Mary Midgley on brittiläinen moraalifilosofi, joka sparraili kuuluisasti Dawkinsin kanssa Itsekkäiden Geenien implikaatioista jo 70-luvulla. Huutia saavat niin itsekkäät geenit kuin ID, kannattaa lukaista:
Mary Midgley argues that opponents of intelligent design are driving people to accept it.
Interview by Nick Jackson
Published: 20 September 2007
People are not going to accept scientific fact if they think it is morally pernicious. When people are asked why they are persuaded by intelligent design, they often say that it's the only alternative to scientific atheism and Darwinism which are pernicious moral doctrines; they see it as the only refuge from this anti-human bloody-mindedness. It's at the level of attitudes to life that these choices are made. And people will think scientists as a whole believe this. As Professor Winston [pictured] has said, science becomes discredited by this kind of stuff.
Richard Dawkins (The God Delusion) explicitly says that there are no other positions available except for his own and creationism, but these are both highly eccentric positions. Dawkins says that natural selection is the only source of evolution. But Darwin himself said that natural selection was not the only source of evolution.
Dawkins dramatises natural selection by the use of the word selfish. He says that natural selection means nature red in tooth and claw, but that's not true. Natural selection means using something that others are not, like photosynthesis or a new food source, and we must not forget that co-operation is often terribly important for survival.
The ideology Dawkins is selling is the worship of competition. It is projecting a Thatcherite take on economics on to evolution. It's not an impartial scientific view; it's a political drama. It is wrong to link science with this one-sided contemptuous stuff, as if making out that people who disagree with him are idiots. There are many believing scientists. It's very misleading to reduce the debate to this level.
Dawkins' idea that religion makes people do appalling things is absurd. Whatever is the favoured thought system at any time, people doing appalling things use it to justify themselves. Marxism was used in this way, monetarist ideology is the same. It's all political. When you build it up to cosmic doctrines, you're taking on a much bigger responsibility.
Belief does not compete with science; it means different things. Dawkins is very angry with anyone who says there are mysteries, but science cannot answer some questions. We raise all sorts of questions beyond the material world. Then it's understanding we're after rather than information. These are not questions like "is there a box on the table?" but questions of inner life, that can't be settled in the lab.
Sivut
Dawkins on vihainen muutenkin, on eronnut muistaakseni neljästi.
Jälkimmäisen lauseen voisi myös muotoilla "..cannot answer any questions".
Tai sanokaapa yksi ?
Riippuu mikä kysymys? Kyllä se vastaus helposti löytyy myös teknologiasta joissa tieteitä on sovellettu käytännössä jos ei selityksistä ymmärrä mitään..
Joooo... kyllä minä kreationistit ja IDiootit vielä kestän, mutta tällaiset
v*tun älykääpiöt minä voisin ihan oikeasti tappaa.
Mutta vitsi kai tuo on. Onhan?
On somaa, miten jatkat tiukasti tuota tyhmyyttä ihannoivalla linjallasi. Monesko olet ääliökilpailussa tällä hetkellä?
Mary Midgley jatkaa linjaansa, jonka omaksui jo Thatcherin rautakouran aikoihin – Margaret tunnetusti vihasi filosofeja, mikä muistetaan vielä tänäkin päivänä.
Darwinin rottweiler (Dawkins) ei vaan ole Oxfordilaista yliopistokollegaansa ole vähään aikaan uskaltanut kohdata julkisesti, AFAIK...
...mutta Dawkins tykkää näköjään silti mollata Midgleyä nettisivuillaan siitä, ettei muka ole lukenut Selfish Geneä ennen tämän arvostelemista:
http://blogs.telegraph.co.uk/ukcorrespo ... sbrown.htm
---
Sovellan Midgleyn (pirun hienoja) näkökulmia populaarin tiedekeskustelun sudenkuoppiin omassa työssäni ja tämä hämärä Midgley vs Dawkins -debatti kiinnostaa minua ihan muuten vaan.
---
PS: Ettei ketju menisi vain dissaamiseksi: Dawkins omistelee söpösti tässä luennossa tyttöjen collegessa, nautin kovasti:
http://www.youtube.com/watch?v=Xe7yf9GJ ... re=related
http://www.youtube.com/watch?v=qR_z85O0 ... re=related
Saisiko näistä avartavista näkökulmista jotain esimerkkejä? Wikin artikkelin perusteella Midgley vaikuttaa lähinnä jonkin sortin nihilistiltä.
Poimintoja:
Jep, jep. Tällaisia nämä filosofit ovat. Huono artikkeli ilmeisesti, koska kontekstista ei selviä, missä yhteydessä Midgley haluaa uskonnon otettavan huomioon. Teologia ja psykologia eivät riitä, joten ilmeisesti Migdley haluaa uskontoa tutkittavan luonnontieteissä. (Ja olen kyllä ehdottoman eri mieltä Midgleyn mietelauseesta, jonka mukaan uskonnoista ei pitäisi päästä eroon: mielikuvitusolentojen palvonta ei ole rationaalista, aikuisen ihmisen käytöstä).
Oletko, Neo, lukenut kirjan? Mihin johtopäätöksiin Midgley tuli reduktionismi-kritiikissään? Sosiobiologien reduktionismi on vielä hyvin kevyttä kauraa mm. hiukkasfyysikoiden vastaavaan.
Ei-uskovainen on kirjoittanut lisää:
Mistä lähtien tiede on ollut moraalikysymys? Vai onko kyse vain Midgleyn ja Dawkinsin huonosta, keskinäisestä kemiasta? Tämähän alkoi todellakin kiinnostaa. Tädillä taitaa olla Totuus™ hallussaan. A.I. on myös tädin mustalla listalla.
Millaisella pätevyydellä Midgley arvioi "ikkunoiden" validiutta? Tuohan on tyypillistä, nollatutkimus-filosofi-sössötystä(no, okei: en ole lukenut Midgleytä). Eri tieteenalat todellakin tutkivat "akvaarion" sisältöä omista lähtökohdistaan, mutta tarvittaisiin aikamoinen Jeesus siihen, että ihminen pystyisi elinaikanaan ymmärtämään lähellekään kokonaisuutta. Midgley=Jeesus? Jättäkäämme reduktionistit rauhaan.
On käynyt kyllä hyvin selväksi se, että sinä, Neo, näet erinomaisen hyvin "metsän puilta", mutta jossain vaiheessa opintojasi voisit tutustua myös niihin puihin siellä metsässä.
Näköaloja, ei muuta. En viittaa pelkästään Enqvistin artikkeliin, vaan sen pohjalta nousseeseen erinomaiseen keskusteluun, jossa mm. Ala-Nissilä jossain vaiheessa toteaa: "Herääkin kysymys siitä, pitäisikö koko filosofinen emergenssin käsite viedä reduktion kanssa saunan taakse ja lopettaa".
Dawkins on muistaakseni kieltäytynyt väittelemästä uskovaisten kanssa julkisesti.
Kannattaisiko lukea koko juttu? No lainaus jatkuu näin:
"The great thing to be said for organised religion, she believes is precisely that it is not disorganised. "People are naturally ceremonial, ritualistic, and naturally inclined to find purposes in things. If these impulses are not brought together and disciplined, you get something even worse than organised religion. I feel this about the Guardian's anti-royal campaign. If you don't have your ceremonial life centred on royalty, you've got it centred on pop stars, and that's worse. It's all a matter of the lesser evil."
The Guardianin profiilissa Midgley ei tarkemmin eritellyt millä tavoin uskontoa tulisi tarkastella, mutta jo perusopintotasoinen sosiologi & uskontotiueteilijä tajuaa, että uskonnoilla ja rituaaleilla on perustavanlaatuisia funktioita enimpien ihmispopulaatioiden elämässä.
Midgley siis kritisoi nimenomaan järjestäytyneitä uskontoja ja niiden keinotekoisuutta, toisaalta ihmisten kosmologian tarpeen käytännössä universaalia luonnetta (josta voidaan toki mielestäni keskustella). Vastaavia näkökulmia esiintyy hyvin yleisesti kaikenlaisten ihmistieteiden parissa eritasoiseksi kulttuurirelativismiksi kutsutun näkökulman muodossa. Esimerkiksi (perinteisesti) "vieraita kulttuureja" erilaisin kenttätyömetodein tutkiva kulttuuriantropologia lähtee usein siitä, että emme voi asettaa omia loogisia standardejamme sellaisenaan toisen kulttuurin tarkastelemisen ja kritisoinnin lähtökohdaksi.
Midgleyn läähtökohta on siis huomatavan realistinen, itse asiassa. Hänhän kokee että jokin uskonnollinen kollektiivinen rakennelma on paremi vaihtoehto kuin jokin yksityinen animismi tai muu marginaalinen huuruilu.
Teos on omana, mutten ole vielä lukenut sitä – kyseessähän on Midgleyn ensimmäinen kovakantinen teos.
Midgley itse asiassa vilkaisujen perusteella oli varsin pro-naturelli argumenteissaan vielä Beast and Manin aikoihin, siirtyen selvästi kriittisemmille linjoille myöhemmissä teoksissaan. Teos on joka tapauksessa pirun paksu ja käsittelee ihmistä enemmän ja tuoreilla tavoin 'eläimenä' kuin useimmat filosofit ennen häntä.
Mistä pääsemmekin minulle tutumpaan teokseen...
Aivan. Midgleyn kriittiset lataukset keskittyvät pääosin pop-tiedekirjailijoiden hämärämpiin, utooppisiin ja sanalla sanoen nihilistisiin heittoihin. Mielestäni hän on kuin ihan eri henkilö nuijiessaan O. E. Wilsonia kuin Dawkinsia, jonka metaforien ymmärtämisen kanssa hän on ollut selvästi ongelmissa.
Public understanding of science -näkökulmaa, eli "tieteen junttitulkintojen ja bullshit-narratiivien" tutkimusta itsekin edustavana koen Midgleyn monet huomiot tärkeiksi mm. käsitteiden määrittelyjen suhteen. Midgley ei jää puhumaan biologisesta determinismistä, vaan osoittaa monet teemat itse asiassa biologiseksi fatalismiksi. Mukavan radikaalia läppää, siis.
Edellä jo totesinkin, että Midgleyn muutoin hyvin terävä lukutaito omaa akilleen kantapään, eli Dawkinsin Itsekkäine Geeneineen. Vuonna 2007 pintaan pulpahtaneet metaforat geneettisestä determinismistä ovat hämmästyttäviä, etenkin ottaen tädin historian huomioon filosofian kentillä.
Darwinismin moraalisista implikaatioista on kirjoittanut myös mm. James Rachels, suosittelen vilkuilemaan.
Jos et löydä mitään moraalista argumentoitavaa sosiobiologisista argumenteista niin onnittelen, missasit ilmeisesti 70-80 -luvuilla käydyt "Darwin-sodat" kokonaan. Melkoinen suoritus.
Teemaan ystävällisenä lähdevinkkinä suosittelen suomalaisen biokemistin ja Harvardilaisen sosiologian tohtorin Ullica Segerstrålen (2000) tieteensosiologian klassikkoa "Defenders of the Truth – The Sociobiology Debate". Sen luettuaan tietää enemmän ja luulee vähemmän siitä, miten tiede toimii.
Kun reduktionistit alkavat puffailla maailmankuvaan dollarinkiilto silmissään junttimaista ajattelua helmeilevälle yleisölle, saamme kiittää onneamme että löytyy Midgleyn tapaisia intellektuelleja, jotka muistuttavat monipuolisen ja -lähtöisen ajattelun tärkeydestä. Taso-argumentti on mielestäni hyvin hankala, koska eri aloilla on oltava jokseenkin erilaisia standardeja sen suhteen, mitä pidetään relevanttina tietona.
Ymmärsit myös Midgleyn pointin eri lähestymistapojen tärkeydestä mallikelpoisen totaalisesti.
Wilson on jopa ehdottanut, että "uusi neurobiologia nielaisee lopulta psykologian kokonaan sisäänsä". Tämähän on osoittautunut totaaliseksi bullshitiksi. Kumpi onkaan siis enemmän oikeassa, Wilson vai Midgley?
Reduktionismin ongelmista on kirjoitettu hyllykilometreittäin kriittistä tekstiä, siinä missä Midgley on erikoistunut lähinnä tarkastelemaan myyttis-mytologista merkitysavaruutta, jota muodostuu näiden luonnontiede-fanittajien ympärille, monin tavoin analogisesti uskontojen karismaattisten johtajien puheiden ja tekstien suhteen. Fiksua ja havainnollista, siis.
En halua viedä tätä keskustelua vänkäyslinjoille siistä kuka tekee "autenttisempaa tiedettä", koska demarkaatiolinjat ovat yhä jatkuvien neuvottelujen kourissa. Toivottavasti tulevat myös aina olemaan.
Enqvistiläistä arroganssia! Pääsen tapaamaan herran itse asiassa livenä seuraavilla Kulttuurintutkimuksen päivillä (joilla olen töissä), voisin jopa kysäistä asiaa ihan silmätysten jos kiireiltä ehdin...
Ei vaineskaan, moista höpönlöpöä en toivonut näkeväni keskustelussa biologisesta reduktionismista. Kyse on ihan eri teemoista.
Midgley on muuten kirjoittanut erinomaisen yleispuheenvuoron reduktionismia vastaan:
http://books.guardian.co.uk/reviews/pol ... 09,00.html
Dawkins on myös multimiljonääri, jolla on varaa buukata kalenterinsa vaikka vuosiksi eteenpäin tarvittaessa. Kirjoittihan hän tämän vuoden ehkä luetuimman teoksen koko maailmassa (God Delusion).
EDIT: Pari korjausta.
Midgley on ollut jo kauan "piikki Darwinin Rottweilerin lihassa", kuten voi lukea tästäkin Dawkinsin teoksen (Unweaving the Rainbow) arvostelusta:
"few scientists would treat their cars as badly as they treat their conceptual schemes"
- Mary Midgley
http://archive.salon.com/21st/books/199 ... books.html
PS: Tässä reiluuden vuoksi Midgleyn alkuperäinen Selfish Genen kritiikki, joka olisi ehkä kannattanut jättää tekemättä:
http://www.royalinstitutephilosophy.org ... .php?id=14
Miksi ihmeessä olet sitten laittanut sellaisen allekirjoitukseksesi? Liekö provo?
Koska Dawkins itsekin 30-vuotisjuhlapainoksensa uudessa esipuheessa toteaa, että vertaus "itsekkääseen geeniin" on ontuva.
EDIT: Donna Harawayn, johtavan gender & teknologia -teoreetikon näkemystä tieteestä symbolisena järjestelmänä:
"Science is not just - or even largely - about facts: it is about traditions and ways of looking at things. The history of ideas was, in its way, profoundly ahistorical in its willingness to eschew the social context of scientific research, its roots in the productive process and other aspects of the socio-economic and cultural base."
http://human-nature.com/rmyoung/papers/paper24h.html
Mielestäni tiede ei ole koskaan ollut alisteinen suoranaisesti tavoille katsoa asioita vaan pikemminkin sille, millä metodeilla asioista saadaan luotettavinta tietoa. Mielestäni tuossa on yksi hyvin keskeinen ero.
Jos argumentista ei voi johtaa yleistä sääntöä, sillä ei ole sisältöä.
Neonomide, miksi sinulla on Midgleyn aivopieru allekirjoituksessasi? Hjyymöria?
Mitähän tällä mummulla olisi sanottavaa jos kertoisin kumppanini sekä itseni vetävän toisiamme puoleensa kuin magneetit?
Nurmipora on lainannut legendaa allekirjoitukseensta
Osaatko lukea, vai tarvitsetko kirjaimellisen lainauksen itse Dawkinsilta?
Ei varmaan mitään, miksi pitäisi?
Itse asiassa asia on kovin kompleksinen, niin tieteen tekemisen, kehittymisen ja tieteen tulkinnankin näkökulmista. Suosittelen lukaisemaan teoksen Value-free Science: Purity and Power in Modern Knowledge:
http://www.amazon.com/Value-Free-Scienc ... 067493170X
Minulla ei ole oikein mahdollisuuksia päästä käsiksi opukseen, joten siihen viittaamisesi lopettaa keskustelun aika lyhyeen, ellet sitten jaksa referoida sieltä ne kohdat, jotka osoittavat, että tiede ei perustu parhaimpien metodien hyödyntämiseen, vaan ainoastaan johonkin poliittiseen katsantokantaan. Eli mielestäni esität, että ei ole mahdollista tuottaa objektiivista tietoa ts. painovoiman käänteisen etäisyyden neliölaki ei päde kaikkiin massallisiin kappaleisiin samoin, vaan tuo laki muuttuu tutkijan poliittisen vakaumuksen mukaan. Olenko ymmärtänyt oikein?
Jos argumentista ei voi johtaa yleistä sääntöä, sillä ei ole sisältöä.
Tarkentava vastakysymys: merkitseekö käsite 'tiede' sinulle vain laboratoriotulosta tulkintoineen, johon on oikea ja väärä vastaus?
Taitaa tämä Neonomide olla niitä naurettavia kaksinaismoralisteja,jotka väittävät että esimerkiksi fysiikassa tieteen tulokset ovat lähinnä sosiaalisia sopimuksia ja politiikkaa,mutta annas olla kun tulee puhe sellaisesta "kovasta tieteestä" kuin vaikka naistutkimus ja siinä jonkun feministitutkijan saama "tutkimustulos",että "patriarkaaliset piilovaltarakenteet sortavat vielä nykyäänkin naista kaikissa asioissa",niin Neonmide on heti selittämässä,että tuo on uskottava tieteellisen tutkimuksen kiistattomana tosiasiana eikä siihen sovi epäillä vaikuttaneen mitkään tutkijan omat ennakkoasenteet,kuten esimerkiksi mahdollinen lähtökohtainen vihamielinen suhtautuminen miehiin.
Kyllä fysiikassakin varmasti ennakkoasenteet jotain vaikuttaa tulosten tulkintaan,mutta on naurettavaa väittää etteikö jossain sosiaalishumanistisyhteiskunnallisessa tutkimuksessa ennakkoasenteet vaikuttaisi tuloksiin vielä paljon enemmän. Niissä tiettyjä asioita "tutkimaan" tuntuu juuri hakeutuvan väkeä,jolla on jo valmiiksi ennakkoasenne jonka läpi he kaiken näkevät,esimerkiksi feministiseen tutkimukseen miehiin enemmän tai vähemmän vihamielisesti suhtautuvia,melko usein vieläpä lesboja. Kyllä jossain fysiikassa vaikka kvanttifysiikasta kokeiden ja matemaattisen päättelyn kautta saadut tiedot ovat huomattavasti vähemmän poliittisesti värittyneitä kuin vaikkapa jonkun naistutkimuksen "tulokset".
On minulla henkilökohtaistakin kokemusta feministeistä. Netissä olen heidän kanssaan väitellyt ja siinä tuli hyvin selväksi heidän kaksinaismoralisminsa muunmuassa siinä asiassa,että jos mies katsoo kumppania etsiessään myös naisen ulkonäköä niin tämä mies on naista sortava paskasika,mutta naiselle sensijaan on täysin sallittua katsoa myös miehen ulkonäköä.
Jaahas, viikon pakollinen olkinukke-trolli...
Lupaava alku, leimakirves heilahti jo ensimmäisessä virkkeessä.
En ole väittänyt fysiikasta hevonvittuakaan.
Oletko taikuri? Hatusta irtoaa aika uskomattomia pupujusseja!
Kuten? Esimerkkejä?
Onko lääkityksesi ihan varmasti kunnossa?
Aijaa?
Tietokilpailukysymys: kumpi paradigma uhraa tälle hienolle päätelmälle enemmän tilaa tieteellisessä [itse]kritiikissään?
Tästä on varmaan ihan [tilasto]tietoakin saatavilla? Aika röyhkeä väite, lähes vastaavaa olisi olettaa että biologiaa lukemaan päätyy sosiaalidarwinisteja ja fysiikan puolelle sotahulluja.
Oletko miettinyt, mistä tämä viime kädessä mahtaisi johtua?
Kukaan, EI KUKAAN naistutkimuksen kritisoijista internetin yleisillä keskustelufoorumeilla ole lukenut YHTÄKÄÄN naistutkimuksen piiriin ilmoittautuvaa teosta, KOSKAAN.
Leuanlouskutusta ja katteetonta, huhu- ja luulopuheisiin perustuvaa vittuilua nimimerkkien takaa näkee sen sijaan about päivittäin. Lokerointia, kettuilua ja syyllistämistä vaikka mistä myyttisista telaketju-mulkunleikkaajafeministiaktiiveista ja niiden sekoittamisesta akateemiseen naistutkimukseen piisaa aivan koko ajan.
Omaa olemassaoloaan saa selitellä joka paikassa, vaikka kyse on usein aivan älyttömän konkreettisesta ja empiirisestä tutkimuksesta. Realiteettien huomioon ottaminen tarkoittaa sitä, että objektiivisuuden mahdottomuus myönnetään ja kritisoidaan vallitsevia valtarakenteita.
Vau!
Ja mikä oli tämä virallinen feministifoorumi, suoli24.fi?
Tokihan se sitäkin minulle merkitsee. En tässä yhteydessä näe ongelmalliseksi kysymyksen asettelua, jossa vastaus voidaan todeta joko oikeaksi taikka vääräksi. En kuitenkaan väitä kaiken 'tiedon' olevan absoluuttisesti vain jompaa kumpaa, mutta noiden kahden kategorian tarkoituksellista sekoittamista en kuitenkaan 'tieteeksi' nimittäisi.
Jos argumentista ei voi johtaa yleistä sääntöä, sillä ei ole sisältöä.
Sivut