Koirien jalostaminen

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Koirat -lehden uusimmassa numerossa on artikkeli "Koiranjalostuksen vinoumat" jonka luettuani heräsi itseni ja parin uuden tuttavan (toinen kenneliharrastaja) kanssa keskustelua lemmikkibisneksen sairaista piirteistä. Jopa hyvämaineisella kennelillä voi olla pimeä puolensa.

Joka tapauksessa
Koirien jalostaminen on hyvin radikaalia ja vanhoillista, ja monilla roduille menee todella huonosti.

Lainaus yllämainitusta artikkelista:
"Joissakin roduissa keisarinleikkaukset ovat enemmän sääntö kuin poikkeus, koirat eivät enää pysty synnyttämään luonnollisesti."
"Ihminen on jalostusvalinnoilla luonut ulkomuodoltaan itseään miellyttäviä koiria eläinten terveyden ja luonteen kustannuksella -- vanhemmiksi valikoidaan etenkin näyttelyissä menestyneitä yksilöitä -- jolloin rodut ovat vähitellen muokkaantuneet ominaisuuksiltaan liitoitelluiksi."

"Ja ihmiset tottuvat tietyn rotuisen koiran ulkonäköön eivätkä huomaa sen pahaa oloa."

Myös monien koirarotujen geneettinen perimä näyttää huolestuttavalta.
"Yhdellä tutkimallani (Katariina Mäki, haastateltava) rodulla koirien sukulaisuus on noussut 30 vuoden aikana niin korkeaksi, että kaikki koirat ovat geneettisesti enemmän kuin sisaruksia keskenään. Ei siinä tilanteessa muuta voi kuin sukusiitosta."
Viimeisellä lauseella viitataan tiettyjen kennel- tms. rotuliittojen hyvin ankaraan ristettämisvalvontaan, jossa pedigree-koirien tuottamisessa vain puhdasrotuisia on sallittua risteyttää, huonosta perimästä huolimatta.

Mäki huomauttaakin, ettei näe syytä, miksei rotuominaisuudet omaavaa koiraa (ei puhdasrotuinen tai ei ko. rotua) voisi rekisteröidä ja käyttää siitokseen.
"Jos jalostusta jatketaan nykykeinoilla, syyllistytään eläinsuojelulain rikkomiseen. Tuotetaan kärsiviä, sairaita ja heikkohermoisia koiria."

Monissa kenneleissä täälläkin, seinien takana vanhojen tai "siitokseen kelpaamattomien", eli siis tuottamattomien, koirien kohdalla asia on hyvin surullista nähtävä/kuultavaa, minkä takia niitä ei monille näytetä/kerrotakaan.
Lemmikkibisnes on rotukoirien kohdalla tuotteliasta ja pentutehtailu ei suinkaan ole ainoa ongelma.

Koirien perimän parantamiseen täytyy löytää keinoja, ja kasvattajat täytyy saada ymmärtämään, minkälaista hallaa jatkuva jalostus tekee koirille ja niiden perimälle. Toisaalta haluaisimme eläinten voivan hyvin toisaalta rotukoirien suosio on huima eivätkä monet mopsien ystävät kestä ajatusta rodun ominaisuuksien tai pahimmassa tapauksessa koko rodun katoamisesta.
Ovatko rotumääritelmät liian tiukat?

Sekarotuiset koirat ovat usein perimältään parhaassa jamassa ja terveempiä.

Kommentit (6)

Vierailija
Radiant Dragon
Eikö ketään kiinnosta vai eikö vain ole mitään sanottavaa...?

Arvaa vaan kuinka monetta sivullista mentäisiin jos kyseessä olisi ollut ihminen, koiran sijaan...
(josko editoisit tekstiäsi käsittelemään ihmistä? ).

Vierailija

Asiassa on vinhaa perää. Koirankasvatuksesta on tullut monelle sivubisnes. Kenneliinkään ei hyväksytä koiria, joiden sukutauluja ei pystytä selvittämään usempia polvia taaksepäin. Luokitukset on pitänyt hankkia koiranäyttelyistä. Vähintään kaksi hyväksyttyä näyttöä.

Itselläni on Kennel -koira. Toi Labradorinnoutaja joka on Avattaressani (uros). Sillä on jalostustuotteena kyynärvarren nivelrikko ja heikot lonkat. Siksipä en haluakaan antaa sitä siitokseen, vaikka puhtaat paperit muuten ovatkin.

Pitkät juoksulenkit ovat vain muisto vuosien takaa. Hitaasti tuon kanssa nyt kävellään. No onhan minullakin ikää jo

Vierailija

Mopsi on ainakin yksi kärsivä koirarotu.

Sisarellani oli kaksi newfoundlandia.(uros kuoli kesän lopulla, nöffin elinikä on n.7-9v)
Hänen piti teettää koirillaan pentuja mutta kaikki aiemmat pentueet kuolivat (jokin tauti, ei kuitenkaan penikka).
Nyt narttukoiralla todettiin lonkkavika joten se siitä siitoksesta.

Noista pienen geenipoolin omaavista koirista:

-shar-pei
-lunnikoira (nykyinen n 1000 yksilön kanta polveutuu 5:stä yksilöstä)
-moni japanilainen koirarotu (esim. shiba-inu kuoli melkein sukupuuttoon toisen maailmansodan aikana)

Nykyisin shiba-inu on kotimaassaan yksi suosituimpia rotuja. Lunnikoirakin on perimästään huolimatta suhteellisen terve. Tosin en ole varma, kuinka rotuja on risteytetty / jalostettu.

On niitä enemmänkin mutta nuo nyt tulevat mopsien lisäksi mieleen ensimmäisinä...

Eri rotujen tila eri maissakin vaihtelee. Esimerkiksi on rotuja, joita ei kaikissa maissa ole virallisesti roduiksi hyväksytty lainkaan. Toisissa maissa myös yksilömäärät eroavat toisistaan jolloin sukusiitos on luonnollisesti suurempaa pienikantaisessa "paikallispopulaatiossa", vaikka siitoskoiria usein tuodaankin myös ulkomailta.
Etenkin ameriikoissa kennelliitot ovat hyvin ankaria asian suhteen joten suuremmatkin kannat saattavat voida huonosti kun siitokseen käytetään suhteellisen pientä osaa koko määrästä.

Minusta hyvä esimerkki jalostussysteemissä on valkoinen paimenkoira. Useita sukupolvia "valioyksilöitä" tuottaneille saksanpaimenkoira vanhemmille voi yhäkin syntyä valkoinen pentu, joka ei ole albiino vaan väri johtuu resessiivisen alleelin ilmenemisestä dominoivan puuttuessa sukusolusta. Ennen valkeat koirat tapettiin mutta Sveitsissä 1991 valkoinen muunnos julistettiin omaksi rodukseen. Tämä rotu on hyvä esimerkki juuri siksi, että rekisteriin hyväksytään varsinaisten valkoisten paimenkoirien jälkeläisten (eli puhdasrotuisten) lisäksi myös terveet saksanpaimenkoiran pennut jotka syntyvät valkoisina.

Myös suomenpystykorvien listaan voidaan rekisteröidä erään venäläisen ei-virallisen rodun yksilöitä. Tämä käytäntö on nimenomaan syntyisin ideasta kasvattaa suomalaisen rodun perimää.

Löysin aiheeseen liittyen pari linkkiä, ne selaa joita kiinnostaa

http://www.koirangeenit.fi/

http://www.koiranjalostus.fi/artikkelit.html

Lähetin ensimmäiseksi mainittuun pienen kyselyn.

Reifengas
Seuraa 
Viestejä3139
Liittynyt30.5.2010

[quote="Radiant Dragon"]Mopsi on ainakin yksi kärsivä koirarotu.

Eiköhän lopeteta kaikki koirat? Mopsien kohtalo on kaikilla muillakin edessään.

Rinnan rikkahat ajavat,
käsityksin köyhät käyvät.

Uusimmat

Suosituimmat