Seuraa 
Viestejä45973

Jostain luin että Päijänteellä olisi joskus myös elänyt norppia, mikä kyllä periaatteessa kuulostaa hyvinkin mahdolliselta, ovathan Saimaa ja Päijänne joskus olleet samaa vesistöä vielä muutama tuhat vuotta sitten. Olisiko jollain tietoa onko Päijänteellä tosiaan joskus ollut oma hyljekanta ja jos on niin koska se on kadonnut? Mitenkä muut Suomen & lähialueen järvet, Laatokassahan toki elää myös norppia mutta luulisi että reliktipopulaatioita olisi maan kohotessa jäänyt muihinkin järviin (luin tiedon että Äänisessäkin olisi joskus ollut hylkeitä). Joskin pienemmässä järvessä kanta voi tietenkin jäädä turhan pieneksi pitemmän aikavälin selviytymistä ajatellen.

Kommentit (19)

vihertaapero
Seuraa 
Viestejä6081

Laatokan norpilla taisi olla eri nimi latinaksi kuin saimaan viiksekkäillä makkaroilla.

Konsta: ...joten jäähdytysvesi on varmasti erittäin korkeaktiivista.
Brainwashed: En tosiaankaan pidä itseäni minään asiantuntijana...

AaJii
Seuraa 
Viestejä2011
vihertaapero
Laatokan norpilla taisi olla eri nimi latinaksi
kuin saimaan viiksekkäillä makkaroilla.

Joo ja ei: Itämeren alueen norpat luetaan yhä kuuluvaksi samaan lajiin
Phoca hispida, mutta eri alalajeihin. Itämeren alalaji on
P. h. botnica, Saimaan P. h. saimensis ja Laatokassa P. h. ladogensis.

[ekologisessa mielessähän ne voidaan tulkita jo omiksi lajeikseen,
koska ovat niin eristyksissä toisistaan, vaikkeivät ei vielä evolutiivisesti
tarkasteltuna vielä olekaan]

Huomattakoon että ne kaikki ovat jääkauden aikaisia reliktejä,
erillään norpan varsinaisesta nykylevinneisyydestä Pohjoisella Jäämerellä.

Varmasti norppia on uiskennellut joka puolella Itämeren vaiheitten aikana
silloin kun vettä on ollut enemmän, ja niitä on voinut jäädä vangeiksi
pienempiinkin lutakoihin, vaan eivät ole menestyneet pitkään.

Kas kas että tjt tällaisesta kiinnostuu. Suomen viimeisen 10 000 v aikaiseen
historiaan perehtyminen saattaa hänellekin sytyttää järjen valon - koska
se, sekin!, osoittaa hänen uskomuksensa pelkäksi höpöksi.

Tieteellä ei ole mitään ongelmaa selvitellä norppaa ja sen levinneisyyttä,
toisin on jonkun lahon arkkitarinan kanssa.

- O sancta simplicitas!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Joo ymmärrettävä erehdys... silloin kun nikkini tein niin TJT ei ollut vielä aktiivinen tällä foorumilla. Ko. henkilö on toki jo tuttu .evoluutio-ryhmästä, äärimmäisen yllättävästi (nnnot) hän jankkaa samoja ihmeellisiä informaatioteorioitaan 5 vuotta myöhemmin vaikka ne on moneen kertaan todettu vääriksi...

AaJii
Seuraa 
Viestejä2011
TTJ
Joo ymmärrettävä erehdys...

SORRY! Vilkaisin vaan sivusilmällä, my bad!! (etenkin kun ei siinä
ollut sitä tjt:n logoa, olis se pitänyt hoksata)

- O sancta simplicitas!

Jatkosadan aikaisessa teoksessa Itä-Karjala, Maa ja Kansa (1942) kerrotaan että Äänisellä elää kiehkuraishylje eli norppa. Samaa lajia kuin laatokannorppa...onko muilla vahvistusta tai vastustusta tästä tiedonjyvästä?

Yritin etsiskellä vähän tietoja järvihylkeistä. Päijänteen hylkeistä oli eräässä norppakirjassa 1700-luvulta peräisin oleva maininta, mutta tuskin siihen aikaan niitä siellä enää eleli? Liekö ko. ruotsalainen raportoija sotkenut järvet keskenään, tai kertonut jotain vanhaa muistitietoa. Äänisen hylkeistä en löytänyt lisätietoa. Periaatteessa hylkeethän voisivat nousta jokea pitkin, mutta harvemmin kai kuitenkin näin tekevät.

Järvihylkeitä ei ole maailmalla paljon, mutta muutamia kuitenkin. Kaspian ja Baikaljärven hylkeet lienevät useimmille tutut. Pohjois-Amerikassa on kirjohyljepopulaatioita muutamassa järvessä Quebecissa ja yhdessä järvessä Alaskassa. Joku vuosi sitten Mälarenissa nähtiin kirjohylje - se oli kuitenkin noussut jokea pitkin sinne. Ruotsin suurissa järvissä ei muuten ole hylkeitä.

Yllättävän huonosti hylkeet tuntuvat järviin juurtuvan. Onkohan asiasta mitään tutkimusta. Näin maalaisjärvellä voisi ajatella että populaatiot jäävät pieniksi, ja eristettyinä alttiina muutoksille - merellä elävät hylkeethän voivat ilmaston viiletessä tai lämmetessä siirtyä rannikkoa etelään tai pohjoiseen, näin yksinkertaistettuna. Luin arveluja että Saimaan ja Laatokan norppakannat eivät välttämättä ole sen pysyvämpiä kuin nuo nyt jo hävinneet populaatiot vaan ovatpa vain sattuneet jäämään henkiin vähän pidemmäksi aikaa.

Mistä nouseekin esille mielenkiintoinen mahdollisuus: olisikohan poissuljettu ajatus siirtoistuttaa norppia muihin järviin? Ilmaston lämpiäminenhän haittaa saimaannorppia (lumipesät romahtavat). Jos ilmasto vielä lämpiää, niin joku pohjoisempi järvi saattaisi sopia norpille paremmin - Oulujärvi esimerkiksi?

Onkohan muuten pyöriäisistä koskaan ollut reliktipopulaatioita järvissä? Pyöriäinenhän on myös verraten varhain Itämerelle saapunut laji, ja nousee myös jokiinkin kärkkäästi.

partalainen kuri
Seuraa 
Viestejä125

Tuo Päijänteen norppa oli minullekin tuttu jostain opuksesta.

Olisi mielenkiintoista tietää, mitä Päijänteen kivikautisten asuinpaikkojen tutkimuksista saadut luuanalyysit kertovat sen ajan dieetistä, luulisi niissä olevan myös hylkeen luita. Palaneita koiran luita ainakin on löytynyt, sen verran tiedän. Kuuluikohan visentti ruokalistalle?

I was born intelligent, but educaton ruined me

EV+
Seuraa 
Viestejä770

Eristäytyneen populaation tai vähälukuiseksi menneen lajin kohtalo on monesti pienestä kiinni. 88 yksilöä voi johtaa nopeaan sukupuuttoon mutta 112 yksilöä lajin voittokulkuun.

Aikoinaan maailman runsaslukuisin lintu muuttokyyhky joka liikkui miljoonien yksilöiden parvissa taantui nopeasti 1800-luvun lopulla. Lajia oli helppo metsästää ja se oli orjille tarjottavaa perusmättöä (tässäkö chickenin suosion salaisuus Yhdysvaltain mustien keskuudessa?) Suojelutoimet aloitettiin liian myöhään. Vaikka kyyhkyjä oli kymmeniätuhansia jäljellä ne eivät enää lisääntyneet tehokkaasti. Ilmeisesti ne vaativat miljoonaparvea ympärilleen pystyäkseen pesimään onnistuneesti. Viimeinen muuttokyyhky menehtyi eläintarhassa 1914. Laji oli sukupuutossa.
http://en.wikipedia.org/wiki/Ectopistes_migratorius

Eikös ole todettu DNA:n perusteella että nykyihmistä oli joskus alle 50 (lisääntymiskelpoista) yksilöä jäljellä. Voisi kuvitella että tuossa vaiheessa yksittäisen metsästysretken onnistuminen on voinut ratkaista veitsenterällä olleen lajin kohtalon.

syytinki
Seuraa 
Viestejä9837

Hämärtyvä muistini vihjailee, että niitä elää vieläkin jossain muussa järvessä. (Keitele?? tai pienempi). Joko istutettuna tai luontaisesti.

Jos istutettu, saattoi perustua siihen, että olivat hävinneet lutakosta miesmuistin aikana.

Pine
Seuraa 
Viestejä253

Minäkin olen lukenut monista lehdistä norppa havainnoista eri puolilla Suomea. Yhteistä näille havainnoille on ollut, että ne on poikkeuksetta julkaistu 1.4. päivätyissä lehdissä.

TTJ
lolisikohan poissuljettu ajatus siirtoistuttaa norppia muihin järviin?



Toistaiseksi ei ainakaan ole menestystä tullut

Norppatarhaukset päättyivät kuolemiin

Vuonna 1983 aloitettiin norppien tarhauskokeilu, johon Heikki Hyvärinen osallistui. Maa- ja metsätalousministeriö perusti saimaanhylje -toimikunnan. Sen tekemän suunnitelman mukaan norppia tarhattaisiin, jotta hätätilanteessa pystyttäisiin saamaan norppa lisääntymään ja säilymään.

– Enonkoskella oli Olavinlampi-niminen paikka, joka saatiin kokeilua varten. Siellä oli muutamia norppia.

Pari norppakuolemaa sattui ja se tuntui todella tuskalliselta, Itä-Suomen yliopiston emeritusprofessori Heikki Hyvärinen toteaa.
Tarhauskokeilu lopetettiin norppakuolemien jälkeen vuonna 1990. Kokeilun aikana saatiin paljon muu muassa biologista tietoa eläimistä. Sekin selvisi, ettei kantaa voi pitää yllä tarhaamalla.

Olavinlammella olen itse käynyt ja omaan mieleen ei tule, miksi ei norpat siellä viihtyneet? Laajuutta on riittävästi, muikkua ihan mallikkaasti..? Jokin vain sai norpat voimaan heikosti siellä?!?

Tästä sitten jatkokysymykseen, Inarijärvellä on olemassa "Hyljelahti" ja käsittääkseni se on suomennos saamenkielestä, ei kait tämä nimi lahdelle ole tullut sattumalta? Onko kellään tietoa olisiko Inarijärvellä ollut norppia?

Örmy
Tästä sitten jatkokysymykseen, Inarijärvellä on olemassa "Hyljelahti" ja käsittääkseni se on suomennos saamenkielestä, ei kait tämä nimi lahdelle ole tullut sattumalta? Onko kellään tietoa olisiko Inarijärvellä ollut norppia?



On siellä rahajärvikin, ei lapin nimistöstä voi paljoa päätellä.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8643
½Q
Saisikohan hylkeitä istuttamalla roskakalan vähenemään pienestä järvestä?



Niin että vähän kuin vuokralammas maisemanhoitoon...

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

BrunenG
Örmy
Tästä sitten jatkokysymykseen, Inarijärvellä on olemassa "Hyljelahti" ja käsittääkseni se on suomennos saamenkielestä, ei kait tämä nimi lahdelle ole tullut sattumalta? Onko kellään tietoa olisiko Inarijärvellä ollut norppia?



On siellä rahajärvikin, ei lapin nimistöstä voi paljoa päätellä.



No koska aihe kiinnosti, niin otin ja voitin ylitsepääsemättömän laiskuuteni ja googletin kysymykseni ja kas! Enpä ole ensimmäinen joka sen esittää!

http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=da8d9ca9-3c...

Inarin luonnonystävät ry:n puheenjohtaja Vesa Luhta ja ja saamenkielistä nimistöä tutkinut inarinsaamelainen Ilmari Mattus ovat sitä mieltä, että Inarinjärvessä on hyvin todennäköisesti ollut harmaahylkeitä silloin kun järvi on kuroutunut erilleen Jäämerestä. Vesa Luhta arveli että hylkeet ovat todennäköisimmin kuolleet sukupuuttoon jotakuinkin saman tien, koska Inarinjärvi jäätyy talvella. Tämä olisi tapahtunut viimeistään noin 8000-9000 vuotta sitten. Silloin kun Inarinjärvi on ollut vielä Jäämeren lahtena, hylkeet ovat päässeet avoveteen talvehtimaan, sillä sulaa vettä on aina jostakin löytynyt.

Ilmari Mattuksen mukaan pyyntiperinteestä ei ole tietoa, sillä perimätietoa ei noin kaukaiselta ajalta ole säilynyt. Myös Saamelaismuseon amanuenssi, Áile Aikio, toteaa että hylkeiden pyyntiperinteestä Inarissa ei ole löytynyt mitään viitteitä. T.I. Itkosen teoksessa Suomen lappalaiset, tosin mainitaan hylje muutaman kerran, mutta viitteet ovat Aikion mukaan melko ylimalkaisia, eikä niistä aina ilmene viittaako Itkonen meripyyntiin. Itkonen mainitsee kirjassaan, että hyljettä pyydetään verkolla ja pyssyllä, mutta myös nuijimalla lisääntymisaikaan, sekä Tenojoella myös ansalangoilla. Itkonen mainitsee Petsamon rannan hylkeiden merkittävimmäksi pyyntialueeksi. Itkonen viittaa edelleen Fellmaniin, joka kertoo utsjokelaisten ampuvan niitä merestä ja joista, mutta myös Inarin saamelaisten toisinaan pyytäneen hylkeitä merellä.

Nuárjuluohta – Hyljelahti on lahti joka sijaitsee Muddusjärvessä. Muddusjärvi on lähellä Inarinjärveä, mutta siinä ei tiettävästi ole ollut koskaan hylkeitä. Ilmari Mattuksen mukaan tällä hetkellä kartoissa esiintyvä nimi on suoraan suomennettuna käännetty oikein Hyljelahdeksi. Spekulaatioita voidaan esittää, onko inarinsaamenkielinen nimi oikea. Mahdollista on, että nimi onkin ollut alun perin Njuáruiluohta. ’Njuárui’ merkitsee vesisammalta ja ’nuárju’ tarkoittaa hyljettä.

Kirsi Ukkonen, Ylä-Lapin luontokeskuksen, Siidan, hoitaja, kertoo kuulleensa seuraavanlaisen tarinan Hyljelahden nimen synnystä, myös Ilmari Mattus kertoo kuulleensa saman tarinan: ”Inarilaiset ovat käyneet jäämerellä kauppaa ja kauppatavaroiden joukossa on ollut muun muassa hylkeitä. Joku hylkeen, kenties kokonaisena ruhona, ostanut, on kuljettanut sen ahkiossaan kotiin, mutta pudottanutkin sen kyydistä Hyljelahdessa. Tästä syntyisi nimi Hyljelahti. Tämäkin on siis vain yksi tarina ja jää arvailujen varaan, onko siinä mitään toden perää. ”

Lähde vaikuttaa vähintäänkin luotettavalle?

Lisä googlettelu antoi tälläisen artikkelin:

Helsingissä Eläinmuseossa esillä oleva Nurmon norppa on Suomen vanhin eläin
Suomen vanhimman hylkeen luut löytyivät Nurmosta, Kimpimäen maalta talvella 1935. Luut toimitti Rauman seminaarille seminaarilainen Sakari Jaskari. Kyseessä on lähes kokonainen luuranko. Sitä säilytetään Helsingissä Luonnontieteellisen keskusmuseon kokoelmissa (no 6978).
Luihin tarrautuneesta sedimentistä on tehty aikanaan siitepöly- ja piileväanalyysi, jotka ajoittivat löydön makean veden vaiheeseen, tarkemmin Ancylus-järveen. Nurmon norppa on osoittautunut Suomen vanhimmaksi eläimeksi. 9505 +/-85 BP radiohiilivuotta. Kalenterivuosissa se merkitsee jopa 11 000 vuotta. Nurmon norppa on Suomen vanhin tunnettu eläin!
Nurmon norppa on ajalta, jolloin mannerjää peitti vielä osan Lappia ja vesi suuren osan Suomenniemeä. Norppa asutti Suomen heti kun mannerjää oli väistynyt. Jo ennen sitä täällä on voinut olla mammuttejakin Pirkko Ukkosen väitöskirjan mukaan (Suomen Luonto 2/2002).
Pirkko Ukkoselta saadun tiedon mukaan Nurmon hyljelöytö on norppa (Phoca hispida). Norpasta on olemassa erillisiä populaatioita, jotka eristyksissä toisistaan ovat kehittyneet omiksi alalajeikseen, kuten Saimaan norppa (Phoca hispida saimensis), Itämeren norppa (Phoca hispida botnica), Laatokan norppa (Phoca hispida ladogensis) jne. Kaikki ovat samaa lajia, mutta vähän erilaisia ulkonäöltään ja elintavoiltaan. Se mistä ja milloin norppa levisi Saimaaseen, on vielä vähän auki. Mahdollisesti reitti oli juuri Pohjanlahti - Muinais-Päijänne - Muinais-Saimaa.
Pirkko Ukkonen on ajoituttanut lisää hylkeitä Itämeren alueelta, mutta Nurmon norppa on yhä pohjoisen Itämeren vanhin (9505 BP)! Vanhempia näyttää löytyvän vain Tanskan salmista ja Ruotsin länsirannikolta.
http://www.saunalahti.fi/nurmose/Nurmon%20norppa.htm

Ja ainakin tuo löytyy tästä osoitteesta
http://www.luomus.fi/mammutit/tietoa/norpanluuranko.htm

Reifengas
Seuraa 
Viestejä4180

Vanhoja poikia viiksekkäitä.

Jos Saimaan norpat olisivat kuolleet sukupuuttoon 300 vuotta sitten, ei kukaan uskoisi nykyään, että niitä olisi koskaan ollutkaan.

Mikään ei voi estää
minua olemasta väärässä.

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat