Missä sijaitsivat Kalevala ja Pohjola?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Oliko Kalevala kapea kaistale Oslosta Gotlannin kautta Kalantiin - Gööttien asuma-alue?
Asuivatko pohjalaiset Tukholman saaristossa, Gotlannista katsoen pohjoisessa eli syntyikö pohjalaiset-nimitys aikana jolloin Kalevan kansa asui Gotlannissa?

Väinämöinen: "Merimiehiä olemme,
minä vanha Väinämöinen, toinen seppo Ilmarinen.

…ylitse meren yheksän, meri-puolen kymmenettä,
saarehen selällisehen, luotohon merellisehen!
Siell' ennen isosi piili, sekä piili jotta säilyi
suurina sotakesinä, vainovuosina kovina;

…halki aaltojen ajella, selät vetten seurustella:
kuplina kohotteleikse, lumpehina luikahaikse
poikki Pohjolan vesien, lakkipäien lainehien."

Laski vanha Väinämöinen selkeä meren sinisen,
laski päivän, laski toisen. Päivänäpä kolmantena…

Sivut

Kommentit (313)

Vierailija

Luultavasti kyse on Viron Saarenmaasta, ehkä Kalevala ulottui myös Suomen puolelle, Pohjola on todennäköisesti ollut jossakin merenkurkun seutuvilla, molemmin puolin merenkurkun.

Kaupan suunta on ollut Itä-roomaan Venäjän jokien kautta, Suomen lahti jo nimellään kuvaa Suomalaisten alkuperäistä aluetta.
Siitä se on levinnyt Itämerelle, pitkin Viron ja Suomen rannikkoa, kunnes on törmännyt Pohjalaisten alueeseen, Pohjanlahdella ja Perämerellä.

Vierailija
Barbaari
Minulle on syntynyt kuva että Kalevala on ollut jossain päin Karjalaa.

Olen kai lukenut jostain, en ole ihan varma.

Karjala on ollut alunperin Laatokan pohjois-ja länsiranta, pohjolan kuninkaan Karin poika perusti sinne kaupungin jota Venäläiset kutsuivat Karilaksi tai Korelaksi, siitä sana Karjala on väännös.

Kyse on muinaisen Pohjolan eli Kainuun ( Kvenland ) maakunnasta.

Vierailija
Barbaari
Minulle on syntynyt kuva että Kalevala on ollut jossain päin Karjalaa.

Olen kai lukenut jostain, en ole ihan varma.

Uhtuan kylä nimettiin neuvostoajalla Kalevalaksi, ehkä sekoitat siihen.

Vierailija
Barbaari
googeli
Barbaari
Minulle on syntynyt kuva että Kalevala on ollut jossain päin Karjalaa.

Olen kai lukenut jostain, en ole ihan varma.




Uhtuan kylä nimettiin neuvostoajalla Kalevalaksi, ehkä sekoitat siihen.



Ajattelin itsekkin sekoittavani siihen.

Venäläiset vetävät luonnollisesti kotiinpäin ...

Vierailija

Seppä Ilmarinen sanoo Väinämöiselle: En sinä ilmoisna ikänä,kuuna kullan valkeana lähe Pohjolan tuville, Sariolan salvoksille, miesten syöjille sijoille, urosten upottajille.

Erään teorian mukaan Kalevalan tapahtumat on paikannettu Varsinais-Suomeen, jossa silloisia suomalaisia olisi hallinnut Kaleva-niminen kuningas. Kalevalan pohjoispuolella oli toinen valtakunta - Pohjola, jota hallitsi Louhi-niminen valtiatar.

http://www.isokyro.fi/?navi=2,3,25

Vierailija
iki
Oliko Kalevala kapea kaistale Oslosta Gotlannin kautta Kalantiin - Gööttien asuma-alue?



Nimi "Kalevala" palautuu Liettuan sanaan "Kal(e)vis", joka tarkoittaa "seppää".

Todennäköisimmin "Kalevyla" on tarkoittanut "seppien asuinpaikka" (tai "Kalevi(si)n asuinpaikkaa"!).

Siitä diminutiivi, "Pieni seppä", olisi "Kalevelis"

Nämä palautuvat verbiin "kalti", takoa, lyödä, "kalistaa". "Paja" on "kalve", joskin tämä sana voisi tarkoittaa myös "naispuolista seppää", koska se on muodostettu femiinin päätteellä samasta vartalosta kuin "kalvis" maskuliinin päätteellä.

Asuivatko pohjalaiset Tukholman saaristossa, Gotlannista katsoen pohjoisessa eli syntyikö pohjalaiset-nimitys aikana jolloin Kalevan kansa asui Gotlannissa?

Väinämöinen: "Merimiehiä olemme,
minä vanha Väinämöinen,




Myös "Väinämöinen" on balttilaisperäinen nimi, joka tulee sanasta "vienas", yksi, ensimmäinen. Liettuassa esiintyy aivan Väinämöisen kaltainen mytologinen hahmo Dainininkas eli Laulaja, mutta niitä lauluja ei ole kovin paljon ikivanhoilta ajoilta, siellä nimittäin.

toinen seppo Ilmarinen.



No NYT tuli sitten kaksi perussuomalaisugrilaista sanaa. Seppo tarkoittaa sekin seppää.

Ja "Ilmari" on volgansuomalaisten tulen- ja sepäntaidon jumala Inmar, jota varmaan vieläkin palvotaan joissakin Uralin syrjäkylissä.

Että raudan (baltt. "raudonas" = punainen, n. "raud", r. "röd") ympärillä tuo homma pyörii. Balttikielten oma rauta-sana on "gelesis", samaa kantaa kuin venäjän "zhelezo".

…ylitse meren yheksän, meri-puolen kymmenettä,
saarehen selällisehen, luotohon merellisehen!
Siell' ennen isosi piili, sekä piili jotta säilyi
suurina sotakesinä, vainovuosina kovina;

…halki aaltojen ajella, selät vetten seurustella:
kuplina kohotteleikse, lumpehina luikahaikse
poikki Pohjolan vesien, lakkipäien lainehien."

Laski vanha Väinämöinen selkeä meren sinisen,
laski päivän, laski toisen. Päivänäpä kolmantena…

Mm. Pohjola, Louhi, Joukahainen ja Aino ovat sitten germaanisia nimiä.

Vierailija

Väinämoinen tarkoittanee suvantolaista: väinä = suvanto. Kalevalassakin Väinämöistä nimitetään Suvantolaiseksi.
Toinen mahdollisuus on että Väinämöinen tulee sanoista Veden Emo eli Veen emo, Veenemoinen eli Väinämöinen. Väinämöisen "äiti" oli siis Ilman impi, Ilmatar, josta veteen laskeuduttuaan tuli Veden emo.
Lähteenä Kalevalan 1. runo.

Mm. Pohjola, Louhi, Joukahainen ja Aino ovat sitten germaanisia nimiä.

Mitähän todisteitä tälle väitteelle löytyy?

Vierailija
HMV
Väinämoinen tarkoittanee suvantolaista: väinä = suvanto. Kalevalassakin Väinämöistä nimitetään Suvantolaiseksi.
Toinen mahdollisuus on että Väinämöinen tulee sanoista Veden Emo eli Veen emo, Veenemoinen eli Väinämöinen. Väinämöisen "äiti" oli siis Ilman impi, Ilmatar, josta veteen laskeuduttuaan tuli Veden emo.
Lähteenä Kalevalan 1. runo.

Mm. Pohjola, Louhi, Joukahainen ja Aino ovat sitten germaanisia nimiä.

Mitähän todisteitä tälle väitteelle löytyy?

Vähintään yhtä vahvoja kuin, että Väinämöinen tarkoittaa suvantolaista tai Veden Emoa (luulin että Väinämöinen oli mies?). Erään teorian mukaan Väinämöinen olisi tullut klaanin nimestä Waegmunding:

http://www.answers.com/topic/v-in-m-inen

Historical viewpoints

In Gesta Danorum, Saxo Grammaticus says:

However, when Frodi denied his request, Arngrim turned to Erik, the King of Sweden, and asked him for advice. Erik told Arngrim to earn Frodi's respect by killing Egther, the king of Bjarmaland and Thengil, the king of Finnmark.

Bjarmaland is known from the Norse sagas to correspond to modern day Finland, and a Finnish poem says: Syntyi poika Poimarissa, Emo kutsui Ehtaroksi.

Which roughly translates to "A son was born in Poimari, his mother called him Ehtaro" (compare Germanic: Egther). In the Germanic Beowulf saga, Egther is mentioned as the son of Ecgtheow, who belongs to the clan of Waegmunding, and the head of the Waegmunding clan was called Wægmund (compare pronunciation of Väinämöinen). This would correlate with the Norse sagas Orkneyinga and Hversu Noregr which state family lineages since a Finnish king called "Fornjotr" down to the royal houses of Norway and Sweden, but the reliability and factual accuracy of the sagas is usually disputed as they were written by Snorri Sturlasson hundreds of years after the supposed events took place.

Ecgtheow, the father of Egther (or Ehtaro) is described as separating from the Swedish clan and joining the Geats. Fornjotr translates as "the ancient geat" and is mentioned as the first of the line of rulers in Fundinn Noregr.

The 75th paragraph of the Widsith, dating to the 9th century, also says:

...and shining torcs, Eadwine's son. I was with the Sercings and with the Serings. I was with the Greeks and Finns, and also with Caesar, who had the power over prosperous cities, riches and treasure and the Roman Empire.

The 25th paragraph says: Casere ruled the Greeks and Caelic the Finns, Hagena the Holm-Riggs and Heoden the Gloms. Witta ruled the Swaefe, Wada the Halsings, Meaca the Myrgings, Mearchealf the Hundings. Theodric ruled the Franks, Thyle the Rondings.

While the link between "Kalevala" and "Caelic" and "Väinämöinen" is unclear, it can be assumed that Väinämöinen is not a fully legendary character, but rather a mixture of historical characters of early Bjarmaland and/or Finland and in the modern world, the character of Väinämöinen is heavily influenced by fiction, folklore and legend.




Väinämöinen ehkä oli myös Odin-kopio:

http://en.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4in%C3%A4m%C3%B6inen


Väinämöistä on toisinaan myös verrattu skandinaavisen mytologian pääjumala Odiniin, joka oli paitsi taistelun, myös runouden jumala Väinämöisen tapaan. Kummatkin jumalhahmot myös vaeltavat tietäjinä ihmisten keskuudessa. Lisäksi Väinämöisen matka Tuonelaan muistuttaa Odinin vierailuja kuolleiden maassa.
rcislandlake
Seuraa 
Viestejä2683
Liittynyt3.10.2006
RJK
iki
Oliko Kalevala kapea kaistale Oslosta Gotlannin kautta Kalantiin - Gööttien asuma-alue?



Nimi "Kalevala" palautuu Liettuan sanaan "Kal(e)vis", joka tarkoittaa "seppää".

Todennäköisimmin "Kalevyla" on tarkoittanut "seppien asuinpaikka" (tai "Kalevi(si)n asuinpaikkaa"!).

Siitä diminutiivi, "Pieni seppä", olisi "Kalevelis"

Nämä palautuvat verbiin "kalti", takoa, lyödä, "kalistaa". "Paja" on "kalve", joskin tämä sana voisi tarkoittaa myös "naispuolista seppää", koska se on muodostettu femiinin päätteellä samasta vartalosta kuin "kalvis" maskuliinin päätteellä.

Asuivatko pohjalaiset Tukholman saaristossa, Gotlannista katsoen pohjoisessa eli syntyikö pohjalaiset-nimitys aikana jolloin Kalevan kansa asui Gotlannissa?

Väinämöinen: "Merimiehiä olemme,
minä vanha Väinämöinen,




Myös "Väinämöinen" on balttilaisperäinen nimi, joka tulee sanasta "vienas", yksi, ensimmäinen. Liettuassa esiintyy aivan Väinämöisen kaltainen mytologinen hahmo Dainininkas eli Laulaja, mutta niitä lauluja ei ole kovin paljon ikivanhoilta ajoilta, siellä nimittäin.

toinen seppo Ilmarinen.



No NYT tuli sitten kaksi perussuomalsiugrilaista sanaa. Seppo tarkoittaa sekin seppää.

Ja "Ilmari" on volgansuomalsiten tulen- ja sepäntaidon jumala Inmar, jota varmaan vieläkin palvotaan joissakin Uralin syrjäkylissä.

Että raudan (baltt. "raudonas" = punainen, n. "raud", r. "röd") ympärillä tuo homma pyörii. Balttikieten oma rauta-sana on "gelesis", samaa kantaa kuin venäjän "zhelezo".

…ylitse meren yheksän, meri-puolen kymmenettä,
saarehen selällisehen, luotohon merellisehen!
Siell' ennen isosi piili, sekä piili jotta säilyi
suurina sotakesinä, vainovuosina kovina;

…halki aaltojen ajella, selät vetten seurustella:
kuplina kohotteleikse, lumpehina luikahaikse
poikki Pohjolan vesien, lakkipäien lainehien."

Laski vanha Väinämöinen selkeä meren sinisen,
laski päivän, laski toisen. Päivänäpä kolmantena…




Mm. Pohjola, Louhi, Joukahainen ja Aino ovat sitten germaanisia nimiä.

"Joukahaisella on kansantaruissa muitakin nimiä, kuten Joutavoinen. Joskus hänen nimeään ei mainita, vaan sanotaan hänen vain olevan lappalainen kyyttösilmä."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Joukahainen

"Maailmansyntymyytissä Väinämöistä vaanivaa lappalaista Joukahaista kutsutaan kyyttösilmäksi, millä ilmeisesti viitataan Karjalan lappalaisten itämerensuomalaisista poikkeavaan ulkonäköön, mahdollisesti silmän mongolipoimuun."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kyytt%C3%B ... sia_sanoja

Joukahainen oli siis lappalainen (joikhaaja).. Jotenkin nyt muistelisin että tätäkin käsiteltiin Lalli ja Erik palstalla.. Olisko ollut joutsen saameksi tai sinnepäin ?

Parempi on olla sanomatta mitään, jos ei ole mitään sanottavaa. Keskustella voi aina.

sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692
Liittynyt20.7.2007
kunkku
Seppä Ilmarinen sanoo Väinämöiselle: En sinä ilmoisna ikänä,kuuna kullan valkeana lähe Pohjolan tuville, Sariolan salvoksille, miesten syöjille sijoille, urosten upottajille.

Erään teorian mukaan Kalevalan tapahtumat on paikannettu Varsinais-Suomeen, jossa silloisia suomalaisia olisi hallinnut Kaleva-niminen kuningas. Kalevalan pohjoispuolella oli toinen valtakunta - Pohjola, jota hallitsi Louhi-niminen valtiatar.

http://www.isokyro.fi/?navi=2,3,25

Eikös Kyröjoen alueelta ole löydetty suohon upotettuja ihmisiä erityisen paljon.

Kalevalan ja Pohjolan sijainnille löytyy monia selitysmalleja, mutta yksi jää huomaamatta, jos tulkitsee suomalaisten olevan perimmiltään sama heimo tuhansien vuosien takaa. Saagoissa puhutaan usein Kvenlannin ja Suomen kuninkaista.

Mitä olivat nämä kaksi erikseen mainittua valtiota ja miksi niillä jossain vaiheessa oli yhteinen kuningas? Entäpä jos nämä kaksi erikseen mainittua heimovaltiota sodan kautta yhdistyivät yhden kuninkaan alle? Tuntuisi loogiselta - valtiot yleensä yhdistyivät vain sodan kautta. Varhaiseksi Suomeksi voidaan käsittää koko Viron ja Varsinais-Suomen alue ja vastaavasti Kvenlanniksi koko Pohjanlahden alue, käsittäen sen länsi- ja itärannat. Kalevala olisi kuvaus tältä kahden valtion ajalta.

Tälle kahden valtion ajatukselle löytyy tukea mm. geenikartoista. I-haploryhmä Pohjanlahden molemmin puolin edustaisi Kvenlandia ja Etelä-Suomen N3 Kalevalaa. Nykyinen pohjoinen N3 edustaa myöhempää karjalaisten ja savolaisten liikehdintää. Tätä kahden valtion mallia tukisi myös Mooseksen löytämä linnavarustus näiden alueiden väillä.

Tiedän, että tämä malli ei saa "yleistä hyväksyntää", eikä tämä mikään totuus olekaan, mutta kaikki mahdollisuudet kannattaisi tutkia.

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

Vierailija
Moses Leone
HMV
Väinämoinen tarkoittanee suvantolaista: väinä = suvanto. Kalevalassakin Väinämöistä nimitetään Suvantolaiseksi.
Toinen mahdollisuus on että Väinämöinen tulee sanoista Veden Emo eli Veen emo, Veenemoinen eli Väinämöinen. Väinämöisen "äiti" oli siis Ilman impi, Ilmatar, josta veteen laskeuduttuaan tuli Veden emo.
Lähteenä Kalevalan 1. runo.

Mm. Pohjola, Louhi, Joukahainen ja Aino ovat sitten germaanisia nimiä.

Mitähän todisteitä tälle väitteelle löytyy?

Vähintään yhtä vahvoja kuin, että Väinämöinen tarkoittaa suvantolaista tai Veden Emoa (luulin että Väinämöinen oli mies?). Erään teorian mukaan Väinämöinen olisi tullut klaanin nimestä Waegmunding:

Väinämöinen ehkä oli myös Odin-kopio:

http://en.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4in%C3%A4m%C3%B6inen


Väinämöistä on toisinaan myös verrattu skandinaavisen mytologian pääjumala Odiniin, joka oli paitsi taistelun, myös runouden jumala Väinämöisen tapaan. Kummatkin jumalhahmot myös vaeltavat tietäjinä ihmisten keskuudessa. Lisäksi Väinämöisen matka Tuonelaan muistuttaa Odinin vierailuja kuolleiden maassa.

Jaahas, kas kummaa että että mahdolliset yhtäläisyydet Väinämöisen ja Odinin välillä halutaan tulkita juuri näinpäin että Väinämöinen on se kopio. Mikäli Odiniin ei ole tarttunut suomensukuisilta kansoilta shamanistisia piirteitä, niin jää vielä sekin mahdollisuus että yhtäläisyydet tarkoittavat yhteistä alkuperää, ei kopiointia.

Matkat kuolleiden maailmaan ovat shamaanien eli tietäjien juttuja. Väinämöinen oli tunnetusti tietäjistä suurin. Suomalaisten muinaisusko oli shamanistista, skandinaavien muinaisusko tietääkseni ei.

Yhtäläisyyksien löytymistä eri mytologioista ei voi välttää. Se johtuu siitä että niin ihmiset kuin ihmisten elämä on pääpiirteissään samanlaista ja päättyy kuolemaan. Ei siinä mitään kopiointeja välttämättä tarvita.

Nimien germaanisuudesta.
Jotain etymologioita yllä mainittujen nimien väitetystä germaanisuudesta voisi tähän laittaa. Se ei ole mikään todiste kun sanoo että todisteita löytyy. Esimerkiksi nimi Aino tulee sanoista ainoa, ainokainen. Onko sana ainoa germaanilaina?

Vierailija
HMV
Esimerkiksi nimi Aino tulee sanoista ainoa, ainokainen. Onko sana ainoa germaanilaina?

Ainakin saksan sana "ein" (= yksi (ainoa), lausutaan "ain") muistuttaa sitä. Samoin englannin "only" (=ainoa). Englannin sanat "one" and "only" lienevät samaa juurta.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat