Teoria Oikein/Väärin vannoneille AIKA=TAIKAA!

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Kiihtyvyys on aikaa, lähdetäänpä tuosta oletuksesta!
Näin ollen joudut olemaan 10 sekuntia paikoillas ennenkuin alat putoomaan, älä siis viivyttele jos on pakko hypätä - ehkäs leijut siten kauemmin!

kiihtyvyys: a=x*T
nopeus: v=a*T=x*T^2
matka: s=v*T=x*T^3

x on jokin tuulesta temmattu kerroin, kuten 9,81

Ala: A=s^2=x^2*T^6
Tilavuus: V=s^3=x^3*T^9
Tiheys: Roo=y*T^3=kg/m^3
Massa: M=V*Roo=y*T^12
Voima: F=M*a=x*y*T^13
Energia: F=M*a*s=x^2*y*T^16
Teho: P=E/T=F*v=x^2*y*T^15
jne...

Tuunnustele kiihtyvyyttä ja aikaa, eikös tunnukin samalta?!
Sopiva kerroin vain sekunneille, minuuteille tai tunneille, niin alkaa yhtäläisyyksiä löytyä! Kaikkille ympärillä oleville muodoille!

Sivut

Kommentit (35)

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Aslakin matematiikka loppuu jätkän matikhan , jossa . on yks : on kaks
:: on neljä ja niin ethenpäin.

No ku meillä on matemantikko gyru Agison , niin äkistäppä Aslakille kaava.
Semmonen joka joka kumoaa Einteiniläisen höpötyksen.
Miekö otin taas pienet ja luin yhtä kirjaa , ne houkat meinas että valon nopeus on vakio huolimatta siittä , että millä faartilla se havannoija liikkuu.
Tuohan on ihan hullua tuo, niinku tiijät.

Oletethampa että on planeetta tuolla jossaki , ja valolla mennee tunti
viuhtassa tuota välijä. No me kehitämmäki avaruusaluksen joka kulkee 50% sella valon faartilla, Siis jotaki 150000 kilomeetrijä sekunnissa.
Astronautti Aslakki lähtee kylhän tuonne planeetalle, sillä avaruusvenholla , arvioitu matka aika on 2 tuntia . Oletethan että ne kiihytykset ja jarrutukset ei sitte mithän meinnaa. No Aslakka on sestonu vartin , ko ne lähettävät maasta varotuksen, punanen, sininen punanen , singnaali on lyhyt muutaman millisekunnin.
No valohan kulkee havaittijan vauhista huolimatta aina sen 300000 sek, ja rapiat ,vai oliko se vähä alle ?

No puolivälkin krouvissa se viesti punanen sininen punanen ohittaa Aslakin, ja Aslakin aluksen sensorit räknäävät että 300000;tta se meni.

Siltiikki vaikka Aslakkiki huiteli 150000; tta. Eli kiilasko se piru vauhtians Aslakin kohalla, ko se huomojoijjen Aslakin vauhin meni 300000;tta.
Vai miten sen selittäs, ko sillä kuitenkhan ei menny välillä, ko se tunti ja Aslakilla kaks. Elikkä Aslakin nopeuthen verrattuna se ei voinu mennä
300000 ;tta vai miten se saakeli on ? Jos meni tuolla faartilla Aslakan ohi , niin oliko se perillä ennen sitä tuntia ? Vai hijastiko se vauhtians jonku matkan päässä ?
Tuota mie en ymmärrä.

Jos mie menen 150000, ja valo 300000, ja mulla mennee kaks tuntia välillä niin valo mennee puolta hopummin.
Elikkä valon pitäs ohittaa minut vain 150000,tta , muttako se piru menneeki 300000; Aslakin ohi, niin ne siinä kirjassa tinkas.
En usko seku valehtelevat , ko tietävät että muutamhan vuothen ei kehitetä kampetta joka kulukee 150000 tta.

Mie luulen että non sevonhet jotensaki, sen suhteellisteorijans kans, no minkä niille mahtaa.

David
Seuraa 
Viestejä8875
Liittynyt25.8.2005
Aslak

Mie luulen että non sevonhet jotensaki, sen suhteellisteorijans kans, no minkä niille mahtaa.

Onhan se vähän niinkin. Aslakin mielestä se ohittava valo menee 300000, mutta se johtuu siitä että Aslakin kello on hidastunut sen verran että se ohittavan valon faarti näyttää saman verran suuremmalta.

Se valo siinä liikkuvan kellon sisällä ei nimittäin ehdi "tikittää" paikasta toiseen yhtä nopeasti kuin siinä kellossa, johon alkueperäinen nopeutesi perustui (eli verrattaessa levossa olleeseen kelloon).

Suhteellisuusteoria perustuu vähän fiktiiviseen näkemykseen, jossa voi olla suhteellista liikettä ilman, että mikään on saanut sitä aikaan. Reaalimailmassa näin ei ole. Siinä liike on aina riippuvaista muista tekijöistä. Reaalimaailmassa kello hidastuu tai nopeutuu suhteessa vertailukoordinaatistoon, liiketilan muutoksen myötä. Fiktiivisessä suhteellisuusteoreettisessa maailmassa etäisyydet muuttuilevat ja yms. järjenvastaista.

Lorenz-muunnokset ovat totta, mutta niiden soveltaminen suhteellisuusteoreettisessa mielessä on sitä "sekoilemista".

Katsopa tuosta http://www.lfs.fi/@Bin/5553/Talvio,+Ato ... rtomaa.pdf
siinä asia on selitetty suhteellisen seikkaperäisesti. Tekstiosasta löytyvät kyllä ne pääpointit, jos et jaksa matematiikkaan syventyä.

bosoni
Seuraa 
Viestejä2704
Liittynyt16.3.2005
David

Suhteellisuusteoria perustuu vähän fiktiiviseen näkemykseen, jossa voi olla suhteellista liikettä ilman, että mikään on saanut sitä aikaan. Reaalimailmassa näin ei ole. Siinä liike on aina riippuvaista muista tekijöistä. Reaalimaailmassa kello hidastuu tai nopeutuu suhteessa vertailukoordinaatistoon, liiketilan muutoksen myötä. Fiktiivisessä suhteellisuusteoreettisessa maailmassa etäisyydet muuttuilevat ja yms. järjenvastaista.



Siis ideana on yksinkertaisesti se, että miten vuorovaikutus etenee, kun vuorovaikutukset perustuvat sähkömagneettiseen säteilyyn. Maxwellin yhtälöissä mikä tahansa muutos sähkömagneettisessa kentässä etenee vakionopeudella. Mitään lisäoletuksia ei tarvitse tehdä. Lorenz-muunnos on se muunnos, joka kertoo miten siirrytään koordinaatistosta toiseen siten, että luonnonlakeihin ei tarvitse tehdä mitään lisäoletuksia ja sekoiluja "paikalliskoordinaatistoista".


Lorenz-muunnokset ovat totta, mutta niiden soveltaminen suhteellisuusteoreettisessa mielessä on sitä "sekoilemista".

Sekoiluksi voisi ennemminkin kutsua omituisten lisäoletuksien tekeminen ilman minkäänlaista sisältöä, tai edes täsmällistä määrittelyä ja uskoa että jonkinlainen ratkaisu näiden lisäoletuksien kanssa on ehkä olemassa, mutta olemassaolostaan riippumatta ne ovat ehdottomasti järkevämpiä.

Jos sorruin (taas) virheeseen, niin tukka varmaan vain oli silmillä, kuten kuva osoittaa...

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

En mie vain tiijjä , mutta se engelsmanni siinä kirjassa väitti , että huolimatta havainnoitsijan nopeudesta , on valon nopeus aina
suhteessa havainnoitsijaan 300000 kilometriä sekunnissa.
Eli joku nyt mättää rajusti , joko minun tai sen kirjottajan pää.
Jos mie etenen vaikkapa suuntaan Jupiter , nopeuvella joka on 99% valon nopeuvesta, niin siltikki valo pyhkäsee minut ohi mennessään tasan tarkaan samaan suuntaa nopeuvella, jonka havaitsen olevan 300000 km/sek , verrattuna omaan nopeuteeni.

Elikkä verrattaessa lähtöpaikkaansa valo eteneekin kaksinkertaisella valon nopeuvella.

Non tiedemiehet reilusti hullumpia ko mie, sille se alkaa näyttämhän.

David
Seuraa 
Viestejä8875
Liittynyt25.8.2005
bosoni

Lorenz-muunnos on se muunnos, joka kertoo miten siirrytään koordinaatistosta toiseen siten, että luonnonlakeihin ei tarvitse tehdä mitään lisäoletuksia ja sekoiluja "paikalliskoordinaatistoista".

Viittasin tuossa edellä kylläkin vertailukoordinaatistoon, en paikalliskoordinaatistoon. Kuvittelen, että ymmärrät vähintäänkin sen, että GPS-kellojen hidastuminen voidaan selittää täysin järkevästi sillä perusteella että valon nopeus on avaruuden perusvakio.

Maan keskipisteeseen nähden maata kiertävä satelliitti tekee pidemmän matkan samankestoisen jakson kuluessa (esim. pyörähdys keskipisteen ympäri) kuin maan pinnalla oleva kello. Tällöin myös valon (eli sen vuorovaikutuksen) tekemä matka kellojen sisällä pitenee samassa suhteessa. Samassa ajassa valo ehtii edetä kuitenkin vain määrätyn matkan. Näin ollen maata kiertävä atomikello hidastuu suhteessa maan pinnalla olevaan samanlaiseen kelloon.

Onko olemassa todisteita muunlaisista ajan "suhteellisuuden" osoituksista, kuin muutokset suhteessa johonkin tiettyyn koordinaatistoon nähden (edellä maan keskipisteen koordinaatisto).

Kysehän on siitä, että kokonaissysteemi on tietyssä tilassa jollain hetkellä, eikä näillä hetkellisillä arvoilla voi olla muuta kuin näennäisesti toisistaan poikkeavia arvoja tällaisella hetkellä (informaatioviiveistä johtuvat erot).

Kokonaissysteemissä tapahtuu joku muutos jonkun toisen muutoksen kestäessä. Lähinnä sisäiset prosessointinopeudet suhteellistuvat liiketilojen vaihdosten kautta, kun (tai jos) vuorovaikutusnopeus on yleisvakio.

Jotenkin suhteellisuusteoriassa on onnistuttu sotkemaan nuo sisäisten ja ulkoisten muutosten suhteet / suureet toisiinsa. Muuten ihan fiksu teoria.

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Muuten onko tievossa millä nopeuvella fotoni irtoaa aineesta ?
En tarkoita nyt valon vakionopeutta, mutta se irtoamisnopeutta ?

Jos esimerkiksi mitataan valon nopeus vaikkapa jupiterin kuusta , joka mittaushetkellä kulkee poispäin, jos valo erkaneekin aineesta nopeudella joka sitten antaisi saman tuloksen, kuin sen irtaintuminen paikoillaan olevasta massasta. Näinhän valolla olisi aina sama nopeus . Niin eihän päätelmiä valon nopeuven muutoksista tässä tapauksessa voi kait ees ajatella ?

Jos valo lähtee niinkuin " hauki kaislikosta" niin en mie ainakhan perustas valon nopeuven mittausta tähän. Sillä käytännöllisesti katsoen loittonevakin massa on valon lähtönopeuteen nähden paikoillaan. Vai onko ?
Tai jos vaikkapa massa joka kiitää meistä poispäin 50% valon nopeudella , ja valo erkanee ajassa joka on niin lyhyt että sillä ei käytännöllisesti katsoen ole merkitystä valon nopeuvelle, niin mitä järkeä on väittää että huomiot tukevat sitä, että valon nopeus huomioitsijan nopeudesta huolimatta on valon vakionopeus ?

En mie vain ynmärrä ,no ihmekkö tuo nyt on ?
Entä sitten valo jonka nopeus on hiastunu, onko semmosta ilmiötä havattu ? Tällöinhän säteilyä ei tunnistettaisi valoksi, vai olenko oikeassa ? Onhan niitä ainaki Myoneja joitten nopeus on alle valon nopeuden, ja muitakin säteilyjä.
Olisiko mahollista että joku nuista olisi " hiastunutta valoa "?
No se taas pikkusievissä kyselee hulluja .

David
Seuraa 
Viestejä8875
Liittynyt25.8.2005
Aslak
Muuten onko tievossa millä nopeuvella fotoni irtoaa aineesta ?
En tarkoita nyt valon vakionopeutta, mutta se irtoamisnopeutta ?

Tarkoittanet, kuinka nopeasti valo saavuuttaa nopeutensa. Fotonit ovat tiettävästi massattomia, joten niiden kiihdyttämiseen ei tarvita aikaa. Eli mikäli nyt oikein asian ymmärrän niin valo asettuu vakionopeuteensa, jonka sanelevat ko. tilan (ympäristön) permittiivisyys ja perimiabiliteetti. Tyhjiössä valon nopeus on maksimissaan, noiden luonnonvakioiden mukaisesti.

Aslak

Jos esimerkiksi mitataan valon nopeus vaikkapa jupiterin kuusta , joka mittaushetkellä kulkee poispäin, jos valo erkaneekin aineesta nopeudella joka sitten antaisi saman tuloksen, kuin sen irtaintuminen paikoillaan olevasta massasta. Näinhän valolla olisi aina sama nopeus . Niin eihän päätelmiä valon nopeuven muutoksista tässä tapauksessa voi kait ees ajatella ?

En nyt ole satavarma tarkoitiko onko valon nopeus suhteessa lähteeseen vai ei. Tiettävästi valon nopeus ei riipu mitenkään lähteen nopeudesta, vaan todellakin vain noiden em. luonnonvakioiden arvoista ko. tilassa.

Kukin havaitsija mittaa aina omassa tilassaan valon nopeuden samaksi, koska myös niiden mittalaitteiden ominaisuudet muuttuvat samassa suhteessa. Tässä onkin yksi kierous koko systeemissä.

Siitä minä olen eri mieltä, että valon nopeus muutoin olisi aina sama havaitsijakohtaisesti. Jos on pyörivä systeemi vakioetäisyydellä valon lähteestä, niin mielestäni se lähestyvän valon nopeus ei voi olla sama keskipisteen suhteen ja kehän valon lähdettä lähestyvän tai loitontuvan pisteen suhteen . Se on järjetöntä, muu ei.

Vierailija
David

Siitä minä olen eri mieltä, että valon nopeus muutoin olisi aina sama havaitsijakohtaisesti. Jos on pyörivä systeemi vakioetäisyydellä valon lähteestä, niin mielestäni se lähestyvän valon nopeus ei voi olla sama keskipisteen suhteen ja kehän valon lähdettä lähestyvän tai loitontuvan pisteen suhteen . Se on järjetöntä, muu ei.

Eihän tuo mitenkään vaikuta valon nopeuteen, ainoastaan havannoijaan.
Saattaa olla, että havannoijilla on joidenkin sekunnin osien viive havannoinnin eroissa.

Tuo on juuri se virhe mikä aina tehdään, ei ole mitään koordinaattia.

David
Seuraa 
Viestejä8875
Liittynyt25.8.2005
Minerva
Eihän tuo mitenkään vaikuta valon nopeuteen, ainoastaan havannoijaan.

Ei se tietenkään valon fyysisen nopeuteen vaikutakaan, mutta niiden lähteestä tulevien fotonien niopeus suhteessa havaitsijaan ei voi olla kaikkien kolmen havaitsijan mittaamana sama. Keskipisteessä olevalle ja loitontuvalle ehkä (jos loitontuvan aika on hidastunut keskipisteseen nähden samassa suhteessa), mutta ei enää missään tapauksessa lähestyvälle, päinvastoin jos tämän lähestyvän havaitsijan osalta aika on hidastunut keskipisteeseen nähden niin silloin nopeus pitäisi ko. havaitsijan mittaamana olla vieläkin suurempi kuin c+v.

Minerva

Saattaa olla, että havannoijilla on joidenkin sekunnin osien viive havannoinnin eroissa.

Sehän riittää, suhteellisuusteorian mukaan ei ole olemassa pienintäkään eroa.

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Mie en kyllä ymmärrä vieläkhän että jos on valotunnin päässä kohe , jonne mie olen matkalla ,ja kuljen 50% valon nopeuvesta , ja valo pyyhkäsee
ohi minusta kattoen 300000 km/ sek.
Sehän ei siltikkään ole perillä ku puolta lyhemmässä ajassa, vaikka
huitasiki minut ohi valon nopeuvella, verrattuna minun vauhtiin.

Toinen sitte jos oletethan että maailman kaikkeus laajenee ja havattemma valon punasiirtymän. Niin onko tuo sitte ihan tosissans merkki siittä että valon lähe mennee meistä poispäin ?

Jos otethan huomijhon , että valo kun se irtoaa massasta, se heti kiihtyy valon nopeuthen, Siis ei se yhthän hiastele ja punasiirtymää ei pitäs syntyä.

Nyt jos valo irtoaaki massasta hitaammin silloin minun ymmärryksen mukhan olis mahollisuus punasiirtymälle. Eli jos mie olen oikeassa niin massalle maholliset nopeuvet, ei vaikuita tippaakaan valon olemukseen
ei puna , eikä sini siirtymiin. Jokin muu on kyseisten ilmiöitten takana.

No seku nyt filosofiseeraan.

Vierailija
David
Minerva
Eihän tuo mitenkään vaikuta valon nopeuteen, ainoastaan havannoijaan.

Ei se tietenkään valon fyysisen nopeuteen vaikutakaan, mutta niiden lähteestä tulevien fotonien niopeus suhteessa havaitsijaan ei voi olla kaikkien kolmen havaitsijan mittaamana sama. Keskipisteessä olevalle ja loitontuvalle ehkä (jos loitontuvan aika on hidastunut keskipisteseen nähden samassa suhteessa), mutta ei enää missään tapauksessa lähestyvälle, päinvastoin jos tämän lähestyvän havaitsijan osalta aika on hidastunut keskipisteeseen nähden niin silloin nopeus pitäisi ko. havaitsijan mittaamana olla vieläkin suurempi kuin c+v.

Minerva

Saattaa olla, että havannoijilla on joidenkin sekunnin osien viive havannoinnin eroissa.

Sehän riittää, suhteellisuusteorian mukaan ei ole olemassa pienintäkään eroa.

Havaitsijahan juuri onkin suhteellinen, eli havaitsijassahan se ero on, ei valonnopeudessa.
Havaitsija on aikaa, eikä se ole sama koskaan, mitään absoluuttista koodinaatia ei ole.
Valo virtaa kyllä aina valonnopeudella, yksittäinen fotoni ei tietenkään ole samaan aikaan molemmilla puolilla, esim. maata.

Eli tuo pienikin viive johtuu havaitsijasta.

David
Seuraa 
Viestejä8875
Liittynyt25.8.2005
Aslak
Jos otethan huomijhon , että valo kun se irtoaa massasta, se heti kiihtyy valon nopeuthen, Siis ei se yhthän hiastele ja punasiirtymää ei pitäs syntyä.

Kyllähän gravitaatio vaikuttaa ilmeisestikin valon nopeuteen, tästä syystä maassa olevat kellot käyvät itse asiassa hitaammin kuin satelliiteissa olevat kellot, vaikka nopeuden perusteella satelliitin kellot muutoin kävisivätkin hitaammin.

Lentotaidoton
Seuraa 
Viestejä5187
Liittynyt26.3.2005
David
Aslak
Jos otethan huomijhon , että valo kun se irtoaa massasta, se heti kiihtyy valon nopeuthen, Siis ei se yhthän hiastele ja punasiirtymää ei pitäs syntyä.

Kyllähän gravitaatio vaikuttaa ilmeisestikin valon nopeuteen, tästä syystä maassa olevat kellot käyvät itse asiassa hitaammin kuin satelliiteissa olevat kellot, vaikka nopeuden perusteella satelliitin kellot muutoin kävisivätkin hitaammin.

Tietysti vaikuttaa. Vaikka fotoni on massaton, on sillä liike-energiaa. Gravitaatio vaikuttaa energiaan aivan samalla tavalla kuin aineeseen. Siis kosmisesti suuren (tai kompaktin) kohteen gravitaatio aiheuttaa osan punasiirtymästä.

Vierailija
Agison
Kiihtyvyys on aikaa, lähdetäänpä tuosta oletuksesta!
Näin ollen joudut olemaan 10 sekuntia paikoillas ennenkuin alat putoomaan, älä siis viivyttele jos on pakko hypätä - ehkäs leijut siten kauemmin!

kiihtyvyys: a=x*T
nopeus: v=a*T=x*T^2
matka: s=v*T=x*T^3

x on jokin tuulesta temmattu kerroin, kuten 9,81

Ala: A=s^2=x^2*T^6
Tilavuus: V=s^3=x^3*T^9
Tiheys: Roo=y*T^3=kg/m^3
Massa: M=V*Roo=y*T^12
Voima: F=M*a=x*y*T^13
Energia: F=M*a*s=x^2*y*T^16
Teho: P=E/T=F*v=x^2*y*T^15
jne...

Tuunnustele kiihtyvyyttä ja aikaa, eikös tunnukin samalta?!
Sopiva kerroin vain sekunneille, minuuteille tai tunneille, niin alkaa yhtäläisyyksiä löytyä! Kaikkille ympärillä oleville muodoille!

Lopeta jo noiden paska laskujesi tekeminen. Voisin tehä ties mitä laskuja sinun tai savorin tyyliin, mutta se on vain samaa hyödytäntä paskanjauhantaa. Kerropa miksi et näytä kaavojasi nobel komitealle?

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat