Seuraa 
Viestejä45973

Miten fotonin energia siirtyy aineeseen ?

Esimerkkicaset:

- mikroaaltofotoni osuu vesipisaraan. Vesi lämpenee
- infrapunafotoni osuu CO2-molekyyliin. CO2 saa vauhtia.
- Brillouinin sironta eli lasersäde aiheuttaa mekaanista liikettä (ääntä)

Siis lepomassaton fotoni voi antaa esim elektronille vauhtia, jolloin tämä irtoaa radaltaan. Hyökkääkö fotoni elektronin kimppuun vaiko sen sidoksen kimppuun, joka piti elektronin radallaan ? Toisaalta kyllä kai yksittäinen CO2-molekyyli voidaan kiihdyttää energian avulla, joten sidoksen kimppuun käymisestä ei voine puhua.

Jos kyse olisi jostain "säteilypaineesta", niin kai esim aurinko aiheuttaisi ison työntövoiman ?

  • ylös 0
  • alas 0

Sivut

Kommentit (136)

Ertsu
Seuraa 
Viestejä7609
OzziXX
Olisko tuo mikroaaltouuni kumminkin lähinnä sähkömagneettinen ilmiö..

Oliskohan valokin yhtälailla sähkömagneettinen ilmiö ?
Boysen
Jos kyse olisi jostain "säteilypaineesta", niin kai esim aurinko aiheuttaisi ison työntövoiman ?

Kyllähän se aiheuttaakin "säteilypaineen", jota myös aurinkotuuleksi kutsutaan. Avaruusalusten voimanlähteiksi on joissain tieteistarinoissa esitetty aurinkopurjetta.

Se että onko aurinkotuuli pelkkiä fotoneja vai muita hiukkasia, on sitten eri asia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Neutroni
Seuraa 
Viestejä38003
Boysen
Miten fotonin energia siirtyy aineeseen ?



Yleisesti sähkömagneettisen vuorovaikutuksen välityksellä.

Esimerkkicaset:

- mikroaaltofotoni osuu vesipisaraan. Vesi lämpenee




Fotoni absorboituu molekyyliin. Se luovuttaa liikemääränsä molekyylin liikkeeseen ja lopun energian virittämällä moelkyylin energeettisesti korkeammalle rotaatiotilalle.

Noin kansanomaisesti saa molekyylin pyörimään, joskaan sen pitemmälle ei rotaatiotiloja ja pyörivää makroskooppista kappaletta kannata vertailla, koska molekyylien rotaatiossa kvanttimekaaniset ilmiöt ovat niin hallitsevia.

- infrapunafotoni osuu CO2-molekyyliin. CO2 saa vauhtia.



Infrapunafotoni luovuttaa energiansa värähtelytilalle. Sen kananomaisena kuvauksena voi ajatella molekyyliä rakenteena, jossa atomit ovat toisissaan kiinni jousilla. Tökkäämällä atomia jouset saa värähtelemään. Liikemäärän säilyminen toteutuu myös, molekyyli saa fotonin liikemäärän ja lähtee liikkeelle. Ilmakehässä värähtelyvapausasteelle annettu energia siirtyy nopeasti rotaatio- ja liikevapausasteille molekyylin keskinäisissä törmäyksissä.

- Brillouinin sironta eli lasersäde aiheuttaa mekaanista liikettä (ääntä)



Fotonit vuorovaikuttavat kiteen akustisten fononien kanssa epäelastisesti (niin että niiden energia muuttuu). Fononit ovat hilavärähtelyjen kvantteja, akustiset fononit ovat pienitaajuista värähtelyä, esim- ääniaaltoja. Fononiin liittyy tietty energia ja liikemäärä, ja sironnassa nuo suureet säilyvät.

Siis lepomassaton fotoni voi antaa esim elektronille vauhtia, jolloin tämä irtoaa radaltaan. Hyökkääkö fotoni elektronin kimppuun vaiko sen sidoksen kimppuun, joka piti elektronin radallaan ? Toisaalta kyllä kai yksittäinen CO2-molekyyli voidaan kiihdyttää energian avulla, joten sidoksen kimppuun käymisestä ei voine puhua.



En oikein tiedä, miten elektroni ja sidos voidaan erottaa toisistaan. Tätä asiaa ei voi käsittää klassisesta fysiikasta lähtien. Pitää hyväksyä se suhteellisuusteoriasta ja kvanttielektrodynamiikasta seuraava mahdollisuus, että massaton fotoni voi kantaa liikemäärää.

Jos kyse olisi jostain "säteilypaineesta", niin kai esim aurinko aiheuttaisi ison työntövoiman ?

Auringon, ja mikä tahansa muukin, valo aiheuttaa työntövoiman. Paine on varsin pieni p=I/c, jossa I on säteilyn intensiteetti ja c valon nopeus. Se kuitenkin vaikuttaa geologisten ajanjaksijen aikana pienten kappaleiden ratoihin Aurinkokunnassa ja myös suurenergisissä laserkokeissa.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä38003
Ertsu

Kyllähän se aiheuttaakin "säteilypaineen", jota myös aurinkotuuleksi kutsutaan. Avaruusalusten voimanlähteiksi on joissain tieteistarinoissa esitetty aurinkopurjetta.

Se että onko aurinkotuuli pelkkiä fotoneja vai muita hiukkasia, on sitten eri asia.

Niin on, Aurinkotuuleksi kutsutaan Auringosta lähtevien hiukkasten virtaa. Pääasiassa protoneja ja elektroneja. Muistaakseni noiden liikemäärä aiheuttaa murto-osan siitä paineesta kuin säteily (vai oliko se toisinpäin).

Ertsu
Seuraa 
Viestejä7609
Neutroni
Fotonit vuorovaikuttavat kiteen akustisten fononien kanssa epäelastisesti (niin että niiden energia muuttuu). Fononit ovat hilavärähtelyjen kvantteja, akustiset fononit ovat pienitaajuista värähtelyä, esim- ääniaaltoja. Fononiin liittyy tietty energia ja liikemäärä, ja sironnassa nuo suureet säilyvät.

Ääni ei koostu mistään hiukkasista, vaan on vain väliaineen värähtelyä, liikettä. Kuulijaa kohti tulevasta lentokoneesta tuleva ääni tulee kuulijan korviin samalla äänen nopeudella kuin loittonevasta koneesta tulevakin, vaikka taajuus onkin eri n.s. Dopplerin ilmiöstä johtuen.

Sen sijaan hiukkasmuotoiset konekiväärin luodit tulevat lähestyvästä koneesta nopeudella, joka on (lähes) koneen nopeuden ja luodin lähtönopeuden summa.

Fotonin absorboituminen aineeseen on jo vuorovaikutusta aineen kanssa. Samoin heijastuminen, oli heijastuva fotoni sama tai eri.

Mutta taipuminen ei liene ja aineen läpäisy ei ainakaan ole. Sironta on vähän siinä ja siinä, onko tiukka mutka törmäys vai ei.

En välitä tässä vaiheessa lineaarisesta/epälineaarisesta, tai kimmoisesta/elastisesta, vaan pelkästään siitä hetkestä kun fotonin ja kohteen välillä siirtyy energiaa.

Pitäiskö kouluissa kertakaikkiaan lopettaa hiukkasten kuvaaminen pieninä palloina ? Toisaalta jos kuvataan pilvinä, niin pitäisi selittää absorboituminen ja kimpoilu. Kumpi lienee vaikeampaa selittää.

Voisko olla niin, että massan läheisyys (vahva vuorovaikutus tms) saa fotonin muuttumaan aineeksi, ja sitten aineet törmää toisiinsa ? Tarvisi uskoa vain energian muuttuminen aineeksi, mikä olisi ehkä helpompaa hahmottaa kuin aineen ja energian vuorovaikutus. Tämä nyt tuli yhtäkkiä mieleen, ja teorioita on varmaan satoja.

Ertsu
Seuraa 
Viestejä7609
Boysen
Pitäiskö kouluissa kertakaikkiaan lopettaa hiukkasten kuvaaminen pieninä palloina ? Toisaalta jos kuvataan pilvinä, niin pitäisi selittää absorboituminen ja kimpoilu. Kumpi lienee vaikeampaa selittää.

Vai pitäisikö kouluissa palata vanhaan aaltoliiketeoriaan ja unohtaa koko fotonit ? Aaaltoliike eli värähtelymuoto selvittää yhtä hyvin absorboitumisen ja kimpoilut. Samoin energian siirtymisen värähtelystä aineeseen.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä38003
Boysen
Fotonin absorboituminen aineeseen on jo vuorovaikutusta aineen kanssa. Samoin heijastuminen, oli heijastuva fotoni sama tai eri.

Mutta taipuminen ei liene ja aineen läpäisy ei ainakaan ole. Sironta on vähän siinä ja siinä, onko tiukka mutka törmäys vai ei.




Kvanttisähködynamiikassa, joka on tarkin sähkömagneettien säteilyn ja aineen vuorovaikusta kuvaava teoria, sironnat, taipumiset, heijastumiset, taitekertoimen vaikutukset ja vastaavat ilmiöt kuvataan absorboitumisilla ja emittoitumisilla.

En välitä tässä vaiheessa lineaarisesta/epälineaarisesta, tai kimmoisesta/elastisesta, vaan pelkästään siitä hetkestä kun fotonin ja kohteen välillä siirtyy energiaa.



No vuorovaikutusten perimmäinen olemus ja vaikutusmekanismi ovat tuntemattomia.

Pitäiskö kouluissa kertakaikkiaan lopettaa hiukkasten kuvaaminen pieninä palloina ? Toisaalta jos kuvataan pilvinä, niin pitäisi selittää absorboituminen ja kimpoilu. Kumpi lienee vaikeampaa selittää.



Et voi alkaa koulussa vääntää lapsille relativistista kvanttisähködynamiikkaa ilman, että näillä on vaadittavaa pohjatietoa. Fysiikka pitää oppia muutamalla kierroksella, aina tietoja syventäen.

Kyllä ne vuorovaikutukset kuvataan sillä tarkkuudella kun ne ylipäätään tunnetaan niille, jotka ottavat elämäntehtäväkseen fysiikan viemisen eteenpäin. Muiden kohdalla on loppujen lopuksi aika sama, millä tavalla joku hiukkasfysiikka opetetaan. He elävät kuitenkin tietämättöminä tai harhaluulojen kourissa koko ikänsä, eikä se haittaa heidän suoriutumisesta työssä tai vapaa-aikana, mitä sitten tekevätkään.

Voisko olla niin, että massan läheisyys (vahva vuorovaikutus tms) saa fotonin muuttumaan aineeksi, ja sitten aineet törmää toisiinsa ? Tarvisi uskoa vain energian muuttuminen aineeksi, mikä olisi ehkä helpompaa hahmottaa kuin aineen ja energian vuorovaikutus. Tämä nyt tuli yhtäkkiä mieleen, ja teorioita on varmaan satoja.

Vahvan vuorovaikutuksen sekoittaminen asiaan ei tee siitä yhtään hahmotettavampaa, päin vastoin. Kvanttiväridynamiikka (vahvaa vuorovaikutusta kuvaava teoria) on varsin karmea teoria, huomattavasti heikommin tunnettu ja varmennettu kuin kvanttisähködynamiikka. Kyllä erilaiset vuorovaikutuskentät näyttävät kuuluvan maailmaamme. Vaikkemme tiedä miksi ne ovat sellaisia kuin ovat, siitä miten ne toimivat on olemassa hirvittävän tarkasti havaintoja kuvaavia malleja. Niiden väkinäinen korvaaminen tuollaisilla hatusta revityillä muunnoksilla ei tuo mitään lisää kenenkään ymmärrykseen.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä38003
Ertsu

Vai pitäisikö kouluissa palata vanhaan aaltoliiketeoriaan ja unohtaa koko fotonit ? Aaaltoliike eli värähtelymuoto selvittää yhtä hyvin absorboitumisen ja kimpoilut. Samoin energian siirtymisen värähtelystä aineeseen.

Aivan alkeisopetuksessa se voi olla perusteltua (ja niin kai tehdäänkin), mutta jo yläastevaiheessa tarvitaan kvanttisähködynamiikkaa (fotonia). Kiinteän aineen ja atomifysiikassa on aivan pakko huomioida kvanttimekaniikka. Olettamalla luonto klassiseksi saadaan ennuste, että elektronit eivät voi sitoutua stabiileille tiloille atomiydinten ympärille. Atomien sitoutuminen toisiinsa molekyyleiksi, nesteiksi tai kiinteksi rakenteiksi ei myöskään ole klassisen sähkömagnetismin mukaan mahdollista. Joku tiukkapipo voi lyödä kivenmurikan käteen ja kysyä klassiselta teoreetikolta kiusalliseen sävyyn "mitäs tämä sitten on?".

Ertsu
Seuraa 
Viestejä7609
Neutroni
Ertsu

Vai pitäisikö kouluissa palata vanhaan aaltoliiketeoriaan ja unohtaa koko fotonit ? Aaaltoliike eli värähtelymuoto selvittää yhtä hyvin absorboitumisen ja kimpoilut. Samoin energian siirtymisen värähtelystä aineeseen.



Aivan alkeisopetuksessa se voi olla perusteltua (ja niin kai tehdäänkin), mutta jo yläastevaiheessa tarvitaan kvanttisähködynamiikkaa (fotonia). Kiinteän aineen ja atomifysiikassa on aivan pakko huomioida kvanttimekaniikka. Olettamalla luonto klassiseksi saadaan ennuste, että elektronit eivät voi sitoutua stabiileille tiloille atomiydinten ympärille. Atomien sitoutuminen toisiinsa molekyyleiksi, nesteiksi tai kiinteksi rakenteiksi ei myöskään ole klassisen sähkömagnetismin mukaan mahdollista.

Jokainen uskollaan autuaaksi tulkoon.
Joku tiukkapipo voi lyödä kivenmurikan käteen ja kysyä klassiselta teoreetikolta kiusalliseen sävyyn "mitäs tämä sitten on?".

No siinähän se fotoni vasta on. Taitaa tulla vähän kuuma, kun sille annetaan ilmakehässä valon nopeus ??

Boysen
Miten fotonin energia siirtyy aineeseen ?

Esimerkkicaset:

- mikroaaltofotoni osuu vesipisaraan. Vesi lämpenee
- infrapunafotoni osuu CO2-molekyyliin. CO2 saa vauhtia.
- Brillouinin sironta eli lasersäde aiheuttaa mekaanista liikettä (ääntä)

Siis lepomassaton fotoni voi antaa esim elektronille vauhtia, jolloin tämä irtoaa radaltaan. Hyökkääkö fotoni elektronin kimppuun vaiko sen sidoksen kimppuun, joka piti elektronin radallaan ? Toisaalta kyllä kai yksittäinen CO2-molekyyli voidaan kiihdyttää energian avulla, joten sidoksen kimppuun käymisestä ei voine puhua.

Jos kyse olisi jostain "säteilypaineesta", niin kai esim aurinko aiheuttaisi ison työntövoiman ?

Olkoon molekyyli siilossa

Kulkekoon siilon lapi fotoni

Kaikissa siilon ylaosan pisteissa on nyt molekyylin
loytymistodennakoisuus suurempi

LISAKSI todennakoisyys etta loytyy hiukkasen nopempi
molekyyli on suurempi

PAITSI jos tiedat molekyylin olevan tietyssa paikassa,
silloin todennakoisyys sen loytymiseen muista paikoista
on nolla

Ertsu
OzziXX
Olisko tuo mikroaaltouuni kumminkin lähinnä sähkömagneettinen ilmiö..

Oliskohan valokin yhtälailla sähkömagneettinen ilmiö ?

Sen sitä saa kun kiireessä kirjoittaa

Siis tarkoitin, että eiköhän tuo mikroaaltouuni perustu ihan siihen että vesimolekyylit alkaa resonoida mikroaaltotaajuudella olevan magneettikentän tahdissa, eikä mihinkään (mikroaalto)fotonien pommitukseen

Olis kyllä hauskempaa jos fotoni liikkuisi hitaasti.

Voisi erottaa syyt ja seuraukset ajan perusteella helpommin. Kuinkahan paljon julkaistaan papereita, missä syy ja seuraus onkin mennyt sekaisin ? Tai on kolmas asia varsinainen syy vrt jäätelön myynti aiheuttaa hukkumisia, vaikka oikeasti jäätelön syönti aiheuttaa veden kertymistä keuhkoihin pienellä todennäköisyydellä erityisesti kesäisin ja rannan läheisyydessä.

Painovoima saisi olla myös huomattavasti vahvempi.
Tietäisimme että onko mokkula nyt energiana vaiko massana.

Jos kaikki on energiaa, niin massan täytyy olla joku sellainen seisova energiahila, joka reagoi gravitoneihin, mutta ei kuitenkaan varjosta niitä ? Vastaava kuin eristeen polarisoituminen sähkökentässä ? Kun mokkula on energiana, niin hila ei enää resonoi. Ei tarvita käsitettä lepomassa.

Massan reaktiot toiseen massaan voi selittää esim sähkömagn voimilla esim biljardin pelaaminen kaukana avaruudessa, missä ei ole painovoimakenttää. Tämä lienee ihan oikea totuus, ei kaksi protonia voi oikeasti törmätä, ja hyvä niin (tulisi fuusioita ihan liikaa).

Epälineaariset ilmiöt voi johtua esim värähtelyamplitudin saturaatiosta. Tuollaihan tehdään esim satojen GHz signaalit. Kello värähtelee muutaman gigahertsin, annetaan signaalin leikkaantua, ja suodatetaan muut taajuudet pois. Sitten vahvistetaan esim syntynyt 40. kertaluokan harmoninen taajuus.

Tuosta voisikin kehitellä että jokainen hiukkanen säteilee kaikkia taajuuksia, mutta sen ympärillä/lähellä on jotain, joka suodattaa suurimman osan taajuuksista pois. Esim elektroni on neutroni, jonka suodatin absorboi positiivisen varauksen ja suurimman osan gravitoneista, joten se vaikuttaa kevyeltä. Mitään inertiaa ei ole olemassakaan, joten sitä ei tarvi selittää.

EDIT: korjasin 19.12.2007 klo 14:33 kirjoitusvirheeni. Sana "absorboi" olikin tullut "abrosboi". Tarkemmat tiedot erheeseen johtaneista syystä saat esimieheltäni, joka kyttää tuossa nytkin ja hoputtaa.

jartsa

Olkoon molekyyli siilossa

Kulkekoon siilon lapi fotoni

Kaikissa siilon ylaosan pisteissa on nyt molekyylin
loytymistodennakoisuus suurempi

LISAKSI todennakoisyys etta loytyy hiukkasen nopempi
molekyyli on suurempi

PAITSI jos tiedat molekyylin olevan tietyssa paikassa,
silloin todennakoisyys sen loytymiseen muista paikoista
on nolla

EIKUN siilon sisalla on niinkun nouseva todennakoisyysvirtaus
jonkin aikaa fotonin lapimenemisen jalkeen

Ertsu
Seuraa 
Viestejä7609
OzziXX
Ertsu
OzziXX
Olisko tuo mikroaaltouuni kumminkin lähinnä sähkömagneettinen ilmiö..

Oliskohan valokin yhtälailla sähkömagneettinen ilmiö ?



Sen sitä saa kun kiireessä kirjoittaa

Siis tarkoitin, että eiköhän tuo mikroaaltouuni perustu ihan siihen että vesimolekyylit alkaa resonoida mikroaaltotaajuudella olevan magneettikentän tahdissa, eikä mihinkään (mikroaalto)fotonien pommitukseen


Olen täysin samaa mieltä. Samaa mieltä olen myöskin valosähköisestä ilmiöstä. Piin elektronit alkavat resonoida tietyn taajuisen valon kanssa ja lähtevät liikkeelle.
Esim polkupyörän dynamon yhteydessä ei ole mitään fotonien raaka-ainesäiliötä, josta dynamo kehittää elektroneja ja lamppu sitten fotoneja.
Ei ainakaan minun polkupyörässäni.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä38003
OzziXX

Siis tarkoitin, että eiköhän tuo mikroaaltouuni perustu ihan siihen että vesimolekyylit alkaa resonoida mikroaaltotaajuudella olevan magneettikentän tahdissa, eikä mihinkään (mikroaalto)fotonien pommitukseen

Ei, mikroaaltouunin taajuus on viritetty sivuun vesimolekyylien resonansseista. Muuten kaikki teho absorboituisi ohueen pintakerrokseen ja ruoka palaisi. Sopivasta sivussa resonanssista absorptio on vielä niin voimakasta, että tehoa siirtyy, mutta kuitenkin säteily tunkeutuu syvemmällekin ruokaan.

Klassinen malli molekyylien pyörimisestä sähkökentän vaikutuksesta sopii korkeintaan jonkinlaiseksi ajatuskokeeksi. Mielekkäitä ennusteita siitä ei pysty johtamaan, vaan kvanttimekaniikan käyttö on aivan välttämätöntä.

Ertsu
Seuraa 
Viestejä7609
Neutroni
OzziXX

Siis tarkoitin, että eiköhän tuo mikroaaltouuni perustu ihan siihen että vesimolekyylit alkaa resonoida mikroaaltotaajuudella olevan magneettikentän tahdissa, eikä mihinkään (mikroaalto)fotonien pommitukseen



Ei, mikroaaltouunin taajuus on viritetty sivuun vesimolekyylien resonansseista. Muuten kaikki teho absorboituisi ohueen pintakerrokseen ja ruoka palaisi. Sopivasta sivussa resonanssista absorptio on vielä niin voimakasta, että tehoa siirtyy, mutta kuitenkin säteily tunkeutuu syvemmällekin ruokaan.

Mikroaaltouunin taajuus ?? Ensin väität, että mikroaallot koostuvat fotoneista eli pienistä pallukoista. Sitten puhut taajuudesta ??
Kumpaa ne mikroaallot nyt loppujen lopuksi ovat ? Pieniä palloja vai aaltoliikettä ?

Mistä muuten sanonta "mikroaallot" on tullut, jos ne kerran ovatkin hiukkasia ?
Entä radioaallot ? Miksei puhuta radiofotoneista ? Miten nopeasti radiolähettimen antenni kuluu olemattomiin, kun siitä irtoaa ainetta kaiken aikaa ?

Klassinen malli molekyylien pyörimisestä sähkökentän vaikutuksesta sopii korkeintaan jonkinlaiseksi ajatuskokeeksi. Mielekkäitä ennusteita siitä ei pysty johtamaan, vaan kvanttimekaniikan käyttö on aivan välttämätöntä.

Selittäisitkö vielä, miksi kvanttimekaniikan käyttö on niin välttämätöntä ?

David
Seuraa 
Viestejä8877
Ertsu

Mikroaaltouunin taajuus ?? Ensin väität, että mikroaallot koostuvat fotoneista eli pienistä pallukoista. Sitten puhut taajuudesta ??
Kumpaa ne mikroaallot nyt loppujen lopuksi ovat ? Pieniä palloja vai aaltoliikettä ?

Jospa ne ovat tietyllä taajuudella värähteleviä hiukkasia. Tai pikemminkin hiukkasia, joilla on sisäinen värähtelymekanismi, vähän samaan tapaan kuin atomeillakin. Hiukkasmainen värähtelevä ja etenevä kenttä rajatulla alueella.

Jos ne sisältävät sm-kentän vaihtelun, niin ne tokikin aiheuttavat näitä kenttämuutoksia vastaavat muutokset myös kohtaamissaan molekyyleissä / atomeissa.

Boysen
Miten fotonin energia siirtyy aineeseen ?

Esimerkkicaset:

- mikroaaltofotoni osuu vesipisaraan. Vesi lämpenee
- infrapunafotoni osuu CO2-molekyyliin. CO2 saa vauhtia.
- Brillouinin sironta eli lasersäde aiheuttaa mekaanista liikettä (ääntä)

Siis lepomassaton fotoni voi antaa esim elektronille vauhtia, jolloin tämä irtoaa radaltaan. Hyökkääkö fotoni elektronin kimppuun vaiko sen sidoksen kimppuun, joka piti elektronin radallaan ? Toisaalta kyllä kai yksittäinen CO2-molekyyli voidaan kiihdyttää energian avulla, joten sidoksen kimppuun käymisestä ei voine puhua.

Jos kyse olisi jostain "säteilypaineesta", niin kai esim aurinko aiheuttaisi ison työntövoiman ?

Fotonille voi laskea Bohrin mallilla n^2=(c/v)*(L/Lo)-kertoimen...

Se tuo täsmälleen samat vastaukset, kuin perinteinen yhtälö:
Efn=h*c*RH*(1/n^2)
Efm=h*c*RH*(1/m^2)
Efk=Efn-Efm

EFN=n^2*h*c*RH

ja ton Rydbergin vakion RH voi laskea vaikkapa seuraavasti...
h*c*RH=pi*k*e^2/L
RH=pi*k*e^2/(h*c*L)
k=9*10^9, e=1,6*10^-19, h=6,666*10^-34, c=3*10^8
L=1/3*10^-9m
RH=1,1*10^7 1/m

Eli mitäs ajoin takaa: Aineessa elektroni kiertää kaarella n*n=(c/v)*(L/L0)
(L= aineen aallonpituus, L0 on kalibrointaalto=1/3*10^-9m)

Älkääkä yrittäkökään väittää, että nuo ovat tuulesta temmattuja arvoja, eivät ole, vaan omalla pähkäilyllä aikaansaatuja kirjatietoja!

Tuon atomia kiertävän elektronin kierto aikaansaa valonnopeutta liikkuvan sysäyksen joka välittyy avaruuden seuraavaan pisteeseen... Mikäli tapahtuu emissio tapahtuu kemiallinen reaktio ja jotain oikeesti irtoaa lopullisesti!

n*n=(c/v)*(L/L0)=137*2100 punaiselle valolle, ja 137*1050 violetille, ehkäpäs lopputulos violetille on 144 000 eli sinetillä merkityt!
Mut tost väriluottelosta en olis ihan niin varma, että männöökö se fyssiikassa ihan oikein

Eli paremmin kaliboiden aineen elektronin nopeus:
v=c/120=2500 000m/s ja aallonpituus L=1200*L0=4*10^-7, tossa sitten voi rukata noita arvoja jos kykenee!

Omasta mielestäni oikein on näin:
1) Olematon
2) Musta
3) Harmaa
4) Valkoinen
5) Keltainen
6) Vihreä
7) Sininen
Violetti
9) Punainen
10) Oranssi
11) Ruskea
12) Läpivalaisu

Nuo värit menee siten, että musta on Kuoleman väri, Harmaa on noidan tai okkulttistin väri, valkoinen Messiaan , Keltainen tutkijan , Vihreä palvelijan , sininen esiintyjän , violetti opastajan , punainen soturin , oranssi hallitsijan ja ruskea taitajan

Läpivalaisu

Neutroni
Seuraa 
Viestejä38003
Ertsu

Mikroaaltouunin taajuus ?? Ensin väität, että mikroaallot koostuvat fotoneista eli pienistä pallukoista. Sitten puhut taajuudesta ??
Kumpaa ne mikroaallot nyt loppujen lopuksi ovat ? Pieniä palloja vai aaltoliikettä ?



Voimakkaassa kentässä, jossa yksittäisiä fotoneja on paljon, yksittäisen fotonin merkitys on pieni, ja kenttä käyttäytyy likimain klassisen sähkömagnetismin mukaan. Erityisesti radio- ja mikroaaltotekniikassa klassinen sähkömagnetismi on erittäin soveltuva teoria. Kvanttimekaniikkaa tarvitaan lähinnä aineen ja säteilyn vuorovaikutuksien yksityiskohtaiseen mallintamiseen.

Mistä muuten sanonta "mikroaallot" on tullut, jos ne kerran ovatkin hiukkasia ?



En tiedä, mutta voisin kuvitella, että radiotekniikan kehittyessä sanalla on aletu kuvata radioaaltoihin verrattuna hyvin lyhytaaltoisia mikroaaltoja.

Entä radioaallot ? Miksei puhuta radiofotoneista ? Miten nopeasti radiolähettimen antenni kuluu olemattomiin, kun siitä irtoaa ainetta kaiken aikaa ?



Yllämainitusta syystä, radiolähettimet ja niiden osat voidaan mallintaa klassisella sähkömagnetismilla riittävällä tarkkuudella. Se on matemaattisesti yksinkertaista, joten siellä missä klassinen teoria riittää sitä mielellään käytetään.

Fotonit eivät ole ainetta. Sähkönä antenniin tuotu energia muuttuu fotoneiksi. Fotonien emittoiminen ei kuluta ainetta, jos ei mistään mahdottomista kentänvoimakkuuksista ole kyse.

Selittäisitkö vielä, miksi kvanttimekaniikan käyttö on niin välttämätöntä ?

Se on välttämätöntä siksi, että mikroskooppisissa systeemeissä klassinen sähkömagnetismi antaa havaintojen kanssa selkeästi ristiriitaisia tuloksia. Esimerkiksi atomi on mahdoton. Klassinen sähkömagnetismi ennustaa, että kiihtyvässä liikkeessä oleva varaus säteilee sähkömagneettista säteilyä. Tuo on aivan suoraan Maxwellin yhtälöistä (niistä samoista, jotka ennustavat sähkömagneettisen säteilyn aalto-ominaisuudet) johdettavissa oleva tulos, joka on myös kokeellisesti erittäin hyvin varmennettu. Röntgenputket hyödyntävät ilmiötä yleisesti.

No, mietitään sitten ydintä ja elektronia. Ne vetävät toisiaan puoleensa, eli aikaansaavat toisilleen kiihtyvyyden. Yllä mainitun tuloksen perusteella ne menettävät koko ajan liike-energiaansa säteillen. Mikroskooppisessa ajassa elektronit syöksyisivät ytimiin ja jäisivät sinne. Atomeja, tai monimutkaisempia atomeista kostuvia rakenteita, kuten kiteitä ja molekyylejä, ei siis voisi olla olemassa, jos Maxwellin yhtälöt ja Newtonin mekaniikka olisivat täydellinen kuvaus maailmasta. Jossain mättää ja pahasti, sellaisten ilmiöiden tutkimuksen seurauksena on kehitetty kvanttimekaniikka, joka kuvaa havaintoja erinomaisen hyvin.

Ainakin minulle oli fysiikanopinnoissa suuri hetki, kun puolijohde- ja kiinteän aineen fysiikkaa opiskellessa todella tajusin koko fysiikan nerokkuuden. Ne mielivaltaisilta vaikuttavat kvanttimekaniikat ja sähkömagnetismit todella kuvaavat luontoa. Todellisuudesta viraantuneiden oppikirjaesimerkkien lisäksi niillä voidaan laskea reaalisen aineen reaalisia ominaisuuksia, miksi metallit kiiltävät ja johtavat sähköä, miksi lasista näkyy läpi, ja kun siihen seostetaan vähän sopivia aineita, se muuttuu värilliseksi ja niin edelleen. Ne samat oletukset, olkoonkin että kuulostavat arkijärjellä perehtymisen alkuvaiheissa oudoilta, selittävät kaiken atomitasolta arkipäivän ilmiöiden kautta tähtien loisteeseen.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat