Liberalismi, suvaitsevaisuus, tasa-arvo luonnonlakeja

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Raptorin Oi Beibi ravisteli ihmisten käsityksiä siitä mitä on sallittua tuoda esiin ja mitä ei, Simpsonit kavensi aikanaan tabun aluetta vieläkin ohuemmaksi ja nykyisin Bartin puheet ovat kesyä kamaa verrattuna South Parkiin.

Viime vuosisadan alkupuoliskolla hameen helman piti yltää polven alle, sittemmin hyväksyttiin minihameet ja nykyisin ollaan jopa läpinäkyvissä vaatteissa.

Keskiajalla orjuus oli luonnollista, sittemmin orjuus kiellettiin ja nykyisin tasa-arvoa suojellaan lain voimin.

Aiemmin vääräuskoisia tapettiin ja nyt on jopa muotia irtautua kirkosta.

Yhteiskunnat kautta maan siirtyvät hiljalleen diktatuurista ja monarkiasta kohti demokratiaa.

Esiaviollinen seksi oli aiemmin naiselle häpeä, nykyisin sinkkuus on IN ja tv-ohjelmissa herkutellaan vapaasti seksiä harrastavilla naisilla.

Onko suvaitsevuuden, liberaalien asenteiden ja demokratian lisääntyminen jonkinlainen luonnonlaki? Tällaiset asenteet tuntuvat voimistuvan kautta linjan (ajoittaisista takapakeista huolimatta), tarkastellaan sitten pitkän tai lyhyen tähtäimen kehitystä.

Mikäli näin on, mikä tämän aiheuttaa?

Ameebat eivät liene epäsuvaitsevaisia, mutta kanat nokkivat poikkeavaa kanaa kunnes tämä kuolee. Myös keskiajan ihminen on suvaitsematon, mutta nykyajan ihminen on suvaitsevainen. Lisääkö älykkyys suvaitsemattomuutta, kunnes tietyn pisteen jälkeen älykkyyden lisääntyminen aiheuttaa suvaitsevuutta?

Valkoinen antilooppi ajetaan laumasta, koska tällainen poikkeava yksilö asettaa koko lauman vaaraksi. Onko darwinismilainen "luonnon laki" sellainen, että se kannustaa suvaitsemattomuuteen, mutta ihmisten nyt noustua joiltakin osin näiden yläpuolelle (esim. ei tarvitse enää pelätä että poikkeavan värinen ihminen houkuttaisi petoja), on myös suvaitsemattomuuden hyöty vähentynyt?

Keskiajan ihmisillä ei olisi enää tällä tarvetta suvaitsemattomuuteen eläinkunnan tavalla, mutta vasta nykyihmisten äly on auttanut meitä huomaamaan, että suvaitsemattomuus on turhaa monissa asioissa?

Kommentit (2)

Vierailija

Ei luonnonlakeja pidä sekoittaa ihmisen moraalisäännöstöön, joka on kehittynyt lajin omiin tarpeisiin.

Se on vähänniinkuin, yrittäisi tehdä koirasta kasvissyöjää, eettisistä syistä.

Vierailija

Yksilöllisyys ja subjekti ovat saaneet yhä enemmän alaa liikkua. Samaan aikaan naiivius ja idealismi ovat vähentyneet. Pompeijissa vuonna 50 talon isäntä oli koko universumin keskipiste ja jo pelkkä ateriointi eeppistä teatteria. Nykyään ihminen on pelkkä eläin muiden joukossa, harvempi edes tietää koko eeppisyyden merkitystä, ja tietomme yhä epävarmempaa. Melkoinen muutos. Voi hyvinkin olla, että Pompeijin isäntä voi henkisesti meitä paremmin. Joukkojen hyvinvointi ja huomiointi sekä tiedon kasvu on ikään kuin ostettu (meille) lapsenomaisten unelmien särkymisen hinnalla. Vahva ja arvostettava on Pompeijin ihminen tässä ajassa.

Sanoisin lyhyesti näin, että elinympäristö on suurentunut ja informaation lähteet sirpaloituneet Tietoisuus omasta mitättömyydestä sekä auktoriteettien kaatuminen lisääntyneet. Vastavoimana luonnollisesti yhteisyyttä ajavat tahot, jotka usein katselevat menneisyyteen arvostuksissaan.

Olen epäilevämpi siitä, voidaanko kehitykselle kuitenkaan asettaa "lakeja" juuri siksi koska ihmisten tietoisuus oikeudestaan olla seuraamatta "lakeja" on räjähdysmäisesti kasvanut. Ihminen ei enää ole vääjäämättä pelkkä "aikansa tuote" jossain stereotyyppisessä mielessä mutta toisaalta tiedonvälitys ja viihde ovat luoneet paineita sulautua "ajan tuotteeksi". Aika ristiriitainen kehitys siis.

Mitään selvää lineaarisuutta on vaikeampi kuitenkaan osoittaa mihinkään suuntaan ts. kannattaa huomata, että toisina aikoina kuten Rooman hajoamisen sekaannuksessa meno on voinut olla jopa vielä vähemmän kysyjän lähtökohtana ilmeisesti olevan kristillisen etiikan mukaista kuin tänään, mutta suuret linjat ovat kulkeneet tähän suuntaan. Luulen, tosin ilman tutkimustietoa, että eräs kotoisa esimerkki tästä on, että armeijassa niin tottelemattomuus kuin simputusvalitukset ovat rankassa kasvussa: yksilö haluaa olla yksilö, vaikka sitten "vain" eläinkin.

Uusimmat

Suosituimmat