Juna jääradalle ja luistinvaunut

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Tässä olisi 3 innovaatiota samassa paketissa.

Joukkoliikennettä jääteille talvella:
- teiden ruuhkat vähenee
- teiden kuluminen vähenee
- voidaan käyttää 200-600km/h huippunopeuksia

Renkaat korvattava luistimilla tai suksilla:
-kulkuvastus pienenee, joten polttoaineenkulutus pienenee

Pari milliä luistimen tason yläpuolella voi olla sukset tai renkaat lumen takia.

Jos vaunun pohja on tasainen ja vauhti kova, niin pienet sulapaikat voi ylittää vauhdilla. Vaunun pitäisi olla myös tiivis ja kelluva tässä vaiheessa. Siinä voisi olla myös hieman nostovoimaa antavat siivet, jos jää on heikkoa.

Ymmärrän ettei kukaan ole kiinnostunut ympäristöstä, rahan säästöstä tai matkustajien ajan säästöstä, mutta teknisessä mielessä nämä on kiinnostavia ja tämmöisillä vimpaimilla Suomen saisi maailman televisiokatsojien tietoisuuteen.

Sivut

Kommentit (21)

Vierailija

Voin vain kuvitella rekkakuskin ilmeen kun rekalla luistimet alla, vauhtia 600km/h ja kuski huomaa sulakohdan järvellä

Mitenhän perävaunu käyttäytyy moisessa tilanteessa, sama rekka kuitenkin jatkaa rannalta tehtaille?

Vierailija

Minä mietin eräs talvi näitä ja keksin puolentusinaa uutta ratkaisua, mutta ne edellyttäisivät kohtuullisia jäätalvia, vaikka jään paksuuden vaihtelut, vesi jään päällä ja lumi ei olisi esteenä.

Ertsu
Seuraa 
Viestejä6541
Liittynyt8.11.2007

Missä jäätiejunia säilytettäisiin kesän aikana ? Entä miten kannattavaa se olisi, kun käyttöaika olisi vain 2-3 kk vuodessa ? Kuinka paljon juna painaisi ? Pitäisikö jään olla 2 m:n paksuista kestääkseen ? Entä miten työntövoima tehtäisiin ilman pyöriä ? Suihkumoottoreilla ?

Jaa niin mutta onhan niitä ilmatyynyaluksiakin. Olisiko jäätiejuna parempi toteuttaa ilmatyynyaluksen periaatteella ?

Vierailija

Tehdään nyt sitten vähän konkreettisempi suunnitelma.

Lahdesta Jyväskylään Päijännettä pitkin kaksi tavallista jäätietä.
Olisivat käytössä 3-4kk vuodessa.

Toinen rekkoja varten, nopeusrajoitus 100km/h.

Toinen tie henkilöautoja varten, rajoitus 250km/h.

Vastaantulevien kaistat 50m päässä toisistaan. Auratun väylän leveys 20m. Tiet olisi älyttömän suoria, joten pysähtyneen näkisi aina 2km päästä.

Joukkoliikenteen toimijat voisi käyttää luistimia ja tuulipurjetta jos huvittaa, riippuen siitä onko kyseessä normaali kuljetus vai erikoisuus turisteille.

Miehittämättömät rahtirekat voisi kulkea omaa tietänsä.

Toinen vaihtoehto olisi tietenkin jatkaa tätä samaa systeemiä toisetkin 70 vuotta. Mutta sille vasta naurettaisiinkin.

Vierailija
Ertsu
Missä jäätiejunia säilytettäisiin kesän aikana ? Entä miten kannattavaa se olisi, kun käyttöaika olisi vain 2-3 kk vuodessa ? Kuinka paljon juna painaisi ? Pitäisikö jään olla 2 m:n paksuista kestääkseen ? Entä miten työntövoima tehtäisiin ilman pyöriä ? Suihkumoottoreilla ?

Jaa niin mutta onhan niitä ilmatyynyaluksiakin. Olisiko jäätiejuna parempi toteuttaa ilmatyynyaluksen periaatteella ?

Suihkumoottori ja ilmatyyny on kalliita käyttää. Renkailla voi ajaa jäällä. Kiihtyvyys on huonompi. Jarrutus rautakangella, tien naarmut ei haittaa.

Isotkin laivat kulki tuhansia vuosia purjeen avulla. Hyvällä tuulella vauhti oli kovempi kuin nykylaivoilla. Sen lisäksi se oli ilmaista ja saasteetonta. Nykyään purjetta ei käytetä kuin huviveneilyyn.

Olisi typerää tehdä tuulesta ensin sähköä, sähköstä vetyä, ja polttaa sitä vetyä sitten jossain veneen perämoottorissa, jos kyse on huviveneilystä, eli ei olla varsinaisesti menossa mihinkään. Haloo, maailma ? Maailma voi olla väärässä.

Vierailija

ilmatyynyaluksenkaan periaatteella sisä- tahi ulkojärven jäätiellä silmitöntä vauhtia liikahteleva raskaankaan kuljetuksen rekkaliikehtijä ei ole paras mahdollinen idea: nythän onpi hyvinkin pitkälti niin, että mahdollisimman em pohjiaan myöden jäätymättömän järven jäällä turvallisen liikahtelemisen salaisuus onpi nimenomaisesti liikahdella mahdollisimman syvän järven jäällä mahdollisimman hitaalla nopeudella eikä erittäinkään pitkälti mukamas turvallisuusmielessä kaikki kaasut pohjassa joko rehevöitymisen tahi routiintumisen seurauksena hämmästyttävän raskaat kuljetukset kantavan kuivan maan lähestymisen johdosta mataloituvassa...mutta silti täysin jalkapohjattomassa järven rannan tahi saaren eli salakarikon vedessä... kevyemmän henkilöautokuljetuksenkin hirvittävimmät murhenäytelmät näytellään tälläisten väärinkäsitysten johdosta em järvien juuri ja juuri jalkapohjattomissa rantavesissä ja salakareilla...

Vierailija
Ertsu
Missä jäätiejunia säilytettäisiin kesän aikana ? Entä miten kannattavaa se olisi, kun käyttöaika olisi vain 2-3 kk vuodessa ? Kuinka paljon juna painaisi ? Pitäisikö jään olla 2 m:n paksuista kestääkseen ? Entä miten työntövoima tehtäisiin ilman pyöriä ? Suihkumoottoreilla ?

Jaa niin mutta onhan niitä ilmatyynyaluksiakin. Olisiko jäätiejuna parempi toteuttaa ilmatyynyaluksen periaatteella ?

Ilmatyyny jäällä ei ole huono idea. Keksin itse sen aiemmin kun mietin tätä teemaa. Se kulkisi maakannasten yli myös. Paino jakautuisi laajalle, joka on tärkeää jäällä ja se voisi kelluakkin. Paineen voisi tuottaa veturit joita ohjailun vuoksi tarvittaisiin koko junan matkalle. Suihkumoottori olisi luonteva voimalaite, vaikka potkuriturbiini on hitailla nopeuksilla tehokkaampi.

Denzil Dexter
Seuraa 
Viestejä6665
Liittynyt7.8.2007

Tuossa [siis alkuperäisessä ideassa] on pari ongelmaa: jää kestää Suomessa ilman lisävahvistuksia parhaimmillaankin vain noin 40-60 tonnin kuorman. Vauhdin varaan ei voi laskea, koska laite ei saa upota vaikka se pysähtyisikin.
Toinen ongelma on se, etteivät laitteet kulje jäällä kuin noin 80-150 km/h, koska renkaat alkavat sutia.

Vierailija
Denzil Dexter
Tuossa [siis alkuperäisessä ideassa] on pari ongelmaa: jää kestää Suomessa ilman lisävahvistuksia parhaimmillaankin vain noin 40-60 tonnin kuorman. Vauhdin varaan ei voi laskea, koska laite ei saa upota vaikka se pysähtyisikin.
Toinen ongelma on se, etteivät laitteet kulje jäällä kuin noin 80-150 km/h, koska renkaat alkavat sutia.

Eikä ala jos pannaan downforcea siivellä.

Ja miksi ilmatyyny olisi parempi tapa tehdä upforcea kuin siipi ?

Kulkuneuvo ei sitä paitsi tarvi mitään vetolaitetta, kunhan saa tarpeeksi kovan alkuvauhdin...

CE-hyväksytty
Seuraa 
Viestejä29006
Liittynyt30.4.2005

Onko niin, että tämä on itseään ruokkiva teknologia. Siis kun 'fking ilmastonmuutos/kasvihuonejoopajoo' laimenee tämän myötä, jääpeitteetkin paksuuntuvat mahdollistaen ko. teknologian tehokkaamman käytön. jne..?

Vierailija

Ei tuolla ainakaan ilmastoa säästetä pätkän vertaa kun vertaa normiliikenteeseen jossa rekkojen ei tarvitse levitoida ilmassa eteenpäin kulkeakseen.

Denzil Dexter
Seuraa 
Viestejä6665
Liittynyt7.8.2007

Jos teet downforcea siivellä, lisäät samassa suhteessa vierinvastusta ja myös ilmanvastus lisääntyy.

oge
Denzil Dexter
Tuossa [siis alkuperäisessä ideassa] on pari ongelmaa: jää kestää Suomessa ilman lisävahvistuksia parhaimmillaankin vain noin 40-60 tonnin kuorman. Vauhdin varaan ei voi laskea, koska laite ei saa upota vaikka se pysähtyisikin.
Toinen ongelma on se, etteivät laitteet kulje jäällä kuin noin 80-150 km/h, koska renkaat alkavat sutia.



Eikä ala jos pannaan downforcea siivellä.

Ja miksi ilmatyyny olisi parempi tapa tehdä upforcea kuin siipi ?

Kulkuneuvo ei sitä paitsi tarvi mitään vetolaitetta, kunhan saa tarpeeksi kovan alkuvauhdin...

Vierailija
oge
Renkaat korvattava luistimilla tai suksilla:
-kulkuvastus pienenee, joten polttoaineenkulutus pienenee

Ainakin moottorikelkat kuluttavat 15-30 litraa sadalla peukalon asennosta riippuen.

Vierailija

Jääteille on tehty luokitukset ajoneuvokäyttöön. Jään kantavuus riippuu sen rakenteesta joka vaihtelee hyvin paljon vaikka paksuus olisi sama. Pyörillä varustetulla ajoneuvolla on suuri pintapaine, joka on hallitseva ongelma kantavuutta ajatellen.

Siksi ajoneuvo on hyvä olla kelluva ja pintapaine pieni, joka toteutuu vain ilmatyynyaluksella, jota tosin käytetään myös jäänmurtajanakin.

Junamuoto sallisi maksimaalisen kantavuuden ja pienet henkilöstökulut jos ohjaajaa avustaisi Fly by wire-tekniikka, joka huolehtisi hankalan ohjaustoiminnon toteuttamisesta kaarteissa ja tuulessa.
Ohjaaja voisi istua muualla kuin junassa etähallintalaitteiden välityksellä.

Mikään ei estä käyttämästä sitä ympäri vuoden. Laivaan verraten se on nopea ja autoon verraten edullinen ja mahdollisesti nopeampikin.

Vesitie ilmatyynyaluksella voi olla tehokkain tietyissä olosuhteissa, joissa tiestö on heikko ja vesistö laivaliikenteelle kelvoton ja osanaikaa jäässä.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat