Norppia muissa järvissä?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Jostain luin että Päijänteellä olisi joskus myös elänyt norppia, mikä kyllä periaatteessa kuulostaa hyvinkin mahdolliselta, ovathan Saimaa ja Päijänne joskus olleet samaa vesistöä vielä muutama tuhat vuotta sitten. Olisiko jollain tietoa onko Päijänteellä tosiaan joskus ollut oma hyljekanta ja jos on niin koska se on kadonnut? Mitenkä muut Suomen & lähialueen järvet, Laatokassahan toki elää myös norppia mutta luulisi että reliktipopulaatioita olisi maan kohotessa jäänyt muihinkin järviin (luin tiedon että Äänisessäkin olisi joskus ollut hylkeitä). Joskin pienemmässä järvessä kanta voi tietenkin jäädä turhan pieneksi pitemmän aikavälin selviytymistä ajatellen.

Sivut

Kommentit (19)

vihertaapero
Seuraa 
Viestejä6081
Liittynyt7.3.2006

Laatokan norpilla taisi olla eri nimi latinaksi kuin saimaan viiksekkäillä makkaroilla.

Konsta: ...joten jäähdytysvesi on varmasti erittäin korkeaktiivista.
Brainwashed: En tosiaankaan pidä itseäni minään asiantuntijana...

AaJii
Seuraa 
Viestejä748
Liittynyt19.11.2007
vihertaapero
Laatokan norpilla taisi olla eri nimi latinaksi
kuin saimaan viiksekkäillä makkaroilla.

Joo ja ei: Itämeren alueen norpat luetaan yhä kuuluvaksi samaan lajiin
Phoca hispida, mutta eri alalajeihin. Itämeren alalaji on
P. h. botnica, Saimaan P. h. saimensis ja Laatokassa P. h. ladogensis.

[ekologisessa mielessähän ne voidaan tulkita jo omiksi lajeikseen,
koska ovat niin eristyksissä toisistaan, vaikkeivät ei vielä evolutiivisesti
tarkasteltuna vielä olekaan]

Huomattakoon että ne kaikki ovat jääkauden aikaisia reliktejä,
erillään norpan varsinaisesta nykylevinneisyydestä Pohjoisella Jäämerellä.

Varmasti norppia on uiskennellut joka puolella Itämeren vaiheitten aikana
silloin kun vettä on ollut enemmän, ja niitä on voinut jäädä vangeiksi
pienempiinkin lutakoihin, vaan eivät ole menestyneet pitkään.

Kas kas että tjt tällaisesta kiinnostuu. Suomen viimeisen 10 000 v aikaiseen
historiaan perehtyminen saattaa hänellekin sytyttää järjen valon - koska
se, sekin!, osoittaa hänen uskomuksensa pelkäksi höpöksi.

Tieteellä ei ole mitään ongelmaa selvitellä norppaa ja sen levinneisyyttä,
toisin on jonkun lahon arkkitarinan kanssa.

- O sancta simplicitas!

Marssilainen
Seuraa 
Viestejä3337
Liittynyt29.3.2005

Luulen, että TTJ ja TJT ovat eri henkilöitä. TJT vastustaisi tuollaisia "maankohoamishöpinöitä".

Siinä se taas nähtiin, kuinka vilunki rehellistä huiputtaa...

Vierailija

Joo ymmärrettävä erehdys... silloin kun nikkini tein niin TJT ei ollut vielä aktiivinen tällä foorumilla. Ko. henkilö on toki jo tuttu .evoluutio-ryhmästä, äärimmäisen yllättävästi (nnnot) hän jankkaa samoja ihmeellisiä informaatioteorioitaan 5 vuotta myöhemmin vaikka ne on moneen kertaan todettu vääriksi...

AaJii
Seuraa 
Viestejä748
Liittynyt19.11.2007
TTJ
Joo ymmärrettävä erehdys...

SORRY! Vilkaisin vaan sivusilmällä, my bad!! (etenkin kun ei siinä
ollut sitä tjt:n logoa, olis se pitänyt hoksata)

- O sancta simplicitas!

Vierailija

Jatkosadan aikaisessa teoksessa Itä-Karjala, Maa ja Kansa (1942) kerrotaan että Äänisellä elää kiehkuraishylje eli norppa. Samaa lajia kuin laatokannorppa...onko muilla vahvistusta tai vastustusta tästä tiedonjyvästä?

Vierailija

Yritin etsiskellä vähän tietoja järvihylkeistä. Päijänteen hylkeistä oli eräässä norppakirjassa 1700-luvulta peräisin oleva maininta, mutta tuskin siihen aikaan niitä siellä enää eleli? Liekö ko. ruotsalainen raportoija sotkenut järvet keskenään, tai kertonut jotain vanhaa muistitietoa. Äänisen hylkeistä en löytänyt lisätietoa. Periaatteessa hylkeethän voisivat nousta jokea pitkin, mutta harvemmin kai kuitenkin näin tekevät.

Järvihylkeitä ei ole maailmalla paljon, mutta muutamia kuitenkin. Kaspian ja Baikaljärven hylkeet lienevät useimmille tutut. Pohjois-Amerikassa on kirjohyljepopulaatioita muutamassa järvessä Quebecissa ja yhdessä järvessä Alaskassa. Joku vuosi sitten Mälarenissa nähtiin kirjohylje - se oli kuitenkin noussut jokea pitkin sinne. Ruotsin suurissa järvissä ei muuten ole hylkeitä.

Yllättävän huonosti hylkeet tuntuvat järviin juurtuvan. Onkohan asiasta mitään tutkimusta. Näin maalaisjärvellä voisi ajatella että populaatiot jäävät pieniksi, ja eristettyinä alttiina muutoksille - merellä elävät hylkeethän voivat ilmaston viiletessä tai lämmetessä siirtyä rannikkoa etelään tai pohjoiseen, näin yksinkertaistettuna. Luin arveluja että Saimaan ja Laatokan norppakannat eivät välttämättä ole sen pysyvämpiä kuin nuo nyt jo hävinneet populaatiot vaan ovatpa vain sattuneet jäämään henkiin vähän pidemmäksi aikaa.

Mistä nouseekin esille mielenkiintoinen mahdollisuus: olisikohan poissuljettu ajatus siirtoistuttaa norppia muihin järviin? Ilmaston lämpiäminenhän haittaa saimaannorppia (lumipesät romahtavat). Jos ilmasto vielä lämpiää, niin joku pohjoisempi järvi saattaisi sopia norpille paremmin - Oulujärvi esimerkiksi?

Onkohan muuten pyöriäisistä koskaan ollut reliktipopulaatioita järvissä? Pyöriäinenhän on myös verraten varhain Itämerelle saapunut laji, ja nousee myös jokiinkin kärkkäästi.

partalainen kuri
Seuraa 
Viestejä125
Liittynyt17.3.2012

Tuo Päijänteen norppa oli minullekin tuttu jostain opuksesta.

Olisi mielenkiintoista tietää, mitä Päijänteen kivikautisten asuinpaikkojen tutkimuksista saadut luuanalyysit kertovat sen ajan dieetistä, luulisi niissä olevan myös hylkeen luita. Palaneita koiran luita ainakin on löytynyt, sen verran tiedän. Kuuluikohan visentti ruokalistalle?

I was born intelligent, but educaton ruined me

EV+
Seuraa 
Viestejä770
Liittynyt24.12.2010

Eristäytyneen populaation tai vähälukuiseksi menneen lajin kohtalo on monesti pienestä kiinni. 88 yksilöä voi johtaa nopeaan sukupuuttoon mutta 112 yksilöä lajin voittokulkuun.

Aikoinaan maailman runsaslukuisin lintu muuttokyyhky joka liikkui miljoonien yksilöiden parvissa taantui nopeasti 1800-luvun lopulla. Lajia oli helppo metsästää ja se oli orjille tarjottavaa perusmättöä (tässäkö chickenin suosion salaisuus Yhdysvaltain mustien keskuudessa?) Suojelutoimet aloitettiin liian myöhään. Vaikka kyyhkyjä oli kymmeniätuhansia jäljellä ne eivät enää lisääntyneet tehokkaasti. Ilmeisesti ne vaativat miljoonaparvea ympärilleen pystyäkseen pesimään onnistuneesti. Viimeinen muuttokyyhky menehtyi eläintarhassa 1914. Laji oli sukupuutossa.
http://en.wikipedia.org/wiki/Ectopistes_migratorius

Eikös ole todettu DNA:n perusteella että nykyihmistä oli joskus alle 50 (lisääntymiskelpoista) yksilöä jäljellä. Voisi kuvitella että tuossa vaiheessa yksittäisen metsästysretken onnistuminen on voinut ratkaista veitsenterällä olleen lajin kohtalon.

syytinki
Seuraa 
Viestejä8910
Liittynyt18.8.2008

Hämärtyvä muistini vihjailee, että niitä elää vieläkin jossain muussa järvessä. (Keitele?? tai pienempi). Joko istutettuna tai luontaisesti.

Jos istutettu, saattoi perustua siihen, että olivat hävinneet lutakosta miesmuistin aikana.

Pine
Seuraa 
Viestejä243
Liittynyt5.3.2012

Minäkin olen lukenut monista lehdistä norppa havainnoista eri puolilla Suomea. Yhteistä näille havainnoille on ollut, että ne on poikkeuksetta julkaistu 1.4. päivätyissä lehdissä.

Vierailija
TTJ
lolisikohan poissuljettu ajatus siirtoistuttaa norppia muihin järviin?



Toistaiseksi ei ainakaan ole menestystä tullut

Norppatarhaukset päättyivät kuolemiin

Vuonna 1983 aloitettiin norppien tarhauskokeilu, johon Heikki Hyvärinen osallistui. Maa- ja metsätalousministeriö perusti saimaanhylje -toimikunnan. Sen tekemän suunnitelman mukaan norppia tarhattaisiin, jotta hätätilanteessa pystyttäisiin saamaan norppa lisääntymään ja säilymään.

– Enonkoskella oli Olavinlampi-niminen paikka, joka saatiin kokeilua varten. Siellä oli muutamia norppia.

Pari norppakuolemaa sattui ja se tuntui todella tuskalliselta, Itä-Suomen yliopiston emeritusprofessori Heikki Hyvärinen toteaa.
Tarhauskokeilu lopetettiin norppakuolemien jälkeen vuonna 1990. Kokeilun aikana saatiin paljon muu muassa biologista tietoa eläimistä. Sekin selvisi, ettei kantaa voi pitää yllä tarhaamalla.

Olavinlammella olen itse käynyt ja omaan mieleen ei tule, miksi ei norpat siellä viihtyneet? Laajuutta on riittävästi, muikkua ihan mallikkaasti..? Jokin vain sai norpat voimaan heikosti siellä?!?

Tästä sitten jatkokysymykseen, Inarijärvellä on olemassa "Hyljelahti" ja käsittääkseni se on suomennos saamenkielestä, ei kait tämä nimi lahdelle ole tullut sattumalta? Onko kellään tietoa olisiko Inarijärvellä ollut norppia?

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat