Voiko avaruus olla kvantittunut?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015
Pekka Virtanen

Voiko avaruus olla kvantittunut?

Avaruudella tarkoitan tässä mitä tahansa tilaa, joka voi olla jossakin ulkoavaruudessa tai vaikka sormenpäitteni välissä.

Kun keskustelen fyysikon kanssa avaruuden kvantittumisesta solurakenteiseksi, siten että on olemassa pienin jakamaton pituus, törmään ajatukseen, että avaruus on isotroopinen eli samankaltainen kaikissa suunnissa. Tämä on muka este. Näin ei kuitenkaan ole, vaikka avaruus rakennettaisiin Platonin säännöllisistä monitahokkaista. Voin sen osoittaa.

Toinen ajatus, johon törmään, on että solurakenteinen avaruus on absoluuttinen ja sellaista ei voi olla olemassa, koska joku on sanonut niin. Tämäkin ajatus voidaan osoittaa virheelliseksi. Totta sensijaan on, että absoluuttista avaruutta ei voida tietyistä geometrisista syistä havaita. Teoreettisesti se voidaan kuitenkin määritellä siten, että se tuottaa esim. Lorentzin muunnosyhtälöt.

Olisi mukava kuulla, onko vielä muitakin syitä, miksi avaruus ei voisi olla kvantittunut eli solurakenteinen. Keskustelun pohjaksi esitän linkin, jonka takaa löytyy D-teoria. Siinä esittelen absoluuttisen avaruuden kvantittuneen rakenteen. Se avaa kokonaan uuden tavan tulkita kvanttimekaniikkaa. Samalla se on pitkä askel kohti determinististä maailmankäsitystä.

http://www.netikka.net/mpeltonen/siirre ... /tmain.htm

Pekka Virtanen


Pekka hyvä, sinä olet oikeassa, maailma on nimenomaan solurakenteinen eli tietynlainen soluautomaatti. Tietenkin myös diskreetti ja deterministinen, kausaalin determinismin alainen. Todennäköisyystulkinta on väärä filosofinen näkemys, kun kvantittumisen merkitystä ei ole oikein ymmärretty. Kvantittunut = diskreetti = solumainen(TM), näin se menee, kaikki tarkoittavat samaa.

Samalla kun fysikaalinen maailma ja sen jokainen osa on ulotteinen, ne ovat rinnakkaisominaisuudeltaan mentaalisia, kokevia (henkisiä, tietoisia). Elektronilla on mentaalisia ominaisuuksia ja nämä mentaaliset ominaisuudet monimutkaistuvat monimutkaisemmissa systeemeissä, samoin kuin fysikaaliset systeemit monimutkaistuvat, elektroni ja kvarkit ovat atomin osia jne. Systeemit ovat kenttäilmiöitä ja näin ne muodostavat suurempia järjestelmiä, kuten aivot tai aivojen itsetietoisuuden. Aivoissa ei siis synny mitään uutta ja ihmeellistä, kuten ei aivorakenteessakaan, vaan aivan samoin kuin aivojen rakenteen takana ovat elektronit ja kvarkit, myös mentaalisen itsetietoisuuden takana on alempien rakenteiden mentaaliset ominaisuudet, jotka yhdessä muodostavat suurempia tietoisuuden kenttäilmiöitä. Ihmisessä tietoisuus on jo itsetietoisuutta (eli ihmisessä maailma tiedostaa itseään), saattaa olla että jotkin muutkin suuret järjestelmät ovat myös itsetietoisia. Kukapa tietää vaikka tähden lähes äärettömän monimutkainen järjestelmä. Se noudattaa järkähtämättä luonnonlakeja ja sen jokainen osa toimii niiden mukaan. Koska jokainen osa on myös mentaalinen, voiko tähti muodostaa kenttäilmiönä monimutkaisen tietoisuuden -kokijan, tai jopa itsetietoisuuden? Voisi ajatella että tähden sisus on kaoottinen ja äärettömän epäjärjestyksessä, mutta koska jokainen hiukkanen noudattaa ehdotonta determinististä syy-seurausketjua, tähdessä vallitsee suurin mahdollinen järjestys, kuten koko universumissa tietenkin. Onko universumi kokonaisuutena itsetietoinen?

Kommentit (0)

Uusimmat

Suosituimmat