"Klapien poltto on tiedettä"

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Tuollaisella otsikolla kerrottiin Helsingin Sanomien tiede-sivuilla puunpoltosta.

Olivat kuulemma tehneet kokeen, ja todenneet että liian vähäisellä hapella polttaminen tuottaa häkää ja nokea (yllätys). Ja sitten alkoivat sättiä tavallista maantallaajaa siitä kun liian harva sytyttää päältä...

Aika mielenkiintoista tavaraa saa näemmä nykyään "tieteenä" satuilla.

Itse olisin melko skeptinen sytytystavan vaikutuksista polton päästöihin... Tai tottakai sillä voi olla merkitystä polton ensiminuutteina, mutta paljon oleellisempana pitäisin sitä että tuli sytytetään kerralla ja kunnolla, ja sytytyksen jälkeen ei harrasteta kitupolttoa. Eli tehonsäädön on perustuttava johonkin muuhun kuin ilmansyötön kuristamiseen, joskin poikkeuksena mainittakoot, että mikäli toisioilmaa riittää, niin arinavedon kuristaminen on ihan kelvollinen keino tehonsäätöön. Ja sitten kun saataisiin kaikki uskomaan ettei se kodin tulisija olekaan jätteenpolttolaitos, eli jätettäisiin ainakin painekyllästetyt puut ja PVC polttamatta.

Sivut

Kommentit (64)

Vierailija

Kun se palaminen siinä liekissä tapahtuu ja se vaatii vapaata ilmavirtaa, joten päältä se parhaiten palaa, jos sen syttymään saa.

Tuohi se on kummaa palamaan: Kuin öljy, mutta paremmin.

Vierailija

Varmaan on jotain perää, että päältä sytyttämällä saadaan niitä Suuresti Peljättyjä hiukkaspäästöjä kuriin.
Voiko päältäsytyttäessä tulen leviäminen kunnolla puihin kestää kauemmin?
Tällöinhän pesä/takka ehtii vetää ylimäärän ilmaa liekin ohi sisätiloista.

Itse olen MuTu -tuntumalla pyrkinyt sytyttämään takan alkuun pienellä tervaspuumäärällä "koville tulille" ja pohjahiillokselle nopeasti. Sen jälkeen pitänyt puun määrän tasaisena. Ilmaa säätänyt niin, ettei yläpalotilassa näy mustaa sauhua. Ensin säätänyt liian isolle, että liekki "humottaa" jonka jälkeen pienentänyt, kunnes liekki elää normaalinnäköisesti.
Tällä olen pyrkinyt siihen, ettei toisekseen liian vähällä ilmalla polttoaika pitkity tai savukaasut nokea liikaa tai jäähdy(?) ja toisekseen, ettei liian isolla vedolla imetä turhaan ilmaylimäärää takasta läpi.

Unterseeboot: olen sytyttämisen jälkeen kuristanut arinavedon nollaan ja säätänyt palon hapensaantia toisioilmalla, joka tulee arinan reunoilta hieman ylemmäs. Teenkö väärin?
Itse arinan läpi ei siis ilma polton ollessa vauhdissa, kulje. Toisaalta, arinaraudoissa on muutamia reikiä puutilan sivuilla alhaallakin, muttei keskellä.

Vielä tuosta jätteenpoltosta sellainen omakohtainen kokemus, että ei kannata...
Tuo takka on ikkunallinen. Kerran poltin yhden värikkään pahvilaatikon, taisi olla kahvinkeittimestä. Lasi veti heti kerrasta läpinäkymättömään ja uskomattoman sitkeään nokeen. Ei tahtonut irrota kuin kovalla hinkkaamisella. Varmasti jää hormeihin samalla tavalla! Paperilla sytyttämisestä en pidä kun tuntuu se tuhkahötö jäävän tielle... Puuta vaan.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Sitkeässä ovat tavat kun "niin on aina ennenkin tehty". Jos puut ovat kuivia, kuten niiden tulisi olla, ne syttyvät päältä mainiosti. Alhaalta sytyttäminen muistuttaa kynttilän sytyttämistä ja polttamista sydän alaspäin.

Sytytyspuut ovat pieniä tikkuja ja risuja. Niitä kannattaa aina liiterissä pitää. Noista tehdään kunnollisten puitten päälle pienempi "nuotio". Eivät nokeennu lasit ja risujen lisäksi ei tarvita mitään nokeavia tuohirulliakaan. Nyt on meikäläisellä menossa sytytysaineksen kohdalla pärekorivaihe. Vanha kantokori rispaantui sen verran että siitä otan kourallisen pärettä sytytystä varten.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Vierailija

Kyllä meidän suomalaisessa takassa on arina.
Avotakassa ei ole, nehän on myös niitä enemmän saastuttavia.

Yleensä teen kirveellä parista klapista tusinan verran pieniä tikkuja (<4cm halkaisija), tuohenpalasia löytyy klapikasan uumenista.

Ensimmäiseen pesällinen:
- lähin ikkuna raolleen, (korvausilma suoraan pihalta, eikä seinien läpi tms)
- pieniä klapeja ristikkäin ladottuna
- paksuimmat klapit alimmaisiksi
- päälle pikkutikut ja tuohenpala
- tulta tuohenpalaan

Toinen (ja yleensä se viimeinen) pesällinen sitten normaaleilla klapeilla, kunhan pikkutikut ovat palaneet tehokkaasti ja pesä lämmennyt.
Tässä vaiheessa hiljennän turboa (hieman tuhkaluukkua kiinni ja ikkunan rako pienemmäksi).

MUTU: Tuossa alhaalta sytyttämisessä ei ylemmille puille/kaasuille/hiukkasille riitä tarpeeksi happea palamiseen?

Vierailija
Tuuskaaja
Unterseeboot: olen sytyttämisen jälkeen kuristanut arinavedon nollaan ja säätänyt palon hapensaantia toisioilmalla, joka tulee arinan reunoilta hieman ylemmäs. Teenkö väärin?
Itse arinan läpi ei siis ilma polton ollessa vauhdissa, kulje. Toisaalta, arinaraudoissa on muutamia reikiä puutilan sivuilla alhaallakin, muttei keskellä.



No, eihän se arinaveto tietenkään mikään välttämättömyys ole, eihän monessa tulisijassa ole edes arinaa, mutta niissä missä on arina, se on pätevä keino säätää niiden tehoa.

Arinan säätö kun vaikuttaa yläpaloisessa tulisijassa siihen miten paljon happea arinan päällä makaavat hiilet saavat. Mitä enemmän happea hiilet saavat, sitä kuumempana hiillos hehkuu. Mitä kuumempi hiillos, sitä nopeammin päälle ladotut puut kaasuuntuvat ja palavat.

Itse olen havainnut, että etenkin joissain kiukaissa ensiö/toisio-ilmasuhteet ovat ihan persiillään ja toisioilmasyöttö on lähinnä nimellistä, tällöin tapahtuu niin, että hiilet saavat eniten happea, jolloin ne myös hehkuvat todella kuumina, puut kaasuuntuvat nopeasti, mutta toisioilma ei tahdo riittämään syntyvien kaasujen polttamiseen.

Se teetkö väärin vai et, riippuu siitä miten se tuli palaa, mutta periaatteessa sanoisin kyllä että jos ei puhuta ensiö/toisio tasapainon säätämisestä, niin ilmasyötöllä ei periaatteessa kannata tehoa säätää. Jos muuta konstia ei ole, niin sitten pitäisi pyrkiä vaikuttamaan paloon lähinnä poltettavien puiden valinnalla ja sijoittelulla. Esim. jos haluaa paljon tehoa ja äkkiä, niin kannattaa polttaa pienehköjä puita. Jos taas haluaa lähinnä tulen pysyvän hengissä, niin silloin kannattaa syöttää sille hieman järeämpää puuta. Ja jos kyse on esim. puuhellasta, jossa veto lähtee vaakasuuntaan, niin silloin voi myös valita laittaako puut hormin puolelle, vai sitä vastapäätä, jolloin veto vie kuumat kaasut puusta poispäin, ja mikäli siivoaa hiilet alta pois, niin syttyminen tapahtuu vain yhdeltä sivulta lämpösäteilyn vaikutuksesta.

Paul M
Sitkeässä ovat tavat kun "niin on aina ennenkin tehty". Jos puut ovat kuivia, kuten niiden tulisi olla, ne syttyvät päältä mainiosti. Alhaalta sytyttäminen muistuttaa kynttilän sytyttämistä ja polttamista sydän alaspäin.

Sytytyspuut ovat pieniä tikkuja ja risuja. Niitä kannattaa aina liiterissä pitää. Noista tehdään kunnollisten puitten päälle pienempi "nuotio". Eivät nokeennu lasit ja risujen lisäksi ei tarvita mitään nokeavia tuohirulliakaan. Nyt on meikäläisellä menossa sytytysaineksen kohdalla pärekorivaihe. Vanha kantokori rispaantui sen verran että siitä otan kourallisen pärettä sytytystä varten.

Miten sen nyt ottaa... Tuli etenee joka tapauksessa pääsääntöisesti ylöspäin, ja myös "päältä" sytyttäessä on kyse oikeastaan altasytytyksestä, tässä vain tehdään pienempi tuli varsinaisen panoksen päälle.

Ja voihan toki olla että päältäsytys voi olla hieman parempi menetelmä... Mutta olkoot sytytystapa mikä tahansa, niin ensimmäisen pesällisen jälkeen sillä ei enää ole mitään merkitystä.

Ja eniten hesarin kirjoituksessa ärsyttää se, että he tekivät kokeen, jonka mukaan liian vähäisellä hapella poltto tuottaa häkää ja nokea, ja yllättäen siirtyvät sättimään tavallista kansalaista altasytytyksen turmiollisuudesta. Itse olisin miltei toivonut että oltaisiin kerrankin saatu kunnollista tutkimusta aiheesta, mutta kun ei niin ei. Ehkäpä päältäsytys-fundamenttalistit pelkäsivät että empiiriset kokeet eivät oikeuttaisikaan heidän uskomuksiaan, joten tulokset varmistettiin kokeilemalla vain itsestään selvyyksiä.

Toki päältäsytyksellä voi muuttaa polton luonnetta, tekeehän se siitä tavallaan "alapaloista", mutta mikäli lämpötila ja toisiolma riittävät, niin en usko että altasytys ainakaan kovin pahasti häviää, tietysti puhtaassa altasytyksessä päällä olevat puut jäähdyttävät liekkejä niin ettei alkuvaiheessa lämpötila riitä, vaan kaasut sammuvat ennen aikojaan... Mutta jokainen tietänee kokemuksesta, että siinä ei montaa hetkeä mene ennenkuin liekit yltävät reilusti panoksen yli. Ja tätäkin ongelmaa voi kiertää vaikkapa polttamalla sytykkeitä myös panoksen päällä.

Ja kuka käskee laittamaan ensimmäiseen panokseen isoja klapeja? Eiköhän sytyttäminen ole muutenkin helpompaa jos valikoi vähän pienempää ja tikkuisempaa tavaraa.... Jolloin sytytys tapahtuu oikeastaan hyvin samankaltaisella materiaalilla kuin "päältä" sytyttäessäkin. Ja luonnollisestikin tilaa jätetään reilusti, jos vain tulisija antaa myöten, puuhellassa voi tilan jättäminen olla hieman haastavaa, kun pesään ei mahtuisikaan kerrallaan kuin kolme normaalikokoista klapia.

Vierailija

Maitopurkki ym. roskaa pesän pohjalle, päälle märkiä puita. Jos ei syty, niin grillihiilien sytysneste, lamppuöljy tai vastaava auttaa. Bensaa ei kannata käyttää, ellei halua räjäyttää kiuasta. Jos sattuu olemaan kuivaa ja pientä koivupilkettä sekä tuuria, niin saattaa saada syttymään päältäkin. Yleensä ei ole mitään edellisistä. Vaikka ilmasto lämpenee, niin toisaalta lämmitystarve vähenee ja maailma pelastuu.

Vierailija
maz
MUTU: Tuossa alhaalta sytyttämisessä ei ylemmille puille/kaasuille/hiukkasille riitä tarpeeksi happea palamiseen?



Jos toisioilmasyöttö on asiallinen, niin happea kyllä riittää.

Eriasia on sitten onko tulisija mitoitettu väärinpäin. Jos tulisija on suunniteltu takaperin, niin sitten se päältäsytys voi auttaa sen ensimmäisen pesällisen ajan, mutta sen jälkeen pitäisi puut lisätä hiilien alle.

Paljon järkevämpää on tehdä tulisija niin, että toisioilmaa riittää, eikä olettaa että käyttäjä latoo puunsa hiilikerroksen alapuolelle.

Eikä ajatus reippaasta toisioilman syötöstä ole mitenkään uusi ja mullistava, jo vuosikymmeniä sitten brasililainen veturinsuunnittelija havaitsi että liian suuri arinaveto voi kiskoa vaikka pieniä hiilenkappaleita aina nokikaappiin asti. Ja ratkaisu oli simppeli, arinaveto minimiin, ja reilusti lisää toisioilmaa, mieluiten vielä tasaisesti jaettuna arinan yläpuolisiin osiin. Näillä melko yksinkertaisilla toimilla veturien hyötysuhteet paranivat oleellisesti, ja samalla radanvarren tulipalotkin siirtyivät historiaan. Ja vähän veikkaan että samalla myös päästötkin romahtivat.

- lähin ikkuna raolleen, (korvausilma suoraan pihalta, eikä seinien läpi tms)

Varmasti ihan kelvollinen menetelmä, mutta mainittakoot, että ennenvanhaan olisi tuota tarkoitusta varten tehty korvausilmaluukku katonrajaan. Näin kylmä korvausilma ehtii sekoittua lämpimään huoneilmaan ennen kuin ehtii lattialle. Jos avaat ikkunan, niin kylmä ilma valahtaa heti lattialle, ja sen tuntee varpaissaan.

Vierailija
Unterseeboot

Ja eniten hesarin kirjoituksessa ärsyttää se, että he tekivät kokeen, jonka mukaan liian vähäisellä hapella poltto tuottaa häkää ja nokea, ja yllättäen siirtyvät sättimään tavallista kansalaista altasytytyksen turmiollisuudesta. Itse olisin miltei toivonut että oltaisiin kerrankin saatu kunnollista tutkimusta aiheesta, mutta kun ei niin ei. Ehkäpä päältäsytys-fundamenttalistit pelkäsivät että empiiriset kokeet eivät oikeuttaisikaan heidän uskomuksiaan, joten tulokset varmistettiin kokeilemalla vain itsestään selvyyksiä.

Toki päältäsytyksellä voi muuttaa polton luonnetta, tekeehän se siitä tavallaan "alapaloista", mutta mikäli lämpötila ja toisiolma riittävät, niin en usko että altasytys ainakaan kovin pahasti häviää, tietysti puhtaassa altasytyksessä päällä olevat puut jäähdyttävät liekkejä niin ettei alkuvaiheessa lämpötila riitä, vaan kaasut sammuvat ennen aikojaan... Mutta jokainen tietänee kokemuksesta, että siinä ei montaa hetkeä mene ennenkuin liekit yltävät reilusti panoksen yli. Ja tätäkin ongelmaa voi kiertää vaikkapa polttamalla sytykkeitä myös panoksen päällä.

Joo tuo hesarin testi oli huono...

Oon ite harrastanu päältäsytyttämistä pienehkössä tulikivitakassa, ja panos tosiaan palaa hieman kauemmin kuin jos tulet tuikkaa alle..

Piipusta ei tule juurikaan savua edes heti sytyttämisen jälkeen kun päältä sytyttää..

1 klapi siis kirveellä tikuiksi päälle (halk 1-2cm) niin hiukan postimerkkiä isommalla tuohenpalalla saa homman alkuun..

Laitan yleensä vain yhden mahdollisimman täyden pesän kerrallaan.. takan asentaja sanoi että ko takka toimii parhaiten tällä tavoin.

-JJ

Vierailija

Underseeboot kirjoitti m.m: "Itse olisin melko skeptinen sytytystavan vaikutuksista polton päästöihin... Tai tottakai sillä voi olla merkitystä polton ensiminuutteina, mutta paljon oleellisempana pitäisin sitä että tuli sytytetään kerralla ja kunnolla, ja sytytyksen jälkeen ei harrasteta kitupolttoa."

Tuossa on koko asian perusjuju. Lisäksi Hesarin artikkelin laatijalta puuttuu suhteellisuudentaju siinä mielessä, että auton kylmäkäynnistys (alle +5C:n lämpötilassa) tuottaa varmasti yhtä paljon haitallisia molekyylejä ilmaan kuin saunan sytyttäminen.
Työpaikkani pihalla on noin 60 autopaikkaa. Kukaan muu kuin minä ei pidä moottorinlämmitintä päällä (tunti ennen starttia) näinä aikoina, jolloin lämpötila on ollut +-2 astetta.
Jos kirjoitetaan artikkeli taivaalta uhkaavasta vaarasta, ei hyttysistä puhuminen ainakaan minulle tulisi ensimmäisenä mieleen!

DerMack
Seuraa 
Viestejä1839
Liittynyt16.3.2005

onko tämmösissä perus harvian kiukaissa toisioilman syöttöä ollenkaan? ei sitä ainakaan mainostettu missään. kyllähän se sieltä pesän luukunraostakin ilmaa imee mutta onko tuo sitten sitä toisioilmaa?

Vierailija
Unterseeboot

Se teetkö väärin vai et, riippuu siitä miten se tuli palaa, mutta periaatteessa sanoisin kyllä että jos ei puhuta ensiö/toisio tasapainon säätämisestä, niin ilmasyötöllä ei periaatteessa kannata tehoa säätää.

Mikäli poltan ns. "läppä auki" puita, isoja tai pieniä, niin veto on niin kova, että tuhkaa ja muuta hilpettä puhaltuu aikalailla vedon mukana hormistoon.
Sopivalla säädöllä viimeisillä pesällisillä liekki käy niin kuumana, että pieni nokikerros palotilasta palaa vaaleaksi.

Vierailija

Minulle on aina opetettu että jos haluat kunnon tulen niin pientä pilkettä ja isot välit (ja tietty kunnolla ilmaa). Luulisi että tuolla tosiaan tulee paljon parempi polttotulos päästöjen kannalta kuin tiiviisti latomalla koska puut palavat paljon kuumemmalla liekillä. Tietty saa olla vähän väliä puita lisäämässä, mutta varaavassa takassa ei luulisi olevan iso ongelma.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat