa saakin kalauttaa saappaalla :D

Niin, eihän tuo Pitkäsiltä tämän päivän mittapuun mukaan mikään pitkä ole. Mutta, kuitenkin aikoinaan se oli hyvinkin jyrkkä raja Hesan duunari- ja valkokaulusväestön kesken. Pitkänsillan pohjoispuoli oli nimenomaan se työläisten alue, siis Hakaniemi, Kallio, Alppiharju, Torkkelinmäki, Sörnäinen... Pitänsillan eteläpuolella avautuikin sitten välittömästi Krunika upseereineen, viranhaltijoineen ym. valkokaulusväkineen.

Kerrattakoon nyt vielä, että tässä ei ollut mitenkään kyse kielipolitiikasta. Molemmin puolin siltaa asusti sekä suomen- että ruotsinkielistä väestöä ja lisäksi eteläpuolella vielä lisäksi mm. venäläisiä, tataareja ja juutalaisia. Viimevuosisadan stadin slangi oli mm. merkittävästi erilainen sillan mollemmin puolin, tämä nii n ruotsin- kuin suomenkielisessäkin slangissa. Siis, molemmilla kielillä oli se sillan jyrkästi eroittama oma slanginsa!

Uusimmat

Suosituimmat