Klassinen kaaos ja kvantittuminen toisensa poissulkeviako?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

"Klassisen kaaoksen takia varattujen hiukkasten joukko ei voi olla vakaa klassisten liikelakien alaisuudessa. Positiivisesti ja negatiivisesti varatut hiukkaset siirtyisivät yksinkertaisesti pois paikoiltaan ja törmäilisivät toisiinsa, jolloin rakenne hajoaisi. Vasta varattujen hiukkasten rinnakkaismaailmankaikkeuksissa kulkemien eri ratojen vahva kvantti-interferenssi estää nämä katastrofit ja tekee kiinteästä aineesta mahdollisen."
Todellisuuden rakenne David Deutsch s. 199

Voi herran jestas, ja samanlaista yksinkertaistettua vaihtoehdotonta ehdottomuuspaskaa on koko kirja täynnä. Itse keksin heti keinon ilman rinnakkaismaailmankaikkeuksien olemassaoloa miten reaaliset "klassiset" hiukkaset voivat pitää rakenteensa ilman sen hajoamista. Mukaan otetaan vain kvantittuminen eli diskreetti, epäjatkuva avaruus, energia ja hiukkaset.
On fakta että kvantittuminen on totta, mutta se ei tarkoita jotain epämääräistä vaan todellakin paloista tai annoksista koostuvaa. Klassinen ja kvanttimekaniikan pistemäiset hiukkaset ja jatkuva avaruus vain unohdetaan ja siirrytään käsittelemään hiukkasia, energiaa, avaruutta "semiklassisesti" kvantittuneina eli epäjatkuvina suureina. Rinnakkaismaailmankaikkeuksia ei tarvita vaan tämä yksi ja ainoa universumi riittää, jossa ei ole lukemattomia tai äärettömiä klassisen kaaoksen mukaisia paikkoja tai vuorovaikutuksia hiukkasille, vaan tarkasti rajattu määrä "kvantittuneita" mahdollisia tiloja ja vuorovaikutuksia. Tämä diskreetti eli toisin sanoen kvantittunut (sama asia) järjestynyt rakenne pitää koossa hiukkaset, eikä klassista kaaosta tule. Ero nykyiseen on se ettei maailma ole todennäköisyysluonteinen tai rinnakkaismaailmankaikkeuksien vaihtoehtojen värittämä, vaan maailma on klassinen siinä mielessä että se on reaalisten hiukkasten ja mekaniikan sekä yhden kausaaliketjun alainen, vain sillä erotuksella perinteiseen että avaruus on kvantittunut eli epäjatkuva.
Diskreetti kvanttimekaniikka tai deterministinen kvanttimekaniikka.

Kommentit (1)

Vierailija
asessori
eki sfnet.tiede.fysiikka uutisryhmässä

Usein kuulee väitteen, että mm. transistorin toiminta on osoitus kvanttimekaniikan validiudesta, tai jostain.
Tämmönen puupaa maallikko helposti ajattelee, että tokko transistori kuitenkaan mitään kertoo Alpun vihaamasta epävarmuusperiaatteesta (Gott wuerfelt nicht!) Äkkinäinen olettanee, että se osoittaa vain kvantittumisen olevan tosiasia.

Jan Eric samaisessa uutisryhmässä

Einstein koitti kehittää kvanttimekaanisen mallin joka ei perustu todennäköisyysfilosofiaan, vaan on eksakti diskreetti kvanttimekaniikka.
Altoluonne, tai kvantit aaltopaketteina eivät millään tavoin ole todennäköisyystulkinnan omaisuutta, vaan myös diskreetti kvanttiteoria tulee kuvaamaan hiukkaset eli kvantit aaltopaketteina. Transistori toimii aivan yhtä hyvin, mikäli diskreetti yhtenäiskenttäteoria tai kaikenteoria kehitetään, kuin todennäköisyystulkinnassa.
Tunneloituminen on mahdollista myös diskreetissä kvanttimekaniikassa, jossa kvantti-ilmiöiden takaa löytyvät deterministiset piilomuuttujat, eli kausaalisyyt vuorovaikutustapahtumiin. Tunneloituminen tarkoittaa tosin aivan eri asiaa tälläisessä teoriassa, kuin todennäköisyystulkinnassa. Hiukkanen ei dikreetissä kvanttiteoriassa voi yhtäkkiä tunneloitua minne tahansa, ja vaikka vielä takaisin, pienellä todennäköisyydellä, vaan tunneloitumisessa aaltopakettien "reaaliset" vuorovaikutukset siirtävät sen determinstisten sääntöjen mukaan vallin ulkopuolelle. Hiukkanen ei voi siis tunneloitua minne tahansa, vaan sillä on syy-seurausketju, joka heittää sen tiettyjen vuorovaikutusten voimasta.
EPR-kokeiden takana on kvanttimekaniikan todennäköisyysfilosofia, ja siksi EPR-kokeet eivät anna objektiivista pohjaa kokeille.
Kvantittuminen on tosiasia, mutta epämääräisyysperiaate ja todennäköisyytulkinta ovat vain filosofisia tulkintoja.



Mitä mieltä olette?

Tutun kuuloista

Uusimmat

Suosituimmat