Ilmastovyöhykkeiden siirtymä

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Yksi viime päivien ilmastokatastrofiuutisista on tieto ilmastovyöyhykkeiden siirtymisestä. Kuulemani uutisen mukaan siirtymä odotettua nopeampi ja puhuttiin joistakin prosenttilukemista. Niinpä päiväntasaaja-alueen trooppinen vyöhyke on laajentunut pohjoiseen (ja etelään?) ja vastaavasti subtrooppinen laajenee perässä. Näin meillä Skandinaviassa olisi kohta se luvattu Keski-Euroopan ilmasto.

Olen tietoinen siitä, että kasvukausi on pidentynyt Keski-Euroopassa ja myös Suomessa joitakin vuorokausia 60-luvulta lähtien. Teorioiden mukaan ilmaston lämpeneminen ilmenee selvimmin pohjoisella pallonpuoliskolla. Näin voisi ajatella myös satelliittimittausten tulosten perusteella.

Mutta mitä muuta? Millainen on alueellinen muutos eri puolilla maailmaa ja mitä esimerkiksi itä-länsi -akselilla on tapahtunut? Mitä nyt parhaillaan tapahtuu, kun kohta kymmenen vuotta onkin poljettu paikoillaan ja lämpöä on pumpattu ilmakehään valtamerten varastoista?

Miten ilmastovyöhykkeet oikeastaan liikkuvat ja muuttuvat?

Kommentit (5)

Vierailija
tuc
Miten niin paikoillaan?

http://skepticalscience.com/global-warm ... n-1998.htm

Viimeisten vuosien aikana sekä line of best fitin että 5 vuoden liukuvan keskiarvon avulla laskettuna lämpötila on noussut nopeammin kuin viime vuosisadalla keskimäärin.

Minä puhun vuoden 1998 jälkeisestä tilanteesta. Silloinhan El Ninjo purki mahdottoman määrän lämpöä valtamerestä ilmakehään pysäyttäen näin lämpenemiskehityksen.
Efekti ilmeni muutaman vuoden rajuna heilahteluna. Vuoden 2002 jälkeinen lineaarinen lämpötrendi on troposfäärin alaosan mittaustulosten mukaan laskeva. Seuraan kehitystä kiinnostuksella. Syklitutkijat ennakoivat pidemmän viilenevän jakson alkua.

Keskiarvojen yleisestä merkityksestä näissä asioissa olen useaan otteeseen kantani ilmaissut. Tässä yritin kuitenkin alustaa aiheesta ilmastovyöhykkeiden liike ja siihen mahdollisesti sisältyvä problematiikka, en esim. globaalilämmön keskiarvoista taikka hurrikaaneista.

Viimeksi mainittuja pitäisi kyllä kommentoida surkeasti pieleen menneiden ennusteiden takia sesongin nyt päätyttyä .

Vierailija

TUC voisi lopettaa viiden vuoden keskiarvoista puhumisen tässä yhteydessä. Näissä keskusteluissa on tullut aika usein mainittua, että lämpenemistä ei ole havaittavissa vuoden 2001 jälkeen. Tämän voi kuka tahansa tarkistaa alailmakehän satelliittimittauksista (UAH ja RSS) sekä Hadley Centren pintamittauksista. Nasan GISS on ainoa aikasarja, jossa globaali lämpeneminen näyttäisi jatkuneen, tosin merkittävästi edellistä vuosikymmentä hitaammin. GISSillä on tosin ollut ongelmia tilastojensa kanssa, joten sitä voi hyvin pitää epäluotettavimpana näistä neljästä.

Hyvin erikoista näissä globaalin lämpötilan mittauksissa on se, että niiden arviot maapallon lämpötilasta eroavat toisistaan useita asteen kymmenyksiä, jopa puoli astetta ajoittain. Virhemarginaalit lienevät noin 0,2 asteen luokkaa, joten välillä ne ilmeisesti kuvaavat jotain ihan muuta kuin lämpötilaa. Surkea esitys kaiken kaikkiaan, mutta parempaakaan ei ole.

Risto Isomäki ehdotti Hesarin blogisaan, että ehkä globaalin lämpötilan mittaamiseen pitäisi käyttää jäätiköiden laajuutta eikä lämpömittareita. Se voisi olla hyvä idea, sitten kun kaikkien maailman jäätiköiden yhteenlaskettu kasvu ja supistuminen saadaan laskettua tarkasti päivittäin tai edes kuukausittain.

Vierailija
MVirtanen
..Risto Isomäki ehdotti Hesarin blogisaan, että ehkä globaalin lämpötilan mittaamiseen pitäisi käyttää jäätiköiden laajuutta eikä lämpömittareita. Se voisi olla hyvä idea, sitten kun kaikkien maailman jäätiköiden yhteenlaskettu kasvu ja supistuminen saadaan laskettua tarkasti päivittäin tai edes kuukausittain.

Samalla pitäisi mieltää sekin, mitkä tekijät jäätiköiden laajuuteen (pinta-ala, tilavuus?) ovat vaikuttaneet ja miltä ajalta tuo todettu muutos (lämpömäärän lisäys tai vähennys) on kertynyt.

Globaalilämmön ongelma ilmaston tilan indikaattorina on siinä, että ilmakehä sekoittaa suhteellisen hyvin eri kanavia myöten siihen ohjautuneet energiat.
Sääilmiöt ja niiden pitkänajan vaihtelut johtuvat paikallisten ja alueellisten erojen jatkuvasta muuntelusta. Siksi olisi tähdellistä tunnistaa ne alueelliset prosessit, joilla sääilmiöiden kulloistenkin muutostrendien kannalta on merkitystä.

Eihän esimerkiksi pohjoisten jäiden sulattaja ole globaalilämpötilan kohoaminen asteen osilla, vaan meren virtausten ja tuulisuhteiden muutos siten, että lämpöä on tarjolla tietyillä alueilla huomattavia määriä ja mahdollisesti useiden vuosien ajan.

Joiltakin osin lämmenneillä napa-alueilla on myös kylmeneviä seutuja, puhumatta lainkaan pohjoisen ja etelän välisen lämpökiikun merkityksestä. Ei tässäkään tuo globaalin lämpötilan muutos kovin informatiivinen tieto ole.

Ehkä nämä ovat itsestään selvyyksiä. Eikä tätä pidä ymmärtää siten, että pitäisin lämpötilan seurantaa tarpeettomana.

Vierailija

Jatkoin ilmastovyöhykkeiden siirtymisestä kertovan uutisen penkomista. Uutisen aiheen olivat antaneet Franz Rubel Wienin yliopistosta yhdessä Markus Kottekin kanssa, joka työskentelee Wienin meteorologian keskusinstituutissa.
Herrat käyttivät IPCC:n ilmastoprojektioita ja sovittivat niiden ennakoinnit tunnettuun ilmastovyhykekarttaan (myös Googlen Earth-versio on tarjolla), jonka tuorein versio on vuodelta 1961 (Köppen ja Geiger).

Radiouutisista kuulemani uutisen kärki keskittyi kertomaan kuivien alueiden laajenemisesta, ajanmukaisesti katastrofihengessä. Rubel ja Kottek ovat kuitenkin kertoneet myös muuta vuosien 2076-2100 ilmastosta, jos edetään IPCC:n ohjeiden mukaan.

Karkeasti ottaen ilmastonmuutoksesta kärsisivät lisääntyvän lämmön ja kuivuuden vuoksi Espanja, Marokko, Algeria, Tunisia ja Kypros. Samansuuntainen kohtalo koettaisiin itäisessä Brasiliassa ja Keski-Turkin alueilla. Jäätiköt sulaisivat edelleen Alpeilla, Andeilla ja Himalajalla. Aavikoituminen ja aroalueet kasvaisivat myös Meksikossa ja USA:n syvässä etelässä.

Sen sijaan Intiassa sateet lisääntyisivät ja maan suuret aroalueet hupenisivat pois metsien tieltä. Myös Keski-Aasia ja Itä-Eurooppa vihertyisivät. Skandinavia, Venäjä, Ukraina ja Kaukasus muuttuisivat nykyistä vehreämmäksi maatalouden reunaehtojen samalla parantuessa. Siperiassa ja Pohjois-Kanadassakin lämpö lisääntyisi ja maatalouden harjoitus olisi jälleen mahdollista. Täällä muutokseen sisältyy, kuten muistamme, ikiroudan sulamisen riski.

Mallit ovat malleja. Mutta kavereiden tutkimus antaa asiasta kiinnostuneille hyvän työkalun testata ennusteita ja todellista ilmaston muutosta.
Köppenin klassinen ilmastovyöhykemalli on riittävän yksityiskohtainen kaipaamani alueellisen seurannan toteuttamiseen. Tutkijoiden sivustolta löytyvät hyvät kartat ja muut työkalut.

Asian juurille päsee täältä:
http://koeppen-geiger.vu-wien.ac.at/

Edit1: Unohtui mainita, että napa-alueiden muutokset eivät sisälly itävaltalaisten selvitykseen.

Edit2: Taitaa alkuperäisuutisen lähde olla sittenkin NOAA. Jossakin viitattiin BBC:n vastaavaan uutiseen. Täältä: http://www.noaanews.noaa.gov/stories200 ... lbelt.html

Uusimmat

Suosituimmat