Seuraa 
Viestejä2656

Minua harmittaa etten aikoinaan satasannut koulussa enemmän opiskeluun - sanotaanko että silloin kiinnosti muut asiat, nyt on toisin - kaikki tieteeseen liittyvä kiinnostaa helskutisti. Mielestäni kuitenkin mun tiedonjanoa on vaikeata sammuttaa koska usein törmään tieteessä sellaisiin kaavoihin joita ei helposti tajua. Kyse siis siitä ettei ole opiskelut ymmärtämään kaikkia tieteellisiä termejä ym. Toisaalta voi olla että tiede on tehty turhan vaikeaksi ymmärtää ja tahallaan jottei kuka tahansa voisi rakentaa pommeja tai pääsisi ymmärtämään jotta voi itse rauhassa puurtaa tieteen parissa. En itseäni tyhmänä pidä, mutta tieto taitaa olla valttia tieteessä - toisaalta ei Einsteinkaan ollut koulussa menestyjä.

Mutta kyllä se on tiedettä jo sinänsä osata selittää asoita jotta niitä voi helposti ymmärtää, jotkut luulee että on fiksua kun tarvitaan kirjasto avuksi heidän hörinöitten ymmärtämiseksi.

Halki, poikki, pinoon - pois mielestä.

  • ylös 0
  • alas 0

Sivut

Kommentit (54)

Piru Naiseksi
Seuraa 
Viestejä3164

kansantajuisesti kirjoitettuja ja kuvitettuja tiedekirjoja ja-lehtiä. Toisinaan vain tuntuu ongelmalliselta tällaisten opusten löytäminen kaiken tarjolla olevan valikoiman joukosta. Kyllä kismittää, jos sinänsä kiinnostavan tuntuinen aineisto ei täydellisesti aukea sisältämiensä vieraitten käsitteiden tai vaikkapa matemaattisten kaavojen takia. Selityksien pyydystäminen esimerkiksi Internetistä vaatii joskus varsinaista salapoliisityötä oikeitten hakusanojen metsästämisineen, ja tietysti lisäpuuha häiritsee keskittymistä itse pääteoksen antiin.
Mielestäni esimerkiksi kirjastot voisivat valikoida tiedeaineiston joukosta helppotajuisia teoksia ja asettaa ne esille erikseen. Usein toki virkailijat osaavat myös neuvoa mutta tänä itsepalvelun aikakautena moni kirjaston käyttäjä haluaa olla oma-aloitteinen.

deep'n'dark
Mutta kyllä se on tiedettä jo sinänsä osata selittää asoita jotta niitä voi helposti ymmärtää, jotkut luulee että on fiksua kun tarvitaan kirjasto avuksi heidän hörinöitten ymmärtämiseksi.

Kultalusikallako ne asiat pitäisi sinulle syöttää? Tottakai aloitat perusteista ja etenet alhaalta ylös ymmärtääksesi jotain esimerkiksi säätöpiirien toiminnasta. Ei varmasti mene jakeluun, jos ensin yrität aloittaa sumean logiikan kaavoista, ja sitten voivotella, että kun on niin monimutkaisen oloista asiaa. Kirjastoon vain istumaan ja opiskelemaan, niin minäkin aikoinani perustietoni hankin. Oikoteitä ei ole eikä tule.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ertsu
Seuraa 
Viestejä7609

Jos haluaa tietoa tieteestä kansantajuisesti, kannattaa tilata Tieteen Kuvalehti. Juuri kansantajuisuutensa ansiosta se ei ole kovin suosittu oppineempien keskuudessa.

deepndark
Seuraa 
Viestejä2656

Mielestäni on vain ajan haaskausta präntätä kaikkea turhaa kaaliinsa rasitteeksi ja olen sitä mieltä että oikoteitä pitäisi nimenomaan käyttää helposti ymmärtäväisessä muodossa. Tietoa pitäisi olla helppoa käsitellä varsinkin kun tiede kehittyy ja mutkistuu koko ajan lisää. Pitäisi varmaan löytää sellaiset kirjat niin kuin Piru Naiseksi sanoi.

Halki, poikki, pinoon - pois mielestä.

deepndark
Seuraa 
Viestejä2656
Ertsu
Jos haluaa tietoa tieteestä kansantajuisesti, kannattaa tilata Tieteen Kuvalehti. Juuri kansantajuisuutensa ansiosta se ei ole kovin suosittu oppineempien keskuudessa.

Mua kiinnostaa saada yhtä kattava tajunta asioista (kuin tieteilijä) vaikka sitä olisikin helppoa ymmärtää.

Halki, poikki, pinoon - pois mielestä.

deep'n'dark
Minua harmittaa etten aikoinaan satasannut koulussa enemmän opiskeluun - sanotaanko että silloin kiinnosti muut asiat, nyt on toisin - kaikki tieteeseen liittyvä kiinnostaa helskutisti. Mielestäni kuitenkin mun tiedonjanoa on vaikeata sammuttaa koska usein törmään tieteessä sellaisiin kaavoihin joita ei helposti tajua. Kyse siis siitä ettei ole opiskelut ymmärtämään kaikkia tieteellisiä termejä ym. Toisaalta voi olla että tiede on tehty turhan vaikeaksi ymmärtää ja tahallaan jottei kuka tahansa voisi rakentaa pommeja tai pääsisi ymmärtämään jotta voi itse rauhassa puurtaa tieteen parissa. En itseäni tyhmänä pidä, mutta tieto taitaa olla valttia tieteessä - toisaalta ei Einsteinkaan ollut koulussa menestyjä.

Mutta kyllä se on tiedettä jo sinänsä osata selittää asoita jotta niitä voi helposti ymmärtää, jotkut luulee että on fiksua kun tarvitaan kirjasto avuksi heidän hörinöitten ymmärtämiseksi.


Tiedettä tehdään tahallaan vaikeaksi kuten vaikka lääkärisanastoa tai golfia. Ihmisillä on taipumus haluta kuulua erityisiin lokeroihin ja omata tietoa jota toiset eivät hallitse. Hieman esoteerisen salatun tiedon hallintatyyliin. Mikään ei nosta itsetuntoa paremmin kuin hallita jotain mitä muut eivät ymmärrä. Aivan sama pätee fyysikoihin ym. siksi tieteen sanasto ym. tehdään mahdollisimman hankalaksi alaan perehtymättömän ymmärtää ja sen opiskeluun menee vuosia alaa lukevaltakin, vaikka yleensä kysymyksessä ovat melko selkeät asiat vain monimutkaisesti muoltoiiltuna. Jos kaikki tehtäisiin mahdollisimman ymmärrettävään muotoon, liian moni pääsisi yksityiskerhoon, ja kukapa sitä haluaa. Toisaalta selkokielisyyskin on yksi spesialiteetti, joten voiko tieteentekijöiden olettaa hallitsevan tämäkin alan?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä38008
deep'n'dark
Mielestäni kuitenkin mun tiedonjanoa on vaikeata sammuttaa koska usein törmään tieteessä sellaisiin kaavoihin joita ei helposti tajua. Kyse siis siitä ettei ole opiskelut ymmärtämään kaikkia tieteellisiä termejä ym.



Koulussa kehitään oppikirjoja lukien vähitellen ymmärrystä. Luulen, että sinä taas hyppäät suoraan johonkin mielenkiintoiseen mutta äärimmäisen monimutkaiseen asiaan, kuten suhteellisuusteoriaan, kosmologiaan tai vaikka ihan arkisiin sovelluksiin. Koulussa noista aletaan vakavasti puhua, kun takana on vuosikausien opiskelu niihin vaadittavista esitiedoista.

Toisaalta voi olla että tiede on tehty turhan vaikeaksi ymmärtää ja tahallaan jottei kuka tahansa voisi rakentaa pommeja tai pääsisi ymmärtämään jotta voi itse rauhassa puurtaa tieteen parissa.



Ihan yhtä paljon kuin metallityöt tekemällä tehty vaikeiksi suorittaa sitä varten että ihmiset eivät rakentelisi puukkoja ja pyssyjä. Yhtä lailla uusavuttomalta keskivertojampalta jää höyrykone tekemättä, vaikka hänet viedään konepajaan ja annetaan materiaalit.

En itseäni tyhmänä pidä, mutta tieto taitaa olla valttia tieteessä - toisaalta ei Einsteinkaan ollut koulussa menestyjä.



Maltti ja kärsivällisyys ovat valtteja tieteessä. Asiat ovat erittäin monimutkaisia, edistyneimmällä tasolla monimutkaisuudeltaan varmasti lähellä ihmismielen äärimmäsisä rajoja. Ei luonnolle ole mitään tarvetta toimia niin yksinkertaisesti, että joku elukka jonkun planetan pinnalla ymmärtäisi siitä miljoonasosaa.

Asiat pitäisi opetella kärisvällisesti ja oikeassa järjestyksessä. Korkeakouluissakin vatvotaan ensin pari vuotta ihan vain mekaniikkaa ja klassista kenttäteoriaa. Luodaan laskurutiinia ja opitaan ymmärtämään perusteita. Vasta sitten erikoistutaan niille "mielenkiintoisille" aloille, joista tieteen populaarikirjat julkaistaan. Ja niitäkin lähestytään vaikeimman kautta, hankkimalla oikeaa ymmärrystä laskemalla.

Ei mikään varsinaisesti estä prosessin toteuttamista vapaa-ajalla. Kouluissakin, ainakin ala-astetta edistyneemmillä tasoilla, se ymmärrys syntyy oman työn kautta, laskiessa laskuja. Ongelmana on vain se, että ymmärryksen luominen vie niin paljon aikaa, että muulta elämältä sitä on kovin vaikea järjestää. Opiskelija saa edun, kun voi tehdä sitä päätoimenaan.

Mutta kyllä se on tiedettä jo sinänsä osata selittää asoita jotta niitä voi helposti ymmärtää, jotkut luulee että on fiksua kun tarvitaan kirjasto avuksi heidän hörinöitten ymmärtämiseksi.

Tieteen popularisoinnilla on arvonsa mielenkiinnon, ja sitä kautta tieteen rahoituksen ja edistymisen, lisääjänä. Mutta varsinaista tiedetä se ei ole. Edistyneen tieteen popularisointi on aina hyvin karkea kuvaus tieteellisestä tiedosta. Mikro- ja kosmoksen tasolla maailma käyttäytyy niin eri tavalla kuin arkielämässämme, ettei sitä voi tyydyttävästi selittää ilman oikeaa opiskelua. Tietysti se on tutkijalta virhe, että hän käyttää liikaa ammattisanastoa ja liikaa yksityiskohtia selittäessään asioita maallikoille, mutta usien siihen tulee sorruttua ihan huolimattomuuttaan. Tutkijoiden välisessä kommunikaatiossa, mitä esimerkiksi tieteelliset artikkelit aina ovat, se taas on välttämätöntä. Jokaisen termin täsmällinen aukivääntäminen veisi kymmenen sivun artikkelissa sata sivua ylimääräistä, ja tekisi jutu vain tutkijoille mahdottomiksi lukea. Kyllä ne termit siitä aukeavat, kun asioihin perehtyy.

Ertsu
Juuri kansantajuisuutensa ansiosta se ei ole kovin suosittu oppineempien keskuudessa.

Oppineempia ja oppimattomampia ei ole. Kaikki ovat samalla yhtä tyhmiä kuin viisaitakin. Kai se olo voi tuntua oppineelta, jos lyö silinterin päähän, frakin ylleen ja miekan vyötärölleen, ja sitten marssii pitkässä jonossa jonkin lajusen perässä kuin jokin idiootti.

Törmäsin ko. marssiin kerran vahingossa, ja minun täytyi heti polkea lähimpään puskaan oksentamaan, koska ne silinteripäiset idiootit alkoivat niin voimakkaasti kuvottamaan.

Työnnä ne oppineet ja oppineisuudesta varmemmaksi vakuudeksi saadut todistuspräntit sinne, minne Aurinko harvemmin pääsee porottamaan.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8643
Neutroni

Ihan yhtä paljon kuin metallityöt tekemällä tehty vaikeiksi suorittaa sitä varten että ihmiset eivät rakentelisi puukkoja ja pyssyjä. Yhtä lailla uusavuttomalta keskivertojampalta jää höyrykone tekemättä, vaikka hänet viedään konepajaan ja annetaan materiaalit.

Kuten myös puun sorvaus on tekemällä tehty vaikeaksi. Leikkaustekniikka on varsinkin tehty vaikeaksi. Tarvitaan kiillotettuja rautoja ja melko loiva terän kulmakin vielä. Paljon helpompaa olisi kun juttu onnistuisi vaikka vanhalla haarukalla tai jollain ruuvarilla.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Paul M
Kuten myös puun sorvaus on tekemällä tehty vaikeaksi...

Puhumattakaan edelleen esimerkiksi siitä, kuinka kiero u-palkki oiotaan suoraksi kuumilla. Siinäkin hommassa pitää tietää ärsyttävän paljon metallin ominaisuuksista, miten lämpö siihen oikovia jännityksiä aiheuttaa.

_jone_
Ertsu
Juuri kansantajuisuutensa ansiosta se ei ole kovin suosittu oppineempien keskuudessa.

Oppineempia ja oppimattomampia ei ole. Kaikki ovat samalla yhtä tyhmiä kuin viisaitakin. Kai se olo voi tuntua oppineelta, jos lyö silinterin päähän, frakin ylleen ja miekan vyötärölleen, ja sitten marssii pitkässä jonossa jonkin lajusen perässä kuin jokin idiootti.

Törmäsin ko. marssiin kerran vahingossa, ja minun täytyi heti polkea lähimpään puskaan oksentamaan, koska ne silinteripäiset idiootit alkoivat niin voimakkaasti kuvottamaan.

Työnnä ne oppineet ja oppineisuudesta varmemmaksi vakuudeksi saadut todistuspräntit sinne, minne Aurinko harvemmin pääsee porottamaan.


Olen huomannut itse sen että kun olet oikein syvästi spesialisoitunut jollekin kapealle alalle, vaikka kvanttifysiikkaan niin usein olet varsinainen torvi tavallisessa elämässä. Jollain toisella taas on jumalattoman hyvät sosiaaliset tohtoristason taidot, mutta muuten on tyhmä kuin saapas. Harvat ihmiset ovat huippulahjakkaita monella alalla, vaan yleensä se että on kiinnostuksensa suunnannut liikaa yhdelle alueelle kostautuu toisissa. Tietenkin tälläisiä yhden tai muutamia asioita erinomaisesti hallitsevia arvostetaan ja pidetään erittäin älykkäinä, varsinkin jos syventyneisyys koskee vaikeina pidettyjä "seksikkäitä" asioita.

Toinen juttu on myös se että usein kirjanoppineet ja kokeilevan tieteen edustajat ovat aivan muuta kuin tiedettä harppauksilla eteenpäin vievät tieteen nerot, intuitiiviset teoreettiset pohdiskelijat. Näillä pohtijoilla ei usein ole kaikki nippelitieto ja oikeaoppisuus sekä oikeakielisyys hanskassa, vaan ylivertainen näkemyskyky asioiden luonteesta ja vahva mielikuvitus apunaan. Harvemmin supermuistiset kuuluvat tähän ryhmään, vaan he ovat juuri niitä kirjanoppineita jotka tietävät suunnilleen kaiken mitä tieteenalassaan on kirjoitettu ja kuinka ne on oikein muotoiltu, mutta mitään omaa nämä eivät tieteeseen useinkaan tuo, no fundamentalismin ehkä ovat tuoneet.

Kaikki välillinen oppiminen lähtee käsitteiden omaksumisen kautta kuten kielen oppiminen. Lapsi hankkii nopeasti tuhannen tai kahden sanavaraston, ymmärtämättä sen sisältöä juuri paljonkaan. "Miks varten" on lapsiperheissä tuttu kysymys. Selitys ei ehkä lisää ymmärrystä, mutta laajentaa sanastoa ja kontekstin ymmärtämistä. Varsinainen ymmärrys tulee sovellusten ja suorien huomioiden keralla. Sovelluksistakin käsin voi oppia käsitteistöä.

Ihmisiä on myös eri hahmotuskykyisiä: Visuaalisia , verbaalisia ja toiminnallisia. Lähestymistapa ratkaisee.

Olbe
Seuraa 
Viestejä1447
deep'n'dark
toisaalta ei Einsteinkaan ollut koulussa menestyjä.

Tämä myytti nyt ei pidä alkuunkaan paikkaansa. Einstein oli koulussa poikkeuksellisen lahjakas.

En tosin tiedä moisen väitteen alkuperää. Kuulostaa joltakin sosialistiselta "kaikki ovat hyviä jossain, kukaan ei kaikessa" -propagandalta.

tiäremiäs
Seuraa 
Viestejä13176

Tähtitiede on esimerkiksi tiede, missä amatööritietelijät voi olla yhtä päteviä kuin ammattilaiset, sen takia ilman tutkintoa olevat tähtitietelijät on amatöörejä. Eikä heillä ole pääsyä oikeiden tutkijoiden piireihin. Vaikka taidot olisi moneen kertaan todistettu.

deepndark
Seuraa 
Viestejä2656
Olbe
deep'n'dark
toisaalta ei Einsteinkaan ollut koulussa menestyjä.



Tämä myytti nyt ei pidä alkuunkaan paikkaansa. Einstein oli koulussa poikkeuksellisen lahjakas.

En tosin tiedä moisen väitteen alkuperää. Kuulostaa joltakin sosialistiselta "kaikki ovat hyviä jossain, kukaan ei kaikessa" -propagandalta.

On kaksi eri asiaa olla lahjakas tai menestynyt. Joku nero saattaa esim. pitää oppikirjan oppeja tylsinä tai ei näe niissä mitään mikää vetäisi puoleensa, tietääkseni Einstein oli juuri sellainen. Hänenllä oli abstraktisti otti eteensä monet aihealueet ja alkoi rakentamaan tiedettä niiden ympärille kun toiset perehtyi joukkotietoon jota kirjoissa oli.

Halki, poikki, pinoon - pois mielestä.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8643
deep'n'dark

On kaksi eri asiaa olla lahjakas tai menestynyt. Joku nero saattaa esim. pitää oppikirjan oppeja tylsinä tai ei näe niissä mitään mikää vetäisi puoleensa, tietääkseni Einstein oli juuri sellainen. Hänenllä oli abstraktisti otti eteensä monet aihealueet ja alkoi rakentamaan tiedettä niiden ympärille kun toiset perehtyi joukkotietoon jota kirjoissa oli.

ADHD on monelle lahjakkaalle iso este menestyä. Kaikki muu kiinnostaa yhtenä sillisalaattina muttei se asia mihin pitäisi keskittyä. Koko ajan pitää olla aivan muuta stimuloivaa virikettä. Se voi olla myös häiriköintiä luokassa.

Moni lahjakas alisuoriutuu jonkun tuollaisen vaivan takia. Kurja kohtalo.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Lahjakkaiden ongelma koulussa on lähinnä se että asiat tuodaan valmiiksi kaavoina eteen sitä tahtia mitä oppilasaines sen keskimäärin näyttää omaksuvan tai muistavan kaavat. Lahjakas haluaisi nähdä asian perusteet ja sen miksi siihen on päädytty. Opettakaan ei yleensä sitä tiedä. Törmättyään tähän ongelmaan riittävän usein, lahjakas ihminen turhautuu ja alkaa torjua opetusta. Hänestä tulee laiska häirikkö tai koulupinnari joka tavoitetaan luvattomista puuhista. Niillekkin voi olla kokeellinen peruste, jota ei ymmärretä.

Kirjastot pursuavat esimerkiksi vanhentuneita atk-kirjoja. Tulee joskus mieleen että ne on tehty kirjoittajalle itselleen. Siinä sitten poimi helmi joukosta. Aika on rahaa. Muutakin oppimateriaalia on nurkat väärällään. Aika on rajallinen. Pitää karsia yhtä sun toista elämästä että ehtii.

Tai sitten pitää elää kuin Isaac Newton, ilman turhaa sosiaalista elämää. Ei aikaa Facebookeille, ei foorumeille shit-chattiin, ei seksielämää ainakaan parisuhteen muodossa, ei mitään ylimääräistä ajan haaskausta.

Siis jos niinkuin meinaa tehdä/kehittää jotain ja kunnolla. En tiedä.

Paul M
ADHD on monelle lahjakkaalle iso este menestyä

Ei se mikään este menestymiselle ole. Se voi kylläkin olla este saada niitä tarpeettomia typeriä todistuksia, että tämä on nyt suorittanut sen ja sen aineen kurssin näillä ja niillä arvosanoilla.

Paskat, sanon minä. Lahjakkaat etenevät selektiivisesti tyvestä latvaan, eikä siinä tarvita ketään uusavutonta opettajaa neuvomaan, että laske näin tai noin, ja tee niin kuin minä sanon.

Koulu ja koulutus on perseestä. Kaikki pitäisi aina lähteä omasta itsestään - opiskelijasta itsestään. Nähdä ensin vaikka harmonia fraktaalissa ja sen jälkeen haluta oma-aloitteisesti ymmärtää niitä syvemmin. Esimerkkejä olisi pilvin pimein.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat