Vanhimmat Suomesta löytyneet todisteet hevosista (lähinnä rautakuolaimet ja valjaiden helat) ovat keskiseltä rautakaudelta, noin 200-400 jKr /1/, joidenkin lähteiden mukaan vasta kansainvaelluksen ajoilta 500-500 jKr.
The world's first skaters are likely to have taken to the ice about 4,000 years ago on the frozen lakes of Finland, according to a UK-based research team.
They seem to have used skates made out of horse bones, Dr Federico Formenti of Oxford University, co-author of a paper on the subject, told the BBC.
noo ties vaikka olis ensimmäisillä hevosilla olleet täysin nahkaiset vermeet. Ei noista rautaesinelöydöistä voida sitä aikaisempaa esiintymistä pois sulkea, sehän vain osoittaa että ainakin tuolloin oli käytössä semmosia värkkejä...
Että en nyt ihan heti tuomitsis huuhaaks tuon proffan puheita
Oikeassa olit Volitans, hevosen luustahan BBC:n uutisessa puhutaan. Ehkä mieleni teki tepposet, kun sen hirveksi väänsi, tai sitten olen jouluihmeenä saanut telepaattisen yhteyden muinaisluistimeen
Ei kai täällä silloin hevosia ollut mutta hirvi oli melko yleinen saaliseläin. Silloin käytettiin kaikki mahdolliset osat saaliista hyväksi.
En viitsinyt googlata alkuperäislähdettä. Minusta on mukava ajatella esi-isiä luistelemassa rauhallisesti talvijäillä kyläpaikasta toiseen. Lylyt ja kalhut tuppaa pitkästyttämään.
Juu kuolaimiahan ne hevoset iha luonnostaan pitelikin...
Hevonen ei ole täällä luontainen eläin, se on kesytetty ja sitä on käytetty hyötyeläimenä. Wikipedia tietää kertoa asiasta seuraavaa:
Hevonen kesytettiin nykytietämyksen mukaan aikavälillä 4500−2500 eaa. Euraasian aroilla. Vuoteen 1000 eaa. mennessä kesy hevonen oli levinnyt yli Aasian, Euroopan ja Pohjois-Afrikan.
Olisi kyllä kiva tietää miten tuossa tutkimuksessa on päädytty siihen, että Suomessa olisi ollut hevosia jo 2000 eaa - mahdollisesti siis jo ennen kuin hevonen oli kesytetty. Tuo viittaisi siihen, että täällä olisi joskus ollut villihevosia, joka voisi selittää asian, mutta tuollaista en kyllä ole kuullut.
Minusta on mukava ajatella esi-isiä luistelemassa rauhallisesti talvijäillä kyläpaikasta toiseen. Lylyt ja kalhut tuppaa pitkästyttämään.
Juu, ja hauskaa se on vielä nykyäänkin. Pitäisi varmaan rakentaa tuollaiset luuluistimet Hevosesta saa luistinten lisäksi myös hyvää lihaa. Ja tietenkin hevosenkegät.
Ensinnäkin montakohan kylää metsästyskulttuurin Suomessa on ollut ja miten ihmeessä järven yli voi luistella jos jään päällä on vähintään puoli metriä lunta
Ensinnäkin montakohan kylää metsästyskulttuurin Suomessa on ollut ja miten ihmeessä järven yli voi luistella jos jään päällä on vähintään puoli metriä lunta
Ei sitä lunta aina järvien jäällä ole. Isommat järvet ovat suuria aukeita, joissa tuulee sen verran, että kovin paksua lumikerrosta ei pääse syntymään. Onhan retkiluistelu nykyäänkin voimissaan:
Ensinnäkin montakohan kylää metsästyskulttuurin Suomessa on ollut ja miten ihmeessä järven yli voi luistella jos jään päällä on vähintään puoli metriä lunta
Ei sitä lunta aina järvien jäällä ole. Isommat järvet ovat suuria aukeita, joissa tuulee sen verran, että kovin paksua lumikerrosta ei pääse syntymään. Onhan retkiluistelu nykyäänkin voimissaan:
Ja eiköhän ihminen ole laumaeläin ollut aina - harvemmin näitä "yksinäisiä susia" on ollut.
Hmm, ajattelin enemmänkin sitä että ihmiset kiertelevät ympäriinsä perheissä tai heimoissa, metsästäen ja keräillen marjoja ynnämuuta. Eli ei varsinaista kyläasutusta ennen maanviljelyä?
Ja tosiaan, en kyllä ole isojen järvin jäällä luistellut tai hiihtänyt tai kävellyt kuin aivan pohjoisimmassa Lapissa, missä ainakin lunta riittää. Tuohon aikaan lämpötila oli kyllä vissiin hieman lämpimämpi kuin nykyään?
E: Ai perkele, maanviljelyhän oli Suomessakin jo alkanut tuolloin.
"Olisi kyllä kiva tietää miten tuossa tutkimuksessa on päädytty siihen, että Suomessa olisi ollut hevosia jo 2000 eaa - mahdollisesti siis jo ennen kuin hevonen oli kesytetty".
Vanhimmat hevoseen liittyvät löydöt Suomessa on rautakaudelta http://www.nba.fi/fi/skm_opetus_esihist_rautak10 , mutta hevoseen liittyviä viitteitä on löytynyt myös kivi- ja pronssikauden ajoilta http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomenhevosen_historia . Vanhimmat Suomesta löydetyt ajoneuvojen jäännökset ovat muinaisia kivikirveellä veistettyjä "muinaisjalaksia". Ne ovat voineet olla poron tai hevosen vetämistä, jalaksen tai jalasten varassa laahatusta ajoneuvosta. Etelä-Pohjanmaalta kivikautisia muinaisjalaksia on löydetty viisi kappaletta: Jalasjärveltä kahdella jalaksella oleva reki (1300-500 eKr.), Evijärveltä kampakeraamisen ajan reki, Ylistarosta sembramäntyinen jalas jossa esineen muoto viittaa Uralille asti, Kuortanelta 3m pitkä ohut reenjalas (2500-1900 eKr.) ja Lappajärveltä esihistoriallinen reenjalas. Vanhimmat hevosajoneuvot ovat purilaat eli renttuut. Hevonen valjastettiin yksinkertaisiin länkivaljaisiin, aisat sidottiin rahkeilla kiinni ja yhdistettiin välipuilla toisiinsa johon kuorma sidottiin kiinni. Aisojen väliin voitiin vielä hihnoittaa pieni puusatula. Purilaat olivat tavallaan kesäreki koska talven lumia vastaan sen kantopinta oli kovin vaatimaton http://www.nba.fi/fi/skm_opetus_esihist_kivik18 . Kärryt keksittiin Mesopotamian korkeakulttuurissa Sumeriassa, nykyisessä Irakissa, sieltä tämä teknologia kulkeutui Keski-Aasian aroille. Ratas on tunnettu itämerensuomalaisten keskuudessa 1000 vuotta eKr. Kyseessä oli kahdella umpipyörällä varustetut kärryt, joita oli käytössä vielä 1920-luvulla Laatokan Karjalassa. Vaikka ratas tunnettiin, kesällä liikkuminen tapahtui pääasiassa jokia pitkin veneellä. Toinen kulkumuoto oli poron, hevosen tai härän vetämä reki, huonot tiet ja upottavat suot teki reen kesälläkin ratasta paremmaksi. Reki oli yleisesti käytössä kesälläkin vielä 1700- luvulle saakka.
On aivan mahdollista, että muinoin luistimet valmistettiin hevosen luusta ja mielestäni tuo tutkimustieto tuo uutta tietoa hevosen mahdolliseen käyttöön muinoin Suomessa.
Sivut
Hevosen luistahan tuossa puhutaan, vaan ei tainnut Suomessa olla hevosia tuolloin... Taitaa olla huuhaajuttu.
Ja volintashan tietää taas.
Löytyihän tähän ihan näyttöäkin:
http://www.hevosmaailma.net/General/suomi.shtml
Ja alkuperäisestä linkistä:
Eli huuhaata on tohtorin väitteet.
Joo, no voihan tuo luu olla vaikka hirven tai poron luuta.
noo ties vaikka olis ensimmäisillä hevosilla olleet täysin nahkaiset vermeet. Ei noista rautaesinelöydöistä voida sitä aikaisempaa esiintymistä pois sulkea, sehän vain osoittaa että ainakin tuolloin oli käytössä semmosia värkkejä...
Että en nyt ihan heti tuomitsis huuhaaks tuon proffan puheita
Oikeassa olit Volitans, hevosen luustahan BBC:n uutisessa puhutaan. Ehkä mieleni teki tepposet, kun sen hirveksi väänsi, tai sitten olen jouluihmeenä saanut telepaattisen yhteyden muinaisluistimeen
Ei kai täällä silloin hevosia ollut mutta hirvi oli melko yleinen saaliseläin. Silloin käytettiin kaikki mahdolliset osat saaliista hyväksi.
En viitsinyt googlata alkuperäislähdettä. Minusta on mukava ajatella esi-isiä luistelemassa rauhallisesti talvijäillä kyläpaikasta toiseen. Lylyt ja kalhut tuppaa pitkästyttämään.
Juu kuolaimiahan ne hevoset iha luonnostaan pitelikin... Huono kertoa onko huuhaata sit miks ei muka olis hevosia täällä o_O
Hevonen ei ole täällä luontainen eläin, se on kesytetty ja sitä on käytetty hyötyeläimenä. Wikipedia tietää kertoa asiasta seuraavaa:
Olisi kyllä kiva tietää miten tuossa tutkimuksessa on päädytty siihen, että Suomessa olisi ollut hevosia jo 2000 eaa - mahdollisesti siis jo ennen kuin hevonen oli kesytetty. Tuo viittaisi siihen, että täällä olisi joskus ollut villihevosia, joka voisi selittää asian, mutta tuollaista en kyllä ole kuullut.
Juu, ja hauskaa se on vielä nykyäänkin. Pitäisi varmaan rakentaa tuollaiset luuluistimet Hevosesta saa luistinten lisäksi myös hyvää lihaa. Ja tietenkin hevosenkegät.
"Luistellut järven yli kylästä kylään"
Ensinnäkin montakohan kylää metsästyskulttuurin Suomessa on ollut ja miten ihmeessä järven yli voi luistella jos jään päällä on vähintään puoli metriä lunta
Ei sitä lunta aina järvien jäällä ole. Isommat järvet ovat suuria aukeita, joissa tuulee sen verran, että kovin paksua lumikerrosta ei pääse syntymään. Onhan retkiluistelu nykyäänkin voimissaan:
http://www.suomenlatu.fi/hilavitkutin/h ... .cgi?S0317
Ja eiköhän ihminen ole laumaeläin ollut aina - harvemmin näitä "yksinäisiä susia" on ollut.
Hmm, ajattelin enemmänkin sitä että ihmiset kiertelevät ympäriinsä perheissä tai heimoissa, metsästäen ja keräillen marjoja ynnämuuta. Eli ei varsinaista kyläasutusta ennen maanviljelyä?
Ja tosiaan, en kyllä ole isojen järvin jäällä luistellut tai hiihtänyt tai kävellyt kuin aivan pohjoisimmassa Lapissa, missä ainakin lunta riittää. Tuohon aikaan lämpötila oli kyllä vissiin hieman lämpimämpi kuin nykyään?
E: Ai perkele, maanviljelyhän oli Suomessakin jo alkanut tuolloin.
Kappas, Helsingin Sanomien uutissivut linkkaavat tähän keskusteluun
Ei linkkaa, vaan mainitsee.
"Olisi kyllä kiva tietää miten tuossa tutkimuksessa on päädytty siihen, että Suomessa olisi ollut hevosia jo 2000 eaa - mahdollisesti siis jo ennen kuin hevonen oli kesytetty".
Vanhimmat hevoseen liittyvät löydöt Suomessa on rautakaudelta http://www.nba.fi/fi/skm_opetus_esihist_rautak10 , mutta hevoseen liittyviä viitteitä on löytynyt myös kivi- ja pronssikauden ajoilta http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomenhevosen_historia . Vanhimmat Suomesta löydetyt ajoneuvojen jäännökset ovat muinaisia kivikirveellä veistettyjä "muinaisjalaksia". Ne ovat voineet olla poron tai hevosen vetämistä, jalaksen tai jalasten varassa laahatusta ajoneuvosta. Etelä-Pohjanmaalta kivikautisia muinaisjalaksia on löydetty viisi kappaletta: Jalasjärveltä kahdella jalaksella oleva reki (1300-500 eKr.), Evijärveltä kampakeraamisen ajan reki, Ylistarosta sembramäntyinen jalas jossa esineen muoto viittaa Uralille asti, Kuortanelta 3m pitkä ohut reenjalas (2500-1900 eKr.) ja Lappajärveltä esihistoriallinen reenjalas. Vanhimmat hevosajoneuvot ovat purilaat eli renttuut. Hevonen valjastettiin yksinkertaisiin länkivaljaisiin, aisat sidottiin rahkeilla kiinni ja yhdistettiin välipuilla toisiinsa johon kuorma sidottiin kiinni. Aisojen väliin voitiin vielä hihnoittaa pieni puusatula. Purilaat olivat tavallaan kesäreki koska talven lumia vastaan sen kantopinta oli kovin vaatimaton http://www.nba.fi/fi/skm_opetus_esihist_kivik18 . Kärryt keksittiin Mesopotamian korkeakulttuurissa Sumeriassa, nykyisessä Irakissa, sieltä tämä teknologia kulkeutui Keski-Aasian aroille. Ratas on tunnettu itämerensuomalaisten keskuudessa 1000 vuotta eKr. Kyseessä oli kahdella umpipyörällä varustetut kärryt, joita oli käytössä vielä 1920-luvulla Laatokan Karjalassa. Vaikka ratas tunnettiin, kesällä liikkuminen tapahtui pääasiassa jokia pitkin veneellä. Toinen kulkumuoto oli poron, hevosen tai härän vetämä reki, huonot tiet ja upottavat suot teki reen kesälläkin ratasta paremmaksi. Reki oli yleisesti käytössä kesälläkin vielä 1700- luvulle saakka.
On aivan mahdollista, että muinoin luistimet valmistettiin hevosen luusta ja mielestäni tuo tutkimustieto tuo uutta tietoa hevosen mahdolliseen käyttöön muinoin Suomessa.
Sivut