Suomalaista teknologiaa 4000 v:n takaa BBC:ssä
Suomalaista teknologiaa 4000 v:n takaa BBC:ssä
Viestejä45973
klo 22:18 | 24.12.2007
BBC:n teknologiasivusto esittelee suomalaiset hirvenluuluistimet. Innovaatioyliopistoon on perustettava arkeologian laitos!
Hevosen luistahan tuossa puhutaan, vaan ei tainnut Suomessa olla hevosia tuolloin... Taitaa olla huuhaajuttu.
Ja volintashan tietää taas.
Löytyihän tähän ihan näyttöäkin:
http://www.hevosmaailma.net/General/suomi.shtml
Ja alkuperäisestä linkistä:
Eli huuhaata on tohtorin väitteet.
Joo, no voihan tuo luu olla vaikka hirven tai poron luuta.
noo ties vaikka olis ensimmäisillä hevosilla olleet täysin nahkaiset vermeet. Ei noista rautaesinelöydöistä voida sitä aikaisempaa esiintymistä pois sulkea, sehän vain osoittaa että ainakin tuolloin oli käytössä semmosia värkkejä...
Että en nyt ihan heti tuomitsis huuhaaks tuon proffan puheita
Oikeassa olit Volitans, hevosen luustahan BBC:n uutisessa puhutaan. Ehkä mieleni teki tepposet, kun sen hirveksi väänsi, tai sitten olen jouluihmeenä saanut telepaattisen yhteyden muinaisluistimeen
Ei kai täällä silloin hevosia ollut mutta hirvi oli melko yleinen saaliseläin. Silloin käytettiin kaikki mahdolliset osat saaliista hyväksi.
En viitsinyt googlata alkuperäislähdettä. Minusta on mukava ajatella esi-isiä luistelemassa rauhallisesti talvijäillä kyläpaikasta toiseen. Lylyt ja kalhut tuppaa pitkästyttämään.
Juu kuolaimiahan ne hevoset iha luonnostaan pitelikin... Huono kertoa onko huuhaata sit miks ei muka olis hevosia täällä o_O
Hevonen ei ole täällä luontainen eläin, se on kesytetty ja sitä on käytetty hyötyeläimenä. Wikipedia tietää kertoa asiasta seuraavaa:
Olisi kyllä kiva tietää miten tuossa tutkimuksessa on päädytty siihen, että Suomessa olisi ollut hevosia jo 2000 eaa - mahdollisesti siis jo ennen kuin hevonen oli kesytetty. Tuo viittaisi siihen, että täällä olisi joskus ollut villihevosia, joka voisi selittää asian, mutta tuollaista en kyllä ole kuullut.
Juu, ja hauskaa se on vielä nykyäänkin. Pitäisi varmaan rakentaa tuollaiset luuluistimet Hevosesta saa luistinten lisäksi myös hyvää lihaa. Ja tietenkin hevosenkegät.
"Luistellut järven yli kylästä kylään"
Ensinnäkin montakohan kylää metsästyskulttuurin Suomessa on ollut ja miten ihmeessä järven yli voi luistella jos jään päällä on vähintään puoli metriä lunta
Ei sitä lunta aina järvien jäällä ole. Isommat järvet ovat suuria aukeita, joissa tuulee sen verran, että kovin paksua lumikerrosta ei pääse syntymään. Onhan retkiluistelu nykyäänkin voimissaan:
http://www.suomenlatu.fi/hilavitkutin/h ... .cgi?S0317
Ja eiköhän ihminen ole laumaeläin ollut aina - harvemmin näitä "yksinäisiä susia" on ollut.
Hmm, ajattelin enemmänkin sitä että ihmiset kiertelevät ympäriinsä perheissä tai heimoissa, metsästäen ja keräillen marjoja ynnämuuta. Eli ei varsinaista kyläasutusta ennen maanviljelyä?
Ja tosiaan, en kyllä ole isojen järvin jäällä luistellut tai hiihtänyt tai kävellyt kuin aivan pohjoisimmassa Lapissa, missä ainakin lunta riittää. Tuohon aikaan lämpötila oli kyllä vissiin hieman lämpimämpi kuin nykyään?
E: Ai perkele, maanviljelyhän oli Suomessakin jo alkanut tuolloin.
Kappas, Helsingin Sanomien uutissivut linkkaavat tähän keskusteluun
Ei linkkaa, vaan mainitsee.
"Olisi kyllä kiva tietää miten tuossa tutkimuksessa on päädytty siihen, että Suomessa olisi ollut hevosia jo 2000 eaa - mahdollisesti siis jo ennen kuin hevonen oli kesytetty".
Vanhimmat hevoseen liittyvät löydöt Suomessa on rautakaudelta http://www.nba.fi/fi/skm_opetus_esihist_rautak10 , mutta hevoseen liittyviä viitteitä on löytynyt myös kivi- ja pronssikauden ajoilta http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomenhevosen_historia . Vanhimmat Suomesta löydetyt ajoneuvojen jäännökset ovat muinaisia kivikirveellä veistettyjä "muinaisjalaksia". Ne ovat voineet olla poron tai hevosen vetämistä, jalaksen tai jalasten varassa laahatusta ajoneuvosta. Etelä-Pohjanmaalta kivikautisia muinaisjalaksia on löydetty viisi kappaletta: Jalasjärveltä kahdella jalaksella oleva reki (1300-500 eKr.), Evijärveltä kampakeraamisen ajan reki, Ylistarosta sembramäntyinen jalas jossa esineen muoto viittaa Uralille asti, Kuortanelta 3m pitkä ohut reenjalas (2500-1900 eKr.) ja Lappajärveltä esihistoriallinen reenjalas. Vanhimmat hevosajoneuvot ovat purilaat eli renttuut. Hevonen valjastettiin yksinkertaisiin länkivaljaisiin, aisat sidottiin rahkeilla kiinni ja yhdistettiin välipuilla toisiinsa johon kuorma sidottiin kiinni. Aisojen väliin voitiin vielä hihnoittaa pieni puusatula. Purilaat olivat tavallaan kesäreki koska talven lumia vastaan sen kantopinta oli kovin vaatimaton http://www.nba.fi/fi/skm_opetus_esihist_kivik18 . Kärryt keksittiin Mesopotamian korkeakulttuurissa Sumeriassa, nykyisessä Irakissa, sieltä tämä teknologia kulkeutui Keski-Aasian aroille. Ratas on tunnettu itämerensuomalaisten keskuudessa 1000 vuotta eKr. Kyseessä oli kahdella umpipyörällä varustetut kärryt, joita oli käytössä vielä 1920-luvulla Laatokan Karjalassa. Vaikka ratas tunnettiin, kesällä liikkuminen tapahtui pääasiassa jokia pitkin veneellä. Toinen kulkumuoto oli poron, hevosen tai härän vetämä reki, huonot tiet ja upottavat suot teki reen kesälläkin ratasta paremmaksi. Reki oli yleisesti käytössä kesälläkin vielä 1700- luvulle saakka.
On aivan mahdollista, että muinoin luistimet valmistettiin hevosen luusta ja mielestäni tuo tutkimustieto tuo uutta tietoa hevosen mahdolliseen käyttöön muinoin Suomessa.
Kyllä siellä ihan linkkikin on.
Mahdollista on, mutta sitten menee hevosen historia aika lailla uuteen uskoon. Hevonen ei ole luontainen suomalainen eläin - tässä on jo pohdittavaa yksinään, kun väitetään, että luistimia tehtii hevosen luista.
Ei kun linkkaa.
Ooops, kaksoispostitus, sori.
Heh, tämä jotenkin meni ohi ilmestyessään lehdissä, mutta yksi kaveri oli oikein etsinyt alkuperäisen julkaisun kätösiinsä... Italian poikain (ilm. kyseessä on pari italialaista, jotka jostain syystä ovat päätyneet Englantiin) simulaatio perustuu nykyiseen tilanteeseen (otettu googleearthista suoraan!) eikä 2000 BC Suomeen, mikä on jo aika jännittävä juttu. Lisäksi olivatten CIA:n (!) maailman maiden kuvauksen perusteella päätelleet mm. että kaikki alueet järvien ympärillä Pohjois-Euroopassa voi määritellä tasaiseksi... Lisäksi mm. ilmaston muutoksia ei ollut otettu huomioon. Kaikenlaisten ongelmien listaa ympäristön suhteen voisi jatkaa vielä varsin pitkään.
Itseäni ehkä haittasi eniten se, että herrat eivät olleet kauheasti vaivautuneet tutkistelemaan luuluistinten esiintymistä Euroopan arkeologisessa löydöstössä. Lähteinä oli käytetty yleisä luistelun historioita, joissa ei yleensä oteta huomioon tieteen viimeisintä sanaa. Asiasta on kuitenkin kirjoitettu ihan arkeologien toimesta aika lailla viime aikoina ja ihan googlelta kysymällä olisi löytynyt mm. saksalaisen osteoarkeologin Hans Christian Küchelmannin sivusto:
http://www.knochenarbeit.de
Nimestään huolimatta HCK ei ole mikään satusetä vaan vakavasti otettava alan tutkija. Muutama vuosi sitten hänellä oli meneillään luuluistinprojekti ja sen datan perusteella on tehty sivuilta löytyvä tietokanta (bone workshopin alta), jossa on lueteltu Euroopan luuluistinlöydöt aikajärjestyksessä. Luettelo paljastaa että Unkari, Ukraina ja Slovakia ns. 2500 BC on varhaisimpien tunnettujen löytöjen alue. Muutenkin liikutaan aika lailla keskisen Euroopan alueella aina 400-600-luvulle jKr. saakka, jolloin alkaa ilmestyä löytöjä myös Pohjoismaiden alueella (Tanskasta ja Ruotsista ensimmäiset).
On tietysti mahdollista, että Suomessa olisi luisteltu jo ennen tätä - meillähän ei tunnetusti orgaanisista aineista tehdyt esineet säily kovin montaa vuotta jouduttuaan maahan. Mutta mielestäni tämän tekee epätodennäköiseksi se, että lähialueiltakaan ei ole löytöjä ennen kuin aika myöhäiseltä rautakaudelta. Tanskassa ja Ruotsissa luun ja muiden orgaanisten aineiden säilyminen on huomattavasti yleisempää kuin Suomessa. Jos Pohjois-Euroopassa olisi harrastettu luistelua jo myöhäisellä kivikaudella/pronssikaudella/varhaisella rautakaudella, niin luulisi olevan edes yksi tai kaksi löytöä jostain muualta, vaikka Suomesta ei olisikaan mitään!
Useimmat lajilleen tunnistetut löydöt on hevosen tai naudan luusta, mutta luistimia on tehty myös monien villieläinten luista (vaikkakin ovat huomattavan harvinaisia). Ottaen huomioon tutkimuksen muut epäilyttävät piirteet, voidaan ehkä unohtaa hevosen historian uudelleenkirjoittaminen?
Mutta olivatpa italialaiset "oikeassa" yhden asian suhteen simulaatiossaan: arkeologisten löytöjen perustella luultavimmalla keksimisalueella järvien/jäätyneiden vesistöjen ympäristössä on ollut aika tasaista...
Mumikka