TATU VANHANEN pätevänä HS:n mielipidesivuilla.

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Kannattaa lukea kuinka Tatu ansiokkaasti yhdistää PISA-tutkimuksen
tulokset Lynn-Vanhasen kirjan kansallisiin älykkyysosamääriin.

Jos kenelläkään on käytössään lehden digiversiota, voisi kopioida Vanhasen
ansiokkaan kirjoituksen tänne vaikka kokonaisuudessaan.
Niin oli pätevää tekstiä.

Matti voi olla ylpeä isästään.

Sivut

Kommentit (37)

Vierailija
TaikaJim
Kannattaa lukea kuinka Tatu ansiokkaasti yhdistää PISA-tutkimuksen
tulokset Lynn-Vanhasen kirjan kansallisiin älykkyysosamääriin.

Jos kenelläkään on käytössään lehden digiversiota, voisi kopioida Vanhasen
ansiokkaan kirjoituksen tänne vaikka kokonaisuudessaan.
Niin oli pätevää tekstiä.

Matti voi olla ylpeä isästään.

Ei tule Helsingin Sanomia mutta ajatuksena Tatun rinnastus kuullostaa
ihan fiksulta. Se on vaan täällä tasapäistämis Suomessa, kun ei moisesta
saisi edes keskustella.

Vierailija

Vanhanen on kunnon vanhanajan asiantuntija. Hän kirjoittaa mm.

Korrelaatio Pisa-tutkimuksen ja kansallisten älykkyysosamäärien kesken olisi todennäköisesti vieläkin suurempi, jos myös afrikan maita olisi mukana.

Korrelaatioksi hän oli saanut Pisa-testatuiden maiden osalta 0.825.

Vierailija
reino
Korrelaatio Pisa-tutkimuksen ja kansallisten älykkyysosamäärien kesken olisi todennäköisesti vieläkin suurempi, jos myös afrikan maita olisi mukana.

Korrelaatioksi hän oli saanut Pisa-testatuiden maiden osalta 0.825.



Niin Vanhanen ikäänkuin rivien välistä antaa ymmärtää, että hänen ja
Lynnin tutkimustulokset ovat kiistatonta faktaa. Afrikkalaiset omaavat
siten pienemmän älykkyysosamäärän keskimäärin kuin esim. Suomalaiset.

Tatu Vanhasen väitteet voinee edellä olevista lukea solvauksen tai panettelun kategorioihin, riippuen siitä, pitääkö väitteitä toteen näytettyinä tai ei. Useassa yhteydessä esiin revennyt keskustelu - ja jo Hesarin haastattelukin - viittaa siihen, että tulokset itsessään ovat kiistanalaisia. Toisaalta ei voitane lähteä siitä, että tiedeyhteisön yksimielisyys olisi edellytys sille, että joitain tutkimustuloksia olisi sallittua esittää julkisesti.

Asian arviointiin kiistatta vaikuttava seikka on sekin, että Vanhasen esiintyminen oli suunnilleen niin asiallista kuin mitä nyt ylipäätään tuollaisessa lehtijutussa on mahdollista; haastattelijakin totesi, ettei Vanhanen vaikuta rasistiselta. Lisäksi Vanhanen esitti vastaavaa älykkyyserokritiikkiä myös kotimaisesta populaatiosta. Jos Vanhanen haastattelusta tuomitaan (mikä tosin on hyvin epätodennäköistä KRP:n päätettyä jättää asia tutkimatta), käytännössä tuomitaan melko vahvasti kansojen välisen älykkyyserotutkimuksen tekeminen ylipäätäänkin, koska tutkimustuloksia ei juuri voisi sen jälkeen julkisuudessa käsitellä.

http://www.heikniemi.net/lakiblogi/archives/000115.html

Vierailija
TaikaJim
Kannattaa lukea kuinka Tatu ansiokkaasti yhdistää PISA-tutkimuksen
tulokset Lynn-Vanhasen kirjan kansallisiin älykkyysosamääriin.

Jos kenelläkään on käytössään lehden digiversiota, voisi kopioida Vanhasen
ansiokkaan kirjoituksen tänne vaikka kokonaisuudessaan.
Niin oli pätevää tekstiä.

Matti voi olla ylpeä isästään.

Noiden juttujen takia katkaisin aikanaan Hesarin tilauksen, eikä hetkeäkään ole tarvinnut katua:

http://keskustelu.skepsis.fi/html/Kesku ... tiID=95018

PISA-tulokset johtuvat Suomessa helposta lukemaan oppimisesta kielen äänteenmukaisen kirjoitustavan ansioista, ja muutoinkin asioiden tarkkaan esittämiseen hyvin soveltuvasta kielestä.

Yliopistoissa tapahtuu sitten romahdus suomalaisesa tiedontasossa.

Vierailija

Quatar, Kirgisia, Jordania, Argentiina, Kroatia, Romania, Irlanti, Uruquay, Slovenia, Italia, Kanada, Etelä-Korea, Suomi, Hongkong. Siinä maat, joilla Tatu rakensi regressioanalyysinsä. Ihan vaan sattumalta just nuo maat? Enpä usko. Noilla nyt sattui tulemaan tuommoinen tulos. Jos joukko olisi ollut samasta maanosasta, jossa on suunnilleen samanlaiset olosuhteet, mukaan lukien koulutus, mikä olisi ollut tulos?

Mun mielestä Tatun tutkielma on tarkoitushakuinen, tekemällä tehty juttu.

Käy mun Mattia sääliksi...

H
Seuraa 
Viestejä2622
Liittynyt16.3.2005
kristian60
Quatar, Kirgisia, Jordania, Argentiina, Kroatia, Romania, Irlanti, Uruquay, Slovenia, Italia, Kanada, Etelä-Korea, Suomi, Hongkong. Siinä maat, joilla Tatu rakensi regressioanalyysinsä. Ihan vaan sattumalta just nuo maat? Enpä usko. Noilla nyt sattui tulemaan tuommoinen tulos. Jos joukko olisi ollut samasta maanosasta, jossa on suunnilleen samanlaiset olosuhteet, mukaan lukien koulutus, mikä olisi ollut tulos?

Mun mielestä Tatun tutkielma on tarkoitushakuinen, tekemällä tehty juttu.

Käy mun Mattia sääliksi...


Ennen kuin kommentoi mitään kirjoitusta on syytä lukea se. Tatu Vanhanen kirjoittaa:

"Olen laskenut 55:n vertailussa mukana olevan maan Pisa-pisteiden ja kansallisen älykkyysosamäärän välisen korrelaation."

"Joitakin eniten poikkeavia maita on nimetty kuviossa."

Vierailija
TaikaJim
Kannattaa lukea kuinka Tatu ansiokkaasti yhdistää PISA-tutkimuksen
tulokset Lynn-Vanhasen kirjan kansallisiin älykkyysosamääriin.



Tätähän sitä on odotettu.

TaikaJim
Jos kenelläkään on käytössään lehden digiversiota, voisi kopioida Vanhasen
ansiokkaan kirjoituksen tänne vaikka kokonaisuudessaan.
Niin oli pätevää tekstiä.

Ei kannata, sillä tekijänoikeuden loukkaaminen ei ole sen paremmin eettistä kuin älykästäkään. Referaatti riittää.

Vierailija
H
Ennen kuin kommentoi mitään kirjoitusta on syytä lukea se. Tatu Vanhanen kirjoittaa:

"Olen laskenut 55:n vertailussa mukana olevan maan Pisa-pisteiden ja kansallisen älykkyysosamäärän välisen korrelaation."

"Joitakin eniten poikkeavia maita on nimetty kuviossa."


Eli johtopäätös on että hyvä koulutusjärjestelmä antaa keskimäärin paremman tuloksen "kansallisessa älykkyysosamäärässä". Aika vahva juttu kaiken kaikkiaan.

Mutta en ole lukenut Vanhasen kirjoitusta, mistä sen voi lukea?

Vierailija
Crash

TaikaJim
Jos kenelläkään on käytössään lehden digiversiota, voisi kopioida Vanhasen
ansiokkaan kirjoituksen tänne vaikka kokonaisuudessaan.
Niin oli pätevää tekstiä.

Ei kannata, sillä tekijänoikeuden loukkaaminen ei ole sen paremmin eettistä kuin älykästäkään. Referaatti riittää.

Paskan marjat. Tatu mistään tekijänoikeuksistaan välitä mielipideosaston
kirjoituksensa vuoksi. Tatuhan selvästi janoaa julkisuutta.

Kirjoitus kehiin vaan!

Vierailija

Ei mielipidekirjoituksella kai mitään sellaista tekijänoikeutta ole, ettei sitä
saisi esim. täällä julkaista, kun on jo maan päälehdessä julkaistu.

Tatu Vanhanen: Kansakuntien älykkyys selittää osin Pisa-tuloksia

Julkaistu: 22.12.2007 20:01

helsingin sanomat

[size=75:14r7goaf]Tatu Vanhasen tekemän regressioanalyysin tulokset.[/size:14r7goaf]

Emeritusprofessori Tatu Vanhanen kirjoitti Helsingin Sanomien mielipideosastolla lauantaina, että kansakunnan keskimääräinen älykkyysosamäärä näyttää selittävän valtaosan Pisa-tulosten maiden välisestä vaihtelusta. Tatu Vanhanen on pääministeri Matti Vanhasen isä.

Tässä Tatu Vanhasen mielipidekirjoitus kokonaisuudessaan:

"Äskettäin julkaistun Pisa-tutkimuksen mukaan suomalaisten 15-vuotiaiden koululaisten oppimissaavutukset luonnontieteiden alalla ovat parhaat maailmassa. Vertailu koski 57 maata.

Tulos on aiheellisesti tulkittu osoitukseksi Suomen koululaitoksen erinomaisesta tasosta, mutta kun maiden saamat pisteet vaihtelevat Suomen 563 pisteestä Kirgisian 322 pisteeseen, on aihetta miettiä, riittävätkö maiden välisten suurten erojen selitykseksi pelkästään erot koululaitoksessa ja opettajien tasossa.

Keskustelussa on kiinnitetty huomiota myös muihin yhteiskuntaoloihin, kuten suhteelliseen tasa-arvoon ja köyhien vähäiseen määrään Suomessa. Joissakin kommenteissa Pisa-tutkimuksen tulosten on todettu korreloivan vahvasti kansakuntien keskimääräisen älykkyyden kanssa.

Tosiasia onkin, että kansakunnan keskimääräinen älykkyysosamäärä näyttää selittävän valtaosan Pisa-tulosten maiden välisestä vaihtelusta.

Olen laskenut 55:n vertailussa mukana olevan maan Pisa-pisteiden ja kansallisen älykkyysosamäärän välisen korrelaation. Kansalliset älykkyysosamääräarvot ovat Richard Lynnin ja Tatu Vanhasen kirjasta IQ and Global Inequality (2006).

Kaksi Pisa-tutkimuksessa mukana olevaa maata – Liechtenstein ja Kiinan Macao – jäivät pois korrelaatiokokoelmasta, koska älykkyysosamääräarvot puuttuvat näistä maista.

Pisa-pisteiden ja kansallisten älykkyysosamääräarvojen välinen korrelaatio tässä 55 maan vertailuryhmässä on 0,824.

Kun korrelaatio kerrotaan itsellään, saadaan selityskerroin, joka osoittaa muuttujien välisen yhteisvaihtelun. Tässä tapauksessa se on 68 prosenttia, mikä edustaa erittäin korkeaa selitystasoa.

Korrelaatio olisi luultavasti vielä huomattavasti voimakkaampi, jos Pisa-tutkimuksessa olisi mukana enemmän kehitysmaita. Afrikan maat puuttuvat kokonaan Pisa-tutkimuksesta.

Korrelaatiokerroin osoittaa muuttujien välisen keskimääräisen riippuvuuden.

Regressioanalyysi paljastaa, miten lähellä yksityisten maiden Pisa-pisteet ovat muuttujien välisen keskimääräisen riippuvuuden ennustamaa tasoa.

Oheinen kuvio esittää tulokset regressioanalyysistä, jossa Pisa 2006 on riippuvana muuttujana ja kansallinen älykkyysosamäärä selittävänä muuttujana. Kuvion läpi kulkeva regressiosuora osoittaa regressioyhtälön perustella lasketun muuttujien välisen keskimääräisen riippuvuuden.

Regressiosuoran yläpuolella olevissa maissa Pisa-pistemäärä on korkeampi kuin mitä kansallisen älykkyysosamääräarvon perusteella olisi voitu odottaa, ja regressiosuoran alapuolella olevissa maissa se on alempi.

Kuvio osoittaa useimpien maiden olevan verraten lähellä regressiosuoraa, mikä merkitsee, ettei niiden Pisa-pistemäärä paljonkaan poikkea kansallisen älykkyysosamäärän ennustamasta tasosta.

Joitakin eniten poikkeavia maita on nimetty kuviossa. Suurimpana positiivisena poikkeamana on Suomi.

Kansallisen älykkyysosamäärän (99) perusteella Suomen Pisa-pistemäärän olisi pitänyt olla 498,7, mutta todellisuudessa se on 563. Erotus on 64,3 pistettä.

Tämän erotuksen voidaan tulkita kertovan Suomen koululaitoksen ja opetuksen keskimääräistä paremmasta tasosta.

Kirgisian tapauksessa kansallinen älykkyysosamäärä ennusti Pisa-pistemääräksi 433,2, mutta todellisuudessa se on vain 322. Erotus on 111,2 pistettä.

Se kertoo siitä, että Kirgisian koululaitoksessa tai muissa yhteiskuntaoloissa on huomattavasti heikkouksia, jotka ovat estäneet maata saavuttamasta kansallisen älykkyysosamäärän ennustamia oppisaavutuksia.

Muut maat poikkeavat huomattavasti vähemmän regressiosuorasta.

Tulkintani mukaan suurin osa positiivisista ja negatiivisista poikkeamista liittyy koululaitoksen tai opetuksen tasoon tai joihinkin muihin asiaan vaikuttaviin yhteiskunnallisiin rakennetekijöihin.

Saksalainen tutkija Volkmar Weiss on esittänyt Pisa-tutkimuksen tuloksista toisenlaisen tulkinnan. Hänen mukaansa Pisa-pisteiden voidaan tulkita mittaavan keskimääräisessä kansallisessa älykkyysosamäärässä olevia maiden välisiä eroja.

Weiss on laskenut Pisan pohjalta uudet kansalliset 15-vuotiaiden älykkyysosamääräarvot vertailussa mukana oleville maille. Ne poikkeavat useiden maiden kohdalla muutamalla pisteellä Lynn–Vanhasen kirjassa esitetyistä kansallisista älykkyysosamääräarvoista. Weiss on saanut Suomen uudeksi kansalliseksi älykkyysosamääräarvoksi 107, mikä olisi yhtä korkea kuin joidenkin Itä-Aasian maiden älykkyysosamääräarvot.

En katso voivani yhtyä Weissin esittämään tulkintaan. Mielestäni on paremmin perusteltua selittää Suomen positiivista poikkeamista regressiosuorasta koululaitoksen ja opetuksen paremmuudella kuin otaksumalla, että 15-vuotiaiden keskimääräinen älykkyys olisi huomattavasti noussut."

Emeritusprofessori Tatu Vanhanen




Useat muut jolllain tavalla aiheeseen liittyvät proffat tosin tyrmäävät
Tatu teorian oitis.

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Muut ... 5232790926

Ehkei kuitenkaan aivan kokonaan:

Myöskään älykkyystutkija, Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Kari Uusikylä ei niele Vanhasen tuloksia.

"Ei ole yllätys, että älykkyysosamäärä ja matemaattis-luonnontieteellinen lahjakkuus korreloivat" , hän toteaa. "Eri asia on, mitä tämä todistaa."

Uusikylä kertoo aikanaan tutkineensa Mensan jäseniä. "Älykkäimmät heistä eivät pärjänneet koulussa. Pelkän koulumenestyksen tutkiminen ei riitä."

Professori Hautamäki sanoo samaa. Pitäisi tutkia ilmiöitä mitatun älykkyyden takana: koulutusta, terveydenhuoltoa, opettajien tasoa ja hoivaa. "Toisaalta, onhan se eräänlaista kansakunnan älykkyyttä, että nuoret koulutetaan niin hyvin kuin mahdollista."

"Ei ole yllätys, että älykkyysosamäärä ja matemaattis-luonnontieteellinen lahjakkuus korreloivat"

Tästähän ei vain saa `ääneen puhua`.

Vierailija

En malta olla vielä lisäämättä omana viestinä, kun edellinen muodostui
niin pitkäksi.

Kipakoita mielipiteitä aiheesta Hesarin keskusteluissa:

Älykkyystutkimuksen fokus
Jurristi | 22.12.2007 21:07

Onkohan nyt kysytty vääriltä professoreilta? Hesari näyttää tiedustelleen lähinnä kasvatustieteilijöiden kantoja.

Vanhasen ajatuksia ei suinkaan pidetä epäkorrekteina vain siksi, että hän ottaa kantaa etnisten ryhmien välisiin eroihin. Vanhanen syyllistyy nimittäin johonkin, jota pidetään nykyään vielä pahempana syntinä: hän käsittelee avoimesti sitä tosiasiaa, että osa ihmisistä (yksilöistä) on syntyjään muita heikkolahjaisempia ja osa taas muita synnynnäisesti lahjakkaampia.

Kyseiseen tosiasiaan ei saa koskaan minkäänlaista järkevää kannanottoa yhdeltäkään kasvatustieteen edustajalta, olipa kyse sitten professorista tai luokanopettajasta. Jos kasvatustieteen professorilta tai ala-asteen opettajalta kysyy vaikkapa sitä, kuinka suuri ongelma tyhmät lapset ovat peruskoulun opetuksessa, vastaus on käytännössä aina tyyppiä "tyhmiä lapsia ei ole, koska jokainen on hyvä jossain".

Lahjakkuutta on toki monenlaista, mutta niin on tyhmyyttäkin. Tyhmyyden päälajit ovat matemaattis-luonnontieteellinen heikkolahjaisuus (ilmenee kyvyttömyytenä hahmottaa mekaanisia järjestelmiä ja abstraktioita) sekä kielellinen heikkolahjaisuus (ilmenee selvimmin vaikeutena oppia uusia kieliä aikuisiällä).

[size=75:3ojc5ye9]Tässä täytyy kompata mutta ihan pienellä volyymillä, ettei tule sanomisia.[/size:3ojc5ye9]

Petu
Seuraa 
Viestejä2287
Liittynyt17.3.2005

Eikö se Vanhasen Masa saa jo isällensä sukkaa suuhun . Alkaa jo varmaan pikkuhiljaa vaikuttamaan kyseisen taaton ajatukset hänenkin suosioonsa pääministerinä . En oikein jaksa uskoa näitä äo-mittareita . Opettajien taso varmaan myös vaikuttaa oppilaiden kykyyn omia asioita . Jos opetuksen taso muualla heikompaa niin se varmaan näkyy näissä Pisa-testeissä . Mitenköhän me pärjättäisiin jossain Australian takamailla . Varusteena pelkästään bumerangi , linko, keppi ja joku lannevaate suojana . Saattaisi kuolo korjata satoa aika pian . Mielestäni nämä testit ovat tehty aivan liian teolliselle maalle, ja länsimaiselle tavalle ajatella . Jos esim Qatarin keskimääräinen äo olisi 75 , saattaisi tulla kyseisellä maalle vaikeuksia hoitaa omia päivittäisiä askareita . Tatu jauhakoon omaa saisseaan , kun ei siitä näytä pääsevän irti .

Vierailija
Terrieri
Nykyäänhän myös J.P.Roos on kääntänyt takkinsa Vanhasen suhteen.

http://www.valt.helsinki.fi/staff/jproo ... nhanen.htm




Afrikan maiden osalta Lynn-Vanhasen ÄO-tulokset ovat selkeästi väärin määritettyjä/arvioituja ja rasistisia.

Sen sijaan Afrikan maiden suhteen tilanne on toinen. Siellä mitatut arvot ovat todella alhaisia. Tämä ei siis ole aivan sama asia kuin yksilöiden ÄO:n mittaus. Suomessa mitattu ÄO 59 tarkoittaisi että henkilöllä on huomattavia vaikeuksia selvitä ongelmien ratkaisussa.

Maan keskiarvona se tarkoittaa että noin puolella väestöstä on huomattavia vaikeuksia melko yksinkertaisten tehtävien ratkaisemisessa. Kuitenkin myös näissä maissa on myös hyvin älykkäitä ihmisiä. Kysymys kuuluu: onko tämä tulos kulttuurisesti harhainen vai ei? Testit eivät mittaa verbaalisia kykyjä eikä tietoja vaan oivalluskykyä ja loogista ajattelua yleensä.

Olen nähnyt tutkimuksia Etelä-Afrikasta ja USA:sta, jossa testin valvojien ihonvärillä ja testitilanteella osoitettiin olevan merkitystä. Samoin testimotivaatiolla on osoitettu olevan merkitystä (jos ei näe testissä mitään pointtia, ei viitsi yrittää ratkaista melko vaikeita tehtäviä, kun taas tilanteessa jossa testillä voi olla ratkaiseva vaikutus, testijännitys voi vaikuttaa). Silti mitkään näistä tekijöistä eivät voi tuottaa näin isoja eroja ja olisi outoa, jos missään Afrikan maassa ei syntyisi tilannetta jossa testin suoritusolosuhteet olisivat ihanteellisia.

Testit voivat olla aidosti reliaabeleita ja valideja myös alhaisen tulotason maissa, mutta toki se on vaikeampaa. Afrikan suhteen Lynniin ja Vanhaseen onkin kohdistettu eniten kritiikkiä testien epäluotettavuudesta ja vertailukelvottomuudesta (ks. Kamin 2006).

On kuitenkin hyvin vaikea ymmärtää, miten tulokset ovat niin yhdenmukaisia ja miten on mahdollista, että Afrikan maissa ei ole mitattu selvästi poikkeavia tuloksia.

Tuloksella on myös melko vahvoja evoluutioteoreettisia perusteita. Älykkyyden kehittymiselle ei Afrikassa ole ollut samanlaisia valintapaineita kuin niiden ihmisten kohdalla jotka lähtivät Afrikasta noin 50 000 vuotta sitten.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat