Nopeasti pyörivä planeetta

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Oletetaan planeetta joka olisi muuten Maan kaltainen, mutta pyörisi reilusti nopeammin, esim. niin että coriolisvoiman ansiosta putoamiskiihtyvyydeksi päiväntasaajalla tulisi puolet napojen putoamiskiihtyydestä. Varmaankin silloin planeetta olisi jo huomattavan pullistunut. En nyt heti osaa laskea, mikä olisi tällöin vuorokauden pituus.

Kykenisimmekö elämään ko. planeetalla. Olisiko muita haittoja kuin unirytmin sekoaminen vuorokauden lyhyyden vuoksi.

Kommentit (15)

Vierailija
Heppu
Oletetaan planeetta joka olisi muuten Maan kaltainen, mutta pyörisi reilusti nopeammin, esim. niin että coriolisvoiman ansiosta putoamiskiihtyvyydeksi päiväntasaajalla tulisi puolet napojen putoamiskiihtyydestä. Varmaankin silloin planeetta olisi jo huomattavan pullistunut. En nyt heti osaa laskea, mikä olisi tällöin vuorokauden pituus.

Kykenisimmekö elämään ko. planeetalla. Olisiko muita haittoja kuin unirytmin sekoaminen vuorokauden lyhyyden vuoksi.

a) Pallon heittäminen saattaisi olla varsin haasteellista...

b) planeetan pullistumisesta johtuen päiväntasaajalla sama kappale on painavampi(?), kuin navoilla

Vierailija
eikö se kappale olisi kevyenpi päiväntasaajalla?

Vaikea sanoa. Keventääkö keskipakoisvoima kappaleen painoa, vai lisääkö planeetan pullistuminen kappaleen painoa. Kenties ne neutraloivat toisensa?

Vierailija
Weird'Os
eikö se kappale olisi kevyenpi päiväntasaajalla?

Vaikea sanoa. Keventääkö keskipakoisvoima kappaleen painoa, vai lisääkö planeetan pullistuminen kappaleen painoa. Kenties ne neutraloivat toisensa?

ahaa...

No. Mistä sitten johtuu se, että maapallolla päiväntasaajalla kappale on kevyempi´. Eikö oma pallommekin ole juuri tuollatavoin pullistunut?

Vierailija
ahaa...

No. Mistä sitten johtuu se, että maapallolla päiväntasaajalla kappale on kevyempi´. Eikö oma pallommekin ole juuri tuollatavoin pullistunut?

Ehkä keskipakoisvoima työntää kappaletta poispäin itsestään, jolloin kappaleen paino suhteessa poistyontävään voimaan pienenee.

Vierailija

Painovoima on päiväntasaajalla napoja jonkin verran pienempi johtuen suuremmasta etäisyydestä maapallon keskipisteeseen. Lisäksi painovoiman vaikutusta (esim. jousivaakaaan) päiväntasaajalla vähentää maan pyörimisestä aiheutava "keskipakoisvoima". Tämä pyörimisestä seuraava keventävä vaikutus on päiväntasaajalla noin 4 grammaa kiloa kohti verrattuna napoihin. Eli mikäläinenkin painaisi ekvaattorilla vain 99,6 kg ja joutuisi neuvolasarjaan.

sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692
Liittynyt20.7.2007
Heppu

Kykenisimmekö elämään ko. planeetalla. Olisiko muita haittoja kuin unirytmin sekoaminen vuorokauden lyhyyden vuoksi.

Ilmakehä saattaisi oheta päiväntasaajalla "keskipakoisvoiman" vuoksi. Ja tietenkin sen seuraauksena se ohenisi myös navoilla, koska päiväntasaajalla ei voisi olla pysyvää alipainetta.

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

Vierailija
Snaut
Painovoima on päiväntasaajalla napoja jonkin verran pienempi johtuen suuremmasta etäisyydestä maapallon keskipisteeseen.

Onko painovoima heikompi vuoren laella kuin sen juurella? Onko painovoima (ilman pyörimisliikkeen vaikutusta) suurin maapallon pinnan matalimmassa kohdassa, missä etäisyys keskipisteestä on pienin?

Voisi ajatella painovoiman olevan suurin siellä, missä massaa on eniten suoraan mittaajan jalkojen alla.

Vierailija
Voisi ajatella painovoiman olevan suurin siellä, missä massaa on eniten suoraan mittaajan jalkojen alla.

Näin olisikin, mikäli maapallo olisi rakenteeltaan homogeeninen. Todellisuudessa suuri osa maan massasta on keskittynyt ytimeen. Tästä johtuen se painovoima on heikompi vuoren huipulla kuin alavalla maalla.

edit: Tai siis pelkkä massa jalkojen alla ei ratkaise, myös etäisyys tästä massasta vaikuttaa.

Vierailija
Tombu
Voisi ajatella painovoiman olevan suurin siellä, missä massaa on eniten suoraan mittaajan jalkojen alla.



Näin olisikin, mikäli maapallo olisi rakenteeltaan homogeeninen. Todellisuudessa suuri osa maan massasta on keskittynyt ytimeen. Tästä johtuen se painovoima on heikompi vuoren huipulla kuin alavalla maalla.

Onkohan laskettu, millä syvyydellä maan sisään mentäessä painovoima on suurimmillaan?

Vierailija
Lepakko

Onko painovoima heikompi vuoren laella kuin sen juurella? Onko painovoima (ilman pyörimisliikkeen vaikutusta) suurin maapallon pinnan matalimmassa kohdassa, missä etäisyys keskipisteestä on pienin?

On toki. Korkean vuoren huipulla kellosikin pikkaisen edistää normiaikaan verrattuna.

Vierailija
Lepakko
Tombu
Voisi ajatella painovoiman olevan suurin siellä, missä massaa on eniten suoraan mittaajan jalkojen alla.



Näin olisikin, mikäli maapallo olisi rakenteeltaan homogeeninen. Todellisuudessa suuri osa maan massasta on keskittynyt ytimeen. Tästä johtuen se painovoima on heikompi vuoren huipulla kuin alavalla maalla.

Onkohan laskettu, millä syvyydellä maan sisään mentäessä painovoima on suurimmillaan?

Maapallon painovoima on suurimmillaan kutakuinkin meren pinnan tasolla, eli maapallon geoidin eli painovoiman ekvipotentiaalipinnalla.

Kuriositeettina vielä: Jos maapallo olisi ontto täydellinen pallo, jossa kaikki massa olisi keskittynyt ohueen kuoreen, niin tällaisen maapallon sisällä vallitsisi painottomuus joka paikassa.

Uusimmat

Suosituimmat